ei pystynyt katsomaan pidempään

Anonyymi-ap

Kyse oli vesi ohjelmasta , brasilian sademetsät aiheuttavat vesisateet 🤣
herran jumala ilmavirrat suurelta mereltä joka on tosi lämmintä merivettä ja sopivat vuoret johon vesi höyry tiivistyy 🤔

sama miksi eglannissa sataa aina , ihme jeesustelua 😠😠😠

18

156

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      siperian metsät aiheuttavat japanin sateet 🤣🤣🤣

    • Anonyymi

      Kun on kyse sademetsästä, niin sateisuus laskee, jos metsän ala ja puusto vähenee liikaa. Ei kannattaisi nauraa asioille, mitä ei ymmärrä.

      • Anonyymi

        ei se sademetsä sitä sadetta synnytä


    • Kasvit, puut ja metsäthän imee ja haihduttaa vettä, kuten tiedät jos olet yli 5-vuotias, ja olet joskus kastellut kukkia.

      Miksi luulet, että aavikoissa kuten Saharassa ei juuri koskaan sada? Koska siellä ei ole mitään kasvillisuutta joka voisi imeä sitä vettä ja edesauttaa veden kiertokulkua. Ja ei se sade mitään auttaisi vaikka Saharassa sataisi joka päivä, se maa siellä on täysin kuollutta ja sinne ei koskaan enää synny sademetsää, eikä sinne voi edes keinotekoisesti kasvattaa metsiä.

      Euroopassa suurin osa metsistä on jo hakattu alas maatalouden vuoksi, joten koko Eurooppa muuttuu aika nopeasti aavikoksi.

      Metsien ja sateen kanssa on suora kausaatio, kuten voit nähdä tässä gif animaatiossa:
      https://en.wikipedia.org/wiki/Earth_rainfall_climatology#/media/File:MeanMonthlyP.gif

      Kuten kuvassa näkyy, siellä missä on eniten metsää, siellä on myös eniten sadetta. Amazonin metsä näkyy tuossa kuvassa tummansinisenä, kuten myös muutamat toiset alueet, joissa vielä on aitoa metsää. Euroopassa ei ole enää aitoa metsää (sademetsää), eikä ole ollut pitkään aikaan.

      • Anonyymi

        se metsä ei sadetta synnytä mutta voi siirtää sitä edespäin jos ei puut ehdi kaikkea juoda !!!


      • Anonyymi

        Olisko kuitenkin toisin päin. Siellä missä on eniten sateita, siellä on myös eniten metsää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olisko kuitenkin toisin päin. Siellä missä on eniten sateita, siellä on myös eniten metsää.

        Juuri näin. Ei se metsä tee sateita vaan se sade kasvattaa metsää. Vettä sata maapallolla keskimäärin metrin vuodessa ja sama määrä sitä vettä haihtuu meristä ja maan pinnalta. Enemmän meristä. Rannikoilla yleensä sataa enemmän kuin sisämaassa. Siihenkin on luonnollinen selitys eikä sateet johdu metsistä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Juuri näin. Ei se metsä tee sateita vaan se sade kasvattaa metsää. Vettä sata maapallolla keskimäärin metrin vuodessa ja sama määrä sitä vettä haihtuu meristä ja maan pinnalta. Enemmän meristä. Rannikoilla yleensä sataa enemmän kuin sisämaassa. Siihenkin on luonnollinen selitys eikä sateet johdu metsistä.

        <<Juuri näin. Ei se metsä tee sateita vaan se sade kasvattaa metsää.>>

        Kuten sanoin aikaisemmin, sade yksinään ei kasvata mitään. Saharassa tai kuussa voisi sataa vaikka joka päivä yhtä paljon kuin amazonin sademetsässä, mutta ei sinne mitään metsiä syntyisi jollain taikavoimalla. Kun maa on kuollut, kuten se on saharassa, sinne ei koskaan enää saa kasvatettua metsää.

        <<Rannikoilla yleensä sataa enemmän kuin sisämaassa. Siihenkin on luonnollinen selitys eikä sateet johdu metsistä.>>

        Ne johtuu osittain metsistä. Tietenkin vesi tulee merestä, mutta jos metsät ja kasvillisuus tuhotaan, veden kiertokulku lakkaa toimimasta, kuten näkyy Saharassa ja kaikissa muissakin aavikoissa.


      • Anonyymi
        Trexnonar kirjoitti:

        <<Juuri näin. Ei se metsä tee sateita vaan se sade kasvattaa metsää.>>

        Kuten sanoin aikaisemmin, sade yksinään ei kasvata mitään. Saharassa tai kuussa voisi sataa vaikka joka päivä yhtä paljon kuin amazonin sademetsässä, mutta ei sinne mitään metsiä syntyisi jollain taikavoimalla. Kun maa on kuollut, kuten se on saharassa, sinne ei koskaan enää saa kasvatettua metsää.

        <<Rannikoilla yleensä sataa enemmän kuin sisämaassa. Siihenkin on luonnollinen selitys eikä sateet johdu metsistä.>>

        Ne johtuu osittain metsistä. Tietenkin vesi tulee merestä, mutta jos metsät ja kasvillisuus tuhotaan, veden kiertokulku lakkaa toimimasta, kuten näkyy Saharassa ja kaikissa muissakin aavikoissa.

        Ainakin Suomessa on kasvanut. Jääkausi kun kuori kaiken mullan pois ja jäljelle jäi vain kalliota ja kivennäismaata. Hyvin on siinäkin metsä alkanut kasvaa.


      • Anonyymi
        Trexnonar kirjoitti:

        <<Juuri näin. Ei se metsä tee sateita vaan se sade kasvattaa metsää.>>

        Kuten sanoin aikaisemmin, sade yksinään ei kasvata mitään. Saharassa tai kuussa voisi sataa vaikka joka päivä yhtä paljon kuin amazonin sademetsässä, mutta ei sinne mitään metsiä syntyisi jollain taikavoimalla. Kun maa on kuollut, kuten se on saharassa, sinne ei koskaan enää saa kasvatettua metsää.

        <<Rannikoilla yleensä sataa enemmän kuin sisämaassa. Siihenkin on luonnollinen selitys eikä sateet johdu metsistä.>>

        Ne johtuu osittain metsistä. Tietenkin vesi tulee merestä, mutta jos metsät ja kasvillisuus tuhotaan, veden kiertokulku lakkaa toimimasta, kuten näkyy Saharassa ja kaikissa muissakin aavikoissa.

        Noinhan se on. Intian ja Nepalin monsuunisateet johtuu siitä että siellä on paljon metsää.
        Himalajalla sataa paljon lunta jonka synnyttävät vuoret.
        Englannissa taas sataa puolen tunnin ajan tunnin välein kun ihmiset käy kusella.


      • Anonyymi
        Trexnonar kirjoitti:

        <<Juuri näin. Ei se metsä tee sateita vaan se sade kasvattaa metsää.>>

        Kuten sanoin aikaisemmin, sade yksinään ei kasvata mitään. Saharassa tai kuussa voisi sataa vaikka joka päivä yhtä paljon kuin amazonin sademetsässä, mutta ei sinne mitään metsiä syntyisi jollain taikavoimalla. Kun maa on kuollut, kuten se on saharassa, sinne ei koskaan enää saa kasvatettua metsää.

        <<Rannikoilla yleensä sataa enemmän kuin sisämaassa. Siihenkin on luonnollinen selitys eikä sateet johdu metsistä.>>

        Ne johtuu osittain metsistä. Tietenkin vesi tulee merestä, mutta jos metsät ja kasvillisuus tuhotaan, veden kiertokulku lakkaa toimimasta, kuten näkyy Saharassa ja kaikissa muissakin aavikoissa.

        Höpö höpöä taas... Maa ei pysy kuolleena, jos sateita tulee. Jos sateita tulee niin kasvillisuus leviää hiljalleen myös autiomaahan. Ensin aavikon reuna-alueella kasveja hiljalleen siirtyy kasvamaan entisen aavikon puolelle. Tämä prosessi vie todella kauan, jopa satoja ellei peräti tuhansia vuosia, mutta silti aavikko muuttuisi takaisin metsäksi.

        Aavikot ovat kuolleita ainoastaan, koska siellä ei sada. Jos siellä sataa niin ne eivät sen jälkeen enää ole kuolleita.

        Maapallon historiassa on jo monta kertaa aavikot muuttuneet metsiksi. Eli kuollut maa ei pysy kuolleena, jos sateita tulee.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Höpö höpöä taas... Maa ei pysy kuolleena, jos sateita tulee. Jos sateita tulee niin kasvillisuus leviää hiljalleen myös autiomaahan. Ensin aavikon reuna-alueella kasveja hiljalleen siirtyy kasvamaan entisen aavikon puolelle. Tämä prosessi vie todella kauan, jopa satoja ellei peräti tuhansia vuosia, mutta silti aavikko muuttuisi takaisin metsäksi.

        Aavikot ovat kuolleita ainoastaan, koska siellä ei sada. Jos siellä sataa niin ne eivät sen jälkeen enää ole kuolleita.

        Maapallon historiassa on jo monta kertaa aavikot muuttuneet metsiksi. Eli kuollut maa ei pysy kuolleena, jos sateita tulee.

        Sadat ja tuhannet vuodet ei riitä, vaan maannostuminen kestää kymmeniä tuhansia vuosia. Meillä ei ole kymmeniä tuhansia vuosia aikaa odottaa, että aavikot luonnollisella prosessilla muuttuu takaisin metsäksi, jos Eurooppa muuttuu aavikoksi.

        Tässä on taas tämä animaatio jonka linkkasin aikaisemmin:
        https://en.wikipedia.org/wiki/Earth_rainfall_climatology#/media/File:MeanMonthlyP.gif

        Jos metsillä ei ole suurta vaikutusta sateisiin, millä taikavoimalla luulet, että sateet maapallolla sattuu menemään juuri noin, että sateet pysähtyy juuri siellä missä on aavikkoa? Miksi Myanmarissa sataa ihan helevetisti, paljon enemmän kuin vaikka Iso-Britanniassa, vaikka se on samalla leveysasteella kuin Sahara? 🤣

        Vastaus: koska Myanmarissa on helevetisti metsiä.


      • Anonyymi
        Trexnonar kirjoitti:

        Sadat ja tuhannet vuodet ei riitä, vaan maannostuminen kestää kymmeniä tuhansia vuosia. Meillä ei ole kymmeniä tuhansia vuosia aikaa odottaa, että aavikot luonnollisella prosessilla muuttuu takaisin metsäksi, jos Eurooppa muuttuu aavikoksi.

        Tässä on taas tämä animaatio jonka linkkasin aikaisemmin:
        https://en.wikipedia.org/wiki/Earth_rainfall_climatology#/media/File:MeanMonthlyP.gif

        Jos metsillä ei ole suurta vaikutusta sateisiin, millä taikavoimalla luulet, että sateet maapallolla sattuu menemään juuri noin, että sateet pysähtyy juuri siellä missä on aavikkoa? Miksi Myanmarissa sataa ihan helevetisti, paljon enemmän kuin vaikka Iso-Britanniassa, vaikka se on samalla leveysasteella kuin Sahara? 🤣

        Vastaus: koska Myanmarissa on helevetisti metsiä.

        Edelleenkään metsät eivät aiheuta sateita vaan sateiden ansiosta on metsät olemassa. Sateet tulevat ennen metsiä. Vaikka jokin maa istutettaisiin täyteen metsää niin sateen määrä ei kasva millilläkään vuodessa.


      • Anonyymi
        Trexnonar kirjoitti:

        Sadat ja tuhannet vuodet ei riitä, vaan maannostuminen kestää kymmeniä tuhansia vuosia. Meillä ei ole kymmeniä tuhansia vuosia aikaa odottaa, että aavikot luonnollisella prosessilla muuttuu takaisin metsäksi, jos Eurooppa muuttuu aavikoksi.

        Tässä on taas tämä animaatio jonka linkkasin aikaisemmin:
        https://en.wikipedia.org/wiki/Earth_rainfall_climatology#/media/File:MeanMonthlyP.gif

        Jos metsillä ei ole suurta vaikutusta sateisiin, millä taikavoimalla luulet, että sateet maapallolla sattuu menemään juuri noin, että sateet pysähtyy juuri siellä missä on aavikkoa? Miksi Myanmarissa sataa ihan helevetisti, paljon enemmän kuin vaikka Iso-Britanniassa, vaikka se on samalla leveysasteella kuin Sahara? 🤣

        Vastaus: koska Myanmarissa on helevetisti metsiä.

        "Vastaus: koska Myanmarissa on helevetisti metsiä."

        Ei, vastaus on, että Myanmarin ympärillä on paljon merta ja siten vettä ja vettä haihtuu vedestä paljon, koska ollaan lämpimällä alueella. Pilvet muodostuu meren tai muun vesistön yläpuolella, ei metsän yläpuolella. Aivan kuten kaikki hurrikaanit muodostuu merellä eikä maalla.

        Metsät ei tuota pilviä vaan meret. Tämä on ihan monessa paikassa opetettu asia.


      • Anonyymi
        Trexnonar kirjoitti:

        Sadat ja tuhannet vuodet ei riitä, vaan maannostuminen kestää kymmeniä tuhansia vuosia. Meillä ei ole kymmeniä tuhansia vuosia aikaa odottaa, että aavikot luonnollisella prosessilla muuttuu takaisin metsäksi, jos Eurooppa muuttuu aavikoksi.

        Tässä on taas tämä animaatio jonka linkkasin aikaisemmin:
        https://en.wikipedia.org/wiki/Earth_rainfall_climatology#/media/File:MeanMonthlyP.gif

        Jos metsillä ei ole suurta vaikutusta sateisiin, millä taikavoimalla luulet, että sateet maapallolla sattuu menemään juuri noin, että sateet pysähtyy juuri siellä missä on aavikkoa? Miksi Myanmarissa sataa ihan helevetisti, paljon enemmän kuin vaikka Iso-Britanniassa, vaikka se on samalla leveysasteella kuin Sahara? 🤣

        Vastaus: koska Myanmarissa on helevetisti metsiä.

        Ja esimerkiksi Norjan rannikolla sataa paljon vettä ja Norjan sisämaassa vähän vettä, koska pilvet tulee mereltä ja törmää vuoriin. Norjan rannikolla sataa moninkertaisesti vettä verrattuna siihen mitä vain 30 km rannikosta. Eikä metsien määrä vaikuta sateen määrään sielläkään. Norjassa on paljon vähemmän metsiä kuin Suomessa, mutta sademäärä rannikolla on moninkertainen Suomeen verrattuna.


      • Anonyymi
        Trexnonar kirjoitti:

        <<Juuri näin. Ei se metsä tee sateita vaan se sade kasvattaa metsää.>>

        Kuten sanoin aikaisemmin, sade yksinään ei kasvata mitään. Saharassa tai kuussa voisi sataa vaikka joka päivä yhtä paljon kuin amazonin sademetsässä, mutta ei sinne mitään metsiä syntyisi jollain taikavoimalla. Kun maa on kuollut, kuten se on saharassa, sinne ei koskaan enää saa kasvatettua metsää.

        <<Rannikoilla yleensä sataa enemmän kuin sisämaassa. Siihenkin on luonnollinen selitys eikä sateet johdu metsistä.>>

        Ne johtuu osittain metsistä. Tietenkin vesi tulee merestä, mutta jos metsät ja kasvillisuus tuhotaan, veden kiertokulku lakkaa toimimasta, kuten näkyy Saharassa ja kaikissa muissakin aavikoissa.

        Jos sadetta tulisi tarpeeksi Sahara katoaisi metsään.


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Vastaus: koska Myanmarissa on helevetisti metsiä."

        Ei, vastaus on, että Myanmarin ympärillä on paljon merta ja siten vettä ja vettä haihtuu vedestä paljon, koska ollaan lämpimällä alueella. Pilvet muodostuu meren tai muun vesistön yläpuolella, ei metsän yläpuolella. Aivan kuten kaikki hurrikaanit muodostuu merellä eikä maalla.

        Metsät ei tuota pilviä vaan meret. Tämä on ihan monessa paikassa opetettu asia.

        <<Ei, vastaus on, että Myanmarin ympärillä on paljon merta ja siten vettä ja vettä haihtuu vedestä paljon, koska ollaan lämpimällä alueella. >>

        Saharan ympärillä on ihan yhtä paljon merta, mutta siellä sataa helevetin harvoin. Sateet ei pääse leviämään Saharaan, koska siellä ei ole metsiä ja kasvillisuutta jotka voisi imeä vettä ja edesauttaa sen leviämistä, joten sateet haihtuu aavikoissa.

        <<Pilvet muodostuu meren tai muun vesistön yläpuolella, ei metsän yläpuolella.>>

        Metsät auttaa pilvien muodostumista:
        https://www.iflscience.com/forests-help-make-clouds-and-together-they-cool-the-earth-60607
        https://environment.princeton.edu/news/greater-cloud-formation-over-forests-suggests-replanting-may-cool-the-planet-more-than-thought/
        https://news.mongabay.com/2010/10/groundbreaking-research-shows-that-rainforests-and-coral-reefs-create-rainfall-bad10/


      • Anonyymi
        Trexnonar kirjoitti:

        <<Ei, vastaus on, että Myanmarin ympärillä on paljon merta ja siten vettä ja vettä haihtuu vedestä paljon, koska ollaan lämpimällä alueella. >>

        Saharan ympärillä on ihan yhtä paljon merta, mutta siellä sataa helevetin harvoin. Sateet ei pääse leviämään Saharaan, koska siellä ei ole metsiä ja kasvillisuutta jotka voisi imeä vettä ja edesauttaa sen leviämistä, joten sateet haihtuu aavikoissa.

        <<Pilvet muodostuu meren tai muun vesistön yläpuolella, ei metsän yläpuolella.>>

        Metsät auttaa pilvien muodostumista:
        https://www.iflscience.com/forests-help-make-clouds-and-together-they-cool-the-earth-60607
        https://environment.princeton.edu/news/greater-cloud-formation-over-forests-suggests-replanting-may-cool-the-planet-more-than-thought/
        https://news.mongabay.com/2010/10/groundbreaking-research-shows-that-rainforests-and-coral-reefs-create-rainfall-bad10/

        "Saharan ympärillä on ihan yhtä paljon merta, "

        Keksi lisääö alarmistipaskaa.
        Maapallolla on ihan kaikkien paikkojen ympärillä merta aivan yhtä paljon.


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mistä puhuitte viimeksi kun näitte

      Kerro yksi aiheista
      Ikävä
      101
      7423
    2. 79
      4954
    3. Se on hyvästi

      Toivottavasti ei tavata.
      Ikävä
      79
      4829
    4. Olenko saanut sinut koukkuun?

      Hyvä. Rakastan sua.
      Ikävä
      132
      4238
    5. Alavuden sairaala

      Säästääkö Alavuden sairaala sähkössä. Kävin Sunnuntaina vast. otolla. Odotushuone ja käytävä jolla lääkäri otti vastaan
      Ähtäri
      8
      3018
    6. Miksi sä valitsit

      Juuri minut sieltä?
      Ikävä
      52
      2669
    7. Sisäsiittosuus

      Tämän kevään ylioppilaista 90% oli sama sukunimi?
      Suomussalmi
      40
      2561
    8. Kerro nyt rehellisesti fiilikset?

      Rehellinem fiilis
      Suhteet
      48
      2219
    9. Törkeää toimintaa

      Todella törkeitä kaheleita niitä on Ylivieskassakin. https://www.ess.fi/uutissuomalainen/8570818
      Ylivieska
      10
      2201
    10. Suudeltiin unessa viime yönä

      Oltiin jossain rannalla jonkun avolava auton lavalla, jossa oli patja ja peitto. Uni päättyi, kun kömmit viereeni tähtit
      Ikävä
      21
      1830
    Aihe