Englanniksi asioiden ilmaisu

Kannattaisi mennä brittipubiin tai asua jenkkikampuksella jossain liberaalimmassa osavaltiossa. Vastaavaa kielellä leikittelyä on varmaan kaikissa nykyisissä elävissä kielissä.

Englannissa on niin vähän muotoja sanoilla, että on tärkeätä käyttää täsmälleen samoja fraaseja kuin muutkin. Muussa tapauksessa kuulostaa epäluontevalta tai puhuu epäidiomaattista englantia.

Toisaalta kieliopille saatetaan antaa huutia ja hyvinkin omituinen kielenkäyttö saattaa aikojen kuluessa vakiintua täysin hyväksyttäväksi kieleksi. Vanhassa laulussa sanotaan:

Swing low, sweet chariot
coming for to carry me home

Kuitenkin kielioppisääntö on, että prepositiota (for) seuraa gerundi eli ing-muoto. Tässä laulussa prepositiota kuitenkin seuraa infinitiivi, eikä kukaan lotkauta korvaansa. Koettakaapa sanoa englannin opettajallenne: I'm interested in to read history books.

Begin-verbiä seuraa joko infinitiivi tai gerundi:
It began to rain.
It began raining.

Laulussa "Sweet Caroline" kuitenkin lauletaan:
Where it began
I can't begin to knowing

Koettakaapa sanoa englannin opettajallenne: It began to raining. Ei varmasti kelpaa!

No ilmankos Shakespeare ei saanut aikaiseksi kuin joutavaa tuhertelua!

Enkun kielessä nyt sattuu sentään olemaan 10 -20 -kertainen sanamäärä verrattuna suomeen.
Suomessa asuttiin maakuopissa eikä ollut edes kirjakieltä luku- ja kirjoitustaidosta puhumattakaan vielä silloin kun Brittien alueilla kirjoiteltiin lakeja ja kirjoja sekä rakennettiin komeita kirkkoja ja palatseja plus oltiin muutenkin sivistyneitä.

Niin no siltähän se voi tuntua, että ei ole eri tapoja ilmaista asioita, mutta onko asia todella niin vai onko se vaan sitä että oma osaaminen on puutteellista? Jos itse osaa vain like tai love, niin onko siinä kaikki vai voiko joku oikeasti kieltä osaava tietää muitakin vaihtoehtoja?

Englanninkieli ei oikeasti ole mikään kieli. Se on vain sekasotku ulkomaankielisiä sanoja ja fraaseja joista ei ota tolkkua erkkikään.

Englannin laajaan sanavarastoon on pari kolme syytä.

1. Englantiin on vuosisatojen kuluessa tullut huomattavan paljon lainasanoja latinasta, ranskasta ja skandinaavisista kielistä.

Ensimmäiset lainasanat latinasta saatiin, kun kristinusko tuotiin Englantiin. Lainasanoja alkoi tulla jo 500-luvulla. 'Monk' ja 'nun' ovat peräisin tuolta ajalta.

Seuraava massiivisen suuri lainasanavyöry tuli viikinkien valloitusten aikaan vuosina 800-1000, jolloin sanoja tuli Skandinaviasta. Esimerkiksi sanat 'bread' (bröd), 'window' ( vind öga) ja jopa persoonapronomini 'they' lainattiin viikinkiaikaan. Sanasto on arkikielen sanastoa, koska viikingit olilvat "tavallisia pulliaisia".

Kolmas lainasanojen aalto seurasi Hastingsin taistelua (1066), jonka jälkeen ranska oli sivistyneistön kieli Engannissa noin 300 vuoden ajan. Englantia puhuttiin parlamentissa ensimmäisen kerran vuonna 1362. Lainatut sanat ovat ranskankielisen yläluokan kielestä lainattuja.

'Parliament' tulee ranskan puhumista tarkoittavasta verbistä 'parler'. Tavallinen kansa kasvatti lampaita, mutta yläluokka söi lampaanlihaa. Niinpä lammas (sheep) lienee vanha germaaninen sana, mutta lampaanliha (mutton) on lainattu ranskasta.

Renessanssi toi mukanaan uuden lainasanojen aallon latinasta, ja lainaaminen jatkuu yhä. Latina oli tieteen pääkieli Euroopassa 1700-luvulle asti.

2. Britannian ja USA:n imperialismin myötä englannista tuli yleisin maailmankieli, minkä vuoksi esimerkiksi kaikille uusille laitteille, vasta löydetyille karveille ja eläimille jne. annetaan heti englanninkielinen nimi. Tämäkin selittää englannin laajaa sanavarastoa.

Esimerkki sanaston laajuudesta:
kunikaallinen on: 1) kingly: his kingly appearance 2) royal: the royal family 3) regal: his regal duties

'Kingly' on germaaninen sana ja sukua suomen sanalle 'kuningas'.
'Royal' on lainattu ranskasta 1200-luvulla.
'Regal' on peräisin latinan sanasta 'regalis, regale'.

Tosin kaikki britit ja yhdysvaltalaiset eivät välttämättä tunne sanaa 'regal' kovin hyvin ja sen merkitys saattaa olla heille epäselvä sanan harvinaisuuden vuoksi.

3. Englannista on tullut myös tieteen yleisin kieli.

Vaikka sanoja on paljon — ei tosin 20 kertaa enemmän kuin suomen kielessä — arkikielessä sanoja käytetään vähemmän kuin suomessa. Tämä johtuu mm. siitä, että englannin lyhyillä sanoilla, etenkin verbeillä, on usein kymmenittäin merkityksiä, joten sanoja tarvitaan vähemmän. Harvan natiivin puhujan sanavarasto ylittää 60 000 sanaa.

Joskus 60-luvulla tutkimuksessa todettiin, että keskiverto britti käytti pubikeskustelussaan noin 500 eri sanaa. Saksalainen oluttuvassaan tarvitsi yli 800 sanaa samojen asioiden ilmaisemiseen.

Rallienglannilla ei pärjää Savon ulkopuolella.

Enivei tö reis vos gud, änd nau aim luukin foovaad tö nekst reis.

Kuinkas käännätte englanniksi?

Kumpi ja kampi tappeli, kumpi voitti.