Sysmän kunnanhallituksen maanantain kokouksen esityslistalla on K-market Suvituulen vahingonkorvausvaatimus vesikriisistä aiheutuneista kustannuksista yhteensä 6.405,99 €, ja tämä esitetään hyväksyttäväksi sellaisenaan. Laskelmassa on muutama kuluerä ja ilmoitetaan, että tarkempi selvitys sisältää liikesalaisuuksia ja tekninen toimi on tarkastanut selvityksen ja pitää lukuja uskottavina. Jo tässä kohtaa herää epäilys, mikä on teknisen toimen asiantuntemus ruokakaupan myyntikatteen muodostuksesta ja kulurakenteesta.
Ennen kuin kunnanhallitus hyväksyy korvausvaatimuksen sellaisenaan, tulee kunnanhallituksen saada vastaus, että seuraavat seikat on huomioitu laskelmassa:
Ensimmäinen kohta on myynninmenetyksen korvaaminen (4.822). Miten tämä on laskettu, sillä eihän myyntikate voi olla 100 %, jolloin myytäisiin ilmaiseksi saatua tuotetta, vaan laskelma tulisi tehdä oikealla myyntikatteella, jolloin korvattaisiin vain saamatta jäänyt voitto myynnistä, jos näin on jo tehty, laskelma on kunnossa.
Tosin tältäkään osin laskelma ei ole näin yksinkertainen, sillä tämä edellyttäisi, että ko.herkkutiskiasiakkaat eivät olisi ostaneet kaupasta mitään muuta ruokaa, vaan olleet kolme viikkoa syömättä!
Eli jonkinlainen Herkkutiskin menetetyn voiton kohtuullistaminen tulee tehdä muihin tuotteisiin siirtyneiden myynnin perusteella.
Toinen kohta on palkkakustannusten korvaus, tästäkään ei ole tarkempaa selvitystä, mutta ei ole kovin uskottavaa, että joku olisi pelkästään päivystänyt tyhjän tiskin takana tekemättä muita kaupan töitä.
Kolmas kohta tuotteiden pilaantuminen on selkein perusteiltaan, mutta määrään on vaikea ottaa kantaa.
Lisäksi kunnanhallituksen tulisi saada vahingonkorvauksen hakijalta vakuutus, että näitä mahdollisia vahinkoja ei ole jo korvattu kaupan oman vakuutuksen kautta, jolloin tältä osin tulisi neuvotella kunnan ja ko. vakuutusyhtiön välillä korvauksista.
Päätösesityksen varsinainen huippukohta on vahingonkorvauksen arvonlisäverokohta, mikä osoittaa kuinka pihalla kunnanvirastolla ollaan, sillä korvaukselle esitetään maksettavaksi päälle arvonlisäveroa 24 %. Vahingonkorvaukselle ei kuitenkaan suoriteta lainkaan arvonlisäveroa ja kunnanviraston arvonlisäverotietämyksen lisäämiseksi voidaan tiedoksi mainita, että myöskään elintarvikkeiden arvonlisäverokanta ei ole 24 %, vaikka nyt ei olekaan kyse elintarvikeostoista.
Tämä ensimmäinen vahingonkorvausvaatimus on syytä käsitellä huolella, sillä hakemuksia tulee kyllä riittämään, jos hakemusten käsittely perustuu vain teknisen toimiston "uskottavuusarviointiin".
Koska näin sunnuntaina on aikaa kirjoitella, niin on pakko kommentoida myös parin muun kohdan heikkoa valmistelutasoa.
Matkailupalveluiden markkinointisopimus palautettiin viimeksi kunnanhallituksen toimesta uuteen valmisteluun, mutta esityslistasta päätellen ei juuri mitään näytä tapahtuneen. Ainoastaan on lisätty, että ehkä näitä palveluja ei niin paljon tarvitakaan.
Muutama kohta asiassa ihmetyttää, kun eläköityminen on ollut pitkään tiedossa, niin miksi ei ole annettu tehtäväksi dokumentoida kaikki tehtävät, niin että uusi henkilö pääsee tämän tiedon perusteella kiinni asioihin, ei voi olla niin, että kaikki tiedot ovat vain jonkun henkilön omassa päässä. Käsittääkseni ei mitään merkittäviä hankkeita ole näin talviaikaan menossa.
Sopimustekstiä ei ole julkisissa tiedoissa tarkemmin, mutta ei voi olla niin, että kun virkasuhde päättyy, toiminta jatkuu samanlaisena yritysmuodossa. Kunta-alan eläke-ehdot edellyttävät, virasta irtisanoutumista ennen eläkkeen aloitusta. Kunnanhallituksen tulee, jos sopimus hyväksytään kirjata päätökseen tarkat rajat, minkä verran perehdytykseen voidaan käyttää aikaa. Uuden virkailijan yleisperehdytyksen pystyy hoitamaan kuka tahansa kunnanvirastolta ja hankkeiden läpikäyntiin ei voi kulua yhtä työpäivää enempää.
Kolmas kohta on hallinto-oikeuden lausuntopyyntö, josta lausunnosta ei meinaa saada tolkkua. Lausunnossa todetaan, että asiakohdassa käsiteltiin oikaisuvaatimusta, ei henkilöiden esteellisyyttä, valitettavasti oikaisuvaatimus kuitenkin koski esteellisyyttä, joten päättely ei oikein toimi.
Valitettavasti tästä asiasta tuli ikiliikkuja, hallinto-oikeus palauttaa asian, tiedossahan on, että jos on pienikin peruste hallinto-oikeus palauttaa asian, jotta ei tarvitse ottaa pääasiaan kantaa. Asia käsitellään kunnanhallituksessa uudelleen ja tehdään sama päätös ja sama henkilö taas valittaa ja todenäköisesti taas yrittää laajentaa esteellisyystulkintaa. Ehkä joskus asia vielä päättyy lainvoimaiseen ratkaisuun.
Yhdestä asiasta sentään voidaan antaa valmistelulle kiitokset. Toiminta-avustuksista on saatu laadituksi hyvä ohje. Milloin pyritään taloudelliseen voittoon ja milloin on kyseeessä liiketoiminta on kuitenkin sellainen ehto, että tulkintavaikeuksia voi jossain vaiheessa tulla, sillä eri laeissa on näillä osin erilainen sisältö (esim. verolait ja yhdistyslainsäädäntö).
Jään mielenkiinnolla odottamaan kunnanhallituksen pöytäkirjaa.
Vesikriisin vahingonkorvaukset/Kunnanhallitus esityslista 28.11.
Anonyymi-ap
0
106
Vastaukset
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin
Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http2604596Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi
se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?1323003Miten löydän sinut
Ja saan sanottua kaiken mitä haluan sinulle kertoa? Ja kuinka kuuntelisit minua sen hetken? Kuinka voin ilmaista sen mit432776Yöllinen autolla kaahari Heinolan seudulla
Asukkaita häiriköivän nuoren herran autokaahaus keskustelu poistettu, onko jokin hyvävelijärjestelmä käytössä ?751749Vaikea tilanne
Hieman kolkuttaa omatuntoa, kun on osoittanut kiinnostusta väärää naista kohtaan. En ymmärrä miten toinen on voinut te1061604Jouluksi miettimistä: kuka tai mikä valmistaa rahan?
Nyt kun on ollut vääntöä rahasta ja eritoten sen vähyydestä, niin olisi syytä uida rahan alkulähteille, eli mistä se syn281493- 551334
- 931245
- 471119
Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!
Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En2081116