Mitäs täällä tapahtuu

Anonyymi-ap

.. kun ei tapahdu mitään?

159

1131

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      tyyntä myrskyn edellä sanoi maajussi

    • Anonyymi

      Kuka täällä viittii höpistä. Useimmassa paikassa kynttilänjalatkin on puheliaampia.

    • Anonyymi

      Eikö tapahtumat ole muualla ja täällä voi jutella niistä? Mistä jonnekin palstalle tulisi omia tapahtumia tyhjästä.

      • Anonyymi

        Tarkoitinkin, kun ei tapahdu eli sivusto ei ilmeisesti toiminut. Enhän mä muuten tällaista kyselisi.


      • Anonyymi

        Tota samaa tarkoitin kuin tuo testitesti-aloitus, eli ei tapahdu mitään, niin se oli se kysymykseni syy. Jokos nyt ymmärrät? 😊


    • Tämä on vähän kuollut paikka useimmiten. Ja varmaankin hiljenee taas joulua kohti.

      • Anonyymi

        Näinkö olisi? Jaahas jaahas, niin toki, ihmisillä on joulutohinat meneillään. Tää sivu ei kuitenkaan tullut näkyviin eikä tullut esille mitään uutta sitten, kun viimein näkyi. Vasta nyt alkaa nähdä kommentteja.


    • Anonyymi

      Ei aina jaksa tapella. Eihän täällä muuta tehdäkään.

      • Niimpä. Melkein aina tulee jostain asiasta tappelu, eikä koko keskustelussa ole päätä, eikä häntää. Pitäiskö perustaa, joku keskustelurinki, missä olis asiallisia mielipiteitä?


      • Anonyymi

        Just näin


    • Anonyymi

      No johan niitä on olemassa.

    • Tämä kyseinen palsta on siitä haastava, että pitäisi jatkuvasti miettä joka sanansa kuinka sen asettelee ja selittää kuin apukoululaiselle toisille, että en tarkoittanut noin vaan näin, jottei saa aikaan suunnatonta mielipahaa ja kyräilyä.

      Ihan ymmärrettävää ettei sellainen varominen saa keskustelua aikaan, vaan vaientaa sen vähäisenkin. Ja se että tällä palstalla pitäisi olla lesbon natsat ansaittuna, jotta saa luvan edes avata turpaansa täällä. Ei nyt tietenkään kaikki niitä vaadi, mutta karkea yleistys.

      Ei sekään motivoi tulemaan keskusteluihin mukaan.

      Yleinen ilmapiiri on tyly ja tylyttäminen on se mikä tämän palstan vaientaa.

      On täällä muutama mukavakin kirjoittaja, joka ei takerru lillukanvarsiin ja on avarakatseinen, vaan se ei näytä silti ilmaa kirkastavan.

      • Anonyymi

        On se silti hullunkurista ja toisinaan ajattelematonta että miesten kanssa seurustelevat bisarit pitää hirveesti ääntä nimenomaan l-palstalla.:p


      • Anonyymi kirjoitti:

        On se silti hullunkurista ja toisinaan ajattelematonta että miesten kanssa seurustelevat bisarit pitää hirveesti ääntä nimenomaan l-palstalla.:p

        Oletko ikinä miettinyt mikä asia yhdistää lesboja ja bissejä, kokemattomia ja kokemattomia?


      • G-LoveR kirjoitti:

        Oletko ikinä miettinyt mikä asia yhdistää lesboja ja bissejä, kokemattomia ja kokemattomia?

        Korjaan kokeneita ja kokemattomia. :)


      • G-LoveR kirjoitti:

        Korjaan kokeneita ja kokemattomia. :)

        Ettei mene liian vaikeeksi niin kerron itse. Sukupuolen lisäksi yhteistä on, että molempia kiinnostaa naiset. Ja se on se oleellinen asia, ei mikään muu.

        Jos joku haluaa oksentaa bissen päälle siitä vaan, mutta siinä korkeintaan näyttää oman keskenkasvuisuutensa. Ahtaan poteron missä näkee vain mörköjä naisissa, jotka kykenee rakastamaan ihmistä sukupuolen yli.

        Eipä käy kateeksi niin ahdasta elintilaa ja asennetta.


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        Oletko ikinä miettinyt mikä asia yhdistää lesboja ja bissejä, kokemattomia ja kokemattomia?

        Ei tarvitse opettaa, en ole mitään typerys.
        Osoitit vain, ettet osaa asettua lesbiseen näkökulmaan asiassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei tarvitse opettaa, en ole mitään typerys.
        Osoitit vain, ettet osaa asettua lesbiseen näkökulmaan asiassa.

        Mikään*


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        Ettei mene liian vaikeeksi niin kerron itse. Sukupuolen lisäksi yhteistä on, että molempia kiinnostaa naiset. Ja se on se oleellinen asia, ei mikään muu.

        Jos joku haluaa oksentaa bissen päälle siitä vaan, mutta siinä korkeintaan näyttää oman keskenkasvuisuutensa. Ahtaan poteron missä näkee vain mörköjä naisissa, jotka kykenee rakastamaan ihmistä sukupuolen yli.

        Eipä käy kateeksi niin ahdasta elintilaa ja asennetta.

        Teet itse muuten samaa mistä kritisoit muita. Tylytät ja hyökkäät todella vahvasti vaikka kukaan ei hyökännyt sua kohtaan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ei tarvitse opettaa, en ole mitään typerys.
        Osoitit vain, ettet osaa asettua lesbiseen näkökulmaan asiassa.

        Osaan, mutten umpimielisen lesbon asemaan. Vissi ero.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Teet itse muuten samaa mistä kritisoit muita. Tylytät ja hyökkäät todella vahvasti vaikka kukaan ei hyökännyt sua kohtaan.

        Luulet vaan. Puhutaan nyt suoraan kerran alettiin.


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        Osaan, mutten umpimielisen lesbon asemaan. Vissi ero.

        Niin sä sanot mutta kirjoitus sanoo muuta.
        Lopetan tähän.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Niin sä sanot mutta kirjoitus sanoo muuta.
        Lopetan tähän.

        Siinä ei avattu aihetta lesbon asema, vaan palstan joidenkin lesbojen asenneongelmia.

        Lopeta vaan. Bisset ei ole sulle mikään uhka, joten lepo vaan.


      • Joo, oon samaa mieltä sun kanssa tästäkin asiasta. Ite oon aina tykännyt naisista, mutten tuomitse ketään, joka voi rakastaa ihmistä sukupuoleen katsomatta. Eikä mielestäni tarvitse olla ansaittuna mitään lesbonatsoja tai kunniakenraalittaren merkkejä ko. asiasta saadakseen rakastaa naista, vaikka olisikin aiemmin ollut miehen kanssa. Keltä se on pois mistään? Päinvastoin, tässähän ihminen voi rakastua ihmiseen eikä sukupuoleen. Miksi sen perusteella työnnetään johonkin lokeroon, varsinkin jos ei tunne tätä ihmistä ja hänen tapojaan? En näe mitään väärää siinä, kunhan se ei ole palloilua kummankin sukupuolen välillä silleen, että joku joutuisi kärsimään. Ja jos on aiemmin ollut hetero ja huomaakin tai jopa viimein uskaltaa myöntää sen homouden itselleen ja muille myös kenties, niin ketä se haittaa millään tavalla? Niin kauan kuin ei tee väärin toista ihmistä kohtaan, niin ketä se haittaa? Tätä aihetta voisi käsitellä syvemminkin, ja puhdistavasti myös, saisi mittasuhteet asialle ehkä uusiin uomiin. Ja tähän on montaa eri asennetta, jokaisella tietysti se omansa, muttei välttämättä se oma ole aina se oikea ja siksi olisi hyvä käydä läpi tätä itse kenenkin kohdalla, sillä kaikki eivät ole samanlaisia eikä näin ollen voi yleistää kaikkiin samaa juttua, esimerkiksi että oletetaan automaattisesti heti, jos on aiemmin ollut nainen miehen kanssa, niin se heti tarttee äijää, kun silmä välttää, jos on suhteessa sillä hetkellä naisen kanssa. Ei se vain mee ihan noin. Ei kaikki toimi tuolla tavalla. Saatan puhua tässä hieman epäselvästi, mutta suotakoon se mulle, sillä heräsin just äsken ja hörpin kahvia kitusiin tässä samalla herätäkseni kunnolla. Oli rankka päivä ja tuli nokoset päästyäni kotiin.


      • Anonyymi
        satama100 kirjoitti:

        Joo, oon samaa mieltä sun kanssa tästäkin asiasta. Ite oon aina tykännyt naisista, mutten tuomitse ketään, joka voi rakastaa ihmistä sukupuoleen katsomatta. Eikä mielestäni tarvitse olla ansaittuna mitään lesbonatsoja tai kunniakenraalittaren merkkejä ko. asiasta saadakseen rakastaa naista, vaikka olisikin aiemmin ollut miehen kanssa. Keltä se on pois mistään? Päinvastoin, tässähän ihminen voi rakastua ihmiseen eikä sukupuoleen. Miksi sen perusteella työnnetään johonkin lokeroon, varsinkin jos ei tunne tätä ihmistä ja hänen tapojaan? En näe mitään väärää siinä, kunhan se ei ole palloilua kummankin sukupuolen välillä silleen, että joku joutuisi kärsimään. Ja jos on aiemmin ollut hetero ja huomaakin tai jopa viimein uskaltaa myöntää sen homouden itselleen ja muille myös kenties, niin ketä se haittaa millään tavalla? Niin kauan kuin ei tee väärin toista ihmistä kohtaan, niin ketä se haittaa? Tätä aihetta voisi käsitellä syvemminkin, ja puhdistavasti myös, saisi mittasuhteet asialle ehkä uusiin uomiin. Ja tähän on montaa eri asennetta, jokaisella tietysti se omansa, muttei välttämättä se oma ole aina se oikea ja siksi olisi hyvä käydä läpi tätä itse kenenkin kohdalla, sillä kaikki eivät ole samanlaisia eikä näin ollen voi yleistää kaikkiin samaa juttua, esimerkiksi että oletetaan automaattisesti heti, jos on aiemmin ollut nainen miehen kanssa, niin se heti tarttee äijää, kun silmä välttää, jos on suhteessa sillä hetkellä naisen kanssa. Ei se vain mee ihan noin. Ei kaikki toimi tuolla tavalla. Saatan puhua tässä hieman epäselvästi, mutta suotakoon se mulle, sillä heräsin just äsken ja hörpin kahvia kitusiin tässä samalla herätäkseni kunnolla. Oli rankka päivä ja tuli nokoset päästyäni kotiin.

        Kiinnostais oikeasti tutkittu tieto asiasta. Kuinka suuri prosentti on sitoutunut monogamisesti vakavaan naissuhteeseen ja kuinka suuri osa on ylipäänsä elämänsä aikana rakastanut naista eikä vain viehättynyt seksuaalisesti ja kevytsuhteillutt/tele. Mihin ikäkausiin ja elämänvaiheisiin naisista kiinnostuminen on osunut. Kuinka suuri osa treffailee naisia koska omaa traumataustaa miehiin liittyen.

        Oli miten oli, kumppanin valitsen edelleen omasta vähemmistöstä tai olen sitoutumatta vapaaehtoisesti.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kiinnostais oikeasti tutkittu tieto asiasta. Kuinka suuri prosentti on sitoutunut monogamisesti vakavaan naissuhteeseen ja kuinka suuri osa on ylipäänsä elämänsä aikana rakastanut naista eikä vain viehättynyt seksuaalisesti ja kevytsuhteillutt/tele. Mihin ikäkausiin ja elämänvaiheisiin naisista kiinnostuminen on osunut. Kuinka suuri osa treffailee naisia koska omaa traumataustaa miehiin liittyen.

        Oli miten oli, kumppanin valitsen edelleen omasta vähemmistöstä tai olen sitoutumatta vapaaehtoisesti.

        Kyllä, nuo olisi mielenkiintoista saada tietää ja sen jälkeen jutella jonkun toisen kanssa asiasta. Erittäinkin mielenkiintoista.


      • satama100 kirjoitti:

        Joo, oon samaa mieltä sun kanssa tästäkin asiasta. Ite oon aina tykännyt naisista, mutten tuomitse ketään, joka voi rakastaa ihmistä sukupuoleen katsomatta. Eikä mielestäni tarvitse olla ansaittuna mitään lesbonatsoja tai kunniakenraalittaren merkkejä ko. asiasta saadakseen rakastaa naista, vaikka olisikin aiemmin ollut miehen kanssa. Keltä se on pois mistään? Päinvastoin, tässähän ihminen voi rakastua ihmiseen eikä sukupuoleen. Miksi sen perusteella työnnetään johonkin lokeroon, varsinkin jos ei tunne tätä ihmistä ja hänen tapojaan? En näe mitään väärää siinä, kunhan se ei ole palloilua kummankin sukupuolen välillä silleen, että joku joutuisi kärsimään. Ja jos on aiemmin ollut hetero ja huomaakin tai jopa viimein uskaltaa myöntää sen homouden itselleen ja muille myös kenties, niin ketä se haittaa millään tavalla? Niin kauan kuin ei tee väärin toista ihmistä kohtaan, niin ketä se haittaa? Tätä aihetta voisi käsitellä syvemminkin, ja puhdistavasti myös, saisi mittasuhteet asialle ehkä uusiin uomiin. Ja tähän on montaa eri asennetta, jokaisella tietysti se omansa, muttei välttämättä se oma ole aina se oikea ja siksi olisi hyvä käydä läpi tätä itse kenenkin kohdalla, sillä kaikki eivät ole samanlaisia eikä näin ollen voi yleistää kaikkiin samaa juttua, esimerkiksi että oletetaan automaattisesti heti, jos on aiemmin ollut nainen miehen kanssa, niin se heti tarttee äijää, kun silmä välttää, jos on suhteessa sillä hetkellä naisen kanssa. Ei se vain mee ihan noin. Ei kaikki toimi tuolla tavalla. Saatan puhua tässä hieman epäselvästi, mutta suotakoon se mulle, sillä heräsin just äsken ja hörpin kahvia kitusiin tässä samalla herätäkseni kunnolla. Oli rankka päivä ja tuli nokoset päästyäni kotiin.

        Juu, mua harmittaa enkä varmasti ole ainoa laatuaan jota harmittaa joidenkin hyvin ahdas lokeroiminen. Itse olen ihastunut jo lapsena molempiin, mutta seksuaaliset fantasiat olen aina kohdistanut vain naisiin. Ihan unnuttamisesta asti.

        Olen kuitenkin kasvanut hyvin homovastaisessa ilmapiirissä, enkä ole uskaltanut edes miettiä mitään muuta vaihtoehtoa, kun pariutua miehen kanssa. Toki oon ajatellut olevani friikki kun en himoitse (ei ole mitään pakkoa päästä ähkimään) miestä, vaikka voin ihmisenä rakastaakin valtavasti. Mutta oon aina hyväksynyt sen niin, että no me ei kaikki vaan himoita tai nautita aina, vaikka voidaan seksiä harrastaakkin kumppanin kanssa kärsimättä siitä siltikään. Myöskään.

        Vasta kun olen ihastunut naisiin olen uskaltanut miettiä asioita syvemmin ja älynnyt olevani naiskehosta syttyvä. Nimenomaan oleellisin heureka oli tajuta etten ole haluton, himoton, epäseksuaali tms. vaan olen vain naisiin päin mitä tulee seksiin. Romanttisesti voin olla molempiin päin.

        Ja tämän tiedon myötä seksi miehen kanssa on vaikkei vastenmielistä, muttei nyt niin innostavaakaan. Vältän jos voin pitkälti.

        Mutta kuten kerroit, ei saisi lyldä leimaa tuntematra ihmisiä ja olen samaa mieltä jojoilusta. Minä vaan kun en edes munia mieti, mulle ihan sama munat. Mutta ihmistä mietin. Ihmistä ei saa loukata siksi, että on mieskään.

        Eipä mitään, sä heräsit ja mä meen nukkumaan. Öitä. :)


      • G-LoveR kirjoitti:

        Juu, mua harmittaa enkä varmasti ole ainoa laatuaan jota harmittaa joidenkin hyvin ahdas lokeroiminen. Itse olen ihastunut jo lapsena molempiin, mutta seksuaaliset fantasiat olen aina kohdistanut vain naisiin. Ihan unnuttamisesta asti.

        Olen kuitenkin kasvanut hyvin homovastaisessa ilmapiirissä, enkä ole uskaltanut edes miettiä mitään muuta vaihtoehtoa, kun pariutua miehen kanssa. Toki oon ajatellut olevani friikki kun en himoitse (ei ole mitään pakkoa päästä ähkimään) miestä, vaikka voin ihmisenä rakastaakin valtavasti. Mutta oon aina hyväksynyt sen niin, että no me ei kaikki vaan himoita tai nautita aina, vaikka voidaan seksiä harrastaakkin kumppanin kanssa kärsimättä siitä siltikään. Myöskään.

        Vasta kun olen ihastunut naisiin olen uskaltanut miettiä asioita syvemmin ja älynnyt olevani naiskehosta syttyvä. Nimenomaan oleellisin heureka oli tajuta etten ole haluton, himoton, epäseksuaali tms. vaan olen vain naisiin päin mitä tulee seksiin. Romanttisesti voin olla molempiin päin.

        Ja tämän tiedon myötä seksi miehen kanssa on vaikkei vastenmielistä, muttei nyt niin innostavaakaan. Vältän jos voin pitkälti.

        Mutta kuten kerroit, ei saisi lyldä leimaa tuntematra ihmisiä ja olen samaa mieltä jojoilusta. Minä vaan kun en edes munia mieti, mulle ihan sama munat. Mutta ihmistä mietin. Ihmistä ei saa loukata siksi, että on mieskään.

        Eipä mitään, sä heräsit ja mä meen nukkumaan. Öitä. :)

        Hyvin ajateltu ja kirjoitettu. Tuossa en näe mitään väärää ketään kohtaan. Öitä.


      • satama100 kirjoitti:

        Hyvin ajateltu ja kirjoitettu. Tuossa en näe mitään väärää ketään kohtaan. Öitä.

        Lisään vielä, että olen itse ollut aina enemmän maskuliini kun femiini, kaverinikin on olleet enimmäkseen poikia ja miehiä. Jotenkin on ollut helppo sitten muodostaa suhde pelkästään siksi, että tulen toimeen ja juttuun miesmäisenä miesten kanssa.

        En vaan tosiaan osannut miettiä koskaan miksi seksi tuntuu niin turhalle miehen kanssa, kunnes olin lääpällään naiseen ja toiseenkin. Ja käsitin pitäneeni lesbotaipumukseni aina fantasian tasolla kieltääkseni sen konkreettisella tasolla itseltäni, välttyykseni perheeni kiukulta.

        Mut vi ses. :)


      • G-LoveR kirjoitti:

        Lisään vielä, että olen itse ollut aina enemmän maskuliini kun femiini, kaverinikin on olleet enimmäkseen poikia ja miehiä. Jotenkin on ollut helppo sitten muodostaa suhde pelkästään siksi, että tulen toimeen ja juttuun miesmäisenä miesten kanssa.

        En vaan tosiaan osannut miettiä koskaan miksi seksi tuntuu niin turhalle miehen kanssa, kunnes olin lääpällään naiseen ja toiseenkin. Ja käsitin pitäneeni lesbotaipumukseni aina fantasian tasolla kieltääkseni sen konkreettisella tasolla itseltäni, välttyykseni perheeni kiukulta.

        Mut vi ses. :)

        Vähän samantapainen tausta mullakin, mutta ekat kokeilut tytön/naisen kanssa alkoivat jo varhaisessa iässä. Kyllähän se naisen iho ja tuoksu on erilainen, jokaisella tietysti omansa, mutta noin niinku yleensäkin aina ollut se parempi mun mielestä. En ole ikinä rakastunut mieheen, vaikkei mulla heitä vastaan mitään olekaan. Ei vain sytytä millään tasolla ja tarkoitan tällä sitä fyysistä puolta. Ajatusmaailma onkin sitten jo toinen juttu, sillä se riippuu aivan ihmisestä, oli se sitten mies tai nainen. Joskus jonkun miehen kanssa käy ajatukset paremmin yksiin kuin vastaavasti jonkun naisen kanssa ei sitten millään. Muttei mua ikinä ole ollut kiinnostusta poikiin/miehiin seksuaalisella puolella. Kyllä mä paaaaljon mieluummin ottaisin jonkun ihanan naisen kainalooni, kun sellainen vain sattuisi siihen haluamaan tulla. Ja tää tarkoittaa suomeksi, ettei mulla ole edelleenkään minkäänlaisia haluja päästä miehen lähelle fyysiseen kontaktiin. Ei oo ikinä ollu eikä tule olemaan. Sen vain tietää. Ihan samalla tavalla kuin hetero tietää, ettei ota homoa lähelleen. Ei mua ällötä miehet, en ole heille kateellinen enkä katkera tai mitään muutakaan sellaista, eivät vain ole minua varten enkä minä heitä varten. Ystävä- ja kaveripiiristäni löytyy niin naisia kuin miehiä eli ei ongelmia sen suhteen.


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        Lisään vielä, että olen itse ollut aina enemmän maskuliini kun femiini, kaverinikin on olleet enimmäkseen poikia ja miehiä. Jotenkin on ollut helppo sitten muodostaa suhde pelkästään siksi, että tulen toimeen ja juttuun miesmäisenä miesten kanssa.

        En vaan tosiaan osannut miettiä koskaan miksi seksi tuntuu niin turhalle miehen kanssa, kunnes olin lääpällään naiseen ja toiseenkin. Ja käsitin pitäneeni lesbotaipumukseni aina fantasian tasolla kieltääkseni sen konkreettisella tasolla itseltäni, välttyykseni perheeni kiukulta.

        Mut vi ses. :)

        Fantasiat on turvallisia vihamielisessä ympäristössä.


      • G-LoveR kirjoitti:

        Lisään vielä, että olen itse ollut aina enemmän maskuliini kun femiini, kaverinikin on olleet enimmäkseen poikia ja miehiä. Jotenkin on ollut helppo sitten muodostaa suhde pelkästään siksi, että tulen toimeen ja juttuun miesmäisenä miesten kanssa.

        En vaan tosiaan osannut miettiä koskaan miksi seksi tuntuu niin turhalle miehen kanssa, kunnes olin lääpällään naiseen ja toiseenkin. Ja käsitin pitäneeni lesbotaipumukseni aina fantasian tasolla kieltääkseni sen konkreettisella tasolla itseltäni, välttyykseni perheeni kiukulta.

        Mut vi ses. :)

        Ymmärrän pointtisi täysin, mutta meillä on vaan yksi elämä täällä elettävänä,kun ikää tässä tullut niin toisaalta muiden mielipiteillä ei enää ole väliä.


      • satama100 kirjoitti:

        Vähän samantapainen tausta mullakin, mutta ekat kokeilut tytön/naisen kanssa alkoivat jo varhaisessa iässä. Kyllähän se naisen iho ja tuoksu on erilainen, jokaisella tietysti omansa, mutta noin niinku yleensäkin aina ollut se parempi mun mielestä. En ole ikinä rakastunut mieheen, vaikkei mulla heitä vastaan mitään olekaan. Ei vain sytytä millään tasolla ja tarkoitan tällä sitä fyysistä puolta. Ajatusmaailma onkin sitten jo toinen juttu, sillä se riippuu aivan ihmisestä, oli se sitten mies tai nainen. Joskus jonkun miehen kanssa käy ajatukset paremmin yksiin kuin vastaavasti jonkun naisen kanssa ei sitten millään. Muttei mua ikinä ole ollut kiinnostusta poikiin/miehiin seksuaalisella puolella. Kyllä mä paaaaljon mieluummin ottaisin jonkun ihanan naisen kainalooni, kun sellainen vain sattuisi siihen haluamaan tulla. Ja tää tarkoittaa suomeksi, ettei mulla ole edelleenkään minkäänlaisia haluja päästä miehen lähelle fyysiseen kontaktiin. Ei oo ikinä ollu eikä tule olemaan. Sen vain tietää. Ihan samalla tavalla kuin hetero tietää, ettei ota homoa lähelleen. Ei mua ällötä miehet, en ole heille kateellinen enkä katkera tai mitään muutakaan sellaista, eivät vain ole minua varten enkä minä heitä varten. Ystävä- ja kaveripiiristäni löytyy niin naisia kuin miehiä eli ei ongelmia sen suhteen.

        Karisi unet silmistäni, kun jäin lukemaan näitä kirjoituksianne ja ajatuksianne. :)

        Tämä on itselle ollut pitkään kivi kengässä, kriisikin jopa. Kun osa minusta haluaisi elää oivallusteni mukaan yhdessä naisen kanssa, mutta myöskään parisuhteeni mieheni kanssa ei ole toivoton.

        Sinulla on kokemusta. :)

        Mulla ei ole naisesta muuta kokemusta kuin suutelu ja tiedän miten ihanan sileä iho naisella on. Sen verran olen ihokosketukseen päässyt. Ja tuoksu iholla.

        Mutta silti ne tunteet on vahvoja, ne sattuu kun ihastuu vielä naiseen jota haluaa kuin hullu kaikin tavoin, muttei ikinä voi häntä saada. Eikä se olis oikeinkaan, varattuna. Nämä on hirveitä kipuja. :(

        Juu, en minäkään ole monenkaan naisen kanssa yhtään perillä mitä sen päässä liikkuu. Miehen kanssa helppous tulee juuri siitä että ajatukset kulkee yhtä suoraviivaisesti. :D

        Vaan tiedän minäkin, että jos koskaan olen sinkku ja jos uskallan enää rakastua, niin en enää anna miehille mitään tilaisuutta kaveria kummemmaksi. Eikä se ole mutu, se on fakta.

        Millähän sen kadonneen unen saisi takas.... :)


      • Catfish617 kirjoitti:

        Ymmärrän pointtisi täysin, mutta meillä on vaan yksi elämä täällä elettävänä,kun ikää tässä tullut niin toisaalta muiden mielipiteillä ei enää ole väliä.

        Näinpä. Ei mua enää muitten mielipiteet kiinnostakkaan tämän asian suhteen. Ainoa mikä kiinnostaa on avoimuus ja reiluus kumppania kohtaan, olevassa suhteessakin.

        Aika näyttää miten käy. Mikä lopulta nousee pyramidin huipulle. :)


      • G-LoveR kirjoitti:

        Karisi unet silmistäni, kun jäin lukemaan näitä kirjoituksianne ja ajatuksianne. :)

        Tämä on itselle ollut pitkään kivi kengässä, kriisikin jopa. Kun osa minusta haluaisi elää oivallusteni mukaan yhdessä naisen kanssa, mutta myöskään parisuhteeni mieheni kanssa ei ole toivoton.

        Sinulla on kokemusta. :)

        Mulla ei ole naisesta muuta kokemusta kuin suutelu ja tiedän miten ihanan sileä iho naisella on. Sen verran olen ihokosketukseen päässyt. Ja tuoksu iholla.

        Mutta silti ne tunteet on vahvoja, ne sattuu kun ihastuu vielä naiseen jota haluaa kuin hullu kaikin tavoin, muttei ikinä voi häntä saada. Eikä se olis oikeinkaan, varattuna. Nämä on hirveitä kipuja. :(

        Juu, en minäkään ole monenkaan naisen kanssa yhtään perillä mitä sen päässä liikkuu. Miehen kanssa helppous tulee juuri siitä että ajatukset kulkee yhtä suoraviivaisesti. :D

        Vaan tiedän minäkin, että jos koskaan olen sinkku ja jos uskallan enää rakastua, niin en enää anna miehille mitään tilaisuutta kaveria kummemmaksi. Eikä se ole mutu, se on fakta.

        Millähän sen kadonneen unen saisi takas.... :)

        Minulla on paljon kokemusta naisista. Siltikään en lennä kukasta kukkaan enkä hyppää sänkyyn ihan kenen kanssa tahansa. Sitä kokemusta vain on sattunut kertymään ja jokaisessa suhteessa oon ollu uskollinen eikä ole ollut tarvetta pettää, vaikkei se arki aina sujuisikaan kuin kukkasten päällä liihottaen ilman huolten häivää. Oon tiennyt tuon tunteeni naisia kohtaan aina sieltä kuusivuotiaasta lähtien eikä se ole poistunut ikinä minusta eikä tarvitsekaan. Rakastan itseäni tänä ihmisenä, mikä olen. En täydellinen kuten ei kukaan meistä, me jokainen ollaan jollain tavalla keskeneräisiä, vaikka eläisimme miten vanhoiksi, niin siltikin. Aina löytyy kasvunvaraa ja sitä voi itse kukin kasvaa suuntaan tai toiseen ja tehdä muutoksia elämässään/elämälleen. Itse yritän parhaani mukaan toteuttaa itseäni juuri sellaisena kuin haluan :) tämä siksi, että oon joutunut joskus elämään toisten pillin tahdissa ja enää en sellaiseen lähde. Mun elämä on mun ja mahdollisesti vielä jonkun toisen myös, kunhan löytyy sille sopiva jakaja. Ei kuitenkaan pomotteleva kummankaan puolelta vaan tasa-arvoinen.


      • satama100 kirjoitti:

        Minulla on paljon kokemusta naisista. Siltikään en lennä kukasta kukkaan enkä hyppää sänkyyn ihan kenen kanssa tahansa. Sitä kokemusta vain on sattunut kertymään ja jokaisessa suhteessa oon ollu uskollinen eikä ole ollut tarvetta pettää, vaikkei se arki aina sujuisikaan kuin kukkasten päällä liihottaen ilman huolten häivää. Oon tiennyt tuon tunteeni naisia kohtaan aina sieltä kuusivuotiaasta lähtien eikä se ole poistunut ikinä minusta eikä tarvitsekaan. Rakastan itseäni tänä ihmisenä, mikä olen. En täydellinen kuten ei kukaan meistä, me jokainen ollaan jollain tavalla keskeneräisiä, vaikka eläisimme miten vanhoiksi, niin siltikin. Aina löytyy kasvunvaraa ja sitä voi itse kukin kasvaa suuntaan tai toiseen ja tehdä muutoksia elämässään/elämälleen. Itse yritän parhaani mukaan toteuttaa itseäni juuri sellaisena kuin haluan :) tämä siksi, että oon joutunut joskus elämään toisten pillin tahdissa ja enää en sellaiseen lähde. Mun elämä on mun ja mahdollisesti vielä jonkun toisen myös, kunhan löytyy sille sopiva jakaja. Ei kuitenkaan pomotteleva kummankaan puolelta vaan tasa-arvoinen.

        Se on hieno piirre tuo ettei ole uskoton eikä lentele kukasta kukkaan, arvostan. Olen sitä itsekin. Monogaminen ja kuten näkyy, en lähde helposti suhteestani kenenkään perään, vaikka näitä pohdinkin ja tiedän, että moni ottaisi salasuhteen naisen kanssa minun tilanteessani.

        En siihin ryhdy, sillä rakkaus painaa vaakakupissa, olkoon sukupuoli mitä tahansa ja seksiä tai ei suhteessa.

        Yksi suhde kerrallaan.

        Minäkin oon elänyt muitten mielen mukaan ikäni, pitkälti. Kiltin tytön syndrooma. Ja tässä on hinta, mietin itseni uusiksi sellaisena kun olen, en enää sellaisena kun piti olla selvitäkseen.

        Vähän uhmakaskin olen juuri siksi. Komentelut saa riittää. :)

        Tiiätkö, minäkin olen varmaan tiennyt sen tunteen aina naisia kohtaan, olen vaan tukkinut siltä suun. Ja itseltäni korvat.

        Kuitenkin kun tuossa mietin edellistä ihastustanikin, niin tunsin valtavaa hellyyttä häntä kohtaan. Teki mieli kietoa hänet hellästi käsivarsien sisään ja rakastaa kuin kukkaa kämmenellä. Kaikki se kipu mitä hän on kokenut sattui minuun, olisin halunnut ottaa sen kivun pois ja kantaa sen vaikka itselläni.

        En tiennyt, että ketään kohtaan voi tuntea niin suuresti, kunnolla perin pohjin tuntematta ihmistä.

        No sinä varmasti löydät vielä sen oman mussukkas. Vaikutat fiksulle ja empaattiselle. Ihme jos se jää keltään huomaamatta, siltäkään joka parkkeeraa sitten kainaloon.


      • G-LoveR kirjoitti:

        Se on hieno piirre tuo ettei ole uskoton eikä lentele kukasta kukkaan, arvostan. Olen sitä itsekin. Monogaminen ja kuten näkyy, en lähde helposti suhteestani kenenkään perään, vaikka näitä pohdinkin ja tiedän, että moni ottaisi salasuhteen naisen kanssa minun tilanteessani.

        En siihin ryhdy, sillä rakkaus painaa vaakakupissa, olkoon sukupuoli mitä tahansa ja seksiä tai ei suhteessa.

        Yksi suhde kerrallaan.

        Minäkin oon elänyt muitten mielen mukaan ikäni, pitkälti. Kiltin tytön syndrooma. Ja tässä on hinta, mietin itseni uusiksi sellaisena kun olen, en enää sellaisena kun piti olla selvitäkseen.

        Vähän uhmakaskin olen juuri siksi. Komentelut saa riittää. :)

        Tiiätkö, minäkin olen varmaan tiennyt sen tunteen aina naisia kohtaan, olen vaan tukkinut siltä suun. Ja itseltäni korvat.

        Kuitenkin kun tuossa mietin edellistä ihastustanikin, niin tunsin valtavaa hellyyttä häntä kohtaan. Teki mieli kietoa hänet hellästi käsivarsien sisään ja rakastaa kuin kukkaa kämmenellä. Kaikki se kipu mitä hän on kokenut sattui minuun, olisin halunnut ottaa sen kivun pois ja kantaa sen vaikka itselläni.

        En tiennyt, että ketään kohtaan voi tuntea niin suuresti, kunnolla perin pohjin tuntematta ihmistä.

        No sinä varmasti löydät vielä sen oman mussukkas. Vaikutat fiksulle ja empaattiselle. Ihme jos se jää keltään huomaamatta, siltäkään joka parkkeeraa sitten kainaloon.

        Hmm .. saan vaikutelman niinkuin oisit tilanteessa, jossa pohdit syvästi, mitä tehdä .. miten toimia .. ottaako askel eteenpäin vai pysyä paikallaan. Ymmärrän tuon, että yksi suhde kerrallaan, se kun kuuluu myös minun ominaisuuksiini. Ja kiitos noista sanoistasi ❣️ kyllä mä luotan siihen, että löytyy se kainalooni sopiva hellimiskohde. Kaikki ajallaan. Minulla ei ole ongelma olla yksinkään, viihdyn suhteellisen hienosti myös itseni kanssa. Siltikin sitä kaipaa lähelleen jonkun, jota koskettaa, jota silittää, jonka kanssa herätä uuteen päivään, jonka kanssa herätä täysin uuteen maailmaan jopa ♥️ sillä sellainenhan se on aina, kun aloittaa uuden suhteen ja uudenlaisen elämän, koska eihän se ole koskaan samanlainen kuin jonkun toisen kanssa.

        Olenko pahasti väärässä tuossa, kun sanoin tuosta sinun pohdinnasta? En tarkoita, että nyt välittömästi olisit eroamassa vaan miettimässä, että mitä jos kuitenkin .. mitä jos kuitenkin toteuttaisi elämänsä haaveen ja lähtisi kulkemaan toisenlaista polkua. Jotenkin vain tulee se tunne rivien välissä minun silmissäni esille. Oikaise, jos olen väärässä.


      • satama100 kirjoitti:

        Hmm .. saan vaikutelman niinkuin oisit tilanteessa, jossa pohdit syvästi, mitä tehdä .. miten toimia .. ottaako askel eteenpäin vai pysyä paikallaan. Ymmärrän tuon, että yksi suhde kerrallaan, se kun kuuluu myös minun ominaisuuksiini. Ja kiitos noista sanoistasi ❣️ kyllä mä luotan siihen, että löytyy se kainalooni sopiva hellimiskohde. Kaikki ajallaan. Minulla ei ole ongelma olla yksinkään, viihdyn suhteellisen hienosti myös itseni kanssa. Siltikin sitä kaipaa lähelleen jonkun, jota koskettaa, jota silittää, jonka kanssa herätä uuteen päivään, jonka kanssa herätä täysin uuteen maailmaan jopa ♥️ sillä sellainenhan se on aina, kun aloittaa uuden suhteen ja uudenlaisen elämän, koska eihän se ole koskaan samanlainen kuin jonkun toisen kanssa.

        Olenko pahasti väärässä tuossa, kun sanoin tuosta sinun pohdinnasta? En tarkoita, että nyt välittömästi olisit eroamassa vaan miettimässä, että mitä jos kuitenkin .. mitä jos kuitenkin toteuttaisi elämänsä haaveen ja lähtisi kulkemaan toisenlaista polkua. Jotenkin vain tulee se tunne rivien välissä minun silmissäni esille. Oikaise, jos olen väärässä.

        "Olenko pahasti väärässä tuossa, kun sanoin tuosta sinun pohdinnasta?"

        Kyllä se silläni kytee ja kuplii. En voi sitä kieltääkkään. Se vaan tuntuu väärältä ihmistä kohtaan, joka on siihen täysin syytön.

        Ja haluan turvautua yksi kerrallaan periaatteeseeni tiukemmin vielä, kun näen niin monen surun lyövän vasten kasvojani, jos hölmöilen. Lapsetkin...

        Ymmärrän, se oli itselläkin sinkkuna se mitä kaipasi, toisen ihmisen läheisyyttä. Seuraa jonka kanssa jakaa arkeaan. Mulle halaaminen on ihan yli kaiken suurin rakkaudenosoitus. :)

        Ja niin seksiä olen tottunut/ oppinut pitämään vähemmän tärkeänä sattuneesta syystä. Ei ole ollut pakottavaa tarvetta. Toisin kun voisi olla jos toinen kehoineen sytyttää. 🤷🏼‍♂️

        No en sinua tunne, mutta kaikki mitä kirjoitat käy minun järkeeni ja olen luonut käsitykseni sinusta noin. Fiksu ja empaattinen nainen. Ajattelet laajasti ja ainakin mun älylleni selkeästi ja selväjärkisesti.

        Yritän vielä, jos rauhottuisin nukkumaan. Kiitos, kun jaoit ajatuksesi ja ajatukseni. Tuntuu kivalle pystyä keskustelemaan avoimesti ja ilman lyttäämistä. :)


      • G-LoveR kirjoitti:

        "Olenko pahasti väärässä tuossa, kun sanoin tuosta sinun pohdinnasta?"

        Kyllä se silläni kytee ja kuplii. En voi sitä kieltääkkään. Se vaan tuntuu väärältä ihmistä kohtaan, joka on siihen täysin syytön.

        Ja haluan turvautua yksi kerrallaan periaatteeseeni tiukemmin vielä, kun näen niin monen surun lyövän vasten kasvojani, jos hölmöilen. Lapsetkin...

        Ymmärrän, se oli itselläkin sinkkuna se mitä kaipasi, toisen ihmisen läheisyyttä. Seuraa jonka kanssa jakaa arkeaan. Mulle halaaminen on ihan yli kaiken suurin rakkaudenosoitus. :)

        Ja niin seksiä olen tottunut/ oppinut pitämään vähemmän tärkeänä sattuneesta syystä. Ei ole ollut pakottavaa tarvetta. Toisin kun voisi olla jos toinen kehoineen sytyttää. 🤷🏼‍♂️

        No en sinua tunne, mutta kaikki mitä kirjoitat käy minun järkeeni ja olen luonut käsitykseni sinusta noin. Fiksu ja empaattinen nainen. Ajattelet laajasti ja ainakin mun älylleni selkeästi ja selväjärkisesti.

        Yritän vielä, jos rauhottuisin nukkumaan. Kiitos, kun jaoit ajatuksesi ja ajatukseni. Tuntuu kivalle pystyä keskustelemaan avoimesti ja ilman lyttäämistä. :)

        Kiitos. Ehkä me jatkamme vielä tätä keskustelua jonain toisena hetkenä. Nukuhan 🥀


      • satama100 kirjoitti:

        Kiitos. Ehkä me jatkamme vielä tätä keskustelua jonain toisena hetkenä. Nukuhan 🥀

        Ehkä jotain muuta välillä. Piti vaan päästä avaamaan sisin siinä määrin, että ei liiku ihan kysymysmerkkinä täällä, missä helposti ennakkoluulot lyö päin näkimiä. :)

        Kaikki omaa erilaisen taustan ja persoonan, nyky elämäntilanteenkin mutta ei se varmaan keskusteluihin pitäisi merkittävästi vaikuttaa.

        Ja he jotka ajattelee, että yrittäisin änkeä seuraan, niin en yritä. Tiedostan kun en ole tervetullut, mutta keskustelupalstoilla en pakita siksi, että joku tai jotkut pitää pomon paikkaa täällä.

        Onneksi nyt kuitenkin näyttää sille, että tälläkin palstalla on toivoa mm. sun, catfishin, empun ja muutaman anon toimesta ainakin. Että keskustelut on mahdollisia. :)


      • G-LoveR kirjoitti:

        Ehkä jotain muuta välillä. Piti vaan päästä avaamaan sisin siinä määrin, että ei liiku ihan kysymysmerkkinä täällä, missä helposti ennakkoluulot lyö päin näkimiä. :)

        Kaikki omaa erilaisen taustan ja persoonan, nyky elämäntilanteenkin mutta ei se varmaan keskusteluihin pitäisi merkittävästi vaikuttaa.

        Ja he jotka ajattelee, että yrittäisin änkeä seuraan, niin en yritä. Tiedostan kun en ole tervetullut, mutta keskustelupalstoilla en pakita siksi, että joku tai jotkut pitää pomon paikkaa täällä.

        Onneksi nyt kuitenkin näyttää sille, että tälläkin palstalla on toivoa mm. sun, catfishin, empun ja muutaman anon toimesta ainakin. Että keskustelut on mahdollisia. :)

        Jokaisella on oikeus sanoa mielipiteensä, mutta lähtökohtaisesti olen sitä mieltä, ettei nyt sentään tartte tylyttää satasella ketään, koska asiat voi ilmaista muutenkin (=paremmin). Aina parempi keskustella kuin yrittää saada skismaa ilmaan. Ja tietysti on välillä hyvä puhua muistakin asioista kuin tästä, ja siksi sanoinkin, että kenties voidaan palata tähän aiheeseen vielä jossain vaiheessa. Minullehan saa laittaa viestiä myös privasti tuolta treffipuolen kautta kaikki halutessaan vaihtaa ajatuksia tai tarvitessaan juttuseuraa. Ei siinä välttämättä tarvitse olla mikään seuranhaku taustalla vaan tosiaan voi muutenkin kirjoittaa mulle, kunhan se mielellään olisi asiallista tekstiä. Ärrinpurrit jätän omaan arvoonsa, mikäli se ei ole ärrinpurria syystä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Fantasiat on turvallisia vihamielisessä ympäristössä.

        Fantasiaan on tosiaan helppo läntätä kaikki minkä syystä tai toisesta kieltää itseltään konkreettisesti ja käytännössä toteutumasta. Eräänlainen turvasatama kyllä, sinne voi mennä hakemaan mitä kaipaa muttei uskalla elää todeksi.

        Olen tullut loppupäätelmään, että ihmisen identiteettiä muokkaa paljon kasvuympäristö. Sen sallivuus ja rajallisuus. Sitten kun se ympäristö lakkaa vaikuttamasta tai uskaltaa kurkata sisimpäänsä pahanolon syytä hakien, koska usein ihmisellä on pahaolo tiedostamaton pahaolo tukahduttamisesta, niin tällä kurkistuksella saattaa törmätä aika rajuihin juttuihin psyyken kannalta ja oivaltaa miksi toimi kuten toimi. Ihminen pyrkii suojaamaan toimintakykyään ja psyykeään keksimällä konstit tehdä elämästä siedettävä. Lopulta siedettävästä voi oppia normin.

        Tää nyt on näin.. Ajatuksin.


      • G-LoveR kirjoitti:

        Ehkä jotain muuta välillä. Piti vaan päästä avaamaan sisin siinä määrin, että ei liiku ihan kysymysmerkkinä täällä, missä helposti ennakkoluulot lyö päin näkimiä. :)

        Kaikki omaa erilaisen taustan ja persoonan, nyky elämäntilanteenkin mutta ei se varmaan keskusteluihin pitäisi merkittävästi vaikuttaa.

        Ja he jotka ajattelee, että yrittäisin änkeä seuraan, niin en yritä. Tiedostan kun en ole tervetullut, mutta keskustelupalstoilla en pakita siksi, että joku tai jotkut pitää pomon paikkaa täällä.

        Onneksi nyt kuitenkin näyttää sille, että tälläkin palstalla on toivoa mm. sun, catfishin, empun ja muutaman anon toimesta ainakin. Että keskustelut on mahdollisia. :)

        Kiitos ja samoin sinun kanssa kiva käydä rakentavia keskusteluja❣️


      • G-LoveR kirjoitti:

        Lisään vielä, että olen itse ollut aina enemmän maskuliini kun femiini, kaverinikin on olleet enimmäkseen poikia ja miehiä. Jotenkin on ollut helppo sitten muodostaa suhde pelkästään siksi, että tulen toimeen ja juttuun miesmäisenä miesten kanssa.

        En vaan tosiaan osannut miettiä koskaan miksi seksi tuntuu niin turhalle miehen kanssa, kunnes olin lääpällään naiseen ja toiseenkin. Ja käsitin pitäneeni lesbotaipumukseni aina fantasian tasolla kieltääkseni sen konkreettisella tasolla itseltäni, välttyykseni perheeni kiukulta.

        Mut vi ses. :)

        Tiedän tunteen, kun olen itse aikoinani paininut samanlaisten tunteiden kanssa.
        Pienet lapset painaa vielä vaakakupissa aika paljon ja tietysti ajattelee asioita heidänkin kannaltaan.
        Oletko puhunut näistä tuntemuksistasi miehesi kanssa?
        Suhteesi toimiin miehesi kanssa, muttei ehkä sitten kuitenkaan kirjoittamasi perusteella.


      • Catfish617 kirjoitti:

        Tiedän tunteen, kun olen itse aikoinani paininut samanlaisten tunteiden kanssa.
        Pienet lapset painaa vielä vaakakupissa aika paljon ja tietysti ajattelee asioita heidänkin kannaltaan.
        Oletko puhunut näistä tuntemuksistasi miehesi kanssa?
        Suhteesi toimiin miehesi kanssa, muttei ehkä sitten kuitenkaan kirjoittamasi perusteella.

        Olen ja en ole puhunut. Jotain olen ja jotain en, haluan jäsennellä omassa päässäni ennen kun möläytän mitään mitä saan katua.

        Moni asia painaa vaakakupissa. Välillä harmittaa, että ymmärsin tämän asian itsestäni. Oli niin helppoa mennä automaatiolla eikä punnita mitään, entä josseja.

        Ehkäpä mä unohdan asian siksi aikaa, kun kaikki toimii. Ja tunteet pysyy yllä. Voi olla ettei ikuisesti voi ajatella näinkään.


      • G-LoveR kirjoitti:

        Olen ja en ole puhunut. Jotain olen ja jotain en, haluan jäsennellä omassa päässäni ennen kun möläytän mitään mitä saan katua.

        Moni asia painaa vaakakupissa. Välillä harmittaa, että ymmärsin tämän asian itsestäni. Oli niin helppoa mennä automaatiolla eikä punnita mitään, entä josseja.

        Ehkäpä mä unohdan asian siksi aikaa, kun kaikki toimii. Ja tunteet pysyy yllä. Voi olla ettei ikuisesti voi ajatella näinkään.

        Mä oon semmonen, että haluan tehdä oikein vaikka se olisi mua itseäni vastaan. Luonteena varsin kelju, kun ei pysty itsekkyyteen.


      • G-LoveR kirjoitti:

        Mä oon semmonen, että haluan tehdä oikein vaikka se olisi mua itseäni vastaan. Luonteena varsin kelju, kun ei pysty itsekkyyteen.

        Tuo se on se kinkkinen puoli itsessään, vaikkakin toisaalta tietysti taas myös se hyvä puoli, eli ettei osaa olla itsekäs ja haluaa toimia viimeiseen asti oikein. Tuo perustuu pitkälle minunkin luonteenpiirteissä. Olen tosin huomannut, että joskus ehkä pitäisi siltikin vetää raja tuohon kuten moneen muuhunkin asiaan liittyen, sillä kuten Catfish mainitsikin tuolla jossain kohtaa, että meillä on vain yksi elämä elettävänä, niin se pitää paikkansa. Ja se elämä on nyt. Just nyt. Aikoinaan tein itse virheitä ja pahoja sellaisia itseäni kohtaan, kun en tajunnut tuota eli elin ikäänkuin toisten ehdoilla, heidän oikeaksi katsomillaan tavoilla ja tyytyen siihen, vaikka mieleni janosi kaikkea muuta. Tein siis väärin itselleni ihan vain miellyttääkseni muita ja ollen heidän mielestään ja heidän silmissään tietyn "arvoinen", ja oon huomannut vasta paljon paljon myöhemmin, että olisi pitänyt toimia toisin. Toimia oikein itseäni kohtaan, sillä minä olen oman elämäni tärkein ihminen. Ja kyllähän se vain niin on, että itse saan päättää, mitä teen ja mitä jätän tekemättä. Olisin voinut olla rehellinen näille, jotka eivät olisi olleet kanssani samaa mieltä minun päätöksistä ja minun valinnoista. Olisin voinut sanoa, että haluan elää toisin. Tietysti jossain vaiheessa näin kävikin enkä kadu sitä ollenkaan vaan päinvastoin: se oli paras teko itseäni kohtaan, itselleni ja ehkä myös sitten kuitenkin myös näille toisille, jotka halusivat istuttaa minut tiettyyn muottiin ja myös pitää siinä. Mutta .. mikäli en olisi kurjien tapahtumien jälkeen ollut oma vahva itseni, oisin ilmeisesti yhäkin tuossa samassa tilanteessa miettien, tuunko ikinä olemaan onnellinen ja aidosti rakastunut eikä vain esittää olevansa. Meni monta hienoa mahdollisuutta ohitseni, liian monta .. menetin myös uskon itseeni, ajattelin että kunhan noilla muilla on hyvä olla ja ovat tyytyväisiä .. ajattelin, etten ole terve .. homous kun miellettiin vielä pitkään sairaudeksi, vaikka se poistettiin niin rikos- kuin sairausjutuista .. tunsin olevani ulkopuolinen, vaikka olinkin ihmisten ympäröimä. Mutta!! Halusin toimia oikein ja se oli se virhe, vaikkakin sitten myöhemmin se ei sitä ollutkaan, ja ensin tunsin hirveetä syyllisyyttä, oli aiheita joista ei saanut puhua eikä tuoda esille missään eikä milloinkaan. Kaikki oli pidettävä sisällä. Itsessäni. Muiden silmissä olin tosi loistava persoona ja mitä kaikkea olinkaan. Silti mun sisällä oli suuri tyhjiö, en tiennyt miten saada se täytettyä. En ennenkuin uskalsin ottaa ohjat omiin käsiini ja päättää elämästäni ja alkaa olla itsekäs hyvässä mielessä. Tällä en tarkoita itsekkyyttä, jolla on tarkoitus tuottaa toisille pahaa, mutta ilman tuota tietynlaista itsekkyyttä en olisi päässyt elämään sitä elämää, jota halusin kokea ja tutkiskella. Pitkä stoori, liian pitkä tähän kokonaisuudessaan kerrottavaksi. Mutta viestini on tämä, että joskus on kannattavaa olla itsekäs, vaikka se sillä hetkellä tuntuisikin olevan väärin kaikkia kohtaan, mutta se lopulta maksaa itsensä takaisin ja voi antaa ihmisille paljon enemmän itsestään, kun voi olla avoimesti just sitä mitä on eikä feikkaa niin itselleen kuin muillekin. Jälkeenpäin oon saanu kuulla laidasta laitaan kommentteja ja osa niistä niitä positiivisia mutta osa tietysti niitä negatiivisia. Ne kaikki otin vastaan, mutta uutena minänä, seisoen itseni ja sanojeni takana, pelkäämättä enää, olenko nyt varmasti juuri sellainen, millaisena muut minun haluavat olevan. Olin löytänyt kokonaan oman itseni enkä olisi voinut toimia paremmin itseäni kohtaan. Jokaiselle tuo uusi minä ei tietenkään heti sulautunut aivoihin, mutta aika teki tehtävänsä ja pian minut hyväksyttiin joka puolella omana itsenäni. No, kettuiluahan saa yhäkin kuulla varsinkin miesten taholta, muttei tule juurikaan korvaa lotkautettua noille. Tai ehkä siinä määrin, että annan takaisin samalla mitalla esimerkiksi tällaiseen tyypilliseen kommenttiin, että "ethän sä oo vielä hyvää miestä sit saanutkaan" .. oon vastannut, että "et ilmeisesti säkään". No joo, tuo on melko harvinaista nykyi, mutta ois pitäny silloin joskus antaa kunnolla takaisin noita heittoja, ei vain riittänyt uskallusta. Tästähän meinaa tulla pienoisromaani, joten lopetan nyt tähän 😂


      • satama100 kirjoitti:

        Tuo se on se kinkkinen puoli itsessään, vaikkakin toisaalta tietysti taas myös se hyvä puoli, eli ettei osaa olla itsekäs ja haluaa toimia viimeiseen asti oikein. Tuo perustuu pitkälle minunkin luonteenpiirteissä. Olen tosin huomannut, että joskus ehkä pitäisi siltikin vetää raja tuohon kuten moneen muuhunkin asiaan liittyen, sillä kuten Catfish mainitsikin tuolla jossain kohtaa, että meillä on vain yksi elämä elettävänä, niin se pitää paikkansa. Ja se elämä on nyt. Just nyt. Aikoinaan tein itse virheitä ja pahoja sellaisia itseäni kohtaan, kun en tajunnut tuota eli elin ikäänkuin toisten ehdoilla, heidän oikeaksi katsomillaan tavoilla ja tyytyen siihen, vaikka mieleni janosi kaikkea muuta. Tein siis väärin itselleni ihan vain miellyttääkseni muita ja ollen heidän mielestään ja heidän silmissään tietyn "arvoinen", ja oon huomannut vasta paljon paljon myöhemmin, että olisi pitänyt toimia toisin. Toimia oikein itseäni kohtaan, sillä minä olen oman elämäni tärkein ihminen. Ja kyllähän se vain niin on, että itse saan päättää, mitä teen ja mitä jätän tekemättä. Olisin voinut olla rehellinen näille, jotka eivät olisi olleet kanssani samaa mieltä minun päätöksistä ja minun valinnoista. Olisin voinut sanoa, että haluan elää toisin. Tietysti jossain vaiheessa näin kävikin enkä kadu sitä ollenkaan vaan päinvastoin: se oli paras teko itseäni kohtaan, itselleni ja ehkä myös sitten kuitenkin myös näille toisille, jotka halusivat istuttaa minut tiettyyn muottiin ja myös pitää siinä. Mutta .. mikäli en olisi kurjien tapahtumien jälkeen ollut oma vahva itseni, oisin ilmeisesti yhäkin tuossa samassa tilanteessa miettien, tuunko ikinä olemaan onnellinen ja aidosti rakastunut eikä vain esittää olevansa. Meni monta hienoa mahdollisuutta ohitseni, liian monta .. menetin myös uskon itseeni, ajattelin että kunhan noilla muilla on hyvä olla ja ovat tyytyväisiä .. ajattelin, etten ole terve .. homous kun miellettiin vielä pitkään sairaudeksi, vaikka se poistettiin niin rikos- kuin sairausjutuista .. tunsin olevani ulkopuolinen, vaikka olinkin ihmisten ympäröimä. Mutta!! Halusin toimia oikein ja se oli se virhe, vaikkakin sitten myöhemmin se ei sitä ollutkaan, ja ensin tunsin hirveetä syyllisyyttä, oli aiheita joista ei saanut puhua eikä tuoda esille missään eikä milloinkaan. Kaikki oli pidettävä sisällä. Itsessäni. Muiden silmissä olin tosi loistava persoona ja mitä kaikkea olinkaan. Silti mun sisällä oli suuri tyhjiö, en tiennyt miten saada se täytettyä. En ennenkuin uskalsin ottaa ohjat omiin käsiini ja päättää elämästäni ja alkaa olla itsekäs hyvässä mielessä. Tällä en tarkoita itsekkyyttä, jolla on tarkoitus tuottaa toisille pahaa, mutta ilman tuota tietynlaista itsekkyyttä en olisi päässyt elämään sitä elämää, jota halusin kokea ja tutkiskella. Pitkä stoori, liian pitkä tähän kokonaisuudessaan kerrottavaksi. Mutta viestini on tämä, että joskus on kannattavaa olla itsekäs, vaikka se sillä hetkellä tuntuisikin olevan väärin kaikkia kohtaan, mutta se lopulta maksaa itsensä takaisin ja voi antaa ihmisille paljon enemmän itsestään, kun voi olla avoimesti just sitä mitä on eikä feikkaa niin itselleen kuin muillekin. Jälkeenpäin oon saanu kuulla laidasta laitaan kommentteja ja osa niistä niitä positiivisia mutta osa tietysti niitä negatiivisia. Ne kaikki otin vastaan, mutta uutena minänä, seisoen itseni ja sanojeni takana, pelkäämättä enää, olenko nyt varmasti juuri sellainen, millaisena muut minun haluavat olevan. Olin löytänyt kokonaan oman itseni enkä olisi voinut toimia paremmin itseäni kohtaan. Jokaiselle tuo uusi minä ei tietenkään heti sulautunut aivoihin, mutta aika teki tehtävänsä ja pian minut hyväksyttiin joka puolella omana itsenäni. No, kettuiluahan saa yhäkin kuulla varsinkin miesten taholta, muttei tule juurikaan korvaa lotkautettua noille. Tai ehkä siinä määrin, että annan takaisin samalla mitalla esimerkiksi tällaiseen tyypilliseen kommenttiin, että "ethän sä oo vielä hyvää miestä sit saanutkaan" .. oon vastannut, että "et ilmeisesti säkään". No joo, tuo on melko harvinaista nykyi, mutta ois pitäny silloin joskus antaa kunnolla takaisin noita heittoja, ei vain riittänyt uskallusta. Tästähän meinaa tulla pienoisromaani, joten lopetan nyt tähän 😂

        Sehän se kun on onnellinen ja samaan aikaan onneton, jos elättelee toiveita paremmasta.

        Totuus on etten voi tietää olenko sen onnellisempi kuin nytkään. Siksi mietin, että pitäisi olla onnellinen kun on asiat hyvin eikä haaveilla jostain mistä ei ole takeita.

        Tuosta romaanista, niin minua ei haittaa yhtään kun kerrot seikkaperäisesti kokemuksistasi, päinvastoin mietin niitä. Ja vaikken heti kommentoikkaan, se on sen merkki että jäin miettimään asioita.

        Käyn nyt rauhassa sisäistä prosessiani läpi, en hötkyile. Asioilla on kyllä tapana löytää paikkansa. :)


    • Hyviä pohdintoja... Itse olen ns myöhäisherännyt, mutta en ole traumatisoitunut tai pettynyt miehiin, että sen takia olisin vaihtanut mieltymykseni naisiin, eihän se suhde silloin toimisi naisenkaan kanssa, jos sydän ei olisi siinä mukana. Ehkä joillekkin on ollut haastavaa kaapista tulo tai pelkäävät ympäristön reagointia asiaan.
      Itsellä on ollut suhteita lesboihin ja myöhäisherännäisiin.
      Minun yksi tuttu, joka on hetero, niin meni naimisiin lesbon kanssa, jotenkin ihmettelen tällä palstalla semmoisia ennakkoluuloja bissejä tai myöhäisheränneitä kohtaan? Onko nainen sitten mennyt jotenkin pilalle, jos aikaisemmin seurustellut miehen kanssa vai miten? Onneksi on myös avarakatseisiakin lesboja olemassa. Sanonpa vaan, kun kahden väliset kemiat kohtaan, niin muulla ei ole enää väliä

      • Anonyymi

        Tuttusi ei tietenkään ole hetero silloin jos on mennyt naisena naisen kanssa naimisiin.
        Toiseksi, parisuhteeseen tarvitaan muutakin kuin kemioiden kohtaaminen maagisesti. On myös altiivinen valinta ylipäänsä aloittaa se suhde. Osasta ei vain ole sitoutuneeseen suhteeseen vaan ovat enempi sarjaihastujatyyppiä ja kiinnostuskin lopahtaa lyhyessä ajassa. Ennakkoluulot voivat johtua varmaankin huonoista kokemuksista bisareiden kanssa. Itse sitoudun vakavaan suhteeseen vain toiseen lesboon ja myöhäisherännyt lesbo käy yhtä hyvin, jos suuntautuminen on hänelle melko varma asia, eikä ole mikään vereslihalla ja tuuliviirivaihetta elävä tapaus kyseenalaistamassa vielä itseään.


      • Anonyymi

        Se että nainen sanoo olevansa bi/queer, ei muuten kerro vielä mitään siitä, osaako hän rakastaa naista. Nykyaikana ko. termejä voidaan käsittää hyvin monella tasolla. Deittisovelluksissa tää näkyy erityisen hyvin. Binaiset voivat olla siinä ohessa myös polyja, naisista vain seksuaalisesti kiinnostuneita, käyttävät termejä miten sattuu, mieskeskeisiä ja eivät edes huomaa kuolaamistaan vs naisista kiinnostuminen kevytmielisempää. Tässä muutama peruste miksi en hae kumppania ko. vähemmistöstä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Se että nainen sanoo olevansa bi/queer, ei muuten kerro vielä mitään siitä, osaako hän rakastaa naista. Nykyaikana ko. termejä voidaan käsittää hyvin monella tasolla. Deittisovelluksissa tää näkyy erityisen hyvin. Binaiset voivat olla siinä ohessa myös polyja, naisista vain seksuaalisesti kiinnostuneita, käyttävät termejä miten sattuu, mieskeskeisiä ja eivät edes huomaa kuolaamistaan vs naisista kiinnostuminen kevytmielisempää. Tässä muutama peruste miksi en hae kumppania ko. vähemmistöstä.

        Ei sekään, että sanoo olevansa lesbo tarkoita, että osaa rakastaa yhtään sen enempää naista. Yksilöstä kiinni, ei suuntautumisesta.

        Aivan kuten heteroissa on niitä, jotka ei osaa rakastaa tai ottaa toista huomioon, niitä on kaikissa muissakin suuntautuneissa. Minusta kyky osata rakastaa ei ole mitenkään sidoksissa sukupuoleen eikä seksuaaliseen suuntautumiseen. Tippaakaan.


      • G-LoveR kirjoitti:

        Ei sekään, että sanoo olevansa lesbo tarkoita, että osaa rakastaa yhtään sen enempää naista. Yksilöstä kiinni, ei suuntautumisesta.

        Aivan kuten heteroissa on niitä, jotka ei osaa rakastaa tai ottaa toista huomioon, niitä on kaikissa muissakin suuntautuneissa. Minusta kyky osata rakastaa ei ole mitenkään sidoksissa sukupuoleen eikä seksuaaliseen suuntautumiseen. Tippaakaan.

        Oletusarvona se, että joku on lesbo että hän osaisi rakastaa vaikkapa minua ei vakuuta. Vain se miten nainen minua kohtelee voi vakuuttaa. Muu on täysin toisarvoista rakkaudessa.


      • G-LoveR kirjoitti:

        Oletusarvona se, että joku on lesbo että hän osaisi rakastaa vaikkapa minua ei vakuuta. Vain se miten nainen minua kohtelee voi vakuuttaa. Muu on täysin toisarvoista rakkaudessa.

        Ps. Huomaan kyllä, kun minua rakastetaan. Huomaan senkin, kun ei rakasteta. Eikä mikään etuliite tai identiteetti takaa mitään.


      • Näinpä. Kun kahden väliset kemiat kohtaa, se on siinä.

        Kun lesbo valkeassa norsunluutornissaan ajattelee olevansa spessumpi mitä tulee naisten väliseen suhteiluun tai tunteiluun, niin hiukan aina leuat loksahtaa, että what?

        Mikä kupla tää on ja kuinka sinne on jouduttu.

        Vaan nyt päivänjatkoja. Kuvaa fiiliksiä muuten usein tällä palstalla tämä biisi.
        https://youtu.be/hXQn6SJhYPU

        Norsunluutornien takia...


      • G-LoveR kirjoitti:

        Ei sekään, että sanoo olevansa lesbo tarkoita, että osaa rakastaa yhtään sen enempää naista. Yksilöstä kiinni, ei suuntautumisesta.

        Aivan kuten heteroissa on niitä, jotka ei osaa rakastaa tai ottaa toista huomioon, niitä on kaikissa muissakin suuntautuneissa. Minusta kyky osata rakastaa ei ole mitenkään sidoksissa sukupuoleen eikä seksuaaliseen suuntautumiseen. Tippaakaan.

        Nimenomaan .. tuo kyky rakastaa! Jotkuthan luulevat osaavansa tuon tajuamatta, ettei sittenkään osaa rakastaa tai ainakaan osaa näyttää sitä. Se pelkkä tunne ei itsessään toimi, kyllä sille tunteelle täytyy olla antaja, joka tietää miten sen antaa ja myös tuo kohde, vaikkakaan aina se kohde ei välttämättä tunne tuota samaa tunnetta. Jos ajatellaan, että kaikki olisi hyvin ja menisi kuten haluaisi, niin silloin nuo jutut kohtaisi toisensa näiden kahden ihmisen välillä. Mutta .. aina ei saa vastarakkautta eikä sitä väkisinkään voi ottaa tai vaatia. Moninainen juttu. Usein arjessa tuo rakkautensa näyttäminen tahtoo unohtua, vaikka sen voikin yleensä tehdä hyvinkin pienillä teoilla. Ei tarvitse hakea kuuta taivaalta voidakseen osoittaa tunteitaan ihan yhtä hienosti.


      • G-LoveR kirjoitti:

        Ei sekään, että sanoo olevansa lesbo tarkoita, että osaa rakastaa yhtään sen enempää naista. Yksilöstä kiinni, ei suuntautumisesta.

        Aivan kuten heteroissa on niitä, jotka ei osaa rakastaa tai ottaa toista huomioon, niitä on kaikissa muissakin suuntautuneissa. Minusta kyky osata rakastaa ei ole mitenkään sidoksissa sukupuoleen eikä seksuaaliseen suuntautumiseen. Tippaakaan.

        Osuit kyllä naulankantaan, noinhan, se menee todellisessa elämässä


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tuttusi ei tietenkään ole hetero silloin jos on mennyt naisena naisen kanssa naimisiin.
        Toiseksi, parisuhteeseen tarvitaan muutakin kuin kemioiden kohtaaminen maagisesti. On myös altiivinen valinta ylipäänsä aloittaa se suhde. Osasta ei vain ole sitoutuneeseen suhteeseen vaan ovat enempi sarjaihastujatyyppiä ja kiinnostuskin lopahtaa lyhyessä ajassa. Ennakkoluulot voivat johtua varmaankin huonoista kokemuksista bisareiden kanssa. Itse sitoudun vakavaan suhteeseen vain toiseen lesboon ja myöhäisherännyt lesbo käy yhtä hyvin, jos suuntautuminen on hänelle melko varma asia, eikä ole mikään vereslihalla ja tuuliviirivaihetta elävä tapaus kyseenalaistamassa vielä itseään.

        Ei tietenkään ole silloin hetero, mutta tämän naisen kanssa olivat samalla työpaikalla ja siitä, se sitten lähti kohti naimisiin menoa. Elikkä jutun pointti oli, että kun ihmisten kahden väliset kemiat kohtaa, niin ei katsoa vaikka olis suuntautuminen bi, hetsku ym. Maailma on sitten ihmeellinen paikka ja kaikkee kummaa voi sattua.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Se että nainen sanoo olevansa bi/queer, ei muuten kerro vielä mitään siitä, osaako hän rakastaa naista. Nykyaikana ko. termejä voidaan käsittää hyvin monella tasolla. Deittisovelluksissa tää näkyy erityisen hyvin. Binaiset voivat olla siinä ohessa myös polyja, naisista vain seksuaalisesti kiinnostuneita, käyttävät termejä miten sattuu, mieskeskeisiä ja eivät edes huomaa kuolaamistaan vs naisista kiinnostuminen kevytmielisempää. Tässä muutama peruste miksi en hae kumppania ko. vähemmistöstä.

        Rakkaus ymmärtää ja hyväksyy erilaisuudet.
        Aidossa rakkaudessa ei tuomita, vaan vaalitaan❣️


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        Ei sekään, että sanoo olevansa lesbo tarkoita, että osaa rakastaa yhtään sen enempää naista. Yksilöstä kiinni, ei suuntautumisesta.

        Aivan kuten heteroissa on niitä, jotka ei osaa rakastaa tai ottaa toista huomioon, niitä on kaikissa muissakin suuntautuneissa. Minusta kyky osata rakastaa ei ole mitenkään sidoksissa sukupuoleen eikä seksuaaliseen suuntautumiseen. Tippaakaan.

        Tämä kommentti on näkökulma, ei viittaus siihen että kaikki lesbot osaisivat sitoutua, eivöt tietenkään. Väännät keskustelun mutkat suoriksi koska koet että sun identiteettiä kohtaan hyökätään mitä tässä ei muuten tehdä jos lukisit tarkemmin.

        Näkökulma oli lähinnä lesboille, jotka sen varmasti ymmärtävätkin. Osa bi/queervähemmistöstä puhuu ja toimii niin että miehet ovat prioriteetti. Kukapa ryhtyisi tuollaisten kanssa mihinkään, jos on korvat ja silmät päässä, ja järkikin vielä leikkaa.
        Kukaan lesbonainen tuskin haluaa olla vaikkapa vaihtoehto 102 jollekin binaiselle miesdeittien jälkeen. Toivottavasti sait ajattelemista ja perspektiivien tajua, sen sijaan että otat kommentit henk.koht. loukkauksina.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tämä kommentti on näkökulma, ei viittaus siihen että kaikki lesbot osaisivat sitoutua, eivöt tietenkään. Väännät keskustelun mutkat suoriksi koska koet että sun identiteettiä kohtaan hyökätään mitä tässä ei muuten tehdä jos lukisit tarkemmin.

        Näkökulma oli lähinnä lesboille, jotka sen varmasti ymmärtävätkin. Osa bi/queervähemmistöstä puhuu ja toimii niin että miehet ovat prioriteetti. Kukapa ryhtyisi tuollaisten kanssa mihinkään, jos on korvat ja silmät päässä, ja järkikin vielä leikkaa.
        Kukaan lesbonainen tuskin haluaa olla vaikkapa vaihtoehto 102 jollekin binaiselle miesdeittien jälkeen. Toivottavasti sait ajattelemista ja perspektiivien tajua, sen sijaan että otat kommentit henk.koht. loukkauksina.

        Sinä vedät mutkat suoriksi, kun oletat henkilökohtaiseksi loukkaukseksi tekemiäni huomioita. :)

        Mieti nyt itsekin mitä minä kirjoitin olettamisen sijaan.


    • Anonyymi

      Kun paljon sattuu sulkee mieletön silmänsäkin.

    • Piiri pieni pyörii...
      Jos tänne palstalle eksyy, joku seksuaalisesta suuntautumisesta epävarma yksilö ym niin voi mielipaha olla melkoinen, kun valkoisessa norsuunluutornissa elävät lesbot lyttää täällä 6-0 muita seksuaalivähemmistöjä, etteivät heille kelpaa jne jne. Onneksi itsellä kokemusta, että kelpaan ihan syntymä lesboille, eivätkä ole kyseenalaistaneet menneisyyttäni. Jos tämän palstan juttuja alkaa uskomaan, niin menee usko koko ihmiskuntaan. 😬

      • Kiva lukea kannustavia tekstejä, kuten mm. sinulla ja Satamalla. Niitä tarvitaan, ettei usko mene naisiin. 👍❤️

        Tosiaan asiastaan arka menee kuoreensa vaan, mikäli vastaanotto on hyökkäävä.


    • Anonyymi

      Olette siis yhteistuumin päättäneet, että biseksuaalisuus on oikein ja lesbous ahdasmielistä. Olkoon niin. Minäkin olen ahdasmielinen MOT.

      Onko teille kuitenkaan yhtään juolahtanut mieleen, että lesbouden kokemus ja lesbon/ lesboparin asema yhteiskunnassa sekä sosiaalisessa että virallisessa kontekstissa on ihan toinen kuin missä te heterosuhteissanne olette eläneet? Onko tullut mieleen, että tämän palstan nimi olisi lesbo ihan syystä ja biseksuaaleille ihan oma palsta, samasta syystä.

      Huutamalla kovempaa ja ilmoittamalla olevansa suvaitsevainen ei osoita laajaa ymmärrystä lesbouteen. Huutamalla kovempaa ja ilmoittamalla olevansa suvaitsevainen ei vielä oikeuta päättämään että palsta ei olekaan lesboille vaan ”naisille jotka pitävät naisista”. Se ei tarkoita samaa kuin lesbo. Tämän palstan nimi on Lesbo.

      Vieläkö ihmettelette, että täällä on kärttyisiä naisia?

      • Anonyymi

        Omasta mielestä tämän palstan luokittelu on kovin vanhanaikainen. Seksuaalivähemmistöt olisi parempi. Lokerot on ahtaita. Itse vain naisten kanssa vakavassa suhteessa ollut en halua luokitella itseäni, mutta jos pitää niin olisi se bi tai pan.

        Ymmärrän myös tuohtumuksen bi naisista ja bi curious naisista, joille ystävyys on häilyvä raja. Jotka ajattelevat että miesdeiteistä puhuminen on ok vaikka juuri eilen käytiin treffeillä. Tai purkaa suruaan päättyneestä suhteesta mieheen vaikka ollaan hetken deittailtu ja luulit fiilisten olevan molemminpuolisia. Tai ne jotka hakevat jännitystä heterosuhteen keskelle, koska miehelle se on ok. Olen itse ollut näissä tilanteissa monesti. Niistä oppineena, kommunikointi on tärkeetä että tietää missä mennään. Oli se sitten suuntautumiselta mitä tahansa. Molemminpuolinen kunnioitus ja rehellisyys, jos näitä ei oo niin yksinkertaisesti toinen on k.pää silloin. Sillä ei ole mitään tekemistä suuntautumisen kanssa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Omasta mielestä tämän palstan luokittelu on kovin vanhanaikainen. Seksuaalivähemmistöt olisi parempi. Lokerot on ahtaita. Itse vain naisten kanssa vakavassa suhteessa ollut en halua luokitella itseäni, mutta jos pitää niin olisi se bi tai pan.

        Ymmärrän myös tuohtumuksen bi naisista ja bi curious naisista, joille ystävyys on häilyvä raja. Jotka ajattelevat että miesdeiteistä puhuminen on ok vaikka juuri eilen käytiin treffeillä. Tai purkaa suruaan päättyneestä suhteesta mieheen vaikka ollaan hetken deittailtu ja luulit fiilisten olevan molemminpuolisia. Tai ne jotka hakevat jännitystä heterosuhteen keskelle, koska miehelle se on ok. Olen itse ollut näissä tilanteissa monesti. Niistä oppineena, kommunikointi on tärkeetä että tietää missä mennään. Oli se sitten suuntautumiselta mitä tahansa. Molemminpuolinen kunnioitus ja rehellisyys, jos näitä ei oo niin yksinkertaisesti toinen on k.pää silloin. Sillä ei ole mitään tekemistä suuntautumisen kanssa.

        Minäkin ymmärrän tuon krätyämisen, kun se tulee naisista, jotka loukkaa naiskumppaniaan jauhamalla miessuhteistaan tai pitää toista lelunaan.

        Se on ilkeää ja ehdottomasti väärin, silloin kun on tahtomattaan joutunut kusetetuksi ja naismies kuvioon. Jotkut kaiketi myös tykkää polysuhteista sikin sokin. Se heille suotakoon.

        Kunhan kaikki on tietoisia missä kuvioissa on mukana ja vapaaehtoisesti.

        Ja juu, minusta koko lesbo sana on kivikautinen. Voisi hyvin sanoa, että naisiin suuntautunut tms.


      • Kyllä mä ihmettelen, kun ei se ole meidän kenenkään muunkaan vähemmistön vika, että heteroiden asema ja tilanne on erilainen, kun lesbojen.

        Eikä se ainakaan parane roikkumalla toistemme kurkuissa kiinni. Ei täällä kukaan lesboja yritä nujertaa, vain selventää mistä moinen aggressiivisuus muita vähemmistöjä kohtaan. Ja mitä se hyödyttää?

        Asioita pitää viedä ritirinnan eteenpäin vähimmistöjen eikä tapella kuin reviiristään seonneet.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Omasta mielestä tämän palstan luokittelu on kovin vanhanaikainen. Seksuaalivähemmistöt olisi parempi. Lokerot on ahtaita. Itse vain naisten kanssa vakavassa suhteessa ollut en halua luokitella itseäni, mutta jos pitää niin olisi se bi tai pan.

        Ymmärrän myös tuohtumuksen bi naisista ja bi curious naisista, joille ystävyys on häilyvä raja. Jotka ajattelevat että miesdeiteistä puhuminen on ok vaikka juuri eilen käytiin treffeillä. Tai purkaa suruaan päättyneestä suhteesta mieheen vaikka ollaan hetken deittailtu ja luulit fiilisten olevan molemminpuolisia. Tai ne jotka hakevat jännitystä heterosuhteen keskelle, koska miehelle se on ok. Olen itse ollut näissä tilanteissa monesti. Niistä oppineena, kommunikointi on tärkeetä että tietää missä mennään. Oli se sitten suuntautumiselta mitä tahansa. Molemminpuolinen kunnioitus ja rehellisyys, jos näitä ei oo niin yksinkertaisesti toinen on k.pää silloin. Sillä ei ole mitään tekemistä suuntautumisen kanssa.

        Kyllä, kritiikin piikki on suunnattu nimenomaan queernaisille, jotka käyttävät parempaa, heteronormatiivisuudesta hyötyvää asemaansa hyväksi ja käyttäytyvät rajattomasti naiskumppaneitaan sekä deittejään kohti. Mun puolesta kukin valitkoon kumppaninsa aikuisista ihmisistä miten tykkäävät. Ei niitä tarvitse kenellekään perustella.

        Lokerossa ja termissä lesbo ei ole sen enempää vikaa kuin bi/pan/heteroluokassa. Miksi kritisoit asiaa lesbopalstalla, herää vain kysymys, ja ei-lesbona? Joillekin se on identiteettipalikka jolla haluaa kuvata itseään. Mitä ihmettä se bi/panhenkilöä koskettaa missään määrin.


      • Anonyymi

        Kuten jo sanottu, eivät bisarit osaa juuri katsoa asiaa lesbon näkökulmasta, mikään yllätys tai uusi asia tämä ole. Sen sijaan tullaan vääntämään palstalle omaa (bi/pan/lokerot on turhia) agendaa asian vierestä. Minäminäminä-asenteella. Se on juuri se etuoikeutettu bisarikupla jonka suojista ei osata tai haluta katsoa omaa välitöntä kokemuspiiriä edemmäs. Huonoa käytöstä myöskin tulla meuhkaamaan lesbo-termin kivikautisuudesta ja turhuudesta lesboille suunnatulla palstalla. Itsekkäitä tyyppejä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kuten jo sanottu, eivät bisarit osaa juuri katsoa asiaa lesbon näkökulmasta, mikään yllätys tai uusi asia tämä ole. Sen sijaan tullaan vääntämään palstalle omaa (bi/pan/lokerot on turhia) agendaa asian vierestä. Minäminäminä-asenteella. Se on juuri se etuoikeutettu bisarikupla jonka suojista ei osata tai haluta katsoa omaa välitöntä kokemuspiiriä edemmäs. Huonoa käytöstä myöskin tulla meuhkaamaan lesbo-termin kivikautisuudesta ja turhuudesta lesboille suunnatulla palstalla. Itsekkäitä tyyppejä.

        No sanana lesbo on ruma. Itse en tykkää kyseisestä sanasta. Se on töks.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kuten jo sanottu, eivät bisarit osaa juuri katsoa asiaa lesbon näkökulmasta, mikään yllätys tai uusi asia tämä ole. Sen sijaan tullaan vääntämään palstalle omaa (bi/pan/lokerot on turhia) agendaa asian vierestä. Minäminäminä-asenteella. Se on juuri se etuoikeutettu bisarikupla jonka suojista ei osata tai haluta katsoa omaa välitöntä kokemuspiiriä edemmäs. Huonoa käytöstä myöskin tulla meuhkaamaan lesbo-termin kivikautisuudesta ja turhuudesta lesboille suunnatulla palstalla. Itsekkäitä tyyppejä.

        Onko se jotain kateutta biseksuaaleja kohtaan, kun mainitset etuoikeutettu kupla? Kateutta, että heidän seksuaalisuus antaa enemmän valinnanvaraa?

        Jos on, kuulostaa hassulta. Kukaan ei voi kuulemma valita suuntautumistaan, eikä silmiensä väriään joten miksi kadehtia sellaisia asioita?

        Kukaan ei estä myöskää kateellista lesboa laajentamasta reviiriään miehiin. Minun puolesta ihan vapaasti eikä käy yhtään kateeksi, että on koko maailma mistä valita kumppani.

        Jos ymmärsin väärin etuoikeusasian, niin voisiko saada selvennystä, kiitos. :)

        Ystävällisesti kysyn.


      • G-LoveR kirjoitti:

        Onko se jotain kateutta biseksuaaleja kohtaan, kun mainitset etuoikeutettu kupla? Kateutta, että heidän seksuaalisuus antaa enemmän valinnanvaraa?

        Jos on, kuulostaa hassulta. Kukaan ei voi kuulemma valita suuntautumistaan, eikä silmiensä väriään joten miksi kadehtia sellaisia asioita?

        Kukaan ei estä myöskää kateellista lesboa laajentamasta reviiriään miehiin. Minun puolesta ihan vapaasti eikä käy yhtään kateeksi, että on koko maailma mistä valita kumppani.

        Jos ymmärsin väärin etuoikeusasian, niin voisiko saada selvennystä, kiitos. :)

        Ystävällisesti kysyn.

        Niin vai onko jokin lisääntymiseen liittyvä asia se mikä kiristää pinnaa?

        Minäkin olen ollut kateellinen joskus pareille, jotka sai lapsia kun itse kärsin vuosikausia lapsettomuudesta eikä edes koeputkihoidot tuottaneet tulosta.

        Olin kateellinen raskaana oleville lesboillekin. He sentään tulivat raskaiksi edes hoidoin, minä en mitenkään edes miehen kanssa suhteessa.

        Kaikki on niin suhteellista. Pitää osata ajatella positiivisetkin puolet eikä vaan negatiivisia.


    • Anonyymi

      Jospa vaan jokainen on mitä on. Tykästyy ja rakastuu just siihen ku hyvältä tuntuu.

      Pääasia kai on, että ne kaks tietää olevansa samassa "lokerossa", yhteislokerossa siis.

      • Niin, samaa mieltä. Ihminen ihmiselle. ❤️


      • Anonyymi

    • Heiheiheihei, mitäs täällä nyt tapahtuu? Miksi moinen meuhkaaminen sieltä täältä? Eikö tässä jokainen voisi olla suvaitsevainen eikä työntää niihin lokeroihin kukaan ketään? Miksi pitää tarttua joihinkin tiettyihin ihmisiin kiinni tai heidän sanomaansa paremminkin, kun kuitenkin täällä on myös paljon bi- ja heteronaisia nyymeinä? Senkö takia, että uskaltautuvat kirjoittamaan nikillä ja ovat näin ollen helpompi kohde? Miksei tässä jokainen voisi vain hyväksyä ja sulattaa, että meitä on erilaisia ja jokainen jopa omalla tavallaankin eikä pelkästään tuolla seksuaalisella suuntautumisella? Lukeeko jossain, ettei täällä saisi käydä muut kuin täysveriset lesbot ja etenkin kommentoimassa? Jos se jossain lukee, niin näyttäkää mullekin missä. Eihän täällä kukaan voi todistaa millään tavalla olevansa täyslesbo tai olleensa sitä syntymästään saakka. Jos voi, niin haluaisin nähdä myös sen. Ei tuolla muissakaan osioissa lue esim. kaupunkien kohdalla, ettei sinne saa osallistua keskustelemaan muualla asuvat tai mikä tahansa muu osio, ei niissä kielletä ja jos näin olisi, silloinhan ylläpitäjän pitäisi valvoa näitä asioita. Mitä ihmettä teidän päässä liikkuu, kun pitää herneillä ja omia koko juttu itselle ihan vain siitä syystä, että on nyt lesbo? Entä ne, jotka ovat joskus olleet miehen kanssa sanotaan nyt esimerkiksi kolmekymppiseks asti ja sit siitä eteenpäin lesboja ja ikää olisi kertynyt jo vaikkapa 70? Ei sais kirjoittaa tänne? Että mitämitä? Miksi pitää hyökätä tai solvata, kun vois itse olla myös se hyväksyvä eikä odottaa aina muilta tahoilta sitä samaa hyväksyntää? Eiköhän me kaikki olla ihan yhtä tasa-arvoisia, tasavertaisia olipa laji sitten mikä tahansa.

      • Anonyymi

        Aamen🙏


      • Anonyymi kirjoitti:

        Aamen🙏

        😂😂😂😂😂😂😂


      • Olet asian ytimessä. :)

        Itse ainakin mielummin juttelisin näistä naisasia asioista nimenomaan mielummin tällä palstalla, kuin bi palstalla. Itsellä kun pää on poispäin sieltä vuoroin miestä ja vuoroin naista ajattelusta. Ja katse on kääntynyt miehistä tyystin naisiin jopa olon hankalaksi tehden. Niin vaikka tässä nyt juuri on miehen kanssa suhteessa, ristiriitaisessakin tavallaan, niin tietäen etten enää tämän jälkeen ole, ei tee mieli edes vatvoa mitään bisse pohjaan rakentaen.

        Pikemminkin jos suhde päättyy eroon, niin en tietenkään kiellä historiaani mutta keskittyisin mielummin tulevaan, kuin siihen historiaan mihin kuului miehet. Syykin on selkee miksi niin. Ja uudelleensyntymä se henkinen ei kaipaa rähinäjengejä, vaan pikemminkin hyväksyntää.

        Bisse palstan koen alustaksi missä on ideakin olla molempiin päin, eikä jompaan kumpaan.


      • G-LoveR kirjoitti:

        Olet asian ytimessä. :)

        Itse ainakin mielummin juttelisin näistä naisasia asioista nimenomaan mielummin tällä palstalla, kuin bi palstalla. Itsellä kun pää on poispäin sieltä vuoroin miestä ja vuoroin naista ajattelusta. Ja katse on kääntynyt miehistä tyystin naisiin jopa olon hankalaksi tehden. Niin vaikka tässä nyt juuri on miehen kanssa suhteessa, ristiriitaisessakin tavallaan, niin tietäen etten enää tämän jälkeen ole, ei tee mieli edes vatvoa mitään bisse pohjaan rakentaen.

        Pikemminkin jos suhde päättyy eroon, niin en tietenkään kiellä historiaani mutta keskittyisin mielummin tulevaan, kuin siihen historiaan mihin kuului miehet. Syykin on selkee miksi niin. Ja uudelleensyntymä se henkinen ei kaipaa rähinäjengejä, vaan pikemminkin hyväksyntää.

        Bisse palstan koen alustaksi missä on ideakin olla molempiin päin, eikä jompaan kumpaan.

        En tiedä miettiikö joku muukin näin vai ei, mutta se on mun syyni olla tällä palstalla eikä bissejen.

        Anteeksi niille joita loukkaa läsnäoloni, mutta olen jatkossakin tällä palstalla koska koen tämän oikeammaksi asioilleni ja ajatuksilleni joita käsittelen ja pohdin.


      • G-LoveR kirjoitti:

        En tiedä miettiikö joku muukin näin vai ei, mutta se on mun syyni olla tällä palstalla eikä bissejen.

        Anteeksi niille joita loukkaa läsnäoloni, mutta olen jatkossakin tällä palstalla koska koen tämän oikeammaksi asioilleni ja ajatuksilleni joita käsittelen ja pohdin.

        Ehkäpä sen voisi ottaa mielenkiintona lesboutta ja sitä vähemmistöä kohtaan, eikä loukkauksena, että olen kiinnostunut lesbojen maailmankuvasta ja miten siihen voisi itse asettua erilaisella taustalla.

        Oli yllättävää miten hyökkäävää käytös on, jos kiinnostuu lesboudesta bisseyden sijaan.


      • G-LoveR kirjoitti:

        Olet asian ytimessä. :)

        Itse ainakin mielummin juttelisin näistä naisasia asioista nimenomaan mielummin tällä palstalla, kuin bi palstalla. Itsellä kun pää on poispäin sieltä vuoroin miestä ja vuoroin naista ajattelusta. Ja katse on kääntynyt miehistä tyystin naisiin jopa olon hankalaksi tehden. Niin vaikka tässä nyt juuri on miehen kanssa suhteessa, ristiriitaisessakin tavallaan, niin tietäen etten enää tämän jälkeen ole, ei tee mieli edes vatvoa mitään bisse pohjaan rakentaen.

        Pikemminkin jos suhde päättyy eroon, niin en tietenkään kiellä historiaani mutta keskittyisin mielummin tulevaan, kuin siihen historiaan mihin kuului miehet. Syykin on selkee miksi niin. Ja uudelleensyntymä se henkinen ei kaipaa rähinäjengejä, vaan pikemminkin hyväksyntää.

        Bisse palstan koen alustaksi missä on ideakin olla molempiin päin, eikä jompaan kumpaan.

        Minäkin ymmärrän tuon asian noin eli että siellä bi-ketjussa ovat sekä että eivätkä vain suuntautuneesti vain mieluummin vain toiseen sukupuoleen. Sieltä mitä oon katellu, niin lähinnä etsivät seuraa bi-henkisistä, ei niinkään keskustelua ole samalla tavalla kuin esimerkiksi täällä. Ja se, että tiedostaa, ettei ole enää paluuta entiseen, mikäli sinullekin ero tulisi, kertoo jo siitä, ettet aio sen jälkeen mahduttaa itseäsi muottiin, jossa et viihdy ihan niin hyvin kuin mitä moni luulee, ehkä jopa sinäkin. Se on kuitenkin ollut sinun oma valinta ja niin tulee olemaan jatkossakin, eroat sitten ikinä tai et. Sen verran haluan sinulle henkilökohtaisesti sanoa (ja tämä on täysin vain minun näkemykseni), kun kirjoitat, ettei ole helppo lähteä tuosta liitosta miehen kanssa pois ja hypätä tuntemattomaan tietämättä, mitä se toisi mukanaan, niin ei meistä kukaan tiedä, mitä tulevaisuus pitää sisällään, mitä se tuo mukanaan, mitä antaa ja mitä ottaa/vaatii. Mutta .. koska näen tuonne sinun taaksesi, sinne näen että olet aina ikäänkuin kamppaillut asian kanssa luopuen kuitenkin paljosta antaen toisille paljon, että mun niin tekisi mieli tulla ja ottaa sua jollei nyt ihan niskasta, niin ainakin kädestä ja näyttää sulle sun elämää taaksepäin, saisit nähdä itsesi ulkopuolisen silmin, ja sen jälkeen kysyä, kannattiko. Yritän tällä kertoa, että mikäli oot aina tai lähes aina haaveillut naisen kanssa olemisesta tai läheisyydestä etkä ole toteuttanut itseäsi tuolla saralla, niin sinulta on jäänyt paljon kokematta ja tuntematta, jäänyt omaa sinun ainoaa elämää elämättä, koska olet tyytynyt vain haaveilemaan, vaikka olisit voinut lähteä elämään ja tuntemaan. En väitä, ettetkö olisi ikinä tuntenut mitään tai elänyt millään tavalla, tiedän että ymmärrät tämän asian oikein, mutta sen uskallan väittää, että paljosta olet jäänyt ilman, sillä jos tuo tunne-elämä on aina ollut suurin piirtein sitä luokkaa, että on riittänyt, kunhan se on tuttua ja turvallista kokematta koskaan niitä hetkiä, jolloin sydän pomppii kuin mikäkin, perhoset vatsassa kutittaa eikä osaa olla hetkeäkään ajattelematta toista ihmistä plus monia monia muitakin tunteita, herkkää ja tietysti riidan tullen vähemmän herkkää, mutta tietäen siinäkin riidellessä, että rakastan tuota ihmistä enkä muuta haluaisikaan, niin silloin uskallan väittää, että paljon on jäänyt tuntematta. Tämän ei ole tarkoitus loukata sinua eikä tämän tarkoitus myöskään ole saada jälleen jotain riitaa täällä aikaan, sanon tämän lämpimällä sydämellä sinulle ❣️ Se uusi suunta ei ole hyppy tuntemattomaan, vaikka niin luulisikin. Sinähän astuisit vain omaan maailmaan, siihen uuteen. Hyppyjä ei tarvitse olla, riittää kun etenee niitä omia askeleita sitä omaa polkua pitkin omaan tahtiin ja jos osaan päätellä, niin taidat olla siinä polun alkupäässä. Se ensimmäinen askeleen, tai puoliaskeleen, oot jo mahdollisesti ottanut, jalka jäänyt ilmaan miettien uskaltaako sitä astua maahan asti. Tämä on tässä kuvattu nyt tälleen pintapuolisesti, kaikkeahan minä en viitsi tässä koko kansan nähtäväksi jakaa.


      • satama100 kirjoitti:

        Minäkin ymmärrän tuon asian noin eli että siellä bi-ketjussa ovat sekä että eivätkä vain suuntautuneesti vain mieluummin vain toiseen sukupuoleen. Sieltä mitä oon katellu, niin lähinnä etsivät seuraa bi-henkisistä, ei niinkään keskustelua ole samalla tavalla kuin esimerkiksi täällä. Ja se, että tiedostaa, ettei ole enää paluuta entiseen, mikäli sinullekin ero tulisi, kertoo jo siitä, ettet aio sen jälkeen mahduttaa itseäsi muottiin, jossa et viihdy ihan niin hyvin kuin mitä moni luulee, ehkä jopa sinäkin. Se on kuitenkin ollut sinun oma valinta ja niin tulee olemaan jatkossakin, eroat sitten ikinä tai et. Sen verran haluan sinulle henkilökohtaisesti sanoa (ja tämä on täysin vain minun näkemykseni), kun kirjoitat, ettei ole helppo lähteä tuosta liitosta miehen kanssa pois ja hypätä tuntemattomaan tietämättä, mitä se toisi mukanaan, niin ei meistä kukaan tiedä, mitä tulevaisuus pitää sisällään, mitä se tuo mukanaan, mitä antaa ja mitä ottaa/vaatii. Mutta .. koska näen tuonne sinun taaksesi, sinne näen että olet aina ikäänkuin kamppaillut asian kanssa luopuen kuitenkin paljosta antaen toisille paljon, että mun niin tekisi mieli tulla ja ottaa sua jollei nyt ihan niskasta, niin ainakin kädestä ja näyttää sulle sun elämää taaksepäin, saisit nähdä itsesi ulkopuolisen silmin, ja sen jälkeen kysyä, kannattiko. Yritän tällä kertoa, että mikäli oot aina tai lähes aina haaveillut naisen kanssa olemisesta tai läheisyydestä etkä ole toteuttanut itseäsi tuolla saralla, niin sinulta on jäänyt paljon kokematta ja tuntematta, jäänyt omaa sinun ainoaa elämää elämättä, koska olet tyytynyt vain haaveilemaan, vaikka olisit voinut lähteä elämään ja tuntemaan. En väitä, ettetkö olisi ikinä tuntenut mitään tai elänyt millään tavalla, tiedän että ymmärrät tämän asian oikein, mutta sen uskallan väittää, että paljosta olet jäänyt ilman, sillä jos tuo tunne-elämä on aina ollut suurin piirtein sitä luokkaa, että on riittänyt, kunhan se on tuttua ja turvallista kokematta koskaan niitä hetkiä, jolloin sydän pomppii kuin mikäkin, perhoset vatsassa kutittaa eikä osaa olla hetkeäkään ajattelematta toista ihmistä plus monia monia muitakin tunteita, herkkää ja tietysti riidan tullen vähemmän herkkää, mutta tietäen siinäkin riidellessä, että rakastan tuota ihmistä enkä muuta haluaisikaan, niin silloin uskallan väittää, että paljon on jäänyt tuntematta. Tämän ei ole tarkoitus loukata sinua eikä tämän tarkoitus myöskään ole saada jälleen jotain riitaa täällä aikaan, sanon tämän lämpimällä sydämellä sinulle ❣️ Se uusi suunta ei ole hyppy tuntemattomaan, vaikka niin luulisikin. Sinähän astuisit vain omaan maailmaan, siihen uuteen. Hyppyjä ei tarvitse olla, riittää kun etenee niitä omia askeleita sitä omaa polkua pitkin omaan tahtiin ja jos osaan päätellä, niin taidat olla siinä polun alkupäässä. Se ensimmäinen askeleen, tai puoliaskeleen, oot jo mahdollisesti ottanut, jalka jäänyt ilmaan miettien uskaltaako sitä astua maahan asti. Tämä on tässä kuvattu nyt tälleen pintapuolisesti, kaikkeahan minä en viitsi tässä koko kansan nähtäväksi jakaa.

        Menin hiljaiseksi. Kuvailet niin tarkalla silmällä minua ja tilannettani, että vähän pelästyin lukiessani, näkeekö joku noin selvästi minuun??

        En todellakaan suuttunut mistään mitä kirjoitit, ihan päinvastoin, kiitos. Lämmittää mieltäni, että näet niin selvästi ja ilman ratakiskoa kuin tuntisit minut vuosien ajalta. Sinä olet ihmistuntija. :')

        Luin jo tuota entiset heterot kirjaa ja pääsin vasta 17% sadasta ja jo 3 kertojaa on kokenut samoja asiouta kun minä.

        Tämäkin. "Kirjoitin usein rakkaustarinoita, joissa henkilöt olivat tietenkin heteroita, mutta itse samaistuin aina mieheen, joka halusi suojella ja lohduttaa naista ja kohdella tätä... " arvostaen ja rakastaen, kuin kukkaa kämmenellä. Suojella kuin kalleinta aarrettani.

        Minäkin kirjoitin runoja ja sanoitin lauluja, naiselle. Samaistun yhä aina mieheen kun nään jotain romanttista naista kohtaan mieheltä.

        Nyt en osaa sanoa enempää. Mutta sanon, että tarkkanäköisyytesi ainakin ilahdutti minua. ❣️🤗


      • G-LoveR kirjoitti:

        Menin hiljaiseksi. Kuvailet niin tarkalla silmällä minua ja tilannettani, että vähän pelästyin lukiessani, näkeekö joku noin selvästi minuun??

        En todellakaan suuttunut mistään mitä kirjoitit, ihan päinvastoin, kiitos. Lämmittää mieltäni, että näet niin selvästi ja ilman ratakiskoa kuin tuntisit minut vuosien ajalta. Sinä olet ihmistuntija. :')

        Luin jo tuota entiset heterot kirjaa ja pääsin vasta 17% sadasta ja jo 3 kertojaa on kokenut samoja asiouta kun minä.

        Tämäkin. "Kirjoitin usein rakkaustarinoita, joissa henkilöt olivat tietenkin heteroita, mutta itse samaistuin aina mieheen, joka halusi suojella ja lohduttaa naista ja kohdella tätä... " arvostaen ja rakastaen, kuin kukkaa kämmenellä. Suojella kuin kalleinta aarrettani.

        Minäkin kirjoitin runoja ja sanoitin lauluja, naiselle. Samaistun yhä aina mieheen kun nään jotain romanttista naista kohtaan mieheltä.

        Nyt en osaa sanoa enempää. Mutta sanon, että tarkkanäköisyytesi ainakin ilahdutti minua. ❣️🤗

        Kun SE päivä sinulle joskus koittaa, se nainen - rakkautesi kohde - tulee olemaan jalustalla. Tiedän.


      • satama100 kirjoitti:

        Kun SE päivä sinulle joskus koittaa, se nainen - rakkautesi kohde - tulee olemaan jalustalla. Tiedän.

        Heh, toivottavasti on ihmistyyppiä joka tykkää olla siinä jalustalla. Tykkää olla huomioni keskipiste ja kukkani, jota hellin ja hemmottelen. :)

        Ettei ahdistu.


    • Tällainen löytyi vellikellon takaa viesteistä, muttei mäy ketjussa.

      "On, mutta sä et. 😉"

      Mihin lie ollut kommentti, ei käy selville. :)

      • Mitä luultavimmin ei mikään tärkeä juttu.


      • satama100 kirjoitti:

        Mitä luultavimmin ei mikään tärkeä juttu.

        Nojuu. Ihmettelin kun ei löydy keskusteluista, että se on ollu nopee poisto. :'D


      • Anonyymi

        Ei aina tarvi tietää, riittää, että tuntee. 😊


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ei aina tarvi tietää, riittää, että tuntee. 😊

        Ahaa. Olet mystinen. :)


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        Ahaa. Olet mystinen. :)

        Ehkä olen, ehkä en ole. Joskus vaan elämässä on läsnä mystisyys. Sen enempiä sitä kaipaamatta. Joskus kaipaa tietämättään. Elämä on sellasta ja siinäpä se juju onkin.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ehkä olen, ehkä en ole. Joskus vaan elämässä on läsnä mystisyys. Sen enempiä sitä kaipaamatta. Joskus kaipaa tietämättään. Elämä on sellasta ja siinäpä se juju onkin.

        Hmm... Maistelen tätä ajatustasi.


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        Hmm... Maistelen tätä ajatustasi.

        Vain ajatustako? Ehkäpä mystisyys saa aikaan sen, että makunystyrät on virittäytynyt uudelleen ja uudella tapaa. Janoaa enemmän ja enemmän, kieli hakeutuu mystiikan verhon taakse ja mitä se maistaakaan..jotain sellasta, mikä koukuttaa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Vain ajatustako? Ehkäpä mystisyys saa aikaan sen, että makunystyrät on virittäytynyt uudelleen ja uudella tapaa. Janoaa enemmän ja enemmän, kieli hakeutuu mystiikan verhon taakse ja mitä se maistaakaan..jotain sellasta, mikä koukuttaa.

        Ahaa. :)

        Harhauduin polulta. Jäin miettimään mitä Satama minulle kirjoitti. Jäin miettimään mustasukkaisuuden tunnetta, kun hetero naisihastukseni kertoi alkavansa tapailla miestä. Ja ajattelin, voi nyt vittu sentään kun vois taikoa ittensä mieheksi. Niin ehkä näkisit sen kautta miten paljon mulla olis sulle sydäntä antaa. Vaan eihän sitä saa tietää, kun mies on se joka kelpaa siihen asemaan.

        Jännä toi mustasukkaisuus ja kateus, kun sitä olettaa että ittellään olis jotain enemmän ehkä annettavaa, kun sillä toisella joka saa tilaisuuden. Primitiivinen tunne.


        Tuli se jostain syystä mieleeni näissä tohinoissa.


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        Ahaa. :)

        Harhauduin polulta. Jäin miettimään mitä Satama minulle kirjoitti. Jäin miettimään mustasukkaisuuden tunnetta, kun hetero naisihastukseni kertoi alkavansa tapailla miestä. Ja ajattelin, voi nyt vittu sentään kun vois taikoa ittensä mieheksi. Niin ehkä näkisit sen kautta miten paljon mulla olis sulle sydäntä antaa. Vaan eihän sitä saa tietää, kun mies on se joka kelpaa siihen asemaan.

        Jännä toi mustasukkaisuus ja kateus, kun sitä olettaa että ittellään olis jotain enemmän ehkä annettavaa, kun sillä toisella joka saa tilaisuuden. Primitiivinen tunne.


        Tuli se jostain syystä mieleeni näissä tohinoissa.

        No mietintä on vaan hyvästä.
        Ei sillä, ettenkö hamuaisi itsekin kielineni tonne mystisen verhon taakse. Vaan kaikki kun ei ole itsestä kiinni. Olkoon ripustukset paikoillaan, suotta niitä nykiä väkisin. Raollaan on ja pysyy. Koitan olla kompuroimatta niihin, ettei tule fiasko. Ja nyt kompuroin tästä täysin muihin puuhiin.


      • Anonyymi kirjoitti:

        No mietintä on vaan hyvästä.
        Ei sillä, ettenkö hamuaisi itsekin kielineni tonne mystisen verhon taakse. Vaan kaikki kun ei ole itsestä kiinni. Olkoon ripustukset paikoillaan, suotta niitä nykiä väkisin. Raollaan on ja pysyy. Koitan olla kompuroimatta niihin, ettei tule fiasko. Ja nyt kompuroin tästä täysin muihin puuhiin.

        Joskus miettiminen alkaa särettää päätä. Silloin on parempi olla miettimättä, kun vaan pystys sammuttamaan pään, naps.

        Niin, mäkin yritän olla kompuroimatta. 👍


      • G-LoveR kirjoitti:

        Joskus miettiminen alkaa särettää päätä. Silloin on parempi olla miettimättä, kun vaan pystys sammuttamaan pään, naps.

        Niin, mäkin yritän olla kompuroimatta. 👍

        Tuo vaan kun hulluna johonkin ihastuu, niin tuppaa se rationaalinen puoli flippaamaan. Haluaa vaan niin hirveästi toteuttaa ja elää todeksi tunteitaan kyseisen ihmisen kanssa, että työntää järkevyyden sivuun. Kuten, että hei olen varattu, hei ei voi noin vaan häipyä ja hylätä kaikkea itselleen tärkeää edes sitä kumppaniaan, ei voi pistää hetkessä paskaksi kaikkea mitä on vuosia rakentanut ja siihen uskonut. Ei voi rikkoa kaikkien muitten elämää, siks että MÄ HALUAN. :)

        Olis kyllä helpompaa olla silleen yksinkertainen otus, ettei miettis, tekis vaan.


      • G-LoveR kirjoitti:

        Tuo vaan kun hulluna johonkin ihastuu, niin tuppaa se rationaalinen puoli flippaamaan. Haluaa vaan niin hirveästi toteuttaa ja elää todeksi tunteitaan kyseisen ihmisen kanssa, että työntää järkevyyden sivuun. Kuten, että hei olen varattu, hei ei voi noin vaan häipyä ja hylätä kaikkea itselleen tärkeää edes sitä kumppaniaan, ei voi pistää hetkessä paskaksi kaikkea mitä on vuosia rakentanut ja siihen uskonut. Ei voi rikkoa kaikkien muitten elämää, siks että MÄ HALUAN. :)

        Olis kyllä helpompaa olla silleen yksinkertainen otus, ettei miettis, tekis vaan.

        Niin ja oleellista olis sekin, että toisellekin pitäisi olla kelpaava. :'D


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        Tuo vaan kun hulluna johonkin ihastuu, niin tuppaa se rationaalinen puoli flippaamaan. Haluaa vaan niin hirveästi toteuttaa ja elää todeksi tunteitaan kyseisen ihmisen kanssa, että työntää järkevyyden sivuun. Kuten, että hei olen varattu, hei ei voi noin vaan häipyä ja hylätä kaikkea itselleen tärkeää edes sitä kumppaniaan, ei voi pistää hetkessä paskaksi kaikkea mitä on vuosia rakentanut ja siihen uskonut. Ei voi rikkoa kaikkien muitten elämää, siks että MÄ HALUAN. :)

        Olis kyllä helpompaa olla silleen yksinkertainen otus, ettei miettis, tekis vaan.

        Se, että ottaa toisen huomioon on paras ominaisuus ihmisessä. Näkee muunkin kun oman napansa, osoittaa pelkästään ihmisen rikkauden, kärsii ennemmin itse ja säästää muita. Oi kyllä, saman ominaisuuden on mulle joku suonu.

        Joskus vastaavan asian kanssa painineena, on tullu ravisteltua omaa ajatusmaailmaa perinpohjasesti. Mutta lohdutuksen sananen, olen hengissä, elän ja kipu on poissa, se mikä aiheutu päätöksestä. Elämä jatkuu ja niin jatkuu muidenkin.

        Aikaa noi jäsentelyt vie tolkuttomasti, mutta parempi niin, saati että katuis myöhemmin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se, että ottaa toisen huomioon on paras ominaisuus ihmisessä. Näkee muunkin kun oman napansa, osoittaa pelkästään ihmisen rikkauden, kärsii ennemmin itse ja säästää muita. Oi kyllä, saman ominaisuuden on mulle joku suonu.

        Joskus vastaavan asian kanssa painineena, on tullu ravisteltua omaa ajatusmaailmaa perinpohjasesti. Mutta lohdutuksen sananen, olen hengissä, elän ja kipu on poissa, se mikä aiheutu päätöksestä. Elämä jatkuu ja niin jatkuu muidenkin.

        Aikaa noi jäsentelyt vie tolkuttomasti, mutta parempi niin, saati että katuis myöhemmin.

        Tein lisäyksen, mut lähti bittiavaruuteen. Koittasko uusiks, vai nouseeko molo ohimolle uusiks 🤔


      • Anonyymi kirjoitti:

        Se, että ottaa toisen huomioon on paras ominaisuus ihmisessä. Näkee muunkin kun oman napansa, osoittaa pelkästään ihmisen rikkauden, kärsii ennemmin itse ja säästää muita. Oi kyllä, saman ominaisuuden on mulle joku suonu.

        Joskus vastaavan asian kanssa painineena, on tullu ravisteltua omaa ajatusmaailmaa perinpohjasesti. Mutta lohdutuksen sananen, olen hengissä, elän ja kipu on poissa, se mikä aiheutu päätöksestä. Elämä jatkuu ja niin jatkuu muidenkin.

        Aikaa noi jäsentelyt vie tolkuttomasti, mutta parempi niin, saati että katuis myöhemmin.

        Aikaa näihin tuntuu menevän ja välillä huopaa, välillä soutaa. Välillä jooa toivoo, että toinen tekisi tai sanoisi jotain mikä helpottaisi ratkaisua.

        Prosessi on kuitenkin käynnissä.

        Tuo just helpottaa, kun tietää että muutkin on näitä vatvonut ja löytäneet rauhan aikanaan. Välillä tuntuu, että on niin yksin ja ulallakin, että tietoisuus ja avoimuus on ainoa lääke.


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        Aikaa näihin tuntuu menevän ja välillä huopaa, välillä soutaa. Välillä jooa toivoo, että toinen tekisi tai sanoisi jotain mikä helpottaisi ratkaisua.

        Prosessi on kuitenkin käynnissä.

        Tuo just helpottaa, kun tietää että muutkin on näitä vatvonut ja löytäneet rauhan aikanaan. Välillä tuntuu, että on niin yksin ja ulallakin, että tietoisuus ja avoimuus on ainoa lääke.

        Koitan uusiks sen jatkon tähän.
        Aikoinaan noita miettiessä, kääntelin asioita vaikka ja miten perin. Löysin joka armas kerta itteni päätelmästä, että vittu mä oon paha ja epäonnistunu ihminen. Aina.

        Kunnes koitti päivä, että ajattelinkin asiaa en nyt itsekkäästi, mutta näkökulmasta numero miljoonakuus. Se kulma tekikin särön siihen mielen luomaan illuusioon. Asetuin vastapuolen saappaisiin ja mietein hänet mun kenkiini. Haluisinko mä hänenä olla kanssani. En halunnu.


      • G-LoveR kirjoitti:

        Aikaa näihin tuntuu menevän ja välillä huopaa, välillä soutaa. Välillä jooa toivoo, että toinen tekisi tai sanoisi jotain mikä helpottaisi ratkaisua.

        Prosessi on kuitenkin käynnissä.

        Tuo just helpottaa, kun tietää että muutkin on näitä vatvonut ja löytäneet rauhan aikanaan. Välillä tuntuu, että on niin yksin ja ulallakin, että tietoisuus ja avoimuus on ainoa lääke.

        Tosin minun nuoruudessani ajat olivat toisenlaiset, niinkuin satama 100 on kertonutkin ja monet ovat varmaan kipuilleet tämän asian kanssa. Lääkintöhallitus poisti virallisesti tautiluokituksesta kohdan, jossa homoseksuaalisuus luokitellaan sairaudeksi - 81,joten pitkälle ollaan tultu ja onneksi nykyään yhteiskunta on jo sallivampi.
        Katuisko sitten kiikkustuolissa tekemättömiä valintoja?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Koitan uusiks sen jatkon tähän.
        Aikoinaan noita miettiessä, kääntelin asioita vaikka ja miten perin. Löysin joka armas kerta itteni päätelmästä, että vittu mä oon paha ja epäonnistunu ihminen. Aina.

        Kunnes koitti päivä, että ajattelinkin asiaa en nyt itsekkäästi, mutta näkökulmasta numero miljoonakuus. Se kulma tekikin särön siihen mielen luomaan illuusioon. Asetuin vastapuolen saappaisiin ja mietein hänet mun kenkiini. Haluisinko mä hänenä olla kanssani. En halunnu.

        Niin olen miettinyt toisenkin saappaista päin. Hän tietää että tunnen vetoa naisiin ja etten hänen lisäkseen tunne vetoa muihin miehiin yhtään. Se on ok.

        Kuten tuolla jossain kerroinkin, rakkaus ja tunteet menee mulla aina halun eli seksin edelle. Vois olla upeaa kokea rakkaus ja seksi naisen kanssa, mutta kun elän nytkin rakkaudellisessa suhteessa olkoonkin, että enemmän kavereina.

        Sekin tuntuu ihan hyvältä. Ja siihen on helppo tyytyäkin siksi.

        Tuo epäonnistumisen tunne, niin itse koen epäonnistuneeni vain siinä kohtaa kun läksin jäljittelemään muita. Valitsin mitä muutkin edes valitsematta.


      • Catfish617 kirjoitti:

        Tosin minun nuoruudessani ajat olivat toisenlaiset, niinkuin satama 100 on kertonutkin ja monet ovat varmaan kipuilleet tämän asian kanssa. Lääkintöhallitus poisti virallisesti tautiluokituksesta kohdan, jossa homoseksuaalisuus luokitellaan sairaudeksi - 81,joten pitkälle ollaan tultu ja onneksi nykyään yhteiskunta on jo sallivampi.
        Katuisko sitten kiikkustuolissa tekemättömiä valintoja?

        On ollut ihan karseat ajat tuolloin vielä 80-luvulla. En ole ikinä ymmärtänyt miksi rakkaus olis rumaa tai sairasta, jos ja kun se ei kohdistu ihmiseen joka ei ole iän tai terveyden puolesta kyvykäs arvioimaan mikä itselleen on oikein.

        Ts. Pedofiliaa en hyväksy, en millään ilveellä. Tai alistamista jonkin toisen mielivallan alle. Hyväksikäyttöä jne.


      • G-LoveR kirjoitti:

        On ollut ihan karseat ajat tuolloin vielä 80-luvulla. En ole ikinä ymmärtänyt miksi rakkaus olis rumaa tai sairasta, jos ja kun se ei kohdistu ihmiseen joka ei ole iän tai terveyden puolesta kyvykäs arvioimaan mikä itselleen on oikein.

        Ts. Pedofiliaa en hyväksy, en millään ilveellä. Tai alistamista jonkin toisen mielivallan alle. Hyväksikäyttöä jne.

        Niimpä. Mietin, että johtuuko joidenkin lesbojen viha ja katkeruus myöhiksiä, bi - seksuaalisia kohtaan siitä, kun ovat aikoinaan joutuneet taistelemaan oikeuksiensa eteen ja sitten nämä muut saavat kaiken ns helpomalla? Mutta eihän, se niinkään mene, koska jokainen ainakin jollain tavalla on joutunut käymään sisäistä taistelua itsensä kanssa.


      • Catfish617 kirjoitti:

        Niimpä. Mietin, että johtuuko joidenkin lesbojen viha ja katkeruus myöhiksiä, bi - seksuaalisia kohtaan siitä, kun ovat aikoinaan joutuneet taistelemaan oikeuksiensa eteen ja sitten nämä muut saavat kaiken ns helpomalla? Mutta eihän, se niinkään mene, koska jokainen ainakin jollain tavalla on joutunut käymään sisäistä taistelua itsensä kanssa.

        Voi ollakin, ehkä. Vaikka ei sekään oikein ole, katkeruus, kaikilla on omat ristinsä ja kaikki on jossain asiassa ne jotka kärsi, kun muut ei kärsineet. Katkeruus on turhaa, se ei korjaa mitään. Päinvastoin miksi sitä samaa pitäisi kipata muittenkin päälle, jos empaattisena pystyy olemaan iloinen, että nyt on asiat noilla sentään jo paremmin? Niin kuin ne olisi pitänyt aina olla. Jotain on siis saavutettu sinnikkyydellä.


      • G-LoveR kirjoitti:

        Voi ollakin, ehkä. Vaikka ei sekään oikein ole, katkeruus, kaikilla on omat ristinsä ja kaikki on jossain asiassa ne jotka kärsi, kun muut ei kärsineet. Katkeruus on turhaa, se ei korjaa mitään. Päinvastoin miksi sitä samaa pitäisi kipata muittenkin päälle, jos empaattisena pystyy olemaan iloinen, että nyt on asiat noilla sentään jo paremmin? Niin kuin ne olisi pitänyt aina olla. Jotain on siis saavutettu sinnikkyydellä.

        Rinnastan nyt näin. Pitäisikö olla katkera, kun minä olen kärsinyt 7 vanhasta kroonista aurallista migreeniä eikä sitä osattu hoitaa oikein ja nyt migreeni ihmiset saa jo apua ja lääkkeitä. Minä vaan kärsin vuosia, lapsuutenikin meni sängyssä yrjöten päänsäryssä aikalailla, kun muut piti hauskaa.


        Tai kun kärsin fibromyalgiasta ja ne jotka ei kärsi voivat elää kivuttomammin ja spontaanimmin kun minä. Tai kun kärsin IBS oireista enkä voi syödä mitä tahansa tulematta sairaaksi.

        Nämä nyt esimerkkinä ja minuakin on kiusattu, syrjitty näittenkin takia.

        Ei kurjuuden kippaaminen mitenkään omaa kurjuutta poista. Älytön tie.


      • G-LoveR kirjoitti:

        Rinnastan nyt näin. Pitäisikö olla katkera, kun minä olen kärsinyt 7 vanhasta kroonista aurallista migreeniä eikä sitä osattu hoitaa oikein ja nyt migreeni ihmiset saa jo apua ja lääkkeitä. Minä vaan kärsin vuosia, lapsuutenikin meni sängyssä yrjöten päänsäryssä aikalailla, kun muut piti hauskaa.


        Tai kun kärsin fibromyalgiasta ja ne jotka ei kärsi voivat elää kivuttomammin ja spontaanimmin kun minä. Tai kun kärsin IBS oireista enkä voi syödä mitä tahansa tulematta sairaaksi.

        Nämä nyt esimerkkinä ja minuakin on kiusattu, syrjitty näittenkin takia.

        Ei kurjuuden kippaaminen mitenkään omaa kurjuutta poista. Älytön tie.

        Itse ainakin pyrin siihen, että jos ja kun tiedän jonkun asian haasteet ja rankkuuden, niin mielummin pyrin helpottamaan toisten oloa tiedolla jota tiedän asioiden hyväksi. Kun kääntämään sen heitä vastaan. Vittu kärsikää, mäkin kärsin. Ei näin.


      • G-LoveR kirjoitti:

        Itse ainakin pyrin siihen, että jos ja kun tiedän jonkun asian haasteet ja rankkuuden, niin mielummin pyrin helpottamaan toisten oloa tiedolla jota tiedän asioiden hyväksi. Kun kääntämään sen heitä vastaan. Vittu kärsikää, mäkin kärsin. Ei näin.

        Näimpä ja niin minäkin tekisin, mutta kun täällä jotkut rähisee, niin tullut vaan semmonen mielikuva?
        Itse ainakin antaisin vertaistukea ja rohkaisevia sanoja sitä tarvitsevalle. Luulisin, että jo nuoremissa olisi avarakatseisimpia ihmisiä, eikä niin tuomitsevaa porukkaa.


      • Catfish617 kirjoitti:

        Näimpä ja niin minäkin tekisin, mutta kun täällä jotkut rähisee, niin tullut vaan semmonen mielikuva?
        Itse ainakin antaisin vertaistukea ja rohkaisevia sanoja sitä tarvitsevalle. Luulisin, että jo nuoremissa olisi avarakatseisimpia ihmisiä, eikä niin tuomitsevaa porukkaa.

        Ja rakkaus ei ole keltään pois, tässä maailmassa ei ole koskaan liikaa rakkautta❤️


      • Catfish617 kirjoitti:

        Näimpä ja niin minäkin tekisin, mutta kun täällä jotkut rähisee, niin tullut vaan semmonen mielikuva?
        Itse ainakin antaisin vertaistukea ja rohkaisevia sanoja sitä tarvitsevalle. Luulisin, että jo nuoremissa olisi avarakatseisimpia ihmisiä, eikä niin tuomitsevaa porukkaa.

        Jep. :)

        Sinusta sen aistii, ettet ole niitä jotka kippaa muitten niskaan. Muakin olet tsempannut ja ollut kannustava, kiitos.

        Nuoremmissa on heitä joille nämä asiat ei ole enää tabu ja hävettävää erilaisuutta. Sukulaistyttö on ihastuttava esimerkki avarakatseisuudestaan. Ikäeroa on mutta keskustelu näistäkin asioista sujuu luontevasti.

        Omassa ikäryhmässä on vielä häpeää omaa seksuaalisuutta kohtaan.


      • Catfish617 kirjoitti:

        Ja rakkaus ei ole keltään pois, tässä maailmassa ei ole koskaan liikaa rakkautta❤️

        Aamen. ❣️

        Se on totta.


      • Catfish617 kirjoitti:

        Näimpä ja niin minäkin tekisin, mutta kun täällä jotkut rähisee, niin tullut vaan semmonen mielikuva?
        Itse ainakin antaisin vertaistukea ja rohkaisevia sanoja sitä tarvitsevalle. Luulisin, että jo nuoremissa olisi avarakatseisimpia ihmisiä, eikä niin tuomitsevaa porukkaa.

        Tuli mieleen, että onhan ennen voinut olla kun vieläkin on, että koko perhe hylkää siksi, että tulet kaapista ulos. Sitä mäkin olen pelännyt, että ne tärkeimmät kääntää selän. Jolloin kyllä ymmärränkin että hinta on ollut kova ja kivulias.

        Todella. 💔

        Mutta se on kyllä niiden hölmöyttä, jotka ivat hylänneet omansa siksi, että hän ei ole kuten enemmistö. Sääli heidän asennettaan ja päätöstään hylätä.

        Ihminen osaa olla julma ja ihan paska omilleenkin. Toivittavasti en ikinä sorru samaan.


      • G-LoveR kirjoitti:

        Rinnastan nyt näin. Pitäisikö olla katkera, kun minä olen kärsinyt 7 vanhasta kroonista aurallista migreeniä eikä sitä osattu hoitaa oikein ja nyt migreeni ihmiset saa jo apua ja lääkkeitä. Minä vaan kärsin vuosia, lapsuutenikin meni sängyssä yrjöten päänsäryssä aikalailla, kun muut piti hauskaa.


        Tai kun kärsin fibromyalgiasta ja ne jotka ei kärsi voivat elää kivuttomammin ja spontaanimmin kun minä. Tai kun kärsin IBS oireista enkä voi syödä mitä tahansa tulematta sairaaksi.

        Nämä nyt esimerkkinä ja minuakin on kiusattu, syrjitty näittenkin takia.

        Ei kurjuuden kippaaminen mitenkään omaa kurjuutta poista. Älytön tie.

        Ei, kenenkään ei pitäisi kipata omaa kuormaansa kenenkään toisen niskoille. Se ei todellakaan poista esimerkiksi sitä kurjuutta vaan lisää, se lisää sitä siihen kippaajaan ja hänen kauttaan siihen, joka sen lastin niskaansa saa. Ei asiat yleensä etene eikä hoidu noin. Mutta mutta .. me ollaan jokainen jollain tavalla keskeneräisiä kuten jo aiemmin mainitsin ja huonona hetkenä tulee toimittua toisin kuin parempina. Tehdään myös valintoja - huonoja ja hyviä. En ole paras mahdollinen esimerkki puhumaan tästä, sillä olenhan itsekin syyllistynyt omalle kohdalle sattuneissa paskamaisissa tilanteissa vääriin valintoihin ja ratkaisuihin. Nykyään sentään osaan ajatella pidemmälle, tietoisesti kasvattanut itseä tuossa kuten monessa muussakin asiassa. Ja .. on kyl pakko myöntää, että hyvää on tehnyt. Hyvää tehnyt myös matka omaan itseen taas kerran, sekin kun tuppaa aika ajoin unohtumaan. Unohtaa oman minän kaikenlaisissa elämän vilskeissä (jos nyt vilskeeksi voi sanoa, hmm huono termi kuvaamaan), mutta siis kaiken kaikkiaan "unohdin" jonnekin. Ehkä se johtuu osittain siitä, että annan ihmisille niin paljon itsestäni, etten muista kohta enää, kuka minä olin vielä hetki sitten .. tarkoitan tällä nyt kuukausia, vuosia .. se tuntuu kuin hetkessä olisi kadottanut sen minän, ja on pitänyt kelata ennenkuin on löytynyt jälleen sen saman ihmisen sieltä kaiken muun takaa ja sit ollut työstettävä vielä ennenkuin on päässyt balanssiin. Oon ollu vetämässä/puolustamassa/ajamassa näitä homojen oikeuksia eikä se silti tee minusta katkeraa niitä kohtaan, joille tää tie on helpompi. Enkä jaksa uskoa, että monenkaan homon tai muunkaan suuntautujan katkeruus johtuisi mistään tuollaisesta, että se tie on tehty helpommaksi. Luulen vahvasti syyn olevan ihan jossain muualla, mutten voi puhua toisten suulla sanomaan niitä, koska jokaisella on ne omat syynsä. Katkeruus ja viha eivät pääsääntöisesti tuota mitään hyvää tai hyödyllistä, ehkä siinä määrin korkeintaan, että joku saa hetkellisen lyhyen tyytyväisyyden tai vastaavan tunteen saadessaan näpäyttää tai kommentoida, purkaa mieltä .. kuka milläkin tavalla. Syyllistäminen ei myöskään johda pitkälle vaan se keskustelu .. edelleenkin .. se on se avainsana, jonka avulla voi tuulettaa päätään ja ajatuksia loukkaamatta tahtoen tai tahtomattaan ketään toista. Siinä kun saattaa sivullisetkin saada pahemman luokan depiksen, vaikka ne sanat olisikin tarkoitettu jollekulle toiselle.


      • satama100 kirjoitti:

        Ei, kenenkään ei pitäisi kipata omaa kuormaansa kenenkään toisen niskoille. Se ei todellakaan poista esimerkiksi sitä kurjuutta vaan lisää, se lisää sitä siihen kippaajaan ja hänen kauttaan siihen, joka sen lastin niskaansa saa. Ei asiat yleensä etene eikä hoidu noin. Mutta mutta .. me ollaan jokainen jollain tavalla keskeneräisiä kuten jo aiemmin mainitsin ja huonona hetkenä tulee toimittua toisin kuin parempina. Tehdään myös valintoja - huonoja ja hyviä. En ole paras mahdollinen esimerkki puhumaan tästä, sillä olenhan itsekin syyllistynyt omalle kohdalle sattuneissa paskamaisissa tilanteissa vääriin valintoihin ja ratkaisuihin. Nykyään sentään osaan ajatella pidemmälle, tietoisesti kasvattanut itseä tuossa kuten monessa muussakin asiassa. Ja .. on kyl pakko myöntää, että hyvää on tehnyt. Hyvää tehnyt myös matka omaan itseen taas kerran, sekin kun tuppaa aika ajoin unohtumaan. Unohtaa oman minän kaikenlaisissa elämän vilskeissä (jos nyt vilskeeksi voi sanoa, hmm huono termi kuvaamaan), mutta siis kaiken kaikkiaan "unohdin" jonnekin. Ehkä se johtuu osittain siitä, että annan ihmisille niin paljon itsestäni, etten muista kohta enää, kuka minä olin vielä hetki sitten .. tarkoitan tällä nyt kuukausia, vuosia .. se tuntuu kuin hetkessä olisi kadottanut sen minän, ja on pitänyt kelata ennenkuin on löytynyt jälleen sen saman ihmisen sieltä kaiken muun takaa ja sit ollut työstettävä vielä ennenkuin on päässyt balanssiin. Oon ollu vetämässä/puolustamassa/ajamassa näitä homojen oikeuksia eikä se silti tee minusta katkeraa niitä kohtaan, joille tää tie on helpompi. Enkä jaksa uskoa, että monenkaan homon tai muunkaan suuntautujan katkeruus johtuisi mistään tuollaisesta, että se tie on tehty helpommaksi. Luulen vahvasti syyn olevan ihan jossain muualla, mutten voi puhua toisten suulla sanomaan niitä, koska jokaisella on ne omat syynsä. Katkeruus ja viha eivät pääsääntöisesti tuota mitään hyvää tai hyödyllistä, ehkä siinä määrin korkeintaan, että joku saa hetkellisen lyhyen tyytyväisyyden tai vastaavan tunteen saadessaan näpäyttää tai kommentoida, purkaa mieltä .. kuka milläkin tavalla. Syyllistäminen ei myöskään johda pitkälle vaan se keskustelu .. edelleenkin .. se on se avainsana, jonka avulla voi tuulettaa päätään ja ajatuksia loukkaamatta tahtoen tai tahtomattaan ketään toista. Siinä kun saattaa sivullisetkin saada pahemman luokan depiksen, vaikka ne sanat olisikin tarkoitettu jollekulle toiselle.

        Aivan. Kaikenlainen negatiivinen äkkiä lisää lumipalloefektin tavoin pahaa oloa ja kierretään kehää pääsemättä yhtään eteenpäin.

        Puhuit itsesi kadottamisesta, niin kerron lyhyesti että olen alanvaihtaja, joka kadotti itsensä muille. Olen siis alunperin lähihoitaja ja alalle pyrin, kun olin ollut monille jo olkapää ja tuki, itsemurhaa hautovan päänkääntäjä jne. Uskoin pystyväni antamaan itsestäni hyvää ja helpottamaan ihmisien elämää.

        Vaan erityisherkäksi ( snowflake kuten toiset vinoilee) minut todettiin ja uuvuin niin paljon ihmisten asioista, että otin ison harppauksen kauas kaikista. Kaverisuhteistakin.

        No seuraava ala ei käy fyysisten rajoitteiden takia ja taas mietitään mitä mä tekisin isona, minkä pää ja kroppa kestää.

        Joten joo itsensä voi kadottaa lahjakkaastikkin, jos menee vaan pysähtymättä itseensäkin.

        Niin, ihmisiä me kaikki vaan ollaa. Tehdään virheitä, opitaan niistä ja taas tehdään lisää virheitä, jopa samoja. Siksi se puhumisen jalo taito. 😅❤️

        Ja olen itsekkin ihan äshole ja tiedän olevani aika ajoin.

        "Syyllistäminen ei myöskään johda pitkälle vaan se keskustelu ." 👍👍


      • G-LoveR kirjoitti:

        Aivan. Kaikenlainen negatiivinen äkkiä lisää lumipalloefektin tavoin pahaa oloa ja kierretään kehää pääsemättä yhtään eteenpäin.

        Puhuit itsesi kadottamisesta, niin kerron lyhyesti että olen alanvaihtaja, joka kadotti itsensä muille. Olen siis alunperin lähihoitaja ja alalle pyrin, kun olin ollut monille jo olkapää ja tuki, itsemurhaa hautovan päänkääntäjä jne. Uskoin pystyväni antamaan itsestäni hyvää ja helpottamaan ihmisien elämää.

        Vaan erityisherkäksi ( snowflake kuten toiset vinoilee) minut todettiin ja uuvuin niin paljon ihmisten asioista, että otin ison harppauksen kauas kaikista. Kaverisuhteistakin.

        No seuraava ala ei käy fyysisten rajoitteiden takia ja taas mietitään mitä mä tekisin isona, minkä pää ja kroppa kestää.

        Joten joo itsensä voi kadottaa lahjakkaastikkin, jos menee vaan pysähtymättä itseensäkin.

        Niin, ihmisiä me kaikki vaan ollaa. Tehdään virheitä, opitaan niistä ja taas tehdään lisää virheitä, jopa samoja. Siksi se puhumisen jalo taito. 😅❤️

        Ja olen itsekkin ihan äshole ja tiedän olevani aika ajoin.

        "Syyllistäminen ei myöskään johda pitkälle vaan se keskustelu ." 👍👍

        Olen itsekkin lähihoitaja ja onhan tämä ammatti henkisesti ja fyysisesti kuormittavaa, mutta antaa kyllä paljon hyvääkin. Erityisherkän, ehkä olisi tässä ammatissa vaikea olla, kum joutuu kohtaamaan kuolemaa ym.

        Minusta ainakin olisi mielenkiintoista tietää lesbojen tarinoita 60-80 luvulta eli minkälaista oli tuolloin elää lesbona?


      • Catfish617 kirjoitti:

        Olen itsekkin lähihoitaja ja onhan tämä ammatti henkisesti ja fyysisesti kuormittavaa, mutta antaa kyllä paljon hyvääkin. Erityisherkän, ehkä olisi tässä ammatissa vaikea olla, kum joutuu kohtaamaan kuolemaa ym.

        Minusta ainakin olisi mielenkiintoista tietää lesbojen tarinoita 60-80 luvulta eli minkälaista oli tuolloin elää lesbona?

        Okei. Terve vaan ammattikaima. :)

        Minua ei kuolema taas hätkäytä, hyväksyn sen osaksi elämää ja olen kuolleita nähnytkin.

        Mutta muuten otan liikaa kannettavakseni helposti ja väsyn pelkästä myötätunnosta. Tunnen toisen kivun itsessäni, jos kuvailee vaikka polvikupaan tai kylkikipuaan. Luulen että olen kovin vastuuntuntoinen ja yli empaattinen herkästi, jolloin kuormitun jos ja kun en osaa vetää rajoja.

        Itse olen ollut mielenterveys- ja päihdekuntoutujien parissa vanhusten puolella, kotihoidossa hetken ja päivähoidossa vuosia. Näkee vaan liikaa murhetta ja surua....

        "Minusta ainakin olisi mielenkiintoista tietää lesbojen tarinoita 60-80 luvulta eli minkälaista oli tuolloin elää lesbona?"

        Niin minustakin. :)


      • G-LoveR kirjoitti:

        Aivan. Kaikenlainen negatiivinen äkkiä lisää lumipalloefektin tavoin pahaa oloa ja kierretään kehää pääsemättä yhtään eteenpäin.

        Puhuit itsesi kadottamisesta, niin kerron lyhyesti että olen alanvaihtaja, joka kadotti itsensä muille. Olen siis alunperin lähihoitaja ja alalle pyrin, kun olin ollut monille jo olkapää ja tuki, itsemurhaa hautovan päänkääntäjä jne. Uskoin pystyväni antamaan itsestäni hyvää ja helpottamaan ihmisien elämää.

        Vaan erityisherkäksi ( snowflake kuten toiset vinoilee) minut todettiin ja uuvuin niin paljon ihmisten asioista, että otin ison harppauksen kauas kaikista. Kaverisuhteistakin.

        No seuraava ala ei käy fyysisten rajoitteiden takia ja taas mietitään mitä mä tekisin isona, minkä pää ja kroppa kestää.

        Joten joo itsensä voi kadottaa lahjakkaastikkin, jos menee vaan pysähtymättä itseensäkin.

        Niin, ihmisiä me kaikki vaan ollaa. Tehdään virheitä, opitaan niistä ja taas tehdään lisää virheitä, jopa samoja. Siksi se puhumisen jalo taito. 😅❤️

        Ja olen itsekkin ihan äshole ja tiedän olevani aika ajoin.

        "Syyllistäminen ei myöskään johda pitkälle vaan se keskustelu ." 👍👍

        No joo, melkein vois sanoo, että mäkin oon alanvaihtaja 😂 kun selän takia jouduin jättämään työelämän ja nyt varsinkin viime aikoina yhä enenevässä määrin ollut tuo olkapää ja itsareiden estolaite plus monta muuta ammattinimikettä. Mutta nyt on mun vapaat noista jutuista ja tartten aikaa itselleni ja omille ajatuksille, meinas mennä laidan yli, kun oli enemmän muiden asioita päässä muhimassa kuin omia ja omat jäivät täysin taka-alalle ja nyt sit on aika ottaa etäisyyttä vähän kaikkeen. Ei täällä muuten kerkeiskään juttelee näin paljoa. Piti vain lujasti nyt seisoa itsensä takana ja silti sanoa tämä pehmeästi heille, jotka tarvitsivat minua, että on aika pitää paussi varsinkin kun yksi mun parhaista ystävistä sai viimein oikean diagnoosin ja tätä kautta sen oikean lääkityksen myös (joka vielä säädön alla) ja tiesin, että nyt hänellä ei ole enää välitöntä hätää, niin oli oikea aika tälle pikku "lomalle". Siltikin tunnen olevani kuin maanpetturi, kun tarvitsen omaakin aikaa.

        Mutta hei, tiiätkö .. yllätyin, taisin osata yhdistää sinut nyt yhteen toiseen nimeen täällä .. voin olla tietysti väärässäkin, mutta vahva mielleyhtymä tuli, että ollaan kirjoiteltu tässä muutama päivä sitten muistakin asioista. Sulla ei silloin tainnut olla tää nikki käytössä. Vai eksyinkö ja pahasti? Ja joko kaikki muut hokasivat tämän ja minä vasta nyt? 😮 Tai sitten mä vain erehdyn henkilöstä.


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        Niin olen miettinyt toisenkin saappaista päin. Hän tietää että tunnen vetoa naisiin ja etten hänen lisäkseen tunne vetoa muihin miehiin yhtään. Se on ok.

        Kuten tuolla jossain kerroinkin, rakkaus ja tunteet menee mulla aina halun eli seksin edelle. Vois olla upeaa kokea rakkaus ja seksi naisen kanssa, mutta kun elän nytkin rakkaudellisessa suhteessa olkoonkin, että enemmän kavereina.

        Sekin tuntuu ihan hyvältä. Ja siihen on helppo tyytyäkin siksi.

        Tuo epäonnistumisen tunne, niin itse koen epäonnistuneeni vain siinä kohtaa kun läksin jäljittelemään muita. Valitsin mitä muutkin edes valitsematta.

        Nauti siitä mitä sulla on ja muu hoituu tavallaan itsestään. Virran mukana tulee mitä tullakseen on. Ei kaikkea voi suunnitella ennalta.

        Suunnitelmallisuus liittynee enemmän tavoitteisiin, eikä käsittele elämänkulkua kokonaisuudessaan, kaikkineen.

        Mä suunnittelin joskus liikaa ja liian paljon. Oon alkanu tajuta tässä, että jos vaan olis ja jättäs moiset taakseen. Jos edestä joskus löytyy, ni löytyy. Etsiä ei kannata.


      • satama100 kirjoitti:

        No joo, melkein vois sanoo, että mäkin oon alanvaihtaja 😂 kun selän takia jouduin jättämään työelämän ja nyt varsinkin viime aikoina yhä enenevässä määrin ollut tuo olkapää ja itsareiden estolaite plus monta muuta ammattinimikettä. Mutta nyt on mun vapaat noista jutuista ja tartten aikaa itselleni ja omille ajatuksille, meinas mennä laidan yli, kun oli enemmän muiden asioita päässä muhimassa kuin omia ja omat jäivät täysin taka-alalle ja nyt sit on aika ottaa etäisyyttä vähän kaikkeen. Ei täällä muuten kerkeiskään juttelee näin paljoa. Piti vain lujasti nyt seisoa itsensä takana ja silti sanoa tämä pehmeästi heille, jotka tarvitsivat minua, että on aika pitää paussi varsinkin kun yksi mun parhaista ystävistä sai viimein oikean diagnoosin ja tätä kautta sen oikean lääkityksen myös (joka vielä säädön alla) ja tiesin, että nyt hänellä ei ole enää välitöntä hätää, niin oli oikea aika tälle pikku "lomalle". Siltikin tunnen olevani kuin maanpetturi, kun tarvitsen omaakin aikaa.

        Mutta hei, tiiätkö .. yllätyin, taisin osata yhdistää sinut nyt yhteen toiseen nimeen täällä .. voin olla tietysti väärässäkin, mutta vahva mielleyhtymä tuli, että ollaan kirjoiteltu tässä muutama päivä sitten muistakin asioista. Sulla ei silloin tainnut olla tää nikki käytössä. Vai eksyinkö ja pahasti? Ja joko kaikki muut hokasivat tämän ja minä vasta nyt? 😮 Tai sitten mä vain erehdyn henkilöstä.

        Jepa ymmärrän ..


      • satama100 kirjoitti:

        No joo, melkein vois sanoo, että mäkin oon alanvaihtaja 😂 kun selän takia jouduin jättämään työelämän ja nyt varsinkin viime aikoina yhä enenevässä määrin ollut tuo olkapää ja itsareiden estolaite plus monta muuta ammattinimikettä. Mutta nyt on mun vapaat noista jutuista ja tartten aikaa itselleni ja omille ajatuksille, meinas mennä laidan yli, kun oli enemmän muiden asioita päässä muhimassa kuin omia ja omat jäivät täysin taka-alalle ja nyt sit on aika ottaa etäisyyttä vähän kaikkeen. Ei täällä muuten kerkeiskään juttelee näin paljoa. Piti vain lujasti nyt seisoa itsensä takana ja silti sanoa tämä pehmeästi heille, jotka tarvitsivat minua, että on aika pitää paussi varsinkin kun yksi mun parhaista ystävistä sai viimein oikean diagnoosin ja tätä kautta sen oikean lääkityksen myös (joka vielä säädön alla) ja tiesin, että nyt hänellä ei ole enää välitöntä hätää, niin oli oikea aika tälle pikku "lomalle". Siltikin tunnen olevani kuin maanpetturi, kun tarvitsen omaakin aikaa.

        Mutta hei, tiiätkö .. yllätyin, taisin osata yhdistää sinut nyt yhteen toiseen nimeen täällä .. voin olla tietysti väärässäkin, mutta vahva mielleyhtymä tuli, että ollaan kirjoiteltu tässä muutama päivä sitten muistakin asioista. Sulla ei silloin tainnut olla tää nikki käytössä. Vai eksyinkö ja pahasti? Ja joko kaikki muut hokasivat tämän ja minä vasta nyt? 😮 Tai sitten mä vain erehdyn henkilöstä.

        Auts, selkä. :(

        Itellä on myös selkä ja kaularanka krempannut vuosia, kulumia, ahtaumia, skolioosia ja spondyloosi. Mutta ei mitään mitä voisi vielä leikata, mutta sekin aika kuulemma vielä todennäköisesti koittaa, jos ahtaumat alkaa vaivaamaan. Ja eteneviähän nuo ovat..

        Moottoripyörällä menin nurin, kun selän ja jalan yhteistyö teki puujalan. :D

        Ei muuten mutta otti aivoon ne kolhut moottorioyörässä. Välillä tulee puutumista kuin olis puudetuissa vaipoissa jne. Jos istuu pitkään.

        Oot sitten kanssa sitä sorttia joka kerää itselleen kuormaa ja huolehtii muista. Sillälailla me on kunnostauduttu, hyvä tytöt! :D

        Loma kuulostaa hyvälle tauolle ottaa aikaa itselleen, ehdottomasti ihmisen pitää päästää itsensä välillä irti juoksupyörästä. Ystävällä on asiat nyt ok?

        Heh, riippuu mitä nimeä meiaat? Mutta Jasu nimellä olen kirjoittanut ja on noita rekattujakin ollut aiemminkin. Jasu on ihan virallinen lempinimi. Käytän sitä muuallakin, mistä voi bongata jos sattuu samoja palveluja käyttämään. :)


      • Anonyymi kirjoitti:

        Nauti siitä mitä sulla on ja muu hoituu tavallaan itsestään. Virran mukana tulee mitä tullakseen on. Ei kaikkea voi suunnitella ennalta.

        Suunnitelmallisuus liittynee enemmän tavoitteisiin, eikä käsittele elämänkulkua kokonaisuudessaan, kaikkineen.

        Mä suunnittelin joskus liikaa ja liian paljon. Oon alkanu tajuta tässä, että jos vaan olis ja jättäs moiset taakseen. Jos edestä joskus löytyy, ni löytyy. Etsiä ei kannata.

        Se olis hyvä taito ja siihen oon pyrkinytkin. Nyt mitä olen terveyden reistailun vuoksi ehtinyt kotona olla, niin olen näitä asioita pyrkinyt laittamaan uuteen arvojärjestykseen. Ihan oman jaksamiseni takia. :)


      • G-LoveR kirjoitti:

        Ahaa. :)

        Harhauduin polulta. Jäin miettimään mitä Satama minulle kirjoitti. Jäin miettimään mustasukkaisuuden tunnetta, kun hetero naisihastukseni kertoi alkavansa tapailla miestä. Ja ajattelin, voi nyt vittu sentään kun vois taikoa ittensä mieheksi. Niin ehkä näkisit sen kautta miten paljon mulla olis sulle sydäntä antaa. Vaan eihän sitä saa tietää, kun mies on se joka kelpaa siihen asemaan.

        Jännä toi mustasukkaisuus ja kateus, kun sitä olettaa että ittellään olis jotain enemmän ehkä annettavaa, kun sillä toisella joka saa tilaisuuden. Primitiivinen tunne.


        Tuli se jostain syystä mieleeni näissä tohinoissa.

        Mitäpä jos olisi selvinnyt, jotta tällä ihastuksesi kohteella on myös tunteita sua kohtaan?
        Ps. Hyvää keskustelua käytte. Mä en taida kehdata siihen ottaa vaan sen enempää osaa, omista tekemisistä ja valinnoista johtuen 🙄


      • G-LoveR kirjoitti:

        Auts, selkä. :(

        Itellä on myös selkä ja kaularanka krempannut vuosia, kulumia, ahtaumia, skolioosia ja spondyloosi. Mutta ei mitään mitä voisi vielä leikata, mutta sekin aika kuulemma vielä todennäköisesti koittaa, jos ahtaumat alkaa vaivaamaan. Ja eteneviähän nuo ovat..

        Moottoripyörällä menin nurin, kun selän ja jalan yhteistyö teki puujalan. :D

        Ei muuten mutta otti aivoon ne kolhut moottorioyörässä. Välillä tulee puutumista kuin olis puudetuissa vaipoissa jne. Jos istuu pitkään.

        Oot sitten kanssa sitä sorttia joka kerää itselleen kuormaa ja huolehtii muista. Sillälailla me on kunnostauduttu, hyvä tytöt! :D

        Loma kuulostaa hyvälle tauolle ottaa aikaa itselleen, ehdottomasti ihmisen pitää päästää itsensä välillä irti juoksupyörästä. Ystävällä on asiat nyt ok?

        Heh, riippuu mitä nimeä meiaat? Mutta Jasu nimellä olen kirjoittanut ja on noita rekattujakin ollut aiemminkin. Jasu on ihan virallinen lempinimi. Käytän sitä muuallakin, mistä voi bongata jos sattuu samoja palveluja käyttämään. :)

        No kato perhana, olinko oikeassa.

        Ja kyllä, kamulla toistaiseksi vakaa tilanne, ei vielä kuitenkaan voi sanoa että mitenkään erityisen hyvin menisi, mutta pärjää 👍

        Motollahan mäkin vedin nurin ja murtui polvet, ajoin kuitenkin noin 25 kilsaa kotiin sieltä missä kaaduin, oottelin pari päivää ja sit piti lähteä sairaalaan, kun tuska polvissa yltyi ja niinhän siellä sit imettiin luunsiruja pois kumnastakin polvesta. Samaan syssyyn todettiin selkärangan rappeuma, kun kipuili jo ennen onnettomuutta ja aika paljon enemmän sen jälkeen. On tehty rf-hoitoja jotain kuudesti ainakin, muuta ei voida tehdä muiden sairauksien takia, kipulääkkeillä ja fysiolla jatketaan. Ei se jättänyt pelkoja minuun eli aion ajaa niin kauan kuin saan eli ennenkuin kortti otetaan pois. Tietenkään en lähde ajamaan missään lääketokkurassa, mutta nehän tasoittuu pidemmässä käytössä. Oli vaihe, jolloin en voinut ajaa ja se oli silloin, kun vaihdettiin lääke toiseen. Siinä oisin kyllä ollu riski muille liikenteessä olijoille ja taatusti oisin saanu löytää itteni jostain pusikosta. Pyörälle ei käynyt pahemmin, muutaman pintanaarmun sai, oli mun polvet siellä sen alla pehmentämässä liukumista asfaltilla. Tässäkin kohtaa täytyy todeta, että on kahdenlaisia motoristeja: niitä, jotka ovat kaatuneet ja niitä, jotka kaatuvat. Toi pitää paikkansa kyllä niin hyvin 👍


      • En_osaaEn_tunne kirjoitti:

        Mitäpä jos olisi selvinnyt, jotta tällä ihastuksesi kohteella on myös tunteita sua kohtaan?
        Ps. Hyvää keskustelua käytte. Mä en taida kehdata siihen ottaa vaan sen enempää osaa, omista tekemisistä ja valinnoista johtuen 🙄

        Kauhea kysymys. Älä ymmärrä väärin, mutta en ole ollut varautunut moiseen. Skeptisenä varmaan en välttämättä uskoisi olevan.

        Hän on niin vahvasti miehiin päin mitä on käynyt julki jutuissaan, että hän korkeintaan tykkää musta kaverina. Mikä sekään ei ole yhtään epämukavaa, mutta mun olis vaikee olla hänen kanssa vain kaveri kun ahmin silmineni jo lurjus koko naisen. Oo siinä sitten, aiku nätit verhot sulla jne. Asiallisesti kun silmät hirttää kiinni ja järki katoo päästä. :)

        Niinpä emme ole tekemisissä, hän ehkä on siitä hyvilläänkin. Saapi olla rauhassa.

        Älä häpeä, olet ollut miten olet. Eipä tässä itsekkään mikään hyveen perikuva ole ollut. Nyt yritänkin olla fiksumpi. Kun viimeksi erotessani...


      • G-LoveR kirjoitti:

        Auts, selkä. :(

        Itellä on myös selkä ja kaularanka krempannut vuosia, kulumia, ahtaumia, skolioosia ja spondyloosi. Mutta ei mitään mitä voisi vielä leikata, mutta sekin aika kuulemma vielä todennäköisesti koittaa, jos ahtaumat alkaa vaivaamaan. Ja eteneviähän nuo ovat..

        Moottoripyörällä menin nurin, kun selän ja jalan yhteistyö teki puujalan. :D

        Ei muuten mutta otti aivoon ne kolhut moottorioyörässä. Välillä tulee puutumista kuin olis puudetuissa vaipoissa jne. Jos istuu pitkään.

        Oot sitten kanssa sitä sorttia joka kerää itselleen kuormaa ja huolehtii muista. Sillälailla me on kunnostauduttu, hyvä tytöt! :D

        Loma kuulostaa hyvälle tauolle ottaa aikaa itselleen, ehdottomasti ihmisen pitää päästää itsensä välillä irti juoksupyörästä. Ystävällä on asiat nyt ok?

        Heh, riippuu mitä nimeä meiaat? Mutta Jasu nimellä olen kirjoittanut ja on noita rekattujakin ollut aiemminkin. Jasu on ihan virallinen lempinimi. Käytän sitä muuallakin, mistä voi bongata jos sattuu samoja palveluja käyttämään. :)

        Tässä kohtaa sitä osaa arvostaa omaa terveyttään vaikka toi selkä kremppaa välillä mullakin


      • G-LoveR kirjoitti:

        Kauhea kysymys. Älä ymmärrä väärin, mutta en ole ollut varautunut moiseen. Skeptisenä varmaan en välttämättä uskoisi olevan.

        Hän on niin vahvasti miehiin päin mitä on käynyt julki jutuissaan, että hän korkeintaan tykkää musta kaverina. Mikä sekään ei ole yhtään epämukavaa, mutta mun olis vaikee olla hänen kanssa vain kaveri kun ahmin silmineni jo lurjus koko naisen. Oo siinä sitten, aiku nätit verhot sulla jne. Asiallisesti kun silmät hirttää kiinni ja järki katoo päästä. :)

        Niinpä emme ole tekemisissä, hän ehkä on siitä hyvilläänkin. Saapi olla rauhassa.

        Älä häpeä, olet ollut miten olet. Eipä tässä itsekkään mikään hyveen perikuva ole ollut. Nyt yritänkin olla fiksumpi. Kun viimeksi erotessani...

        Mutta toki mä salaa olen toivonut, että viimeistään mummona voitas edes rollan kanssa ajaa kilpaa ja nyppiä toistemme pullista rusinat. :)

        En ole halunnut elätellä toiveita, kun olen itse varattu ja tilanteeni on hankala.

        Sinkkuna olisin varmasti syöksynyt miljoonaa hänen luokse, vaikka Ivalon Essolle, jos olis vihreetä valoa väläytellyt ja rehellisesti, en mä häntä ihan täysin pysty unohtamaan. Hänessä on jotain mikä saa mut eloon..


      • En_osaaEn_tunne kirjoitti:

        Mitäpä jos olisi selvinnyt, jotta tällä ihastuksesi kohteella on myös tunteita sua kohtaan?
        Ps. Hyvää keskustelua käytte. Mä en taida kehdata siihen ottaa vaan sen enempää osaa, omista tekemisistä ja valinnoista johtuen 🙄

        Mä mietin samaa sun kanssa, EoEt, että miten olisi nyt asiat, jos .. mutta siinä on omat riskinsä mennä sanomaan toiselle mitään siihen suuntaankaan. Nimimerkillä kokemusta tuostakin 😂 ihailuni kohde tuumasi vain, että rohkee oot mutta sori oon suhteessa ollut jo pari vuotta. Nyyh, mikä pettymys 😁 mutta ei siinä mitään, elämää tää vain on 👍


      • G-LoveR kirjoitti:

        Kauhea kysymys. Älä ymmärrä väärin, mutta en ole ollut varautunut moiseen. Skeptisenä varmaan en välttämättä uskoisi olevan.

        Hän on niin vahvasti miehiin päin mitä on käynyt julki jutuissaan, että hän korkeintaan tykkää musta kaverina. Mikä sekään ei ole yhtään epämukavaa, mutta mun olis vaikee olla hänen kanssa vain kaveri kun ahmin silmineni jo lurjus koko naisen. Oo siinä sitten, aiku nätit verhot sulla jne. Asiallisesti kun silmät hirttää kiinni ja järki katoo päästä. :)

        Niinpä emme ole tekemisissä, hän ehkä on siitä hyvilläänkin. Saapi olla rauhassa.

        Älä häpeä, olet ollut miten olet. Eipä tässä itsekkään mikään hyveen perikuva ole ollut. Nyt yritänkin olla fiksumpi. Kun viimeksi erotessani...

        Mä tiedän tuon tunteen, kun kaikki katoaa, ajatus ja järki. Ihastuin yli kymmenen vuotta sitten työkaveriini, naiseen siis ja heteroon tietenkin. Ja kyllä, hulluna häneen olin. Hän oli vielä sellainen lähelle tuleva, kosketteleva, empaattinen, kaikin puolin ihana. Voi sitä tuskaa ja ihanuutta, joita hänen lähellään yhtä aikaa koin. Ja ne hetket kun hän puhui miehistä, sinkku kun oli ja semmosta etti. En tiedä olisinko miettinyt ratkaisujani kahta kertaa jos hänelläkin tunteita olisi mua kohtaan ollut. No, ikinä en tunteistani hänelle kertonut.
        Anteeksi tuosta kysymyksestäni. Se oli vain sellainen mitä jos.


      • En_osaaEn_tunne kirjoitti:

        Mä tiedän tuon tunteen, kun kaikki katoaa, ajatus ja järki. Ihastuin yli kymmenen vuotta sitten työkaveriini, naiseen siis ja heteroon tietenkin. Ja kyllä, hulluna häneen olin. Hän oli vielä sellainen lähelle tuleva, kosketteleva, empaattinen, kaikin puolin ihana. Voi sitä tuskaa ja ihanuutta, joita hänen lähellään yhtä aikaa koin. Ja ne hetket kun hän puhui miehistä, sinkku kun oli ja semmosta etti. En tiedä olisinko miettinyt ratkaisujani kahta kertaa jos hänelläkin tunteita olisi mua kohtaan ollut. No, ikinä en tunteistani hänelle kertonut.
        Anteeksi tuosta kysymyksestäni. Se oli vain sellainen mitä jos.

        Ei haittaa kysymys, ei hätää. :)

        No mä en ole niin lähelle päässyt, kun sekosin jo lukiessani hänen ajatuksiaan, ne oli niin wau mikä nainen. Ennen kun edes tajusin olin tykästynyt. Sitten kun jutteli lisää aistin hänestä pientä varauksellisuutta ja kiusaantumista, hän oli kyllä kohtelias. Sellainen hän on, asiallinen ja kohtelias.

        Paitsi että osaa varmasti olla hankalakin kun polttaa päreensä. :'D

        Auts ja alta pois.

        Niin, aloin ottaa etäisyyttä. En halua olla ahdistava enkä ajaa toista tilanteeseen, että väkisin joutuu hymyilemään, kun pöljä vaan lähestyy eikä älyä pakittaa. Kyllä mä älyän.

        Joo, ne tunteet on raastavia. En halua ihan pian kokea samaa. :)


      • En_osaaEn_tunne kirjoitti:

        Mä tiedän tuon tunteen, kun kaikki katoaa, ajatus ja järki. Ihastuin yli kymmenen vuotta sitten työkaveriini, naiseen siis ja heteroon tietenkin. Ja kyllä, hulluna häneen olin. Hän oli vielä sellainen lähelle tuleva, kosketteleva, empaattinen, kaikin puolin ihana. Voi sitä tuskaa ja ihanuutta, joita hänen lähellään yhtä aikaa koin. Ja ne hetket kun hän puhui miehistä, sinkku kun oli ja semmosta etti. En tiedä olisinko miettinyt ratkaisujani kahta kertaa jos hänelläkin tunteita olisi mua kohtaan ollut. No, ikinä en tunteistani hänelle kertonut.
        Anteeksi tuosta kysymyksestäni. Se oli vain sellainen mitä jos.

        Sama täällä ja toinen on kuitenkin saavuttamaton,eikä mitään saumaa.
        Sydän lyö tuhat volttia, kun näin hänet, ihana hymy ja ne silmät.. Mutta, se ei vaan ollut mahdollista ja sydän itki verta vähän aikaa💔


      • satama100 kirjoitti:

        Mä mietin samaa sun kanssa, EoEt, että miten olisi nyt asiat, jos .. mutta siinä on omat riskinsä mennä sanomaan toiselle mitään siihen suuntaankaan. Nimimerkillä kokemusta tuostakin 😂 ihailuni kohde tuumasi vain, että rohkee oot mutta sori oon suhteessa ollut jo pari vuotta. Nyyh, mikä pettymys 😁 mutta ei siinä mitään, elämää tää vain on 👍

        Niinpä niin, ei kai sitä vastausta saa jos ei kysy tai ole tunteidensa kertomisessa rohkea.


      • En_osaaEn_tunne kirjoitti:

        Niinpä niin, ei kai sitä vastausta saa jos ei kysy tai ole tunteidensa kertomisessa rohkea.

        Aivan 👍😁


      • En_osaaEn_tunne kirjoitti:

        Niinpä niin, ei kai sitä vastausta saa jos ei kysy tai ole tunteidensa kertomisessa rohkea.

        Niimpä ja sitten tulee harmitus😔


      • satama100 kirjoitti:

        Mä mietin samaa sun kanssa, EoEt, että miten olisi nyt asiat, jos .. mutta siinä on omat riskinsä mennä sanomaan toiselle mitään siihen suuntaankaan. Nimimerkillä kokemusta tuostakin 😂 ihailuni kohde tuumasi vain, että rohkee oot mutta sori oon suhteessa ollut jo pari vuotta. Nyyh, mikä pettymys 😁 mutta ei siinä mitään, elämää tää vain on 👍

        Aina kannattaa olla rohkee, eihän se ota, jos ei annakkaan😁


      • Catfish617 kirjoitti:

        Sama täällä ja toinen on kuitenkin saavuttamaton,eikä mitään saumaa.
        Sydän lyö tuhat volttia, kun näin hänet, ihana hymy ja ne silmät.. Mutta, se ei vaan ollut mahdollista ja sydän itki verta vähän aikaa💔

        Onneksi myös sydän näyttäs yleensä toipuvan. Mä näin tämän kyseisen "kohteen" ihan muutamia päiviä sitten illallisen merkeissä ja sydän meni aivan normaalisykkeillä ☺️ Taas sain kyllä muistutusta siitä, miksi häneen aikanaan palavasti ihastuin. Ihana ihminen, oli ja on. Ollaan siis pidetty yhteyttä jonkin verran vaikka ei enää työkamuja ollakaan. Juttuun tullaan jopa ehkä äärimmäisen hyvin ja tiedän hänen kyllä myös musta pitävän mutta ihan ystävänä tietenkin vaan ☺️ Hän on sellainen ihminen jonka haluan kyllä elämässäni ehdottomasti pitää.


      • En_osaaEn_tunne kirjoitti:

        Onneksi myös sydän näyttäs yleensä toipuvan. Mä näin tämän kyseisen "kohteen" ihan muutamia päiviä sitten illallisen merkeissä ja sydän meni aivan normaalisykkeillä ☺️ Taas sain kyllä muistutusta siitä, miksi häneen aikanaan palavasti ihastuin. Ihana ihminen, oli ja on. Ollaan siis pidetty yhteyttä jonkin verran vaikka ei enää työkamuja ollakaan. Juttuun tullaan jopa ehkä äärimmäisen hyvin ja tiedän hänen kyllä myös musta pitävän mutta ihan ystävänä tietenkin vaan ☺️ Hän on sellainen ihminen jonka haluan kyllä elämässäni ehdottomasti pitää.

        Kyllä, juurikin näin. On ihmisiä, joiden haluaa pysyvän elämässään ja myös niitä, joiden ei. Jaahas, pitää laittaakin sauna päälle, pääsis rentoutumaan sinne.


      • En_osaaEn_tunne kirjoitti:

        Onneksi myös sydän näyttäs yleensä toipuvan. Mä näin tämän kyseisen "kohteen" ihan muutamia päiviä sitten illallisen merkeissä ja sydän meni aivan normaalisykkeillä ☺️ Taas sain kyllä muistutusta siitä, miksi häneen aikanaan palavasti ihastuin. Ihana ihminen, oli ja on. Ollaan siis pidetty yhteyttä jonkin verran vaikka ei enää työkamuja ollakaan. Juttuun tullaan jopa ehkä äärimmäisen hyvin ja tiedän hänen kyllä myös musta pitävän mutta ihan ystävänä tietenkin vaan ☺️ Hän on sellainen ihminen jonka haluan kyllä elämässäni ehdottomasti pitää.

        Tiettyjen ihmisten on tarkoitus jäädä elämään, kun taas toiset viipyvät luonamme vain hetken, kaikella on tarkoitus❣️


      • satama100 kirjoitti:

        Kyllä, juurikin näin. On ihmisiä, joiden haluaa pysyvän elämässään ja myös niitä, joiden ei. Jaahas, pitää laittaakin sauna päälle, pääsis rentoutumaan sinne.

        Sauna on ihan parasta, siellä mieli rentoutuu 😍


      • satama100 kirjoitti:

        Kyllä, juurikin näin. On ihmisiä, joiden haluaa pysyvän elämässään ja myös niitä, joiden ei. Jaahas, pitää laittaakin sauna päälle, pääsis rentoutumaan sinne.

        Kyl maar, osa on heivattu tai ainakin unohdettu. Kumpis se sulle oli, vasta vai vihta? Mä en vihtaa tunnusta, jotta vastalla vaan. Hyviä löylyjä sinne 😁👍🏼


      • En_osaaEn_tunne kirjoitti:

        Kyl maar, osa on heivattu tai ainakin unohdettu. Kumpis se sulle oli, vasta vai vihta? Mä en vihtaa tunnusta, jotta vastalla vaan. Hyviä löylyjä sinne 😁👍🏼

        Vastalla männään, mikäli sellainen sattuu olemaan, tälle reissulle ei oo 😔 no mut tervantuoksuiset pehmeät löylyt kelpaa varsin mainiosti ihan ilman vastaakin 👍


      • Catfish617 kirjoitti:

        Tiettyjen ihmisten on tarkoitus jäädä elämään, kun taas toiset viipyvät luonamme vain hetken, kaikella on tarkoitus❣️

        Näin mäkin tavallaan uskon. Ne tärkeimmät ihmiset kyllä yleensä ovat ja pysyvät. Vaikka tulis hetken etäisyyttäkin tai pieniä välirikkoja syystä tai toisesta, niin yhteys säilyy.
        Niilläkin ihmisillä jotka tovin elämässä käyvät, rinnalla menevät ja poistuvat sitten, on aina jokin tarkoitus. Jokin tarkoitus molemmille osapuolille.


      • Catfish617 kirjoitti:

        Sauna on ihan parasta, siellä mieli rentoutuu 😍

        .. itse sanoisin, että lähes parasta .. mutta hyvin siellä rentoutuu .. saunan jälkeen kuumaa glögiä raakana ilman lisukkeita 😂 .. on sitten henkinenkin puoli taas valmis (toivottavasti hyvien) yöunien jälkeen kohtaamaan tulevaa viikkoa. Itsensä hemmottelua tänään.


      • satama100 kirjoitti:

        Vastalla männään, mikäli sellainen sattuu olemaan, tälle reissulle ei oo 😔 no mut tervantuoksuiset pehmeät löylyt kelpaa varsin mainiosti ihan ilman vastaakin 👍

        Entäs piparin tuoksu, näin jouluna😉


      • satama100 kirjoitti:

        .. itse sanoisin, että lähes parasta .. mutta hyvin siellä rentoutuu .. saunan jälkeen kuumaa glögiä raakana ilman lisukkeita 😂 .. on sitten henkinenkin puoli taas valmis (toivottavasti hyvien) yöunien jälkeen kohtaamaan tulevaa viikkoa. Itsensä hemmottelua tänään.

        Välillä täytyy muistaa hemmotella itseään ja nauttia, mutta suklaakin on hyvä vaihtoehto😋


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        Se olis hyvä taito ja siihen oon pyrkinytkin. Nyt mitä olen terveyden reistailun vuoksi ehtinyt kotona olla, niin olen näitä asioita pyrkinyt laittamaan uuteen arvojärjestykseen. Ihan oman jaksamiseni takia. :)

        Etköhän sä pyrkimyksees pääse.

        Joskus sitä vaan on ollu pihalla ku lumiukko ja mä jos kuka tiedän sen tunteen. Johdattelu on ehkä tullu päätöseen nyt ja vastaus saatu.

        Olkoonkin, että harha-askeleilta ei oo välttyny, ni uskoakseni ne askeleet on jo ennalta johdateltu.


      • Catfish617 kirjoitti:

        Välillä täytyy muistaa hemmotella itseään ja nauttia, mutta suklaakin on hyvä vaihtoehto😋

        Piparia? Hmm .. no sehän riippuu ihan kenen piparista on kyse 😂 no leikki leikkinä. Kai mun on pakko vääntää yks satsi pipareita, kun sain uudet muotit sitä varten lahjaksi eräältä ystävältäni. Suklaat on tilattu ja niitä voi sitten pienesti popsia, ei enää maistu niin hyvälle kuin joskus aiemmin. Ei tee edes mieli yhtään. Tuon glögin ostin ihan vain lämmikkeeksi ja tosiaan ilman manteleita, rusinoita tai alkoholia nautin, kun tulee kuitenkin viileähkö olo saunan jälkeen, kun käy ulkona jäähyttelemässä ja mökkikin jäähtyy. Pitää tuo saunominen kellottaa näiden sähkönsäästötalkoiden ajaksi ja muutenkin polttaa mieluummin päreitä kuin sähköä 😁👍


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        Se olis hyvä taito ja siihen oon pyrkinytkin. Nyt mitä olen terveyden reistailun vuoksi ehtinyt kotona olla, niin olen näitä asioita pyrkinyt laittamaan uuteen arvojärjestykseen. Ihan oman jaksamiseni takia. :)

        Hei, mulle tuli vahva intuitio tässä, lady, eikös me aijemminkin juteltu?

        Oliko vuosi 2017, tossa kuluvan kuukauden puolivälin tienoilla, kenties satutit itses ja mä en ole sitä silloin tajunnut, kun vielä juttusilla oltiin.

        Oon todella pahoillani, nyt vasta alan ymmärtää miten vaikeeta sulla oli ja mä vain hölmöilin. Voin tietty olla väärässäkin, mutta sano rehellisesti jos häiritsen vaan.

        Joskus ihmismieli tekee tietämättään hallaa ja sitä ei oo tarkoitukseni ikinä ollut sulle aiheuttaa.

        Jos olenkin intuitioni kanssa oikeassa, sä voisit halutessas kertoa, kanava sun valittavissas.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Hei, mulle tuli vahva intuitio tässä, lady, eikös me aijemminkin juteltu?

        Oliko vuosi 2017, tossa kuluvan kuukauden puolivälin tienoilla, kenties satutit itses ja mä en ole sitä silloin tajunnut, kun vielä juttusilla oltiin.

        Oon todella pahoillani, nyt vasta alan ymmärtää miten vaikeeta sulla oli ja mä vain hölmöilin. Voin tietty olla väärässäkin, mutta sano rehellisesti jos häiritsen vaan.

        Joskus ihmismieli tekee tietämättään hallaa ja sitä ei oo tarkoitukseni ikinä ollut sulle aiheuttaa.

        Jos olenkin intuitioni kanssa oikeassa, sä voisit halutessas kertoa, kanava sun valittavissas.

        2017 ei ole tapahtunut mitään erityistä. En osaa yhdistää mihinkään irl enkä täällä.


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        2017 ei ole tapahtunut mitään erityistä. En osaa yhdistää mihinkään irl enkä täällä.

        Erehdyin selvästi. Pahottelut.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Erehdyin selvästi. Pahottelut.

        Eipä mitään. :)


    • Suvaitsemattomat ihmiset pelkäävät kaikkea, mikä on erilaista, se tarkoittaa että he ovat psykologisesti kankeita.
      Heidän on vaikea hyväksyä, sitä että muilla saattaa olla erilainen näkökulma asioihin, joten he esittävät teorioita, joista he eivät tiedä mitään.
      Neuvoni onkin muille bi, myöhäisheränneille ym.
      Älä anna muiden sabotoida haaveitasi saamalla sinut ajattelemaan, ettet ole sen arvoinen❣️

    • Anonyymi

      Lähde helvettiin?

      • Kerro ensin osoite🤔


      • Anonyymi

        En ole missään muualla palstalla tavannut näin ilkeää porukkaa, luulin että lesbot olis toisilleen enemmän solidaarisia, mutta heterotkin ovat toisiaan kohtaan kiltimpiä. Huoh.


    • Anonyymi

      Nipuset tuottaa läskistäkin hikeä.

      • Anonyymi

        Ai pulleat purjeet?


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 137
      3888
    2. Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."

      Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi
      Tv-sarjat
      108
      3542
    3. Voi kun mies rapsuttaisit mua sieltä

      Saisit myös sormiisi ihanan tuoksukasta rakkauden mahlaa.👄
      Ikävä
      19
      2513
    4. Kyllä poisto toimii

      Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa
      80 plus
      28
      1861
    5. "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..

      "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla
      Yhteiskunta
      22
      1717
    6. Haluan jutella kanssasi Nainen

      Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O
      Ikävä
      15
      1599
    7. Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa

      Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak
      Seinäjoki
      19
      1575
    8. Haluan tavata Sinut Rakkaani.

      Olen valmis Kaikkeen kanssasi...Tulisitko vastaa Rakkaani...Olen todella valmistautunut tulevaan ja miettinyt tulevaisuu
      Ikävä
      29
      1506
    9. Onko mies niin,

      että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.
      Tunteet
      18
      1481
    10. Hermo mennyt sotealueeseen?

      Nyt hammaslääkäriaika peruttiin neljännen kerran. Perumiset alkoi tammikuussa. Nyt uusi aika elokuulle!????
      70 plus
      87
      1458
    Aihe