Viisaat kittiläläiset

kittilässä kylläkin oli lipputangoissa venäjän liput

Kittilässä on näköjään joillaki järki päässä!

Aleksi Pohjola
8
07.12.2022 18:31
Päivitetty: 08.12.2022 10:04
JOHTAMINEN
Kittilän kunnan uusi kunnanjohtaja tulee nelikosta Veli-Matti Hettula, Timo Kurula, Mikko Lumme ja Sirkka-Liisa Olli.

Kunnanhallituksen alkuperäinen esitys oli kutsua nelikko soveltuvuusarviointiin, mutta Akseli Erkkilä (kuntalista) esitti kokouksessa, että soveltuvuusarviota ei suoriteta. Pirkko Jauhojärvi (kesk.) kannatti Erkkilän esitystä.

Äänestyksessä esitystä kannattivat Erkkilän ja Jauhojärven lisäksi Paula Nevalainen (vas.), Tarmo Salonen (ps.), Sirkka Hangasvaara (kesk.) ja Kai Jussila (kesk.).

Soveltuvuusarvion puolella olivat Saana Veltheim (vihr.), Esa Ylläsjärvi (oikeudenmukainen Kittilä ) ja Aila Moksi (sdp.).

Puheenjohtajana kokouksessa toiminut Salonen totesi, ettei hakijoita äänestystuloksen perusteella lähetetä soveltuvuustestaukseen.

siis sa olla täys pipi pääkin ei helevetti tätä touhua.

elo soveltuvuus testau tarkoittaa että saa olla rikollinen r,raiskaa , murhaaja ,pedofiil yms .. mitä vaan kelpaa kunnan johtajaksi jon on helevetti touhua

onkohan edes laillista jotai rikollista valita jos ei edes tutkita taustoja kuka vastaa jo hakija onkin rikolliene ja vie kunnan rahat yms puliveivaa .. kua on vastuussa tästä taas alkaa oikeus kierre kyllä tästä lähtee kysely oikeuskanlerille yms .. päätöksen laillisuudestaa johonkin on raja vedettä vä eihän nyt saatana apinaa palkata sinne

KYLLÄ KURULA KORKKAREISSA VERKKOSUKKAHOUSUISSA HUULET PUNATTUINA YLVÄS KUNNANJOHTAJA . MIKÄ MAINE PRIDEÄ PUKKAA

JOKOHAN ALKAA KITTILÄN KAPINA

Kittilän kapina 1917
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Kittilän kapina tapahtui Kittilässä marraskuun 1917 suurlakon jälkimainingeissa 24. marraskuuta 1917. Kapinan yhteydessä ammuttiin Lapin kihlakunnan kruununvouti Axel Sandström (1867–1917).

Tapahtumien kulku
Hitaan tiedonkulun vuoksi suurlakko pääsi Kittilässä alkamaan vasta 20. marraskuuta. Suurlakon päätyttyä järjestettiin Kittilän työväentalolla lauantai-iltana 24. marraskuuta Kittilän kunnallisjärjestön koollekutsuma kansalaiskokous, joka päätti muun muassa erottaa Kittilän poliisin, nimismies Aarne Auliksen ja kruununvouti Sandströmin. Kruununvouti Sandström oli mukana Kittilän kunnallispolitiikassa, ja hän oli jyrkillä ja kärkevillä mielipiteillään joutunut usein vastakkain paikallisten työväenliikkeen edustajien kanssa. Kokous valitsi lähetystön, jonka tehtävänä oli viedä tieto erottamisesta Sandströmille.

Kun lähetystö saattoväkineen tuli kruununvoudin virkatalolle myöhään samana iltana ja esitti tälle vaatimuksen erota virastaan sekä luovuttaa virka-arkisto, kruununvouti käski väkijoukkoa hajaantumaan ja ampui sitten eri lähteistä riippuen joko asuntonsa eteisen kattoon tai sitten väkijoukkoa kohti. Tällöin väkijoukossa ollut Väinö (Verneri) Vettanen ampui toverinsa Kalle Lehtisen yllytyksestä kohti kruununvoutia, joka sai kuolettavan osuman laukauksista. Vettanen oli entisen kirkkoväärti Mikko Vettasen poika, jonka kerrotaan saaneen kruununvoudilta aikanaan korvapuustin, ja Lehtinen oli puolestaan kruununvouti Sandströmin erottama entinen poliisi.

Samassa yhteydessä kapinalliset valtasivat Kittilän lennätin- ja puhelinlaitoksen. He lähettivät sähkeen SDP:n Lapin piirijärjestön sihteerille pyytäen lähettämään Kittilään aseita, mutta vastauksessaan piirisihteeri kehotti kittiläläisiä rauhallisuuteen. Myöhemmin tehdyn nimismiehen kertomuksen mukaan kapinalliset olisivat myös lähettäneet Oulun läänin maaherralle sähkeen, jossa ilmoitettiin kruununvoudin kuolleen "kansaa vastaan nostamassaan kapinassa". Kapinalliset lopettivat lennätintoimiston valtauksen jo seuraavana maanantaina ja lupasivat nimismies Aulikselle viran takaisin, jos tämä alkaisi esiintyä kansan miehenä ja luopuisi Sandströmin tapon selvittelystä. Vettanen ja Lehtinen pidätettiin, mutta työväestö esti heidän siirtämisensä Kittilästä Oulun vankilaan. Myöhemmin syytetyt pääsivät pakenemaan ja siirtyivät itärajan yli Venäjän puolelle. Sandströmin surma jakoi siihen saakka yhtenäisinä toimineen Kittilän työväestön maltillisiin ja jyrkän linjan kannattajiin. Aseellista toimintaa Kittilässä ei kuitenkaan enää jatkettu.[1][2]

EIKÖ NÄITÄ KOMMAREITA SAADA KURIIN PUUTTININ KÄTYREITÄ