Säilyykö halut jos löytää sen oikean?

Lähtee varmasti siitä että toisessa kiehtoo muukin kuin seksi. Aivot merkkaa enemmän kuin muu fysiikka, ihmisen persoona on aivoissa... Seksuaaliset halut pitäis tietysti osua yhteen aika hyvin, kuinka usein jne. Itsekkyys ja apaattisuus tappaa halut. Ketä kiinnostaa jos ei kunnioitusta ja arvostusta ole? Uskollisuus. Mielikuvituksen käyttö. Sitten ne halut vaihtelee. Ei se halukkuus ole koko ajan vakio ja ne vaihtelee molemmilla.

Ei säily!

Erityisesti naisen seksihalu liittyy ihastusvaiheeseen. Himo miestä kohtaan lopahtaa keskimäärin puolentoista vuoden kohdalla eli suhteen vakiintuessa. Naistenlehdet, iltapäivälehdet ja seksiterapeutit esittävät poppakonsteja, jolla tämän luonnollisen ilmiön voisi torjua, mutta ei sitä pysty muuttamaan.

Valitse ihminen jo alunperin sellainen että sama annatko panna vai et ilman omia himojasi.Pitkässä parisuhteessa seksihalut kohtaavat ja kestävät jos kemiat kohtaa.Sinulla nähtävästi sama kaava .Panet aikasi kun huvittaa ja toinen parisuhteessa kärvistelee.En suosittele sulle seksisuhdetta .Osta kurkku cittarista ja lyki sillä äläkä pidä ihmisiä omalla seksuaalisuudellasi toisia luulossa että jospa tämä hiekkapillu muuttuisi keitaaksi.Tuhlaat toisten elämää.

Minä ihmettelen tuota, että miten ilman syytä katoavat. Etkö tosiaan keksi mitään syytä? Jos sellainen löytyisikin, kun tarkemmin asiaa pohdit.

Voi kai se riippua ihmisestäkin, että toiset kyllästyvät helpommin kuin toiset.

On myös erilaisia suhdemuotoja, joita voi halutessaan kokeilla, kuten avoin suhde. Tällöin voi saada sekä hyvän parisuhteen, että olla tyytyväinen seksin suhteen ilman, että löytyisi yksi ihminen, jonka kanssa nämä molemmat toteutuisivat.

Itselläni ei ole ollut mitään ongelmaa säilyttää haluja pitkässäkään suhteessa (yli 10 vuotta). Kyseisessä suhteessa miehen halut tosin katosivat ihan totaalisesti jo 5 vuoden kohdalla. Hänellä siis ei ollut minkäänlaisia haluja, ei edes omaan kivaan tmv. Toisessa vähän lyhemmässä parisuhteessani (8 vuotta) halut säilyivät loppuun saakka. Ongelmat olivat aivan muualla.

"mitä jos pitääkin valita hyvä parisuhde ilman seksiä tai huono parisuhde, jossa seksi toimii…".

Sitähän ei suhteen alussa tiedä, että katoavatko seksihalut vaikka viiden vuoden kuluttua.

Koska elämä on 99% muuta kuin seksiä, niin kiinnittäisin enemmän kuitenkin siihen muun elämän toimivuuteen, mutta en lähtisi kuitenkaan sellaiseen parisuhteeseen, jossa seksi tökkii ihan alusta lähtien.

Onpa ihanaa kun ei enää tarvitse miettiä tuollaisia; joulu olisi ollut hlvetin paljon rankempi jos olisi vielä pitänyt miettiä säilyykö halut.

Onnea vaan.

Yksi huono tapaus elämässä ja sen jälkeen ei tarvitse enää miettiä.

Kun kemiat kohtaa, ne säilyy ja intohimoa riittää. Totta kai elämässä on vaiheita, jolloin seksin merkitys on vähempi, mutta ei se sitä tiettyä kemiaa hävitä. Mielestäni "se oikea" onkin juuri tuo kemiajuttu. Jos haluaa hyvän parisuhteen , jossa ei ole seksiä, se on luonnollisesti silloin kaverisuhde. Romanttiseen suhteeseen liittyy aina seksi tai muunlainen intiimiys.

Seksikös on tärkein vai se että tunnet suurta yhteyttä ja yhteemkuuluvaisuuden tunnetta toiseen ihmiseen? Itselleni seksi on aina ollut toissijainen kaiken muun rinnalla.