Fingridillä on lähes kaikkien Suomen kaupallisten tuulivoimaloiden energian tuotannon seuranta alkaen päivittäisestä tuotannosta. Käppyröistä huomaa että vaihtelu voi olla lähes 15 kertainen ja tässä on summattu lähes kaikki suomen tuulivoimalat, Suomessa tuulee tai ei tuule ei ole suuria alueellisia vaihteluita. Tämä tekee tuulivoiman käytön ongelmalliseksi sähköntuotannossa. Jossakin Suomea suuremmassa maassa alueelliset erot tasaavat tuotantoa. Suomessa lopputuloksena on, että kun tuulle kunnolla, niin suuri osa sahkövoimasta menee harakoille.
Vedyn elekrolyysi vaatii tasaista sähkön tuotantoa eikä tuulivoima tue sitä. Akkujen lataus onnistuu paremmin, akkuja kun voidaan kytkeä tarpeen mukaan lisää tai vähentää.
Todennäköisesti ainut taloudellisesti toimiva ratkaisu olisi veden lämmittäminen ihan perinteisillä vastuksilla.
Kallioon olisi tehty riittävän suuri vesisäiliö, jota vastuksilla lämmitettäisiin ja siitä otettaisiin lisäenergiaa kaukolämpöjärjestelmiin
Vedyn elekrolyysi vaatii tasaista sähkön tuotantoa eikä tuulivoima tue sitä. Akkujen lataus onnistuu paremmin, akkuja kun voidaan kytkeä tarpeen mukaan lisää tai vähentää.
Todennäköisesti ainut taloudellisesti toimiva ratkaisu olisi veden lämmittäminen ihan perinteisillä vastuksilla.
Kallioon olisi tehty riittävän suuri vesisäiliö, jota vastuksilla lämmitettäisiin ja siitä otettaisiin lisäenergiaa kaukolämpöjärjestelmiin
Vastaukset 10
Vanhimmat
Helenillä taitaa olla jo tuollaisia suunnitelmia.
Suomalaisilla on mahdollisuus osittaiseen vanhuuseläkkeeseen 61 vuoden iästä alkaen. Eläkkeen saamisen alaikäraja nousee kuitenkin 62 vuoteen vuonna 1964 syntyneillä. Ja se tulee vähitellen lisääntymään nuorten kohdalla. Samalla varhaiseläkkeellä voit jatkaa työntekoa normaalisti.
Osittaisen varhaiseläkejärjestelmän avulla voit nostaa 25 % tai 50 % työurasi aikana kertyneestä eläkkeestä. 50 %:n vaihtoehto osoittautui suositummaksi. Viime vuonna 50 % eläkkeestään valinneiden keskimääräinen maksu oli 822 euroa.
Samalla varhaismaksua hakeneiden eläkkeitä pienennetään. Loput 25 % tai 50 % eläkkeestä alennetaan 0,4 % kuukausittain todellisen eläkeiän saavuttamiseen asti.
Raakaöljynä energia maksaa noin 5 senttiä/kWh. Tuulisähkön keskimääräinen tuotantokustannus on samaa luokkaa.
Kaukolämpöakkua käytetään jo. Laita googleen hakusanaksi kaukolämpöakku niin löytyy osumia.
Esimerkiksi
https://www.energiauutiset.fi/kategoriat/markkinat/kaukolampoakku-ja-sahkokattila-seinajoelle.html
Tuolla siis myös halpaa sähköä muutetaan kaukolämmöksi kattilassa.
Tuulivoiman kustannuksiin pitäisi laskea kaikki varastoinnista ja siirrosta sekä varavoiman ylläpidosta aiheutuvat kustannukset, jotta tuulivoiman todellinen kustannus selviäisi.
LUT on laskenut varavoiman kustannukseksi 15 e/MWh, muistelen.
Energiamielessä jokin lukuarvo voi olla MWh kohden olemassa, mutta mikä on käytettävyysarvo ajallisesti jos tuulivoiman ajallinen satunnaisuus on jokin arvo 0 ja 1 välillä 360 vrk vuoden jokaisen tunnin aikana.
Tuulen satunnainen vaihtelu on haitallisempaa kun se ei ole luotettavaa ja ennakoitavaa.
Rataverkossa esim tuulivoimasähköä ei voida käyttää, eikä esim. lämmityksessäkään.
Tuulivoima vaikkakin "ilmaisena" ei ole energiaratkaisu pysyvän, jatkuvan tuotannon tarpeeseen.
Avustavana lisänä sitä voi pitää.
Linnut kuolevat tuulimyllyjen lapoihin🦉🕊🐦
https://www.hs.fi/suomi/art-2000010499820.html
Martinkylään tulee Vantaan energialle sähkölämmitteinen lämpöakku juurikin tuulivoiman halvan sähkön hetkien hyödyntämiseksi.
https://www.vantaanenergia.fi/vantaan-energia-laajentaa-paastotonta-lammontuotantoaan-sahkokattila-ja-lampoakku-martinlaakson-voimalaitokselle/
Sähkökattilalla on tehoa 60 MW ja lämpöakulla kapasiteettia 600MWh eli 0,6GWh.
Samaan aikaan Vantaan energia rakentaa Kehä III alle Ikean viereen 90GWh:n kapasiteettista lämpöakkua eli lämmön kausivarastoa, joka valmistuessaan on lajissaan maailman suurin.
https://www.vantaanenergia.fi/energiantuotanto/hiilinegatiivinen/lammonkausivarasto/