https://yle.fi/a/74-20012175
"Tuulivoimaa rakentuu Suomeen niin vauhdikkaasti, että lähivuosina sähköä tuotetaan Suomessa reilusti yli oman tarpeen. Omavaraisuus saavutetaan jo tänä tai ensi vuonna. "
Juttu ei kerro mitä tehdään kun ei tuule. Minä veikkaan, että sitten katkaistaan sähköt. Sehän ei lattea lipittäviä ilmastohipstereitä haittaa, jos mökin mummo jäätyy kämppäänsä. Sitten todetaan, että voi voi, mitenkäs tässä nyt näin kävi, eipä olisi millään arvannut.
"Tuulivoimaa rakentuu Suomeen niin vauhdikkaasti, että lähivuosina sähköä tuotetaan Suomessa reilusti yli oman tarpeen. Omavaraisuus saavutetaan jo tänä tai ensi vuonna. "
Juttu ei kerro mitä tehdään kun ei tuule. Minä veikkaan, että sitten katkaistaan sähköt. Sehän ei lattea lipittäviä ilmastohipstereitä haittaa, jos mökin mummo jäätyy kämppäänsä. Sitten todetaan, että voi voi, mitenkäs tässä nyt näin kävi, eipä olisi millään arvannut.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Kun tuulee, niin halvalla tuulivoimalla voi tuottaa vetyä. Vedyn voi sitten polttaa takaisin sähköksi.
Wärtsilä on esitellyt ratkaisun jolla tämä voidaan tehdä jopa ydinvoimaa halvemmalla.
Lue lisää
https://hs.fi/talous/art-2000009263064.html
Vedyksi muuttaminen on tehokkaampaa kuin akkuihin varastoiminen.
Vetyä voidaan käyttää myös muihin tarkoituksiin. Siitä voidaan tehdä ammoniakkia ja metaania, joita aiotaan käyttää laivojen polttoaineena. Näitä laivoja on jo, ja lisää tilataan maailmalla.
Vetyä voi käyttää myös teräksen valmistuksessa koksin sijaan. SSAB aikoo muuttaa Rauman tehtaansa käyttämään vetyä. Se vähentäisi 7 prosenttia Suomen hiilidioksidipäästöistä.
Tuulivoimaa tulee niin paljon, että sillä tehtyä sähköä voi käyttää vaikka mihin. Öljysheikkien sijaan saamme nähdä tuulisheikkejä.
Tuo kaikki vaatii vain ryhtymistä. Tekniikka on olemassa. Hankkeita on paljon.
Mikähän on tuulisähköllä tuotetun vedyn hyötysuhde tonneissa vuositasolla keskikokoisen tuulivoimalan tuotantona ?
Entä vedyn muuntaminen lämpöenergiaksi ja vastaavasti sähköksi ? Mukaan on otettava
vetyvarastojen paineistus nestemäiseen muotoon ja jäähdytys silloinkin kun tuulisähkön tuotanto on vähäistä.
Voisiko olla yli 30% eri vaiheineen lopullisen vetysähkön tuotannossa ?
Entäpä vedyllä tuotetun sähkön kWh hinta ?
Sehän on lupien hakemista, suunnittelua ja toteutusta vaille valmis, eli ollaan jo slideware-tasolla.
Persujen Suomessa ei ikinä tuule. Varsinkaan talvella
Joulukuussa 2022 päästiin maistamaan tuulettomia kelejä ja myöskin kelejä, jolloin tuuli, mutta lavat olivat jäässä eikä sähköä saatu. Tästä seurauksena posketon sähkön hinta, onneksi tuontisähköä saatiin ettei tarvinnut sentään katkaista sähköjä. Vielä. Eiköhän sekin nähdä, kunhan pakkanen taas kiristyy.
Kävi miten kävi, joku poliitikko vääntää siitä tukiaisia tuulimyllynpyörittäjälle koska ei tuota riittävästi fyrkkaa.
Tai EU määrää tukemaan huonosti sähköä tuottavia maita.
Ja suomalainen veronmaksaja kaivaa kuvettaan.
Tuulivoimaa on viimeksi tuettu kai 2017 valmistuneissa laitoksissa. Uudemmat pyörivät aivan normaalin kilpailun periaatteella.
Mutta kun kaikenlainen kehitys on persulle kamalaa katsottavaa, vaikka lepakot eivät räjähtelisikään. Olisi isoisä saanut jättää sen öljylampunkin ostamatta.
Tuulisähkön tuotanto tosin hyödyntää muuta pysyvää rinnakkaista ja perinteistä sähköntuotantoa tuottamalla satunnaisesti korkeitakin tuotantopiikkejä, mutta vastaavasti se sisältää ajallisesti vähäisen tuotannon aukkoja, joka kuormittaa eniten sitä pysyvää 100% perinteistä energian tuotantoa.
Tuulisähkö on eräänlainen lisä, mutta saanto on vaihtelevaa.
Sähköverkon kulutuksen kannalta se ei lisää ennakoitavasti sähköverkon tuotanto- ja kulutuskapasiteettia. Satunnaisuus on jokin arvo 0 ja 1 välillä .
Uusia riippuvuuksiakin voi syntyä, sellainen voi olla myös tuulisähkön oikullisuus.
Silloin se öljylamppu on edelleenkin ihan arvossaan.
Tuulettomien päivien varalle pitää olla tuulivoimatehon verran varavoimaa. Tästä aiheutuva kustannus pitää sälyttää tuulivoiman kontolle.
Wärtsilä myy mielellään dieseleitä varavoimakoneiksi.
Jos tuulisähköllä hyvän tuulen vallitessa tehdään polttoainetta varakoneelle, niin kokonaishyötysuhde jälleen sähköksi on alle 30 %. Päälle sitten investointien kuoletus.
Tiedätkö, miksi liikkeet myyvät alennusmyynneissä tavaraa jopa alle sisäänostohinnan?
Syy siihen on ns. katetuotto. Kun ostoerästa on saatu laskettu tuotto, loppu voidaan myydä pilkkahintaan ja kaikki on lisävoittoa.
On aivan sama, mikä hyötysuhde on, jos energia jäisi muuten kokonaan käyttämättä. Kaikki on lisävoittoa. Tämäkin taitaa olla persulle liian hapokasta?
Tuulivoiman nimellistehon käyttökerroin on nykyään luokkaa 30 %. Jos halutaan tuottaa tasaista 1000 MW tehoa vastaava vuotuinen energiamäärä tuulella, niin pitää rakentaa 3300 MW nimellistehon verran tuulivoimatehoa.
Tuulivoiman yhteydessä puhutaan mielellän aina tehosta, mutta energialla eletään.
"Ylijäämäsähkö" ei ole ongelma. Sillä voidaan lämmittää vaikka katuja. Ongelma on puuttuva sähkö silloin, kun ei tuule.
Ostakaa Lindeltä vetyä ihan markkinahinnalla 100 €/kg.
Energiasisällöltään tuo vastaa 3.7 litraa bensaa. Melko tyyristä on.
Täällä on turha kiistellä tuulettomien päivien sähköntuotannosta. On oma tyhmyys ostaa sähköä, jota saa jos sattuu saamaan.
Sähkön tuottajalta pitää vaatia toimitusvarmuutta. Eli jos sähkön toimittajalla on kalustoa, joka ei tuota sähköä tyynellä säällä, niin silloin hän huolehtii jollain muulla keinoin sähköä tilaajalle. Ei myyjän ongelman pitäisi olla ostajan.
Näin se on. Sähkön tärkein laatukriteeri on toimitusvarmuus. Tuulisähkö on sekundaa, mutta sähköä toki.
Sähkö poikkeaa toimitusvarmuuden suhteen kaikista muista tuotteista ja palveluista. Miten se onkin päässyt vinksahtamaan täysin toisin päin?
Jos tuulivoiman tuottajilta vaadittaisiin toimitusvarmuutta, he itse saisivat ratkaista taloudellisesti järkevimmä tavan tuottaa sähköä silloin kun myllyt eivät pyöri. Tämä johtaisi takuuvarmasti parempaan tulokseen kuin poliitikkojen valitsemat keinot.
Tätä ei heiltä vaadita, koska ratkaisu olisi hiilivoimala.
Eivät poliitikot teollisuutta ohjaa muutoin kuin päästömaksuilla. Nekin taitavat olla jo ylikansallisia. Tuulivoima ja vetyteollisuus ovat energiafirmojen omaehtoinen vastaus vaateisiin.
Ratkaisu voisi vieläkin olla hiilivoima, vaan kun teollisuus tietää sen varmuudella kuolevaksi alaksi, niin ei siihen enää haluta satsata.
Nykyään kaikkeen, mikä on vihreää suhtaudutaan myönteisesti. Tuulivoimaa tuetaan edelleen invstointituilla ja rakentamalla mm. uusia siirtolinjoja.
Fingrid aikoo kymmenessä vuodessa rakentaa 5 200 kilometriä uutta voimalinjaa käytännössä meidän kaikkien rahoilla. Määrä on valtava, sillä nykyisin kantaverkon pituus on 14 000 kilometriä.
Tuuleeko aina ?
Vihreät on Suomen syöpä joka tulee kitkeä pois, lailla!