YLE: sähkötulva Suomeen tuulimyllyillä

Tuo kaikki vaatii vain ryhtymistä. Tekniikka on olemassa. Hankkeita on paljon.

Mikähän on tuulisähköllä tuotetun vedyn hyötysuhde tonneissa vuositasolla keskikokoisen tuulivoimalan tuotantona ?

Entä vedyn muuntaminen lämpöenergiaksi ja vastaavasti sähköksi ? Mukaan on otettava
vetyvarastojen paineistus nestemäiseen muotoon ja jäähdytys silloinkin kun tuulisähkön tuotanto on vähäistä.

Voisiko olla yli 30% eri vaiheineen lopullisen vetysähkön tuotannossa ?
Entäpä vedyllä tuotetun sähkön kWh hinta ?

Sehän on lupien hakemista, suunnittelua ja toteutusta vaille valmis, eli ollaan jo slideware-tasolla.

Joulukuussa 2022 päästiin maistamaan tuulettomia kelejä ja myöskin kelejä, jolloin tuuli, mutta lavat olivat jäässä eikä sähköä saatu. Tästä seurauksena posketon sähkön hinta, onneksi tuontisähköä saatiin ettei tarvinnut sentään katkaista sähköjä. Vielä. Eiköhän sekin nähdä, kunhan pakkanen taas kiristyy.

Tuulivoimaa on viimeksi tuettu kai 2017 valmistuneissa laitoksissa. Uudemmat pyörivät aivan normaalin kilpailun periaatteella.
Mutta kun kaikenlainen kehitys on persulle kamalaa katsottavaa, vaikka lepakot eivät räjähtelisikään. Olisi isoisä saanut jättää sen öljylampunkin ostamatta.

Anonyymi kirjoitti:

Tuulivoimaa on viimeksi tuettu kai 2017 valmistuneissa laitoksissa. Uudemmat pyörivät aivan normaalin kilpailun periaatteella.
Mutta kun kaikenlainen kehitys on persulle kamalaa katsottavaa, vaikka lepakot eivät räjähtelisikään. Olisi isoisä saanut jättää sen öljylampunkin ostamatta.

Lue lisää

Tuulisähkön tuotanto tosin hyödyntää muuta pysyvää rinnakkaista ja perinteistä sähköntuotantoa tuottamalla satunnaisesti korkeitakin tuotantopiikkejä, mutta vastaavasti se sisältää ajallisesti vähäisen tuotannon aukkoja, joka kuormittaa eniten sitä pysyvää 100% perinteistä energian tuotantoa.

Tuulisähkö on eräänlainen lisä, mutta saanto on vaihtelevaa.

Sähköverkon kulutuksen kannalta se ei lisää ennakoitavasti sähköverkon tuotanto- ja kulutuskapasiteettia. Satunnaisuus on jokin arvo 0 ja 1 välillä .

Uusia riippuvuuksiakin voi syntyä, sellainen voi olla myös tuulisähkön oikullisuus.
Silloin se öljylamppu on edelleenkin ihan arvossaan.

Wärtsilä myy mielellään dieseleitä varavoimakoneiksi.

Jos tuulisähköllä hyvän tuulen vallitessa tehdään polttoainetta varakoneelle, niin kokonaishyötysuhde jälleen sähköksi on alle 30 %. Päälle sitten investointien kuoletus.

Anonyymi kirjoitti:

Jos tuulisähköllä hyvän tuulen vallitessa tehdään polttoainetta varakoneelle, niin kokonaishyötysuhde jälleen sähköksi on alle 30 %. Päälle sitten investointien kuoletus.

Tiedätkö, miksi liikkeet myyvät alennusmyynneissä tavaraa jopa alle sisäänostohinnan?
Syy siihen on ns. katetuotto. Kun ostoerästa on saatu laskettu tuotto, loppu voidaan myydä pilkkahintaan ja kaikki on lisävoittoa.

On aivan sama, mikä hyötysuhde on, jos energia jäisi muuten kokonaan käyttämättä. Kaikki on lisävoittoa. Tämäkin taitaa olla persulle liian hapokasta?

Anonyymi kirjoitti:

Tiedätkö, miksi liikkeet myyvät alennusmyynneissä tavaraa jopa alle sisäänostohinnan?
Syy siihen on ns. katetuotto. Kun ostoerästa on saatu laskettu tuotto, loppu voidaan myydä pilkkahintaan ja kaikki on lisävoittoa.

On aivan sama, mikä hyötysuhde on, jos energia jäisi muuten kokonaan käyttämättä. Kaikki on lisävoittoa. Tämäkin taitaa olla persulle liian hapokasta?

Lue lisää

Tuulivoiman nimellistehon käyttökerroin on nykyään luokkaa 30 %. Jos halutaan tuottaa tasaista 1000 MW tehoa vastaava vuotuinen energiamäärä tuulella, niin pitää rakentaa 3300 MW nimellistehon verran tuulivoimatehoa.

Anonyymi kirjoitti:

Tuulivoiman nimellistehon käyttökerroin on nykyään luokkaa 30 %. Jos halutaan tuottaa tasaista 1000 MW tehoa vastaava vuotuinen energiamäärä tuulella, niin pitää rakentaa 3300 MW nimellistehon verran tuulivoimatehoa.

Lue lisää

Tuulivoiman yhteydessä puhutaan mielellän aina tehosta, mutta energialla eletään.

Anonyymi kirjoitti:

Tiedätkö, miksi liikkeet myyvät alennusmyynneissä tavaraa jopa alle sisäänostohinnan?
Syy siihen on ns. katetuotto. Kun ostoerästa on saatu laskettu tuotto, loppu voidaan myydä pilkkahintaan ja kaikki on lisävoittoa.

On aivan sama, mikä hyötysuhde on, jos energia jäisi muuten kokonaan käyttämättä. Kaikki on lisävoittoa. Tämäkin taitaa olla persulle liian hapokasta?

Lue lisää

"Ylijäämäsähkö" ei ole ongelma. Sillä voidaan lämmittää vaikka katuja. Ongelma on puuttuva sähkö silloin, kun ei tuule.

Energiasisällöltään tuo vastaa 3.7 litraa bensaa. Melko tyyristä on.

Näin se on. Sähkön tärkein laatukriteeri on toimitusvarmuus. Tuulisähkö on sekundaa, mutta sähköä toki.

Sähkö poikkeaa toimitusvarmuuden suhteen kaikista muista tuotteista ja palveluista. Miten se onkin päässyt vinksahtamaan täysin toisin päin?

Jos tuulivoiman tuottajilta vaadittaisiin toimitusvarmuutta, he itse saisivat ratkaista taloudellisesti järkevimmä tavan tuottaa sähköä silloin kun myllyt eivät pyöri. Tämä johtaisi takuuvarmasti parempaan tulokseen kuin poliitikkojen valitsemat keinot.

Anonyymi kirjoitti:

Jos tuulivoiman tuottajilta vaadittaisiin toimitusvarmuutta, he itse saisivat ratkaista taloudellisesti järkevimmä tavan tuottaa sähköä silloin kun myllyt eivät pyöri. Tämä johtaisi takuuvarmasti parempaan tulokseen kuin poliitikkojen valitsemat keinot.

Lue lisää

Tätä ei heiltä vaadita, koska ratkaisu olisi hiilivoimala.

Anonyymi kirjoitti:

Jos tuulivoiman tuottajilta vaadittaisiin toimitusvarmuutta, he itse saisivat ratkaista taloudellisesti järkevimmä tavan tuottaa sähköä silloin kun myllyt eivät pyöri. Tämä johtaisi takuuvarmasti parempaan tulokseen kuin poliitikkojen valitsemat keinot.

Lue lisää

Eivät poliitikot teollisuutta ohjaa muutoin kuin päästömaksuilla. Nekin taitavat olla jo ylikansallisia. Tuulivoima ja vetyteollisuus ovat energiafirmojen omaehtoinen vastaus vaateisiin.
Ratkaisu voisi vieläkin olla hiilivoima, vaan kun teollisuus tietää sen varmuudella kuolevaksi alaksi, niin ei siihen enää haluta satsata.

Anonyymi kirjoitti:

Eivät poliitikot teollisuutta ohjaa muutoin kuin päästömaksuilla. Nekin taitavat olla jo ylikansallisia. Tuulivoima ja vetyteollisuus ovat energiafirmojen omaehtoinen vastaus vaateisiin.
Ratkaisu voisi vieläkin olla hiilivoima, vaan kun teollisuus tietää sen varmuudella kuolevaksi alaksi, niin ei siihen enää haluta satsata.

Lue lisää

Nykyään kaikkeen, mikä on vihreää suhtaudutaan myönteisesti. Tuulivoimaa tuetaan edelleen invstointituilla ja rakentamalla mm. uusia siirtolinjoja.

Fingrid aikoo kymmenessä vuodessa rakentaa 5 200 kilometriä uutta voimalinjaa käytännössä meidän kaikkien rahoilla. Määrä on valtava, sillä nykyisin kantaverkon pituus on 14 000 kilometriä.