Nainen kummalle pokkuroisit ja alistut mieluimmin miehelle vai toiselle naiselle
Nainen kummalle pokkuroisit
Anonyymi-ap
6596
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 65
Vanhimmat
En kummallekaan.
- Sheena
Jompi kumpi eli pakko sanoa
Ei ole pakko sanoa, ääliö. Ei kukaan täysjärkinen halua pokkuroida mihinkään suuntaan.
Minä en pokkuroi kenellekään.
Oikea kysymys kuuluu: Vaikutanko minä muka sellaiselta naiselta, joka nöyrtyy, alistuu ja pokkuroi? Täh?
Aloittaja ei nyt tainnut ymmärtää, että palstalla ei kirjoittele yhtään subia, vaan ainoastaan dominoita 😂
Mistä niin päättelet? Miksi kummankaan pitäisi toistaan pokkuroida? :P
No mitä sä sitä multa kysyt, enhän minä tätä pokkurointi-aloitusta tehnyt. Kysy AP:lta, niin saat vastauksia, ehkä.
Niin no sinä niistä dominoista ja subeista puhuin, että siksi sinulta kysyin.
No mä vinoilen AP:lle joka kuvitteli että täältä löytyisi alistujia (subeja), mutta eihän se varmaan tajua tuota huulenheittoa. Joka on osa vitsiä, oikeastaan.
Vai oliko sulla toiveita vastaavista leikeistä; dominana tai subina?
Vaikuttiko viestini, "Mistä niin päättelet? Miksi kummankaan pitäisi toistaan pokkuroida? :P", sinusta siltä? Mikä tuossa antoi sinulle sellaista vibaa?
Juuri se kysymyksen asettelusi.
Sinulla on erikoinen logiikka. Meneekö sulla muissakin asioissa tuolla tavalla?
Menee. Sitä kutsutaan miehen logiikaksi, sitä oppii tuolla naapuripalstalla. Tai no ei enää, kun siellä ei ole juuri elämää.
Kysymyksen asettelussasi sana Miksi oli olennainen. Miksi kenenkään pitäisi pokkuroida? No esimerkiksi siksi, että arjessa tavallinen ja sinällään vahva ihminen voi haluta vaihtelua ja olla viehättynyt BDSM:stä.
Okei. Että jos sulle sanoo, ettei halua kahvia, niin se tarkottaa "haluan kahvia". Käy se elämään varmaan noinkin. Aika hankalalta tuo kuitenkin kuulostaa.
Käytätkö sä tota logiikkaa myös puhuessasi itse muiden ihmisten kanssa? Vai onko tuo tarkoitettu vain muiden ihmisten sanomisten tulkitsemiseen?
"Kysymyksen asettelussasi sana Miksi oli olennainen. Miksi kenenkään pitäisi pokkuroida? No esimerkiksi siksi, että arjessa tavallinen ja sinällään vahva ihminen voi haluta vaihtelua ja olla viehättynyt BDSM:stä."
Tulkitse näköjään myös "pitäisi" sanan erikoisella tavalla. Sillähän tarkotetaan, että olis pakko. Ei kai haluaminen ole koskaan pakko? Mä olen aina luullut sen olevan vapaavalintaista, että haluaa tai ei halua. Aina sitä oppii uutta, kun vanhaksi elää. :P
Hieno tulkinta 👍
Käytän ko. logiikkaa kaikessa, se on kokonaisvaltaista, se on elämäntapa. Siis miehen logiikka. Miten niin?
Pitäisi on konditionaalissa eli ehdollinen, ei pakollinen. Seuraava kysymys?
Ei, vaan ihan oikeaoppista suomea. Miksi pitäisi = miksi olisi pakko.
Ai no nyt alan tajua, miksi on se väite, että naisen ei olisi kyllä. Se onkin siis miesten logiikkaa, jolla ei olekaan mitään tekemistä naisten kanssa. Miesten mielestä kaikkien ei on kyllä? Ja myös kyllä on kyllä. Eli vastasi mitä vaan, niin se on kyllä? Miksi edes kysyä? :P
Ei siitä ollutkaan kysymys, kyllä se puhdasta suomenkieltä on, epäilyksettä. Mutta yhtä epäilyksettä se on konditionaalissa, ehdollisessa muodossa.
Kuinka vaan, tosin tuo on ihan omaa logiikkaasi ja saat sen pitää, ei kuulosta kovin houkuttelevalta, oikeastaan aika vastenmieliseltä.
Tietenkin, ei tuollaisessa voi muuta muotoa käyttää. Mikään muu muoto ei ole mahdollinen. Jos olisin kysynyt "miksi on pakko" se olisi vaatinut, että olit tuossa aiemmin esittänyt pakon. Vain konditionaali toimii kontekstissa.
Sinähän sen esitit. Minusta se oli alunperinkin erikoinen. :P
Voi, keksin helposti muitakin tapoja.
Miksi kummankaan pitäisi toistaan pokkuroida?
= Tarvitseeko kummankaan pokkuroida toista?
tai toisessa kontekstissa
= Onko kummankaan pakko pokkuroida toista?
Konditionaali on vain yksi mahdollinen tapa esittää asia, mutta se myös jättää tulkinnan varaa ehdollisuudellaan. Kuten aikanaan joku fiksu totesi, konditionaali pitäisi (isi) poistaa.
Ehen, en todellakaan ole väittänyt että naisen ei on kyllä ja naisen kyllä on kyllä, ne olivat ihan puhtaasti sinun omia sanojasi, älä yritä siirtää niistä vastuuta minulle, sinä hupsu otus.
Tietysti on muitekin tapoja ilmaista asia. Tuostahan ei ollut edes kysymys. Kysymys oli konditionaalista. Sitä ei olisi voinut korvata aiemmin ehdottamallasi tavalla, ilman esitettyä pakkoa. Täysin erilaisen kysymyksen olisi tietenkin voinut esittää, mutta ei tosiaan tuota aiemmin esittämääsi vaihtoa.
Olisi voinut, helposti.
Miksi kummankaan pitäisi toistaan pokkuroida?
= Tarvitseeko kummankaan pokkuroida toista?
Noihin molempiin vastaus on kielteinen. Paitsi jos kyse onkin BDSM-viihteestå.
Ei, tuokaan ei toimi. Sillä se on täysin eri lause. Tietysti asian olisi voinut ilmaista täysin esilaisella lauseella. Aiemmin ehdottamasi suora vaihto ei kuitenkaan edelleenkään toimi, sillä se olisi vaatinut aiemmin ilmaistun pakon.
Aaaargh. Voidaanko jättää tämä taistelu? Jos haluat, voin myöntää tappioni erikseen jollain sopivaksi katsomallasi tavalla?
Ei niin, hauskaa tämä on ja nautin tästä peitsien kolistelusta, mutta... Ehkä toisena päivänä. Olisi kivaa päästä kanssasi silmätysten taittelemaan peistä vaikkapa siitä miksi sanomalehden pitäisi olla taitettu toisella tavoin tai miksi puista putoavien lehtien pitäisi olla vihreitä, mutta ei tänään. Olet hauska ja myös oikein miellyttävä vänkääjä, hyvin asiallinen, siitä erityiskiitos. Mutta konditionaali on kirottu :D
Olet kiva, kiitos :)
Minun puolestani kyllä. En minä edes tiedä miksi haluat vääntää jostain kieliopista. Ilmeisesti jokin konditionaalissa on mielestäsi kovin hämmentävää. Minulle se on ihan vaan yksi muoto muiden joukossa, jota en sen kummemmin pyri tulkitsemaan. 😂
Että ... voisi voisi, jos tahtoisi. 😂
Kiitos.
Piruuttani, tietenkin, koska sanamuotosi jätti sen mahdollisuuden. Ei konditionaali ole hämmentävä, mutta olen kyllä elämää nähtyäni täysin yhtä mieltä sen jonkun fiksun kanssa, että konditionaali pitäisi poistaa. Tai se kyllä taisi olla konditionaali pitäisi kieltää.
Konditionaalihan on ehdollinen tulevaisuuden tapahtuma joka ei lupaa mitään. Aivan sama kun sanoisi, että kunpa joku joskus jossain tekisi (!) jotain jollekin. Niinpä...
Anyway, haluatko palata alkuperäiseen kysymykseesi ja mielellään tarkennettuna? Lupaan, että pyrin vastaamaan kuin aikuinen ja välttämään vänkäämistä, kunhan et sisällytä kysymykseen konditionaalia 😂
Isi isi, mikä bi-isi? 😂
Minusta konditionaali taas on parhaimmillaan erinomaisen käyttökelpoinen muoto lyhyytensä takia. Sillä saa ilmaistua asioita napakasti. Siis napakka tarkoitettuna lyhyesti. Tietenkin silläkin voi runoilla, jos runoilusta tykkää. Vaan tahtoisi moni poistaa englannistakin could, should, would, ym. sanat.
Alkuperäisessä luultavasti päädyimme jo samaan lopputulokseen, että AP:ltä asiaa on turha kysyä. Sinä totesit, ettei hän kuitenkaan piruiluasi tajua ja minä taas kysyin asiaa alunperinkin sinulta, koska AP:ltä ei maksa vaivaa kysyä.
Tuokin on muuten äärimmäisen kummallinen ilmaisu "maksa vaivaa". Siinä ei oikein ole päätä eikä häntää.
Hmmm, ehkä kärsimättömyyteni ja ehdottomuuteni aiheuttavat konditionaali-allergiani, pää räjähtää kun joku ehkä joskus voisi mahdollisesti saattaa tehdä jotain jos voisi.... 🤯
Ja tosiaan pokkuroinnille on tarvetta enää alisteisissa nautintoleikeissä, mikäli molemmat sitä haluavat, muutoin en ymmärrä mitään pokkurointia.
Unohdit sen EI:n, se on aika merkittävä osa. Ei maksa vaivaa. Se kuulostaa hyvältä, terve sisäelin. Ilman EI:tähän se on sitten jo lääkärireissu, maksa vaivaa. Mutta maksaisiko vaivaa käydä lääkärilläkään?
Sinussa ei elä pientä jahkailijaa. 😂
Tuossa merkityksessä se vaivan maksaminen tai maksan vaivaaminen (maksahieronta?) onkin järjellinen, mutta sanontana ei. Tai no, kyse on tietenkin vain minun mielipiteestäni.
Eeeeeeeei, ei ehkä, pitäISIkö?
Niin, kannattaako maksaa vaivasta, jos ei maksa vaivaa, on hyvä kysymys. Toisaalta vaivaamaton maksa on kiva, mutta maksaako se vaivan? Maksaako kaikki, vai onko jokin ilmaistakin?
PitäISIköhän mennä nukkumaan?
Olet muuten hauska, kiitos. Tykkäätkö ylipäänsä sanakikkailusta, hieman siltä vaikuttaISI?
Täytyy sanoa, että on tuo sanoilla leikkiminen ihan hauskaa, aina välillä ja joskus useammilla kielilläkin. Jää vähän työhommistakin päälle, että ammattitauti, tai jotain.
Voisi se olla hyväkin, jos nukuttaisi.
Jos nukuttaISI, niinpä...
Itse rakastan verbaaliakrobatiaa, sanaleikkejä, sanamuunnoksia, kikkailua, sanoittajia Juice/Junnu/Gösta ja niin edelleen, on meillä uskomattoman rikas kieli, huhhei!
Eikä noilla ole mitään tekemistä töiden tai koulutuksen kanssa, ne ovat henkilökohtainen mielenhäiriö 🙄
Ammattitauti? Kysyisin, muttet varmaan halua kertoa asiasta enempiä palstalla ja ymmärrän hyvin.
Onko muuten hankalaa ottaa vastaan kehuja?
Suomi on ihana kieli. Monella tavalla tosi rikas ja elävä. Se on ihan mukava mielenhäiriö.
Juu en halua sen syvemmin duuniani avata. Kaikenmoisia sanaleikkejä ja väännöksiä vaan pääsee aina välillä miettimään, vaikken suoraan kielen kanssa töitä teekään.
Eikö kaikkien suomalaisten ole? Siis rehellisesti mä itse en valtaosin edes huomaa ottaa kehuja kehuina, jos ei niitä suoraan naamaan hierota.
Suomenkieli on parhaasta päästä kaltaisileni höpsöille, ihanan rikas ja monipuolinen.
Aaaa, ok, työskelet siis mainonnan/viestinnän puolella, mutta ei siitä sen enempää enää.
Ei todellakaan. Itselleni on, mutta olen opetellut siitä pois. Ainakin vähän. Toinen vaihtoehto on tehdä paskempaa jälkeä töissä, mutta siihen ei luonto anna periksi, eikä maksa vaivaa tehdä puolivillaista jälkeä. Hups :D
Mutta sinusta huomaa, että se on sinulle huomattavan haastavaa. Se on yllätys. Haastavaa ei ole yllätys, mutta huomattavan haastavaa on. Siksi nostin asian erikseen esille.
Kyse voi olla osin myös siitä mitä itsekukin kokee kehuiksi. Voihan sitä tietenkin sanoa, että kiitos kiittämästä, mutta ehkä se tuntuu aika lattealta. :)
Vaan siis onhan se positiivista, että joku täälläkin kokee pienen hyvässä hengessä tapahtuvan "sparraamisen" kivaksi ja ehkä mukavaksikin. Itsestäni sen on mukavaa, kunhan vaan pysytään mukavina toisilleen.
Tietenkin, ymmärrän, mielenkiintoista sinällään. Ja pakkohan se on... 😁
Olet mielenkiintoinen ja hyvin rikasvivahteinen keskustelija, kiitos siitä.
Ole hyvä. Ehkä aivan kaikki verbaaliakrobatia ei sitten ole hukkaan heitettyä. Taas ihana sanonta. 😂
Koen, että tääll äjos missä voi höyhenenkevyesti tehdä hyvää, iikuttamatta ahteriaan tippaakaan ja tuhlaamatta rahaa. Täällä riittää asiallinen keskustelu, toisten kunnioittava kohtelu, helppoa kuin vettä kraanasta laskisi.
Olen vain kovin utelias ihmisten suhteen, haluaisin aina tutustua ihmisiin hieman enemmän kuin mitä palsta mahdollistaa. Ihmiset ovat mielenkiintoisia, kaikin puolin, ja myös kovin viihdyttäviä, miten nyt kukin omien erityispiirteittensä puitteissa.
Kiitos :)
Ei todellakaan ole, verbaaliakrobatia on arkipäivien sokerikuorrute, sillä voi ilahduttaa itseään vaikka kaupan kassalla ja vieläpä niin, ettei kassahenkilö edes huomaa. Paitsi jos on suuntaunut samalla tavoin, jolloin syntyy kontakti ja ehkä jopa jonkinlainen ihmissuhde.
Kieli on käsite, mutta sitä ei ole tehty vain hengailemaan, vaan käytettäväksi. Ja mahdollisimman laajasti ja rikkaasti, niin leviälti kuin isse ossoo ja sitä rataa, vaikka sitten hiukan väärinkin, kunhan käyttää häpeilemättä.
"Olen vain kovin utelias ihmisten suhteen, haluaisin aina tutustua ihmisiin hieman enemmän kuin mitä palsta mahdollistaa. Ihmiset ovat mielenkiintoisia, kaikin puolin, ja myös kovin viihdyttäviä, miten nyt kukin omien erityispiirteittensä puitteissa."
Sama. Tuo on pitkälti se ainoa syy miksi edes täällä pyörin. Tämä on omalla tavallaan hyvin paljas ja avoinkin tapa ilmaista itseään. Vaikka joku aina joskus jotain esittääkin, niin siinä esityksessäkin on aina joku totuus. Anonyymi keskusteleminen tuo ihmisistä esille ikäviä piirteitä, mutta myös riisuu pois sosiaalista esittämistä. Mä itse olen ihminen, joka en edes osaa ottaa mitään jonkun jossain anonyymisti esittämää kommenttia henkilökohtaisesti. Ne eivät vaan tartu lainkaan, kun ei niille ole mitään tarttumapintaa. Joitain ihmisiä sekin piirre ärsyttää, mutta ei sille mitään mahda.
Sä aina välillä tykkäät linkittää musiikkia. Tämä tuli mieleen ja on ollut mulle joskus vähän sellainen "voimabiisi" tai ehkä pikemmin inspiraatio ... asenne, joka ois ihan osata paremmin https://www.youtube.com/watch?v=H689hwovdjU
No hups. Olipas yllättys, vaikka ei pitäisi olla, en ole lähellekään ainutlaatuinen kiinnostuksieni osalta.
Tykkään palstasta, koska kuten itse sanoit, tuo tietty alastomuus kertoo nopeasti keskustelijasta ollaanko edes likimain samassa kanootissa vai ei. Ja kun sitä inkkarin roolia harva jaksaa ikuisuuksiin, niin se todellinen karva tippuu sieltä kyllä meko pian joen vietäväksi.
Ymmärrän mitä tarkoitat tuolla ettei muumien kommentit tartu. Itse jouduin opettelemaan sen, kun on nuoruudessa saanut aika voimallisestikin puolustautua niin sanallisia kuin fyysisiäkin tölväisyjä. Mutta kun sen on oppinut, on elämä nyt kevyttä palstalla
Täytyypä kuunnella linkkisi kohta ihan rauhassa, hetken pitää korvia ja aivoja lepuuttaa kun viestiäsi lukiessa korvissa soi tuo hieman rauhattomampi itseilmaisun tuotos:
https://www.youtube.com/watch?v=i97OkCXwotE
Jos haluat tutustua enemmänkin tai kai pitäisi sanoa henkilökohtaisemmin, niin profiilissani on meiliosoite. Mielelläni tutustun enemmänkin eikä t'ässä todellakaan ole mikään pariutuminen tai seksi kyseessä, vaan vain tutustuminen. Tylsää, eikö? 😂
"Ymmärrän mitä tarkoitat tuolla ettei muumien kommentit tartu. Itse jouduin opettelemaan sen, kun on nuoruudessa saanut aika voimallisestikin puolustautua niin sanallisia kuin fyysisiäkin tölväisyjä. Mutta kun sen on oppinut, on elämä nyt kevyttä palstalla"
Jotain samankaltaista kokemusta sitten. Mä opin tuon tai ainakin aloitin sen opiskelun jo ala-asteella. Jos en olis halutessani niin pirullisen ärsyttävä ja toisaalta täysin mahdoton ärsyttää takaisin, niin olisin varmasti viettänyt kouluaikani kiusattuna. Nämä mitä jotkut täällä joskus yrittää, pistävät lähinnä vain hymähtämään vähän huvittuneena.
"Jos haluat tutustua enemmänkin tai kai pitäisi sanoa henkilökohtaisemmin, niin profiilissani on meiliosoite. Mielelläni tutustun enemmänkin eikä t'ässä todellakaan ole mikään pariutuminen tai seksi kyseessä, vaan vain tutustuminen. Tylsää, eikö? 😂"
Täytyy harkita asiaa. Mä olen hyvin "arka" jakamaan itsestäni mitään sellaista kuten vaikka yhteystiedot, vaikka se sitten olisikin harvoin käyttämäni sähköposti. Enkä mä oikeastaan edes osaa käytää sähköpostia muuhun kuin työkommunikaatioon ja siihenkin pitkin hampain. Elämä on opettanut olemaan ehkä vähän turhankin epäluuloinen. Anteeksi siitä.
Ja ei, motiivisi ei ole lainkaan tylsä, vaan pikemmin positiivinen.
Hmmm, ainakin osaat särmikkyyden tuoda pintaan väittelyissä, ehkä tahattomastikin.
Oma koulu-urani oli mallia voita tai ota turpaan. Ei tarvinnut voittaa kuin yksi ja sitten sain olla, saivat olla myös luokkakaverit.
Harkitse rauhassa, ovi on avoinna. Ja myönnän, olen kovin utelias oppimaan ihmisistä. Suosittelen, että luot ihan uuden sähköpostitilin, vaikka siis Googlella, kun se käy vikkelästi ja olet sen välityksellä yhteydessä mikäli tahdot. Se on aika turvallista ja sen tilin voi aina poistaa tai unohtaa, vailla murheita muusta.
No siis onhan noita sähköposteja muutenkin jo useampi olemassa, mutta mailit eivät ole oikein mun kommunikaatiovälineeni. Mä en koskaan muista tarkistaa niitä nykyiselläänkään. Vaan mietitään. :)
Se onkin vain alkukanava, paikka jossa kohdata sen verran, että saa käsityksen toisen uskottavuudesta ja luotettavuudesta. Jos uskottavuus ja luotettavuus löytyy eli jatkokommunikaatio täsmää palstalla syntyneeseen mielikuvaan, niin sitten voi vaihtaa muitakin yhteystietoja.
Omalla kohdallani ei ole mitään ongelmaa antaa yhteystietoja, en koe mitenkään itseäni uhatuksi, mutta ymmärrän että olen siinä mielessä poikkeus. Enkä välttämättä kovin fiksu avoimuuteni kanssa, mutta se on minun elämäni :)
Heh, en kummallekkaan. Etkö ole nähnyt miten reagoin, kun joku yrittää täälläkin käskyttää tai tölväistä vähän alleen painaen?
Saatan "kuunnella" aikani, mutta loputtomasti en jaksa.
Minulla on hieman alistuvaisia piirteitä, mutta pokkuroimaan en ala. Mitä enemmän minua potkii maahan, sen kovemmin taistelen vastaan.
Jos taas antaa minun olla minä, minulla on tapana alistautua. Omasta vapaasta tahdostani.
Minussa on vähän samaa vikaa, kun ihmissuhde kulkee tasaisesti ja saan olla itseni, niin en nyt välttämättä alistaudu, mutta olen siinä määrin liiankin uhrautuva, että unohdan joskus omat tarpeeni ja voimavarani. Teen liikaa muidenkin puolesta.
Mutta ärsyynnynkin, kun looulta kaikki olettaa, että teen niin aina eli kellään ei lamppu syty, että ehkei tuo tarkoittanut olla aina valmiina tekemään kaikki nämä puolestani. Ihmisiltä puuttuu joskus kyky ajatella, että voisin minäkin tehdä ettei tuon aina tartte. Myötötunto on katoava piirre.
Se on töissäkin katoava piirre. Kun joskus joku teki muitten puolesta jotain, niin se huomattiin ja laitettiin mieleen ja joku kerta sitten tehtiin vastavuoroisesti jotain toisen puolesta hänen hyväksi takaisin.
Nykyään ihmiset monet tuntuu olevan moukkia, he kyllä on ottamassa kaiken, muttei antamassa mitään takaisin. Surkuhupaisaa.
Tuon tunnistan itsestänikin, tuon uhrautuvaisuuden. Siinä on jotakin sellaista, mikä kulkee minulla velvollisuuden tunnon kanssa käsi kädessä.
Ja todellakin työelämässä käytetään todella törkeästi hyväksi niitä jotka tekee enemmän kuin oman työpanoksensa.
Nykyään ainakkn nuorempi polvi vaan ottaa, antamatta mitään takaisin.
Niin se on juuri liitännäisenä tuohon velvollisuudentuntoon. Sisäinen despootti osaa olla toisinaan aikas uuvuttava kaveri.
Totta, ihan kun olis unohtunut opettaa hienotunteisuus ja vastavuoroisuus tyystin. Pelkkää saamista ja ottamista näiden tyyppien tyyli.
Ap saa valita pokkuroiko tämä poliisille vai vartijalle.
En ole pokkuroivaa tyyppiä, mutta en myöskään pidä romanttisesti miehistä, jolla ei ole omaa tahtoa, omia mielipidettä eikä omia toiveita ja haaveita. Liika miellyttämisenhalu ärsyttää, ihan sama-tyypistä ei saa oikein mitään irti. Myös toinen ääripää on raskasta seuraa: oikeassa ja eikä ole valmis edes kuuntelemaan mitä toinen ajattelee, ikuinen besserwisser.
Ihminen, joka ajattelee itse, on välillä ehkä eri mieltäkin ja osaa perusteella miksi ajattelee niin kuin ajattelee, ja ihminen joka on henkisesti joustava sekä tarvittaessa valmis myös muuttamaan kantaansa (kun vaikka saa lisätietoa), on ihanne. Näen miehen ja naisten parisuhteen tasavertaisena liittona, samoin kahden ihmisten ystävyyyden.