1 mies on pehmo tekee kyllä itse päätökset mut kysyy aina mielipidettäsi tai suostumustasi tai lupaa ja ilmoittaa aina sinulle missä on ja reetuu sinulle kaikki mitä kuulee maailmalla eli haluaa että sinäkin tiedät esim pojat pyytää kaljottelemaan ja ne ei naisiltaan kysele vaan kaljottelee koska tykkää mut sinun miehesi kysyy sinulta lupaa eli mamman poika tai miehesi haluaisi ostaa toisen auton niin kysyy sinulta lupaa ja tykkäätkö sinäkin siitä uudesta autosta 2 mies joka ei lupia kysele vaan teker mitä haluaa ja sinulle ei kuulu missä hän on ja kenen kanssa on oikea alfa uros ja ostaa auton josta tykkää pidit taikka et
Nainen kumpi mies kelpaisi sinulle
Anonyymi-ap
7476
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 74
Vanhimmat
Ei tuo jälkimmäinen ole mikään alfauros, vaan parisuhteeseen kelpaamaton tampio.
Eikö ensimmäinen ole sellainen nössykkä
Jälkimmäinen on se nössykkä mammanpoika, joka on ollut niin pitkään äidin helmoissa ettei tiedä ulkomaailmassa käyttäydytään. Kukaan jaksa tyhjänpäiväistä uhoajaa.
Jälkimmäinen on korkeastikoulutettu ja erittäin varakas ja rikas ja töissä yli päällikkö ja sillä on valtaa no äidin ja isän firmassa töissä mut rahaa on varakkaasta suvusta ruotsinkielisestä aatelis suvusta ja von on nimen alussa eli aito päällikkö
Ei ole mikään aito päällikkö, vaan kultalusikka suussa syntynyt koppava repuusi ilman mitään omia ansioita.
Mut silti toka vie sydämmesi
😂 voihan välis kun et oikein tahdo pysyä millään kartalla, mutta minkäs teet.
Mut tokan miehen sukunimi tulee sinun nimeksesi eli sinustakin tulee von eli kyllä toka mies on mukava mies
Mitä jos menet itse naimisiin von Kuukkelsdorfin kanssa kun olet niin aatelisiin miehiin päin kallellaan 😄
Eli pistit lekkeriksi kun huomasit toka mies parempi mies
Olin tosissani, yritä nyt löytää itsellesi rikas suomenruotsalainen mies. Naiseen sinulla ei ole mitään mahdollisuuksia.
Ensimmäinen ehdottomasti. Tosin vain siinä tapauksessa tuokin, jos tajuaa voivansa tehdä päätöksiä vain omasta puolestaan.
Se haluais tehdä monen päätöksen yhdessä eli oli asia mikä tykkää se on joko kyllä tai ei tai teette kompromissin mut kaikki on yhdessä päätetty ja molempien suostumus
No sitten ei kelpaa sekään. Mä en rupea joka hiton asiasta neuvotteluja käymään. Suurimmasta osasta asioita on mahdollista sopia yleissopivat perussäännöt ja vain oikeasti isoista ja merkityksellisistä asioista neuvotellaan erikseen. Esimerkiksi toinen auto on minulle yhdentekevä, jos miehellä on itsellään siihen varaa. En minäkään siitä erikseen neuvottele, jos olen omilla rahoillani autoni vaihtamassa. Ilmoita, mutta en neuvottele.
Ja on tuossa ykkesessä sekin huono puoli, että näkyy olevan kavereina pelkkiä ääliöitä.
Eli teille tulisi äkkiä ero se on kyllä totta ei ensimmäisen kanssa kannattaisi olla
Jep, huonoja miehiä molemmat.
Ja sopisit tokan kanssa olette samanlaisia
Ei toka sopisi sinulle olette samanlaisia mutta sitä ihmettelen miksi vastasit et eka vaik toka on samanlainen kuin sinä
En ole lainkaan tuon toisen kaltainen. Juurihan mä sanoin, että asioista on sovittu säännöt etukäteen.
Hän ei ole lainkaan samanlainen, vaan ääliö. Minä olen kiltti ja huomaavainen ja kaikin puolin ihana, enkä tuollaine k.pää ääliö.
Koska tokan on todella huono mies ... yksi haiseva kasa.
Etkö sinäkin osta auton kysymättä kumppaniltasi mitään piti hän siitä tai ei eli olette tokan kanssa samiksii eli tulette toimeen
No siksi ekaa ei kannatakkaan sinun valita vaan tokan ootte yhtä kivoi ja mukavii
En tietenkään kysele, kun etukäteen on sovittu, ettei tuollaisista tarvitse lupia kysellä.
Sinä sanoit: "2 mies joka ei lupia kysele vaan teker mitä haluaa"
Minä sanoin: "Suurimmasta osasta asioita on mahdollista sopia yleissopivat perussäännöt ja vain oikeasti isoista ja merkityksellisistä asioista neuvotellaan erikseen."
Ei sovi lainkaan yhteen. Tuo sinun ihannemiehesi ei sovi mistään ja minä sovin ihan kaikesta.
Eiäk miehen tarvitse siitä autosta pitää. Minähän sillä ajan. Eikä minun tarvitse hänen autostaan pitää, hänhän sillä ajaa.
Ei, vaan vain ekaa voisi harkita, mutta hänkin on huono.
Eka on noista kuitenkin ehdottomasti se parempi tarjokas, vaikka ei kelpaakaan. Hän on turhan niuho, kun minä taas olen suurpiirteinen ja rento.
Kakkosvaihtoehto taas on pelkästään itsekeskeinen k.pää, jota ei edes harkittaisi.
Mikä tai mitkä on sellaisia isompia ja suurempia asioita joista täytyis neuvotella niin mies ostaa kaiken omilla rahoillaan sanoa voi mut ei sinulta lupaa kysele tai lähde lätkimään kyl hänellä naisia riittää ja uuden emännän saa mut olette samanlaisia eli tulette toimeen
Kaikki sellainen, mikä olennaisesti koskettaa molempia. Auto, jota vain toinen käyttää ja jonka vain toinen maksaa, ei sellainen ole. Mulle on yhdentekevää millainen auto toisella siinä pihassa seisoo.
Emme edelleenkään ole lainkaan samanlaisia. Saat pitää ihannemiehesi aivan itselläsi. Minä en koskisi pitkällä tikullakaan.
Yhteiselle käyttötilille kumpikin laittaa saman summan ja lopuilla kumpikin voi tehdä mitä haluaa. Toki on ystävällistä kysyä toisen mielipidettä. Näin meillä…
Miksi laitettu ääripäät? Suurin osa parisuhteessa olevista miehistä kun asettuu noiden väliin.
Vaikka en ole nainen, tiedän että nainen haluaa niiden välimuodon.
Naiset haluaa kyllä päättää ja valita, muttei kantaa vastuuta niitä päätöksistä ja valinnoista. Eli pärjätäkseen naisten kanssa täytyy osata luovia. Tehdä valintoja ja päättää, antaa ymmärtää naiselle se että jotkut valinnat ja päätökset on hänen ja toiset ei. Tosiasia on kuitenkin se, että mies kantaa lopulta aina vastuun siitä mitä on päätetty ja valittu. Naiset on kuin poliitikot. He eivät ole ikinä väärässä... :)
Ja ennen kun joku alkaa änkyttämään mitään, kysyn vaan sellaista, että onko kukaan tavannut sellaista naista joka tykkäisi jostain tossukasta, jota täytyy viedä sängyssä? Joka ei itse osaa viedä naista?
Niin... Sitähän minäkin... :)
No nyt tapasit. Minusta sellainen mies, joka pysyy kiltisti alla, on perfect.
Liikumatta?
Minun kokemukseni mukaan miehen on allakin pantava parasta... :D
Ja mielellään joka suunnasta... :D
Ihan voi pysyä paikallaan. Kaikesta muusta on pelkkää harmia. Minä taas voin olla se liikuva osapuoli allakin ollessani.
Eli mieslahna on sulle ihan ok?
Nauttiva mies on ihana.
Entä jos nauttiva mies ei tuota nautintoa? Vieläkö on ihana?
Tietenkin se tuottaa. Itsehän minä sen asian hoidan, niin että tuntuu myös minusta hyvältä.
Tiedätkö mikä kiihottaa jokaista eniten rakkauden lisäksi?
Sinä varmaan tiedät. Koeta kertoa, niin katsotaan osuuko kohdilleen. Rakkaus ainakin meni pieleen, mutta ehkä se toinen osuu.
Pelko. Menettämisen pelko.
Ja jos joku ei ole kokenut rakastumisen/rakkauden aiheuttamaa kiihottumista, se ei tiedä mitä todellinen kiihottuminen on... :)
No tuokin meni ainakin minun kohdallani pieleen. Ehkä se sitten osuu kohdilleen kaikkiin muihin ihmisiin ja olen totaalisen ainutlaatuinen tapaus.
Jos joku ei ole koskaan kokenut rakkautta, johon ei liity minkäänlaista kiihottumista, niin ei tiedä lainkaan mitä rakkaus on.
Ei voi mennä pieleen. Et vaan ole kokenut kumpaakaan niistä. :)
Pieleen meni niin, että heilahti. Minua ei kiinnosta p.skaakaan uskotko vai et. Siitähän tuo vain kertoo, että et ole paljon mitään elämässäsi kokenut.
Et ole ikinä pelännyt rakkautta niin paljon, että olisit uskaltautunut antautua sille. Etkä ole ikinä rakastanut niin paljon, että olisit pelännyt menettää sen.
Voi kuule. Menee niin pahasti pieleen, kuin olla ja voi. Sinä et selvästikään ole koskaan oikeasti rakastanut, etkä myöskään pelännyt menettämistä. Siinä kohtaa, kun sydän vuotaa verta ja on pelosta sykkyrällä ja suussa maistuu vain karvas sappi ja kyyneleet on itketty loppuun, ei käy kiihottumiset mielessäkään.
Sulle rakkaus on sellaista kevyttä kivaa, jonka sekoitat himoon. Menettämisen pelkoakaan et oikeasti osaa tuntea, kun et ole koskaan oikeasti rakasta menettänyt. Mitenpä voisit olla menettänyt, kun et ole koskaan sydänverelläsi ketään rakastanut. Nuo molemmat ovat niin isoja tunteita, että ei käy himot mielessäkään.
Näin käy kun on jo menettänyt.
Menettämisen pelko iskee ennen menettämistä. Rakkauden pelko ennen kun on saanut rakastamansa.
Ei, vaan pelosta, kun oikeasti rakastaa. En minä sille mitään voi, jos sinä et mitään tunne.
Minä en ole koskaan rakkautta pelännyt. Minulle siinä ei ole mitään pelättävää ja mitenpä voisin sitä edes pelätä, kun pelkääminen olisi jo myöhäistä, kun huomaan jo rakastavani.
Kumpikaan niistä ei ole kevyttä. Päinvastoin.
Kokemus opettaa kestämään kummatkin ja selviämään niistä.
Todellisuus on edelleen bitch. Se ei selviä täällä, vaan menemällä itseensä. Katsomalla sitä todellisuutta silmiin. Mitä on ollut, mitä on ja mitä tulee tai ei tule olemaan. Aika on näyttänyt aika hyvin mistä on kyse. Se on ollut aika status quo.
Ja sen kerroin jo ensimmäisessä viestissäni tähän ketjuun. Ja kerron myös sen, että en tee ainuttakaan oikeasti tärkeää valintaa tai päätöstä kenenkään muun kuin itseni puolesta. Kannan myös vastuuni omista valinnoistani ja elän niiden kanssa elämäni loppuun asti.
Sinulle saa olla noin. Ei sinun kokemuksesi minun elämääni muuta. Kuten sanottu, niin usko tai ole uskomatta. Ehkä elämä sinullekin opettaa. Minut se opetti jo aikaa sitten.
Ja siis eiväthän kaikki edes osaa tuntea syvästi. Jos sinä kuulut heihin, niin ei se sinun vikasi ole. Minä en kuulu, vaan tunnen liiankin voimakkaasti. Se on kirous, mutta myös siunaus.
Minulla on miten on. Kyllä mä viimeistään 18 vuotta sitten jouduin oppimaan sen, että en voi lopulta tukeutua kenenkään muuhun kuin itseeni. Ja on ne vuodet sen näyttäneet toteenkin. Harvoin olen kenenkään tukea ja apua kaivannut, mutta ainoa keneltä olen sitä tarvittaessa saanut, on ollut mun lähin lähimmäiseni. Niitä on kaksi ja toinen on itse vielä tuen tarpeessa aina silloin tälloin.
Sinunkin nykyiset ajatukset heräsi vasta nyt kun ymmärsit menettäneesi. Jos olisit pelännyt menettää aikasemmin, ei menetystä olisi välttämättä tapahtunut. Ehkä olisit teh nyt erilaisia valintoja elämässäsi tässä vuosien varrella siitäkin huolimatta mitä sinulle on sanottu. Minä tiedän, että minä olen tehnyt. Ei pelkästään yhden ihmisen kanssa, vaan jokaisen kenen kanssa olen rakkauteen antautunut. Vaikka kuin järjettömältä asia on vaikuttanut, vaikka kuin järjettömäksi on lopputulos paljastunut. Aina päätyyn asti. Lyhyempi tai pitempi. En ole ikinä olettanut, että joku muu minun puolestani sen tekee. Enkä ole ketään muuta samaan pakottanut. Eipä ole kukaan muu yhtä järjetön kuin minä ollutkaan. Ehkä siinä on se syy. Järjelliset eivät ymmärrä tilapäistä järjettömyyttä... :)
Mitä minulla on eniten? Se on aika. Mitä luulet, mihin käytän sen? Kerron kuitenkin. Mä funtsin aika paljon asioita. Ihan kaikkea vuorotellen ja sen hetkistä tärkeysjärjestystä noudattaen. Olen tehnyt sitä koko pienen elämäni. Uskoisin, että alan olemaan kohtalaisen hyvä siinä... :)
Loppu ei ole ikinä loppu. Se on aina uuden alku. Tämä on jotain, minkä soisin jokaisen ymmärtävän. Se on vaan jonkin vanhan loppu, oli se vanha mikä tahansa ja myös uusi. Pitää vaan olla hereillä ja huomata mitä se meille tarjoaa... :)
Aivan, sinulla on miten on ja muilla ihmisillä on miten on. Mikään noista ei kosketa kaikkia ihmisiä. Se ei tee sinun tunteistasi ja kokemuksista vääriä, vaan juuri sinun tunteitasi ja kokemuksiasi. Kenenkään muuhun ihmiseen niitä ei kuitenkaan voi suoraan soveltaa.
Ja nuo sinun erikoiset analyysisi minusta menvät edelleen pieleen. Niistä huomaa miten vähnä osaat edes kuviteella ihmisen elämässä voivan tapahtua. Et osaa kuvitella minun elämässäni tapahtuneita, niin et osaa myöskään yrittää esittää analyysiä niistä.
Ei, vaan sinä et näe itseäsi, vaikka näytän sen sinulle.
Ja se johtuu siitä, että olet aina katsonut minua etkä ikinä itseäsi.
Lähinnä sinä kuvittelet olemattomia, omassa hybriksessäsi.
Noissa analyyseissäsi ei ole vielä ollut edes yhtä lausetta, joka olisi edes osittain osunut minun elämääni. Maailmassa on mm. muutakin rakkautta, kuin romanttinen rakkaus, vaikka se oliskin sinulle täysin tuntematonta.
Sovitaan niin.
Ei tarvitse sopia mitään. Sinä saat aivan vapaasti kuvitella. Ei se minua häiritse. Minä tiedän miten se menee, joten eivät sinun kuvitelmasi minua liikuta.
Sitten asia on sillä selvä. Ei ole enää tarvetta selvittelyihin. :)
Sinä elät sinun valintojesi kanssa ja minä minun.
Eipä meistä kenelläkään mitään muuta vaihtoehtoa ole. 😊
Leffassa 300 kun Xerxeksen viestintuojat tulevat uhoamaan spartalaisille ja Leonidas hiukan tulistuu, viestintuoja vetoaa siihen että Leonidas tekee hulluuden jos teloittaa viestintuojia. Leonidas miettii hetken, katsoo vaimoaan joka nyökkää, hermostuneesti.
Leonidas tarkistaa kuningattareltaan että onko hän asiassa oikealla linjalla. Leonidas on päättänyt jo linjansa, mutta tarkastaa vielä vaimoltaan onko asiassa toista näkökulmaa.
Ei ollut Spartan kuningattarella eriävää mielipidettä - hänellä jos jollakulla olisi oikeus esittää sellainen. Kuningatar tiesi täsmälleen mitä tilanteessa tulee tapahtumaan ja miten asiat siitä etenevät, tiesi että todennäköisesti kuningas - joka on soturi - ei tule sodasta takaisin elävänä. Kirjaimellisesti kuningatar antoi Leonidakselle tuossa tilanteessa siunauksensa aloittaa sota ja kuolla siinä.
Tämä on sparta.
Kelpaisi? Mihin?
Jos mies on ihan asiallinen, niin kaveriksi kelpaa kumpi vaan.
Jos sen syvempää suhdetarkoitusta mietit, niin hyvä on kysyä myös mitä mieltä hän olisi minusta.
Suhteessa on myös aina punnittava, onko toisen hyvät puolet minulle niin sopivia ja tärkeitä, että ne korvaavat niitä piirteitä, jotka toisessa eivät ole itselle ehkä niin mieluisia. Ei sellaista ihmistä olekaan, joka kaikilta osin olisi täydellinen.
Sanoisin, että ei kumpikaan noista kelpaisi vaan mielummin jotain muuta ääliö ykkösen ja ääliö kakkosen väliltä. Sillä niitähän nuo kumpainenkin omalla tavallaan on.
Entäs sellainen ääliö kolmonen jolla on ykkösen ja kakkosen huonot puolet?
Sehän olen minä, loputtoman epävarma kaikesta ja silti pakko mennä oman pään mukaan. Ihan helvetin hienot luonnekortit tähän elämään.
Tunnistat näemmä ongelmasi, joten en näe sitä pahana. Muuten täydellinen nössöys ei ole sama kuin epävarmuus ja oman pään mukaan toimiminen on paljon parempi vaihtoehto kuin jonkun porukan mielen muljahdusten mukaan toimiminen. Sanoisin, että kehityskelpoinen yksilö.