onko se siis todennäkeisempää kun heität identtistä kolikkoea viimevuosisadalla vai tällä vuosisadalla että tuleeko kruuna vai klaava, vai onko todennaköisyys yhtäläinen ajasta ja lukumäärästä riippumatta?
Entä todennäköisyyslasku sitten:
Anonyymi-ap
8247
0Äänestä
Vastaukset 8
Vanhimmat
Nykyään euron ja kahden euron kolikot ovat rakenteeltaan epähomogeenisia. Siitä vain tekemään tilastotieteellistä tutkimusta.
Kannattaisiko perustaa mittausasema, jolla testattaisiin todennäköisyysjakauman sen hetkistä tilaa. Onko koskaan testattu että muuttuuko todennäköisyydet ajan kuluessa.
Olisiko nopeaa vaihtelua vai pidempiä trendejä.
Ehkä fysiikan foorumilla saisi erilaisen vastauksen eli vastauksen siihen miksi fysiikka noudattaa matemaattista satunnaisuutta.
Miksi esim. kaasu käyttäytyy niin että sitä voi käsitellä vain tilastollisesti mutta kuitenkin aivan tarkasti.
Runoile lisää. Sitten me taas hymyillään.
Ajattelin kyllä että aloitus oli vitsi, mutta yritin vastata jotain järkevää.
Huomaa miten epäluuloisia ja varautuneita vastailevat ihmiset ovat.
Itsekin olen potenut samaa jopa oppilaitoksen keskustelufoorumilla, kun jotkut kysymykset tuntuivat tekaistuilta. Otin sitten sen kannan että sama tuo, vastaan silti parhaani mukaan ja pääsin eroon "skitsoilustani" .
Jos heität kolikkoa, niin se vaatii ison otannan. Toistoja pitää olla satoja ja tutkimuksia useampi. Varmaan jos kolikkoa heitetään 200 kertaa ja tuo sarja toistetaan vähintään 4-5 kertaa, niin tyyppien ka on lähellä 50. Eikä nykyaikaisten kolikkojen erot varmaan suurensuuria ole! Aivan sama onko väline markka-ajan vitosen kolikko vaiko euro tai kakkonen.
Mutta saman voi tehdä nopalla. Ottaa vain karkeamman vaihtoehdon, eli pienet numerot tai parilliset tai parittomat.
niin, minä olen pelannut pitkävetoa kolikolla ja tähän asti aina hävinnyt, vaan ehkäpä se ajan kanssa sattuu kohalleen :)
Matematiikassa kolikon heitto ei tarkoita missään tilanteessa fyysisen kolikon heittoa.
Jos edes tätä ei tajua, niin kannattaa pitää suunsa kiinni.