ja toisille sitten taas ei.
Miksi elämä on niin hyvää toisille
Anonyymi-ap
3289
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Elämä on juuri niin hyvää tai huonoa, kuin miksi sen itse päätät kokea.
Olen sikäli eri mieltä, että elämänsä voi (päättää) kokea hyvänä tai huonona, vaikka se olisi millainen tahansa. Ja kuten aina, mieltään voi muuttaa milloin tahansa.
Samaa mieltä itsekin olen, mutta jos saa helpot kortit on hyvä elämä paljon helpompi kokea kuin jos saa kohtuuttoman huonot kortit (esim. väkivaltaiseen päideongelmaiseen insestiperheeseen syntynyt lapsi). Jälkimmäinenkin voi saada lopulta hyvän elämän, matka sinne on vain pidempi kun jos syntyy hopealusikka suussa.
Se voi olla helpompi, muttei mitenkään välttämättä, se on kaikki omien korvien välistä kiinni. Maailma on sellainen kuin miksi me sen luomme ei ole vain kaunis fraasi, vaan hyvin monisyisesti totuus. Yksi niistä on se, että maailma juuri niin ihana tai karmea kuin miten valitsemme sen kokevamme.
Joskus katsoin tv:stä ohjelmaa, jossa nuoria keltanokkia lähetettiin Intiaan kokemaan maan laitapuolen reaalielämää. Lähtiessä ja vielä pitkään maassa ollessaan he olivat kovin optimistisia siinä näkemyksessään, että on vain yksittäisten omasta tahdosta ja ponnisteluista kiinni, että pääsee köyhyyden ja kurjien olojen kierteestä pois. Pian realiteetit kuitenkin löivät päin kasvoja, kun he huomasivat, että myös nuoret ihmiset olivat sidoksissa perheensä, isän ja äidin, sekä sisarusten toimeentuloon.
Joskus elämä vain on sellaista, ettei noidankehästä pääse. Suhtautumalla eri tavalla voi toki muuttaa elämän laadun kokemusta, mutta noin keskimäärin ei kai tarvitse kenellekään vakuutella, että hyvinvointi ja elintaso lisää onnellisuutta. Näinhän onnellisuustutkimukset meille kertovat.
No ei tuo edelleenkään muuta sitä tosiasiaa, että onnellisuus on korvien välissä. Toki paremmat puitteet mahdollistavat eri tavalla sen, mutta kun katsoo länsimaiden MT-potilaiden määrää, niin sekään asia ei ole enää yksiselitteinen.
Ei ehkä nykyään enää. Nythän väitetään tosin, että pohjoismaat ovat tutkimusten mukaan onnellisimpien maiden joukossa. En itse ole tuosta kovin vakuuttunut, koska onnellisuutta voidaan mitata monella tavalla, ja jonkin bruttokansantuotteen ja palveluiden laajuuden ja laadun mittaaminen ei kerro paljoakaan.
Kyllä vain ja yhä edelleen. Sinun kokemuksesi on sinun korviesi välissä ja niin edelleen. Sinun osuutesi tuosta tutkimustuoksesta lienee negatiivisen puolella, mutta joillain muilla sitten toisin, siksi loppupäätelmä onnellisesta kansasta.
Kristinuskossa tunnetaan tuo mainitsemasi suhtautumistapa ongelmiin, ei niin hyvin, mutta olemassa se on. Vähän eri perspektiivistä kylläkin, siis rauhan näkökulasta käsin, tai ilon. Siis näkemys, että ihmisellä voi olla rauhattomuuden keskellä rauha. Ja ilo murheessa.
Mutta tässä on mukana hengellinen ulottuvuus, joka ei avaudu tai ole mahdollinen sellaiselle, joka ei usko Jumalaan.
En siis yleisellä tasolla niin innostu ajatuksesta, että ihminen ajatuksen voimalla voi poistaa sisäisen ahdistuksen, rauhattomuuden ja ilottomuuden. Esimerkiksi syvässä masennuksessa olevalle on suuri virhe mennä sanomaan, että piristyhän nyt, tai, ajattele positiivisesti. Ei ole olemassa kaikille yleisesti toimivaa ohjetta, jolla päästään murheista tai alakulosta pois iloon ja onnellisuuteen. Sellainen opetus on jopa vaarallista.
Ei ole kenenkään asia mennä opettamaan tai tarjoamaan neuvoja, ellei niitä nimenomaisesti ole pyydetty. Ja sittenkin, varovaisesti, hitaasti.
Ihminen voi päättää omista tunteistaan, jos haluaa. Ilman uskonnollisia välineitä. En voi sanoa muutakaan, koska tuo on tieteellinen fakta. Ja olen sitä myös jossain määrin saanut empiirisesti kokeilla, hyvin toimii.
Vakavasta masennuksesta kärsivä ei voi päättää omista tunteistaan. Se olisi hyvä ymmärtää. Lääkärit ja psykiatrit sekä psykologit tietävät tämän erittäin hyvin. Masennuksesta pääseminen voi kestää kuukausia.
Olen kuullut myös sellaisista, jotka kärsivät todella kovista kivuista. Heitäkään ei pidä mennä manipuloimaan ajatustekniikoilla. Hengellisellä alueella näitä kutsutaan hengellisiksi puoskareiksi ja oppia menestysteologiaksi. Sen mukaan Jumala ei muka salli sairautta tai kärsimystä ja ilman murheita ja parantumista ei muka voi kelvata Jumalalle.
Näillä opeilla on ajettu ihmisiä itsemurhaan.
En jaksa vängätä kanssasi, kun vaihdoit skenaarion yhtäkkiä vakavasti masentuneseen. Mutta kiitos aiemmasta keskustelusta 👍
Kukin saa mitä ansaitsee.
tai sitten ei https://www.youtube.com/watch?v=OuvEJ-U1UDc
Tämä on niin totta.
Ei se ihan noinkaan mene.
Minäkin olen miettinyt, että olenko nyt saanut rangaistuksen jostain mitä olen tehnyt? Ja miettinyt, että mikä tapaus tämän kaiken aiheuttajana on.
2006 Esko Nikkarin poismeno
Talvisota elokuva
Maa on Syntinen laulu - siinä joitakin mitä mieleen juolahti
Joku voisi sanoa, että mun elämäni on kamalaa ja ihan paskaa. Mutta mulle mun elämä on hyvää niissä puitteissa miten hyvään on mahdollisuus. Pyrin aina näkemään hyvät mahdollisuudet hyvään elämään.
Rakas on niin viisas <3
T. Topi
Ja kaunis...
No monestakin syystä. Nallekarkit ei mee aina tasan.
Yksi juttu tuli tässä mieleen, että kun itsellä tällä hetkellä menee suhteellisen hyvin, että pitäisi arvostaa sitä, että nyt menee hyvin. Kaikilla ei mene.
Ilmankos tekee hyvää auttaa naapuria ja jeesailla kavereita. Tuki on aina tärkeää, kunhan kaikki tietää, että se on usein tilapäistä... itsekin pitää tehdä peliliikkeitä ylösnousemiseksi. Kukaan ei jaksa kannatella pitkään.
Johtuu monesta asiasta, mutta monesti lähtee jo siitä millaiseen perheeseen sattuu syntymään. Kiusataanko lapsena? Onko köyhistä oloista jne... Kaikille ei satu hyvät kortit käteensä. Eikä saa hyviä eväitä matkaan. Sitten on taistelua joka ikinen päivä.
Vaikeiden aikojen merkitys selviää ihmiselle vasta myöhemmin.
Jokaisella meistä on joku hyvä asia elämässään. Kirjoita se joka päivä ylös ja viikon päästä huomaat, että sinulla on jo seitsemän hyvää asiaa elämässäsi.
On todella monia tekijöitä joihin ei voi vaikuttaa ja elämä rakentuu niistä osasista ja lisäksi oman tahdon mukaisista asioista. Negatiiviset elämänkokemukset johtavat onnettomaan elämään ja tuttu ja turvallinen ympäristö normaaliin tai onnelliseen elämään. Mä oon kattellut sitä miten nää systeemit toimii ja helpoin elämä on niillä jotka osaa ohjailla/manipuloida muita ihmisiä tai osaa olla hyväntuulisia tai pinnallisia. En välitä mitä mieltä muut ovat sillä jokaisella on oma näkemyksensä asioista. Asioista väittely ei johda mihinkään.
Mihin kuplaan ja asemaan sattuu syntymään... itellä mahdollisimman huonot lähtökohdat. Just nyt vaiheessa että sanoin puolisolle että nyt pitää hoitaa oma perseensä suosta. Ettei kykene tukee ns. Kermapersettä. Lupas pysyä back upina vaikka keskityn jokusen ajan itseeni. Puolison hyvinvointi taas on mulle mutkan kautta valuvaa plussaa. Että ei siitäkään voi olla kokonaan välinpitämätön.
kammottavaa ja kyllä jännittävää jotain tyttöjen alppihiihtoa taas kaatuvat jossain aika pahan näköisesti, mutta hyvät varusteet ja kypärät päässä eivät kuole niin helposti enää.
Sitä on tullut mietittyä muutaman viime vuoden aikana, kun on joutunut kokemaan liikaa sellaista mkä on rikkonut.
Tänäan aamulla mietin tätä samaa kun kävin tunteineni todella syvällä. En muista milloin mieleni olisi ollut näin musta. :(
Mietin, että miksi juuri minä? Miksi minulle tämä sairaus. Minulle, joka on aina halunnut liikkua ja tehdä paljon. Oloani helpotti se, että menin hetkeksi saliin, vaikka tuntui etten olisi edes jaksanut mennä. Pelkästään kävely autolta salille sai minut hengästymään.
Kun olin ollut vain puolisen tuntia laitteissa, niin tuntui että veri alkoi taas virtaamaan ja samalla mielialanikin koheni. Palellus oli poissa ja tunsin taas eläväni.
Tuo palellus on sellaista, että alan palelemaan niin täysivaltaisesti kuin se ikinä on mahdollista ja samalla koko toimintakyky häiriintyy kun keskityn vain lämpimänä pysymiseen. Se palelu jäädyttää sisältäpäin, tuntuu kuin veri ja verenkiertokin jäähtyisivät. Palelukohtauksissa myös silmämunat tuntuvat ihoa vasten jääkylmiltä. Se on sellaista sisäistä jäätymistä, joka todellakin rajoittaa elämää ja jopa invalidisoi. Jos olen kotona silloin, niin puen päälleni lämpimimmät vaatteet, jotka omistan ja kietoudun fleesepaittojen alle. Usein palelukohtauksen aikaan minua myös väsyttää ja saatan torkahtaa noin puoleksi runniksi. Kohtauksen mentyä ohitse, ensin alkaa jalkoja polttelemaan ja kohta koko kroppaa niin että joudun vähentämään vaatteita.
Tämä on todella pelottavaa, koska ymmärrän, että ääreisverenkiesrto ei kohtauksteni aikana toimi kunnolla, jolloin myös aivot ovat ilman verenkiertoa...
Luin tämän kirjoittamani nyt uudelleen ja järkytyin itsekin kirjoittamastani, mutta näin asiat on nyt. :-( Olen menossa toimenpiteeseen, jonka todellakin toivon auttavan tämän asian kanssa. Muuten en tiedä miten selviän kun fyysinen toimintakyky on vain osa siitä mitä ennen.
Siihen, miten hyväksi tai huonoksi elämän kokee, vaikuttavat monet asiat. Suurin vaikutus on kuitenkin ihmisen omalla asenteella ja ajattelutavalla. Lähtökohdat, terveys, geeniperimä yms vaikuttavat myös merkittävästi. Jos on saanut elää tasapainoisen lapsuuden rakastavien vanhempien hoivassa, pysynyt terveenä jne. niin elämänpolkua on kepeämpi tallustaa kuin jollain toisella, kenen lähtökohdat eivät ole olleet ihan niin suotuisat.
Uskon vakaasti siihen, että jokainen voi itse tehdä paljonkin oman elämänsä parantamiseksi. Ei se aina helppoa ole eritoten, jos kärsii esim. mt-ongelmista tai mieli on muuten murskana rankoista kokemuksista, mutta koskaan ei saa luovuttaa. Itse olen kasvanut alkoholistiperheessä, mutta en anna sen määritellä itseäni. En pyydä sitä anteeksi enkä häpeä taustaani. Voisin jatkaa vanhempieni perintöä ja velloa kurjassa lapsuudessani, mutta olen valinnut tehdä toisin. Haluan elämältä enemmän ja sen olen myös saanut.