Alkajaisiksi sanon heti, että oma älykkyysosamääräni on 134. Tämä juttu on kaverista, jonka vastaava luku on 168, ja tyyppi on ihan pompo.
Älykkyysosamäärä ei siis kerro mitään olennaista ihmisestä, ainoastaan sen, että kyseinen henkilö on matemaattis-loogisesti lahjakas, ja osaa tehdä sen testin.
Muu lahjakkuuden puute näkyy kaikessa sosiaalisessa toiminnassa: ei pysty asettumaan toisen asemaan, olemaan empaattinen, vaan päästelee suustaan sammakoita, lähinnä loukkauksia. Kyseinen henkilö sanoi esim. surevalle, että "hyvä että siitäkin tyhmästä päästiin".
Kyseinen henkilö on koulutettu ja menestynyt hyvin opiskeluissaan ja työelämässä. Ihmettelen millä resursseilla. Hän leuhkii omalla älykkyydellään ja on esim. sitä mieltä, että hänen pitäisi saada päättää Suomen asioista, niin sen jälkeen kaikilla menisi paremmin. Noin älykäs kun pystyisi tajuamaan kaikkien tarpeet paremmin. Eikä tyyppi kuitenkaan osaa ottaa toisia huomioon yhtään.
Monet "tyhmemmät" ovat oikeasti paljon fiksumpia. Onko muilla vastaavia kokemuksia?
Älykkyysosamäärä ei siis kerro mitään olennaista ihmisestä, ainoastaan sen, että kyseinen henkilö on matemaattis-loogisesti lahjakas, ja osaa tehdä sen testin.
Muu lahjakkuuden puute näkyy kaikessa sosiaalisessa toiminnassa: ei pysty asettumaan toisen asemaan, olemaan empaattinen, vaan päästelee suustaan sammakoita, lähinnä loukkauksia. Kyseinen henkilö sanoi esim. surevalle, että "hyvä että siitäkin tyhmästä päästiin".
Kyseinen henkilö on koulutettu ja menestynyt hyvin opiskeluissaan ja työelämässä. Ihmettelen millä resursseilla. Hän leuhkii omalla älykkyydellään ja on esim. sitä mieltä, että hänen pitäisi saada päättää Suomen asioista, niin sen jälkeen kaikilla menisi paremmin. Noin älykäs kun pystyisi tajuamaan kaikkien tarpeet paremmin. Eikä tyyppi kuitenkaan osaa ottaa toisia huomioon yhtään.
Monet "tyhmemmät" ovat oikeasti paljon fiksumpia. Onko muilla vastaavia kokemuksia?
Vastaukset 25
Vanhimmat
Aikaslain samaa mieltä!! Vaikk on tosi hyvä koulus ei tarkot sitä et menestys elämässää hyvin! Meen luokall esim. on yks tyttö joka on täyden kympin oppilas, mut se ei koskaan osallistunu mihinkään vapaaehtoseen. Ei kisoihin, tukioppilaax,hallitukseen...se o hyvä, mut vaa sen takii ku se pänttää niit asioita kotonn kaiket illat...kuka semmonen haluu olla ?
Yleens niist tulee paljo parempii johtajii joka paikkaa jotka o koulus kasin oppilaita, mut kuiteki just semmosseet jotka o äänekkäitä ja jotka uskaltaa sanoa mielipiteensä julki! Ei semmosseest hiljasest ujost joka ei koskaan osallistu mihinkää ni oo mokskään ku ei sill oo aikasemmaltakaa vuosilt mistää kokemust...ei työelämäs niit asioit voi enää pelkästää päntät kotonn!!! Sillo o pakko ottaa jotai riskei ja harjotell uut. Kaikki kympin oppilaat ÄLKÄÄ tuhlatko teinivuosiinne pelkkään opiskeluun, sill kokemus o paljo hyödyttävämpää myöhemmi elämäs ku millo hitler kuoli!!!
Molempi parempi. Se että uskaltaa sanoa mielipiteensä ei vielä hirveän pitkälle kanna, jos mielipiteellä ei satu olemaan mitään todellisuuspohjaa. Toisaalta ei ole hyötyä olla oikeassa, jos ei saa ihmisiä kuuntelemaan. Loppujen lopuksi ei edes ole väliä kuka on oikessa..tärkeintä on osata valehdella hyvin.
Itse tiedän yhden tyypin, joka kehuskelee 170:n ylittävällä ÄO:llaan. Kaveri on kyllä terävä matematiikassa, assarina matematiikan laitoksella ja silleen, mutta noin muuten... Vittu mikä urpo.
Älykkyys on huuhaata
Teknologia joka on tehnyt kirjoittamasi viestin mahdolliseksi on varmaankin sitten TYHMYYDEN aikaan saamaa?
Alkajaisiksi sanon heti, että oma älykkyysosamääräni on 168. Tämä juttu on kaverista, jonka vastaava luku on 134, ja tyyppi on ihan mahtava.
Älykkyysosamäärä ei siis kerro mitään olennaista tästä ihmisestä, ainoastaan sen, että kyseinen henkilö ei ole matemaattis-loogisesti lahjakas, eli ei pärjää siinä testissä.
Mut muu lahjakkuus näkyy kaikessa sosiaalisessa toiminnassa: pystyy loistavasti asettumaan toisen asemaan, olemaan empaattinen, verbaalinen, lähinnä kohteliaisuuksia.
Kyseinen henkilö ei ole koulutettu eikä menestynyt opiskeluissaan eikä työelämässä. Ihmettelen miksi ei? Hän ei leuhki omalla älykkyydellään ja on esim. sitä mieltä, että hänen äänioikeutensa tulisi evätä, niin sen jälkeen kaikilla menisi paremmin. Noin tyhmä kun vain pilaa kaiken. Vaikka tyyppi kuitenkin osaa käsitellä toisia ihmisiä loistavasti.
Monet "viisaammat" ovat oikeasti paljon tyhmempiä. Onko muilla vastaavia kokemuksia?
Uskomatonta kuinka näitä fiksuja riittää...
Tuon alkuperäisen jutun pointti oli käsittääkseni siinä, älykäs ihminen ei ole sen älykkyytensä vuoksi muita parempi, vaan ihmisen "hyvyys" on kokonaisuus, josta älykkyys on vain osa.
Terhi on oikeassa kuten muutkin täällä kokonaisuus ratkaisee. Tosi älykäs on jossain asioissa tosi tyhmä. Little angel valitti ettei yksi osallistu mihinkään vapaehtoiseen!! eikös se ole juuri se pointti että se on vapaehtoista...
"Tuon alkuperäisen jutun pointti oli käsittääkseni siinä, älykäs ihminen ei ole sen älykkyytensä vuoksi muita parempi, vaan ihmisen "hyvyys" on kokonaisuus, josta älykkyys on vain osa."
Yritin sanoa, että ei se tyhmyyskään ole aina tae sille, että kyseinen ihminen on muita huonompi...
Viestisi oli ihan hyvä ja osin asiapitoinenkin. Muutamaa kohtaa haluaisin kummiskin kommentoida.
1. Olet oikeassa, että älykkyysosamäärä kertoo vain tietynlaisesti lahjakkuudesta (kukaan ei liene muuta väittänytkään). Eli jos älykkyys on korkea se ei tarkoita, että henkilö olisi "pompo". Jos tunnet yhden korkean älykkyysosamäärän omaavan "pompon" se ei tarkoita, että kaikki korkean älykkyysosamäärän omaavat olisivat "pompoja". Omasta mielestäni (ja omien havaintojeni pohjalta) voin sanoa, että "pompous" ja älykkyysosamäärä eivät juurikaan korreloi keskenään.
2. Korkea älykkyysosamäärä ei tarkoita sitä, että olisi välttämättä puutteita sosiaalisessa toiminnassa tms. Mistä ihmiset oikein repivät tuollaisia väitteitä? jälleen kerran ei kannata yleistää. Tunnen useita älykkäitä ihmisiä, jotka ovat sosiaalisesti yhtä älykkäitä kuin kuka tahansa. Itse asiassa monet korkean älykkyysosamäärän omaavat ihmiset ovat myös erittäin taitavia sosiaalisesti.
3. Mainitsit tuntemasi henkilön menestyneen opiskeluissa ja työelämässä hyvin. Samalla ihmettelit, että millähän resursseilla:) Ilmeisesti hän on hyötynyt korkeasta älykkyydestään. Yleensä älykkäät menestyvät hyvin koulussa ja työelämässä.
4. Jos mainitsemasi henkilö kehuskelee älykkyydellään, niin se ei tarkoita, että kaikki älykkäät kehuisivat itseään. Ihmisillä on tapana kehuskella mitä ihmeellisimmillä asioilla.
Tästä alkaa pitkä loppupuhe:
Siitä mitä älykkyysosamäärä käytännössä tarkoittaa on eriäviä mielipiteitä. Mielestäni (ja myös monien muiden mielestä) se mittaa aivojen kykyä ratkaista asioita nopeasti, varsinkin matemaattis-loogisissa asioissa. Älykkäitä ihmisiä löytyy kaikista ihmis- ja ammattiryhmistä. Se mihin yksittäinen ihminen "kohdistaa älykkyytensä" ratkeaa mielestäni sen mukaan, mihin kyseinen henkilö tuntee kiinnostusta.
Missään tutkimuksissa ei käsittääkseni ole koskaan osoitettu, että korkean älykkyysosamäärän omaavat ihmiset olisivat sosiaalisesti lahjattomampia, kylmempiä, vähemmän empaattisia tms. Jostain syystä joillakin ihmisillä on tarve mustamaalata älykkäitä. Koska älykkyysosamäärä voidaan mitata, niin se aiheuttaa ihmisille pelkoa omasta älykkyyden määrästään.
Elämässä menestymiseen (tarkoitan tässä yhteydessä lähinnä taloudellisia asioista ja onnellisuutta) vaikuttavat monet asiat. Positiivisesti vaikuttavat mm. ahkeruus, luonne, älykkyys, tuuri, oikeat ihmissuhteet tms... Aina tekevällä töitä löytyy ja älykkyydestä ei ole koskaan haittaa...
Korkea älykkyysosamäärä ei automaattisesti tarkoita sitä, että menestyisi elämässä. Kukaan ei voi silti väittää, etteikö siitä olisi todella paljon hyötyä.
Olen ihan samaa mieltä siinä, että ÄO:n perusteella sinänsä on turha mustamaalata ketään.
Tuo käsitys korkean ÄO:n ihmisten kylmyydestä, sosiaalisesta lahjattomuudesta jne. voi kuitenkin selittyä sillä, että älykkyystestit kiinnostavat lähinnä vain tietynluonteisia ihmisiä. On mahdollista, että Mensan testiin hakeutuvien ja siellä pärjäävien joukossa nämä "pompot" ovat yliedustettuna. Onhan Mensan testiin hakeutuminen sinänsä jo melkoinen valinta. Kaikilla ei ole samanlaista tarvetta testauttaa itseään, vaikka heillä (ehkä tietämättään) olisi hyvinkin potentiaalia ylittää Mensa-raja.
Vastausta edelliseen:
"Tuo käsitys korkean ÄO:n ihmisten kylmyydestä, sosiaalisesta lahjattomuudesta jne. voi kuitenkin selittyä sillä, että älykkyystestit kiinnostavat lähinnä vain tietynluonteisia ihmisiä."
V: Eli vain kylmät ja sosiaalisesti lahjattomat henkilöt menevät mensan testiin? Oma käsitykseni on se, että lähinnä älykkäät henkilöt ovat kiinnostuneita älykkyydestään. Muistaakseni aika iso osa mensa testin tehneistä myös läpäisee pääsyrajan.
"On mahdollista, että Mensan testiin hakeutuvien ja siellä pärjäävien joukossa nämä "pompot" ovat yliedustettuna"
V: On myös yhtä lailla mahdollista, että Mensaan kuuluvissa on vähemmän "pompoja", kuin siihen kuulumattomien joukossa. Ainahan voi arvailla mitä haluaa...
"Kaikilla ei ole samanlaista tarvetta testauttaa itseään, vaikka heillä (ehkä tietämättään) olisi hyvinkin potentiaalia ylittää Mensa-raja."
V: Totta on, että suurin osa mensan pääsyrajan potentiaalisista läpäisijöistä ei ole testauttanut itseään. Tuskin testissä käyneillä on ollut mitään ihmeempää "tarvetta" suorittaa testiä. Omalla kohdallani kyse oli puhtaasti kiinnostuksesta/uteliaisuudesta. Ihmiset tekevät elämänsä aikana lukemattomia testejä, varsinkin opiskeluaikana. Mensan testi on vain yksi monien joukossa...
Kiitos kaikille kommentoijille!
Ja pahoittelen, jos joku sai käsityksen, että yleistäisin kaikkien älykkäiden olevan sosiaalisesti lahjattomia tai pompoja.
Mitä halusin tuoda tällä jutulla esiin, on se että usein älykkäiden oletetaan olevan muita parempia vain tuon älykkyytensä perusteella. Myöskään menestymättömyys älykkyysosamäärätestissä ei tee ihmisestä automaattisesti huonompaa. Ihmistä pitää arvioida kokonaisuutena.
Varmasti monet nerot ovat myös ystävällisiä ja kivoja ihmisiä, mutta ikävä kyllä ainoa kokemukseni näin älykkäästä ihmisestä on tuo itserakkaus ja kehuskelu ja toisten mollaaminen. Harmillista. Tosin nythän tiedän jo toisin, moni fiksu kävi tähänkin juttuun kommentoimassa!
>>On myös yhtä lailla mahdollista, että Mensaan kuuluvissa on vähemmän "pompoja", kuin siihen kuulumattomien joukossa. Ainahan voi arvailla mitä haluaa...>Tuskin testissä käyneillä on ollut mitään ihmeempää "tarvetta" suorittaa testiä.
Eihän tuo mitään uutta ole. Myös naisia ja vanhuksia pidetään (fyysisesti) heikompana kuin miehiä. Vaikka eihän näin aina ole!
Joten mun mielestä aika jokapäiväisen tavallinen asia tää sun aihees... mut hyvähän näitä kissoja on aina välillä nostella pöydälle..?
"Tarjosin vain erään mahdollisen selityksen sille, miksi Mensan jäseniä usein pidetään "pompoina"."
1. Tuo väite, että "mensan jäseniä usein pidetään pompoina" on mielestäni hiukkasen ontuva. Näillä keskustelupalstoilla juttu etenee lähes aina samalla tavalla: Joku laittaa alulle keskustelun, jossa väittää tuntevansa hyvin korkean älykkyysosamäärän omaavan henkilön. Kyseinen henkilö on sitten kuin ihmeen kautta todella "huono ihminen" kaikilta muilta henkisiltä ominaisuuksiltaan, paitsi äly on huippuluokkaa. Sitten manaillaan ja kysellään, että onhan muitakin tärkeitä juttuja kuin äly? Loppupuheessa annan selitystä edellämainitulle käyttäytymiselle.
2. Niin, se on yksi mahdollinen vaihtoehto. Yhtä suurella todennäköisyydellä kaikki muut paitsi mensalaiset ovat pompoja - arvaus edelleen.
"Et kai vakavissaan väitä, että Mensan testiä yhdentekevänä pitävä ihminen vaivautuu testiin ja maksaa Mensalle 30 euroa?"
Kyllä väitän, aivan vakavissani. Aika monissa älykkyysvastaisissa viestiketjuissa on kommentteja tyyliin: "kävin mensan testissä ihan vaan sen takia, että näkisin kuin huono se on". Myönnän tosin sen, että eri ihmisillä syyt tulla testiin ovat varmastikkin erilaiset. Jotkut ehkä haluavat pönkittää itsetuntoaan, osa on utelias, ei muuta tekemistä, kiinnostunut älykkyydestä, haluaa mensaan...
Pitkä loppupuhe:
Kuten viestin alussa totesin, monet mensa- tai älykkyysvastaiset viestiketjut noudattelevat samaa linjaa: Joku tuntee älykkään / mensalaisen, kyseinen henkilö on huono ihminen tms., viestiketjun alullepanija kokee valaisevan neronleimauksen että älykkyys ei ole ihmisarvon ja onnellisuuden mitta, edelleen hänen mielestään itse älyllä ei ole mitään merkitystä yms.... Miksi näin?....
...Siksi, koska Suomi on kateellisten ihmisten luvattu maa. Jos joku on rikas, niin ollaan kateellisia. Jos joku on kaunis, niin ollaan kateellisia. Jos joku on älykäs, niin ollaan kateellisiä. Jos naapurilla on parempi auto, niin ollaan kateellisia. Listaa voi jatkaa, mutta tila ei riitä...
Jos joku on rikas, niin suomalaisten perusajatus on se, että kyseinen henkilö on hankkinut omaisuutensa lähinnä huijaamalla / kieroilemalla. Aletaan kirjoittamaan lehtijuttuja siitä, että miten (huonosti) kyseinen henkilö käyttää rahojaan. Sitten aletaan ensimään henkilön heikkoja kohtia ja jos niitä ei ole, niin keksitään sitten. Missään ei muisteta, että ks. henkilö on rikastuessaan työllistänyt kymmeniä tavallisia kansalaisia.
Älykkäiden ihmisten päänmenoksi keksitään mitä ihmeellisimpiä uskomuksia / puolitotuuksia. Koska äly on jokaista ihmistä koskettava asia, niin se koetaan hyvin intiimiksi. Näiden uskomuksien pääsisältö on se, että jos olet älykäs, niin olet sitten todella huono jossakin muussa asiassa, yleensä ihmissuhdeasioissa. Älykkäät ihmiset leimataan lähinnä elämässä pärjäämättömiksi, yksinäisiksi "hönöiksi". Tuo mollaaminen on keksitty sen takia, että "tyhmemmät" saisivat itselleen paremman mielen --> täsmälääkettä kateuteen.
Kukaan älykäs ei ole väittänyt, että älykkäät olisivat mitenkään parempia ihmisiä kuin muut. He eivät ole sen parempia tai huonompia missään elämän osa-alueella. Kaikissa mahdollisissa älykkyyttä käsittelevissä lähteissä sanotaan, että äly ei ole onnellisuuden tai ihmisarvon mitta. Sen tietävät kaikki, myös älykkäät, eivätkä he koskaan ole väittäneet muuta. Luonne yms asiat eivät ole mitenkään älykkyyteen liittyviä asioita. Älykkyys ei aiheuta sitä, että joku olisi kylmempi, huonompi ihmissuhdeasioissa tms. Älykkäillä ihmisillä ainut ero "muihin verrattuna" on se, että he yleensä pärjäävät paremmin kuolussa ja työelämässä ---> keskimääräisesti tienaavat paremmin.
Lopettakaa valitus, älykkäiden mollaaminen ja paikkaansa pitämättömien väitteiden keksiminen. Keskittykää elämiseen.
Pyrin johdonmukaisesti erottelemaan käsitteet "älykkyys" ja "älykkyysosamäärä". Kannattaisi sinunkin kokeilla, vaikka voi aluksi tuntua oudolta.
Älykkyys on jotain, mistä ei ole päästy psykologien keskuudessa lähellekään yksimielisyyttä. Sen sijaan älykkyysosamäärä viittaa selvästi älykkyystesteihin, joissa tulosta pyritään vertaamaan ihmispopulaation (oletettuun) älykkyysjakaumaan.
ÄO:n ja koulumenestyksen yhteys on käsittääkseni aika laajasti tunnustettu asia. ÄO:n ja työelämän yhteys on jo sitten mutkikkaampi juttu. Muistan kuulleeni sellaisenkin väitteen, että työelämässä parhaiten menestyneiden ÄO on korkea, mutta ei huippukorkea. Huippukorkean ÄO:n omaavilla on nimittäin liian paljon vaikeuksia tulla toimeen keskinkertaisella ÄO:lla varustettujen ihmisten kanssa.
Koulu on pitkälti yksinäistä puurtamista tenttikirjojen parissa (ja koko ajan pahemmaksi muuttuu, kun opintoura etenee). Työelämässä sen sijaan tehdään paljon tiimityötä, ja esimiesasemaan pääsy on enemmänkin "luonteesta" kuin "älykkyydestä" (saati ÄO:sta) kiinni. Ja esimiesasema on se, mistä maksetaan. Nokian johtoryhmään kuuluvat tuskin mahtuvat kyseisen firman 100 "älykkäimmän" (=korkeimman ÄO:n omaavan) joukkoon, mutta taitavat palkan puolesta pärjätä siinä vertailussa ihan mukavasti... Siksi kommenttisi "paremmin tienaamisesta" kuulosti vähän kummalliselta.
>>Keskittykää elämiseen.
Kuten todettua, minunkin uskoakseni korkea ÄO ja koulussa pärjääminen liittyvät yhteen.
Mutta minne päätyvät ne, jotka ovat "pinkoja" koulussa? Opettajaksi. Siis joko peruskouluun tai lukioon opettajaksi, tai yliopistoon tutkija-opettajaksi. Ja he tienaavat vähemmän kuin ammattitaitoinen autoasentaja tai raudoittaja - paperimiehistä puhumattakaan. (ei ollut kannanotto paperialan tilanteeseen, btw).
Mutta tämä tästä. Mukava että keskustelua syntyy. Vastaa jos huvittaa, luen todennäköisesti, jatkan keskustelua tuskin.
En näe syytä, miksi "älykkyys" ja "älykkyysosamäärä" pitäisi erottaa toisistaan. On toki olemassa monenlaisia älykkyyden lajeja (esim taiteellisuus, musikaalisuus), jos sitä tarkoitit.
"Älykkyys on jotain, mistä ei ole päästy psykologien keskuudessa lähellekään yksimielisyyttä"
V: Psykologit eivät ole päässeet yksimielisyyteen monesta muustakaan asiasta.
"Muistan kuulleeni sellaisenkin väitteen, että työelämässä parhaiten menestyneiden ÄO on korkea, mutta ei huippukorkea."
V: Minäkin olen kuullut kyseisen väitteen. Olen myös kuullut väitteen, että erittäin älykkäät ihmiset menestyvät työelämässä todella hyvin. Kumpi on oikea väite? Omasta mielestäni ei ole pelkästään älykkyydestä kiinni, että pärjääkö esimiesasemassa tms. Toki tarvitaan muitakin avuja. Hyvän esimiehen ei tarvi olla huippuälykäs, mutta mielellään ainakin "perusälykäs" voisi olla. Tuskin huippuälykkyydestäkään silti haittaa on....
"Huippukorkean ÄO:n omaavilla on nimittäin liian paljon vaikeuksia tulla toimeen keskinkertaisella ÄO:lla varustettujen ihmisten kanssa."
V: Tämä on niitä "perusteettomia väitteitä", joista mainitsin edellisessä vastauksessa. Miten tuollaisia kommentteja voi esittää totuutena? Mistä löytyy todisteet tuollaisiin väitteisiin? Olen havainnut (elämästä), että ihmisillä on välillä vaikeuksia tulla toimeen keskenään, olipa sitten huippuälykäs tai debiili. Huippuälykäs ei ehkä saa haluamaansa keskusteluseuraa "keskinkertaisesta" ihmisestä, mutta sillä ei liene mitään tekemistä toimeentulemisesta työelämässä. Kyllä työelämässä pitää tulla kaikkien kanssa toimeen, olipa sitten millainen tai minkä-älyinen tahansa. Lisäksi ihmisten keskinäinen toimeentuleminen ei ole todellakaan kiinni pelkästä älykkyydestä. Paljon tärkeämpiä toimeentulemisen kannalta ovat varmastikkin harrastukset, henkilökemia, arvomaailma yms.
"Siksi kommenttisi "paremmin tienaamisesta" kuulosti vähän kummalliselta."
V: Taisi olla virhe mainita tuo tienaaminen. Arvelinkin, että siihen takerrutaan. Yksittäiset ihmiset voivat tienata kuinka paljon tahansa olipa älykkyys mikä tahansa. Keskimääräisesti, isoja ihmismassoja analysoitaessa, voidaan varmastikkin huomata korrelaatio älykkyyden ja taloudellisen tilanteen paranemisen välillä. Tämä johtuu siitä, että älykkäillä ihmisillä on taipumus kouluttautua pitkälle.
Älykkyysosamäärä on ainoa olemassaoleva luotettava mittari, jolla voidaan ennustaa yksittäisen ihmisen menestymistä läntimaisessa yhteiskunnassa. Edellämainittu ei missään nimessä tietenkään tarkoita, että se olisi ainoa menestykseen vaikuttava tekijä.
On se vaan niin söpöä kun nuori ihminen ensi kerran hogaa näitä elämän suuria perustotuuksia =DD
http://www.nakokulma.net/keskustelu/index.php?topic=5912.0
http://www.nakokulma.net/keskustelu/index.php?topic=3396.0
"Älykkyysosamäärä ei siis kerro mitään olennaista ihmisestä, ainoastaan sen, että kyseinen henkilö on matemaattis-loogisesti lahjakas, ja osaa tehdä sen testin."
Riippuu hyvin paljon siitä mitä itsekukin pitää "olennaisena".
Erilaisia luonteenpiirteitä älykkäistä varmaan löytyy siinä missä ihmisistä yleensäkin.
Älykäs "pompo" näyttää vain herättävän jotenkin enemmän mielenkiintoa kuin tavallinen "pompo".
Elämä ei kyllä ole älykkäälle yhtään sen helpompaa kuin "satapiikkisellekään". Jos vielä sattuu käymään huono tuuri kasvuympäristön suhteen, niin elämä voi olla aikalailla painajaismaista. Ehkäpä tuo "pompo" vain kuittailee nuoruudessaan kokemaansa "pompotusta".
Sanon heti, että oma ÄO on 122 S-B asteikolla ja se on 24 pistettä keskiarvon yläpuolella, joten ihan hyvä tuo 134 on.
134 on korkeampi, kuin 98,6% ihmisistä, siis S-B asteikolla, mutta Cattelilla 134 on 122 S-B asteikolla eli, kun todennäköisesti tätä tarkoitit, on meillä samat ÄO:t se on jotakuinkin korkeampi, kuin 90% ihmisistä. Vedin muuten nettitestistä kerran 155 Cattelin asteikolla (eli 135 S-B asteikolla), joten ehkä se onkin oikea ÄO.
Niin se, että millainen persoona on, ei riipu älykkyysosamäärästä niin, kuin tässä on jo hoettu.
Göringin ÄO oli 138, mutta heppu oli todettu psykopaatiksi. Sitten on vielä tunneäly: psykopaatilla tunneäly on hyvä, vaikka sillä ei tunteita olekkaan. Puhuttiin toisen asemaan asettumisesta, sitähän voi näytellä. Olen huomannut itse, että tuommoinen 50% ihmisistä on todella paljon minua tyhmemmän tuntuisia ja osaan kuvitella jonkun ÄO 168 tyypin ajatuksia muista, mutta ei kukaan käske tyhmempiään polkea paskaan, vaan pikemminkin omaa kykyä pitää käyttää toisten auttamiseen. Eräs kaverini pitää itseään suurena nerona, laskin että hänellä saattaisi olla ÄO yli 200 S-B asteikolla. Hän on nero lähinnä matematiikassa, mutta siinäkään taidot eivät ole aivan erikoiset, ja mitään muuta hän ei osaakkaan. Lisäksi hänellä on narsistisen persoonallisuushäiriön piirteitä. Ainiin on hänellä yksi kiinnostuksen kohde: alkoholi.
Yleensä sellaiset, jotka kerskuvat korkealla ÄO:lla ovat jollain lailla narsisteja tai muuten vaan häiriintyneitä.
Sitten vielä yksi ajattelutapa pitää korjata.
Tekisi mieli pistä tuollaiset johonkin hullujen huoneelle, kun paheksutaan joitain, jotka harrastavat jotain älykkyyttä tarvitsevaa, tai käyvät koulua innoissaan. Sellaisten asioiden pilkkaaminen on monella tavalla rikollista. Sellaisia asioita harrastavat ihmiset, jotka eivät ole sosiaalisesti taitavia eivät myöskään ole sosiaalisesti taitavia. Se ei ole heidän vikansa, mitä he ovat synnyinlahjana saaneet. Jos joku sosiaalisesti kyvytön nero pakotetaan väkisin elämään tavallisten ihmisten elämää, tuhotuu hänen elämänsä, ja tekee hän ehkä itsemurhan. Jos sellaiset ihmiset olisi aina pidetty loitolla lahjastaan ja pakotettu heikoimmille osa-alueilleen, eläisimme yhä kivikautta. Tärkeätä on, että kaikki saavat käyttää vahvuuksiaan, eivätkä joudu käyttämään heikkouksiaan. Työnjako. Nykyinen koulutusjärjestelmä ja kapitalismi vastustavat psykopaattisuudessaan mm. tätä luonnonlakia ja näin olemme jäämässä polkemaan väärään suuntaan. Kohti tuhoa, evoluution aiheuttamaa. Heti, kun työttömyys häviää kokonaan, näemme, että ongelma on poistunut.Luovat neromme ovat tällähetkellä joko haudassa, tai roskiksessa. Miten nostaa heidät ylös. Sitten mitä ne huippuälykkäät 168 henkilöt ovat? Ne ovat ihmisiä, jotka elävät muista ja vievät tuhoa kohti. Jos joku älykäs ihminen esittää poliittisia ajatuksia, voi hänet luokitella häiriintyneeksi, tai sokeaksi.
Näin äkkiä laskettuna sen 168 tyypin ÄO olisi 143 S-B asteikolla, joten ei se niin kovin erikoinen sitten ollutkaan, kun omanikin oli nettitestin mukaan 135. Muuten eivät ne älykkyystestit mittaa mitään muuta, kuin kykyä selviytyä testistä, mutta mikä tähän kykyyn vaikuttaa, on senhetkinen suoritusteho näissä asioissa. Sen monipuolisempi testi, sitä parempi. Kuulemma viikon etelänmatkan aikana ÄO putoaa jopa 10 pistettä, mutta tulos on vain väliaikainen, ja se nousee ennalleen. Keksikää järkevämpää tekemistä, kuin tämä keskustelu!
meikäläiselle, kiitos.
Nettitestien luotettavuus on samalla tasolla kuin se, että pyytäisit omaa mummoasi arvioimaan älykkyysosamääräsi.
Oma fiilis on se, että tarkin suomessa käytössä olevista testeistä on Mensa Cattell & Cattell ja siinäkin hajonta on /- 10 pistettä riippuen vireestä, mielialasta yms.