Suomen linnat.

Pohjoinen oli oikeastaan oma maailmansa, mutta ei mikään vähäpätöinen alue.

Tornio ja Oulu ovat ikivanhoja kauppapaikkoja ja ikivanhojen kulkureittien risteyskohdissa.

Torniossa kävi kauppiaita ja väkeä Saksasta, Hollannista, Baltiasta, Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä vaihtamassa tuotteitaan ja ostamassa toistensa tuotteita.
Pohjoisen turkis oli erityisen haluttu kauppatavara Keski-Euroopassa, kuninkaallisten, ruhtinaiden ja muiden yläluokkaisten tiedetään suosineen pohjoisen turkista. Vastineeksi pohjoisen turkismetsästäjät saivat mm. suolaa ja manner-Euroopan moderneja tuotteita.

Ed. viestissä kerrotaan Oulun ja Kajaanin linnoista. Ensimmäinen linnake Ouluun rakennettiin tosin jo 1300-luvulla.

Muutenkin pohjoinen oli tärkeä alue Ruotsin valtakunnalle. Pohjoisen valtiailla pirkkalaisilla oli läheiset yhteydet Ruotsin kuninkaallisiin, joidenkin tietojen mukaan Ruotsin kuninkaina olisi ollut pirkkalaisia.
Ruotsin valtakunnan rikkaimpien joukossa oli 1500-luvulla peräti 6 Tornion-Kemin alueella asunutta pirkkalaisylimystä.

joku. kirjoitti:

Pohjoinen oli oikeastaan oma maailmansa, mutta ei mikään vähäpätöinen alue.

Tornio ja Oulu ovat ikivanhoja kauppapaikkoja ja ikivanhojen kulkureittien risteyskohdissa.

Torniossa kävi kauppiaita ja väkeä Saksasta, Hollannista, Baltiasta, Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä vaihtamassa tuotteitaan ja ostamassa toistensa tuotteita.
Pohjoisen turkis oli erityisen haluttu kauppatavara Keski-Euroopassa, kuninkaallisten, ruhtinaiden ja muiden yläluokkaisten tiedetään suosineen pohjoisen turkista. Vastineeksi pohjoisen turkismetsästäjät saivat mm. suolaa ja manner-Euroopan moderneja tuotteita.

Ed. viestissä kerrotaan Oulun ja Kajaanin linnoista. Ensimmäinen linnake Ouluun rakennettiin tosin jo 1300-luvulla.

Muutenkin pohjoinen oli tärkeä alue Ruotsin valtakunnalle. Pohjoisen valtiailla pirkkalaisilla oli läheiset yhteydet Ruotsin kuninkaallisiin, joidenkin tietojen mukaan Ruotsin kuninkaina olisi ollut pirkkalaisia.
Ruotsin valtakunnan rikkaimpien joukossa oli 1500-luvulla peräti 6 Tornion-Kemin alueella asunutta pirkkalaisylimystä.

Lue lisää

Lisättäköön vielä ,että Korsholman lääni (eli Vaasan ja Oulun läänit sekä Lapin läänin eteläosa) oli suoraan Tukholman linnan alainen 1600-luvulle asti.
Eli Turun tai Hämeenlinnoilla ei siellä ollut vaikutusvaltaa.

eivät ole käytännössä linnoja vaan linnoituksia. Kauken lisäksi niitä on vielä enemmänkin kuten Fort Slava jne...vain koko vaihtelee.

joku. kirjoitti:

Lisättäköön vielä ,että Korsholman lääni (eli Vaasan ja Oulun läänit sekä Lapin läänin eteläosa) oli suoraan Tukholman linnan alainen 1600-luvulle asti.
Eli Turun tai Hämeenlinnoilla ei siellä ollut vaikutusvaltaa.

Lue lisää

Kommentaattori luettelee pääasiassa ruotsalais-
ten perustamia linnoja. Onhan Porvoossakin linna,
jonka tanskalaiset perustivat, kuten Raaseporin
linnankin. Värälän rauhan jälken venäläiset
ryhtyivät linnoittamaan Kymijoen itäpuolta.
Sieltä löytyy mm. Kyminlinna ja kymmenkunta
muuta, joita tosin valleiksi kutsutaan. Näyttävimmät ehkä Taavetin, Utin ja Lappeenran-
nan vallit.

Coiffeur kirjoitti:

Kommentaattori luettelee pääasiassa ruotsalais-
ten perustamia linnoja. Onhan Porvoossakin linna,
jonka tanskalaiset perustivat, kuten Raaseporin
linnankin. Värälän rauhan jälken venäläiset
ryhtyivät linnoittamaan Kymijoen itäpuolta.
Sieltä löytyy mm. Kyminlinna ja kymmenkunta
muuta, joita tosin valleiksi kutsutaan. Näyttävimmät ehkä Taavetin, Utin ja Lappeenran-
nan vallit.

Lue lisää

Listani ei pyri olemaan, eikä väitä olevansa täydellinen. Olin itsekin aikeissa jättää nuo myöhemmät linnoitukset pois. Mutta en siis väitä luettelevani pelkkiä linnoja, kuten varmaankin huomasitkin.

Olisinhan minä voinut lisätä vaikka Bullerborgin, mutta se nyt ei olisi sanonut juuri kenellekään mitään. ;-)

eikös nuijasota vuonna 1595 juuri lähtenyt liikkeelle raskaasta linnaleirirasituksesta Pohjanmaalla?
Kapina levisi sitten myös Savoon.

Vai mitä aikakautta tarkoitat?

Linnaleiri ei liittynyt suoranaisesti linnoihin, ja se nimenomaan toimi siellä missä oli talonpoikia. Systeemissä armeijat huollettiin sillä, että talonpojilla oli velvollisuus ruokkia, majoittaa ja kyyditä sotilaita. Linnaleiri oli siis käytännössä jopa suoraa ryöstelyä kruunun luvalla. Pohjalaisten ja savolaisten hermostus liittyi moneen asiaan, mutta sillä, että 25-v sota oli selvästi ohi mutta linnaleiri säilyi, lienee tekemistä asian kanssa.