Antti Tuisku Lataa hiihdosta. Painonsiirtoja yöllä kolmen aikaan tanssilattialla humalassa

– Kapea suomalainen luistelutaso näkyy nousujen vääntö-wassun heikkoutena. Ei jakseta painaa, vaan joudutaan keventämään kuokalle. Vahva, hyvärytminen wassuttaja karkaa armotta pitkään ylämäkeen ja vauhtiero on silmillä nähtävissä esimerkiksi Davosissa, analysoi Tuisku

– En saa millään tasapainoni kuntoon, Tarja Niemi sanoi.

– Rytmitajuni ei vaan riitä, Jukka Kuusisto kommentoi.

– Sauvoitta luistelu onnistuu ihan hyvin, mutta paketti hajoaa, kun työnnän käsillä, Lasse Virtanen kertoi.

Kun yleistetään, monilla suomalaisilla kuntoilijoilla ja kilpahiihtäjillä on yhteinen ongelma.

– Kohottaudut liian ylös, jalkoihin tulee staattista jännitystä ja 2–3 sekunnissa tukit jalkojen aineenvaihdunnan, Kyrö arvioi.

Hiihtovalmentaja Tuisku sanoo, että tasapaino on suomalaisten suurin haaste.

– On vaikea hallita samaan aikaan neljää välinettä ja mennä mahdollisimman lujaa. Pitäisi olla riittävän monipuolinen liikuntatausta ja taitoharjoittelua suksilla, Tuisku analysoi.

Iivo Niskaselle luisteluhiihto on selvästi perinteistä heikompi, mutta Wassberg on tekniikka kuin sunnuntai hiihtelijällä kireissä ylämäissä käytettävä kuokka on luokatonta katottavaa.

– Iivolla on niin älytön levon tarve , taustoittaa.

Remi Lindholm on tällä hetkellä ainoa suomalainen sunnuntai hiihtelijä, jolle vapaa on selvästi perinteistä parempi etenemistapa. Rennosti kontaten melkein kannatas lopetta kisat siihen.

Antti Tuisku kannusti Anne Kyllöstä Tour de Skillä 2019–20. JUSSI SAARINEN
Tuisku seuraa tiiviisti hiihtoa ja on hyvää pataa muutamien Suomen maajoukkueurheilijoiden kanssa. Muun muassa Krista Pärmäkoski, Jasmi Joensuu ja Remi Lindholm kuuluvat tuttavapiiriin.

– Oltiin Espanjassa sen kämpillä viime kesänä. Tuli muutamat allasbileet vedettyä. Niitä on ihan kiva muistella, Lindholm kertoi Iltalehdelle viime marraskuussa.

Kaudella 2019–20 Tuisku oli Tour de Skillä Val di Fiemmessä fanittamassa suomalaishiihtäjiä. Hän majoittui samassa hotellissa urheilijoiden kanssa ja kapusi Alpe Cermisin loppunousun.

– Älyttömän mukavan oloinen ja helposti lähestyttävä tyyppi, hiihtäjä Vilma Nissinen kuvaili tuolloin.

Tuisku viihtyy vapaa-ajallaan hiihtomaajoukkueen kamppeissa. Kun Iltalehti tapasi torstaina aamulla Rovaniemen Ounasvaaralla koiriaan ulkoiluttaneen miehen, hänellä oli yllä maajoukkueen takki.

Musiikkiuraansa lähikuukaudet keskittyvä Tuisku ei kommentoinut asiaa Iltalehdelle. Lauantaiaamuna hän kommentoi uutista lyhyesti sosiaalisessa mediassa.

pride tulossa hiihtoo entäpä homox sukupuolen vaihto 50 kilometrin puolessa välissä voisi vaihtaa sukupuolta.

“Pyydämme anteeksi aiheuttamaamme katastrofaalimaisen suurta häpeää.”

Nuo sanat suomalainen urheilukansa muistaa ikuisesti.

Puhuja oli hiihtoliiton puheenjohtaja Paavo M. Petäjä helmikuun viimeisenä päivänä vuonna 2001. Lahden MM-hiihtojen dopingskandaali oli juuri paljastunut kaikessa karmeudessaan.

Salamavalot räiskyivät, toimittajat tivasivat kysymyksiään. Jokainen näki, kuinka epämiellyttävää Petäjällä ja muilla hiihtoliiton edustajilla oli istua kaiken sen keskellä.

Tuosta “katastrofaalimaisen suuren häpeän” hetkestä tulee nyt kuluneeksi 20 vuotta.

Isku oli silloin kova suomalaiselle urheilulle ja sitä seuraavalle suurelle yleisölle, sanoo liikuntasosiologian professori Hannu Itkonen Jyväskylän yliopistosta.

– Sankareista tuli yhdessä hetkessä täysiä konnia. Sitä vain korosti se, että oli kotikisat ja niistä oli haluttu menestystä, hän sanoo.

KAIKKI ALKOIJari Isometsän kärystä kisojen alkupäivinä. Isometsä ehti huudattaa täpötäyttä Salpausselän yleisöä takaa-ajon hopeallaan, mutta jo seuraavana päivänä hän istui kertomassa toimittajalaumalle hemohesin käytöstään.

Isometsä korosti, että kukaan hiihtoliitossa ei ollut auttanut häntä kiellettyjen aineiden käytössä.

– Tämä on minun oma henkilökohtainen juttuni, hän muotoili.

Vielä tuolloin ei paljastunut mitään tietoja surullisen kuuluisasta saunasopimuksesta ja miljoonan markan summasta. Isometsä oli käytännössä maksettu valehtelemaan muiden puolesta.

Ikävä käry unohtui kuitenkin nopeasti, sillä kisat jatkuivat. Isometsä menetti hopeansa, mutta MM-kisojen kotiyleisölle tarjottiin mitalisadetta muutenkin. Miesten viestijoukkue villiintyi hiihtämään kultaa, naisten viestijoukkue hopeaa, Virpi Kuitunen yllätti kaikki takaa-ajon kultamitalillaan.

KISOJENloppupuolella alkoi taas rytistä. Ensin paljastui viestijoukkueessa hiihtäneen Janne Immosen käry, sitten Ala-Tikkurilan Shelliltä löytyi kuuluisa lääkärilaukku.

Kisojen jo päätyttyä uutisiin pamahti tieto neljän suomalaishiihtäjän Mika Myllylän, Harri Kirvesniemen, Virpi Kuitusen ja Milla Jauhon positiivisista dopingnäytteistä.

Viestimitalit menetettiin, mutta Kuitunen sai pitää henkilökohtaisen kultamitalinsa.


Tämä lääkärinlaukkui löytyi Ala-Tikkurilan Shelliltä. Sen sisältä paljastui infuusionestepusseja ja ruiskuja. Kuva: Lehtikuva/ Poliisi
SKANDAALIoli valmis. Sponsorit vetivät tukensa hiihtoliitolta, kulttuuriministeri Suvi Lindén (kok.) vaati lajin edustajia tilille. Media niin kotimaassa kuin ulkomaillakin käänsi jättimäisen luuppinsa kohti suomalaista hiihtoa.

– Tilanne oli monille urheilun sisäpiirin käytäntöjä tuntemattomille valtava järkytys. Moni yllättyi, kuinka systemaattista, yhteisöllistä ja organisoitua dopingin käyttö oli ollut, Itkonen sanoo.

Hänen mukaansa osa ihmisistä tiesi jo tuolloin kohtuullisen hyvin, ettei urheilu suinkaan ole puhdasta. Olihan Suomessakin ehditty tottua juoksija Martti Vainion kaltaisiin käryihin. Suurta dopingtarinaa hallitsi kuitenkin käsitys yksinäisistä susista, jotka olivat saaneet apua yksittäisiltä talonmiehiltä tai muilta kummallisilta tahoilta.

– Lahdessa silmille rävähti dopingin käytön kollektiivisuus, joka oli muotoutunut osaksi huipputuloksiin pääsemistä, Itkonen summaa.

Tilanne oli monille urheilun sisäpiirin käytäntöjä tuntemattomille valtava järkytys.

toimittaja: Tuossa sanoit äsken että urheilijat tiesivät, mitä ainetta saivat, mutta Milla Jauho sanoi hetki sitten Urheiluruudussa, että hän ei tiennyt, mitä hän sai, luuli sitä sokeri-suola-liuokseksi.

Kyrö: No, kyllä Milla varmasti tiesi, mistä oli kyse.

Milla Jauho, nykyinen Saari, kärähti Lahdessa hemohesista. Välimiesoikeuden mukaan hän ei kuitenkaan ollut tietoinen, mitä ainetta häneen nesteytettiin. jauho palasi ladulle kilpailukiellon jälkeen 2003 ja lopetti uransa 2007.
Nykyisin Saari työskentelee puolisonsa kanssa maastohiihtoon erikoistuneessa yrityksessä ja vetää talvisin ähtäriläislapsille hiihtokoulua.

Milla Saaren maastohiihtoyritys oli näkyvästi esillä Keuruun sprinttikisoissa, mutta hän ei suostunut tv-haastatteluun.

Saari puhelimessa: Ihan tähän doping-juttuun, että oonko syyllinen vai en, niin silloin välimiesoikeudessa voitettiin, ollaan hyvillä mielin sen asian tiimoilta, tota niin syyttömäksi todettiin ja tota niin mulla on ollut koko sen jälkeinen elämä hyvä mieli tästä asiasta ja tota kaikki on hyvin edelleenkin.

Moni Suomessa katsoo, että Kari-Pekka Kyrö on Lahden katastrofista rangaistuksensa jo kärsinyt. Paavo M. Petäjä on asiasta toista mieltä.

Petäjä: Näin epäurheilijamaisesta teosta, mihinkä Kyrö on kiistättä syyllistyny ja joka on minun käsitykseni mukaan organisoinu joko yksin tai luotettavien kavereitten kanssa koko hänen mukaansa doping-kulttuurin. Niin kyllä tämmösestä pitää kantaa niin paljon vastuuta ja vastuullisten henkilöitten ymmärrykseni mukaan pitäs huolehtia, että se se tämmöset miehet eivät tule sotkemaan puhdasta urheilua.
Eli kyllä selvä näyttö on ett missä mestarikokki on.

Petäjä: Vielä toissa jouluna sain joulukortin, jossa oli kolme sikaa: yks oli Paavo M. Petäjä, yks oli Pekka Vähäsöyrinki ja yks oli Jari Isometsä. Kolme jouluporsasta. Ett tämmösiä tervehyksiä on tullu siis toistakymmentä vuotta sitten sen jälkeen ja vielä vielä kolme neljä vuotta sitten oli miltei joka perjantai-ilta kun mestarit saivat kapakassa ensimmäisen poukun tai Koskenkorva-pullon kotona auki niin soitettiin ja uhkailtiin ja ja meuhkattiin puhelimessa. Arvaamattoman syvät arvet aiheutimme hiihtoa seuraavalle kansalle.

Lahden kärähtäneet muistot: käsikirjoitus
LUKUAIKA 14 MINUUTTIA
JAA:
Marko Niemi.MARKO NIEMIHELSINKI
JULKAISTU 27.02.2017 - 20:00.
Edelliset Lahden MM-hiihdot vuonna 2001 päättyivät suomalaisten osalta doping-skandaaliin. Kisoista jäi Suomen hiihtokansalle ikuinen trauma.
Kuusi urheilijaa kärysi kielletyistä aineista. Doping-operaatiota vetäneet valmentajat, lääkärit ja johtoporras yrittivät selitellä itsensä ulos skandaalista.

Petäjä: Mulle tultiin siellä sanomaan, että yks suomalainen hiihtäjä on kärähtänyt dopingista, että ensimmäinen tulos on positiivinen. Niin muistan sen miten harmistuin ja tulistuin ja käskin paikalle välittömästi radiopuhelimella sekä KP Kyrön että Antti Leppävuoren.

Kilpailu- ja toimitsijakieltoja jaettiin. Lahden uusien kisojen alla lähes kaikki, elinikäisetkin kiellot on jo purettu. Moni Suomen hiihtomaineen pilaajista on palannut ladun varrelle tavalla tai toisella. Katastrofaalisen suurta häpeää ei ole lopullisesti puhdistettu suomalaisesta hiihdosta.

Petäjä: Ja sanoin siihen, että te olitte kuultavana ennen kisojen alkua ja Suomen Hiihtoliiton johtokunnan kokouksessa, jossa kysyin, että ollaanko varmasti puhtaalla ja molemmat herroista ilmoittivat, että satavarmasti kaikki on kunnossa, että ei oo minkäänlaista hätää.
Paavo M. Petäjä toimi Lahden skandaalikisojen aikaan hiihtoliiton puheenjohtajana. Hän on ainoa keskeinen tekijä, joka suostuu 16 vuoden jälkeen pohtimaan asiaa kameran edessä.

MOT: Myönsivätkö Kyrö ja Leppävuori, että kyse ei ole yksittäistapauksesta?

Petäjä: Ei vaan vakuuttivat vielä sillon ensimmäisessä tilaisuudessa, että ett tämmönen ei varmasti toistu.

Petäjä: No sehän tuli sitten jysähtäen, kun silloinen urheiluasioista vastaava ministeri pyysi, että Wada suorittas tutkimuksen koko Suomen joukkueelle. Ja näinhän sitten tapahtu ja sen jälkeenhän siitä nää moneen kertaan mainitut kilpailijat niin kärähtivät.

Lahdessa ensimmäisenä kärähtänyt suomalaishiihtäjä Jari Isometsä saapui hiihtoliiton tiedotustilaisuuteen hymyssä suin.

Isometsä: ”Mä oon suomalainen Lapin mies ja tulin kertomaan tästä asiasta niin kuin asia on. ”

Isometsän hymyn syynä oli hänelle edellisenä yönä sorvattu ”saunasopimus”.

Isometsä: ”Olen käyttänyt sellaista ainetta kuin Hemohes, joka laskee hemoglobiiniarvoja vähäksi aikaa ja varmistais täten minun starttiviivalle pääsyn.”

Saunasopimuksessa Isometsä sitoutui ottamaan doping-käryn omalle kontolleen ja suojelemaan muita. Vastalahjaksi hiihtäjätoverit ja valmennusjohto lupasivat Isometsälle korvauksena miljoona markkaa. Kun käryjä kuitenkin tuli lisää, sopimus raukesi.

MOT: Siellä tehtiin tämmönen saunasopimus Isometsän kanssa, olitko siitä tietoinen?

Petäjä: Jälkikäteen toki. En sillon kun sitä sopimusta värkättiin.

Nykyisin jo tiedetään, että -90-luvulla oli lähes mahdotonta hiihtää maailman huipulla, ellei ollut kasvattanut veren punasolujen määrää keinotekoisesti epo-hormonin avulla. Kun suoritusta parantavien punasolujen määrä nostettiin terveyden kannalta riskirajoille, säädettiin kilpailuihin hemoglobiinin ylärajat. Isometsän mainitsemalla Hemohes-aineella kuitenkin huijattiin testaajia laskemalla hemoglobiini hetkeksi alle sallittujen raja-arvojen.

A-Talk-ohjelma 28.2.2001

Kyrö: Tää on sellainen kymmenen hengen piiri, jotka ovat tässä olleet mukana eli minä, toinen valmentaja, kaksi lääkäriä ja urheilijat.
toimittaja: Sano ihan nimet?
Kyrö: Minä, Jarmo Riski, Pirkka Mäkelä, JP Turpeinen ja sitten nää urheilijat.

Kari-Pekka Kyrö toimi skandaalikisojen aikaan hiihtäjien päävalmentajana. Kyrö on harvoja asianosaisia, joka on vuosien saatossa avannut doping-kulttuurin salaisuuksia.

Lahden 2001-kisoissa kärähtäneet urheilijat olivat Jari Isometsä, Janne Immonen, Harri Kirvesniemi, Mika Myllylä, Milla Jauho sekä Virpi Kuitunen.

Tavoitimme tätä ohjelmaa varten kaikki skandaalikisojen keskeiset hahmot lukuun ottamatta edesmennyttä Mika Myllylää ja Ylen hiihtoasiantuntija Virpi Sarasvuota.

Doping-kultturia vuosikausia tutkinut Urheilumuseon tuottaja Matti Hintikka on päätynyt siihen, että suomalainen huippuhiihto ei ollut ennen Lahteakaan vippaskonsteista vapaata.

Hintikka: Kaikki lähtee piristeitten käytöstä. Sitä on spekuloitu, että jo 30-luvulla saksalaisilla eväillä oltiin liikkeellä. Mut ainakin se tiedetään hyvin, että sodan jälkeen sitten 40-luvulla. Ja se jatku 50-, 60-luvulla aina 70-luvun alkuun asti, jolloin sitten piristetestit yleisty, niin piristeiden käyttö päättyi hyvin lyhyesti siihen.

Suomen ensimmäisen doping-käryn aiheutti mestarihiihtäjä Eero Mäntyranta uransa ehtoopuolella 1972 Vuokatin SM-hiihdoissa. Mäntyrannan näytteestä löytyi amfetamiinia.

Hintikka: Edelleenkin monet on sitä mieltä, että siihen käryyn liittyy epäselvyyksiä ja että se oli tämmönen sabotaasi, oli hänen oma selityksensä.

Kolmoisvoitto sprintissä on ruotsalaisille lähes arkipäivää. Kuvassa tuulettava Emma Ribom (vas.), Jonna Sundling ja Maja Dahlqvist. KIMMO BRANDT / EPA
Normaalimatkoilla Ebba Andersson ja Frida Karlsson ovat ennakkosuosikkeja 15 kilometrin yhdistelmähiihdossa, vapaan kympillä ja perinteisen 30 kilometrillä.

Andersson on elämänsä iskussa, sillä hän on voittanut kolme tuoreinta maailmancupin normaalimatkan kilpailua. Beitostölenin ja Davosin maailmancupit sekä Tour de Skin sairastumisen vuoksi väliin jättänyt nainen on tällä kaudella voittanut neljä kilpailua, ollut kerran toinen ja kerran kolmas.

Ainoa kerta normaalimatkoilla näillä lumilla, kun Andersson ei ole ollut maailmancupissa kolmen sakissa, on Lillehammerin vapaan kymppi. Tuolloin ruotsalaisilla oli kollektiivisia suksimurheita, joten Andersson oli ”vasta” neljäs.

Karlsson voitti Tour de Skin. Hänellä on maailmancupista neljä osakilpailuvoittoa, kaksi kakkossijaa ja kaksi kolmatta sijaa. Hän sairastui Tourin jälkeen, eikä ole sen jälkeen ollut alkutalven tuloskunnossa.

Frida Karlsson (vas.) ja Ebba Andersson ottivat kaksi kaksoisvoittoa Rukan maailmancupissa kauden 2022–23 alussa. KIMMO BRANDT / EPA
Ruotsin naishiihdossa on ollut menestysjatkumo Charlotte Kallan 2000-luvun läpimurrosta alkaen.

– Siinä näkyy valmennuksen linjaus: hiihdetään kovaa sprinttiä ja sitä kautta saadaan menestystä normaalimatkoille. Ebba on ainoa, joka ei nuoruudessaan menestynyt sprintissä.

Jylhän mielestä valmentaja Ola Rawald on tärkeä menestyksen tekijä.

– Hän loi toimivat raamit voima- ja hiihtotekniikkaharjoittelulle.

Ruotsin naisten joukkueen nykyinen vastuuvalmentaja Stefan Thomson linjasi, että svenssonit ovat voimaharjoittelussa muita maita edellä.

– Heillä on hyvin samankaltainen vuosikierto harjoittelussa kuin yleisurheilijoilla: lähdetään erilaisten voimaharjoittelutapojen rytmittämisestä harjoittelukauden aikana. Ja tehdään sitä erittäin uskaliaasti, Jylhä sanoo.

– Sen asian kokemuksellinen ja teoreettinen oppiminen ovat menneet putkeen. Siihen perustuu väite, että he ovat muita parempia voimaharjoittelussa, asiantuntija jatkaa.

Antti Tuisku ei tällä kertaa lähtenyt juhlimaan valmistumistaan Espanjaan, vaan suuntasi nokkansa Tampereelle. Tuisku julkaisi Instagramissa kuvasarjan, jossa hän poseeraa Kauppakeskus Ratinan yläkerrassa olevan Periscope-ravintolan kattoterassilla.

Puitteet juhlissa ovat kunnossa, sillä ensimmäisessä otoksessa artisti nautiskelee elämästä kaupungin kattojen yllä olevassa valaistussa porealtaassa. Toisessa kuvassa Tuisku poseeraa lumisella terassilla pukeutuneena tyylikkääseen glitter-haalariin.

Hiihtointoilijaksi tiedetty poptähti Antti Tuisku on lähtenyt sponsoroimaan Pekingin olympiakisoissa arvokisadebyyttinsä tehnyttä ja Planican MM-kisoihinkin päässyttä Remi Lindholmia.

Asia paljastui, kun tarkkasilmäisimmät huomasivat Lindholmin kisa-asuun ilmestyneen Pe-To Entertainmentin logon. Pe-To Entertainment on osakeyhtiö, jolle Tuisku on kanavoinut artistina toimimisesta saamat tulonsa.

Lindholm kertoi viikonloppuna Vantaan Suomen cupissa, että sponsorointi alkoi tälle kaudelle.

Hiihtäjän mukaan poptähti laittoi hänelle viestiä ja kysyi, saisiko logon kisa-asuun.

– Sanoin, että miksipä ei, Lindholm sanoi.

– Antti on kova hiihtofani. Hän lähti ok-summalla, tai ihan hyvällä summalla, sponsoroimaan. Ilman muuta suostuin, Lindholm

Tuleva mitalisti?
Iltalehti uutisoi lauantaina, että Tuisku on niin innostunut hiihdosta, että aikoo jopa alkaa harjoitella lajia lähes ammattimaisesti sen jälkeen, kun on Turun Ruisrockin jälkeen paketoinut musiikkiuransa ainakin toistaiseksi.

Tuisku aikoo IL:n tietojen mukaan jopa osallistua SM-kisoihin. Oman kiinnostuksen lisäksi pontimena on kannustaa suomalaisia liikkumaan ja ladulle.

LUE MYÖSAntti Tuiskun yllätysloikka – Siirtyy huippu-urheilijaksi SM-tasolle
Tuiskun tiedetään ystävystyneen Lindholmin lisäksi muun muassa Krista Pärmäkosken kanssa.

Viisinkertainen olympiamitalisti ja yhteensä 12-kertainen arvokisamitalisti Pärmäkoski tulee hienosti toimeen omillaan, kun taas Lindholmia pidetään tulevaisuuden nimenä.

Niinpä ainakin ulospäin juuri Lindholmin sponsorointi kuulostaa luonnolliselta.

– Saan muutamat vuokrat maksettua, Lindholm sanoi ja nauroi sponsorisopimuksen suuruudesta kysyttäessä.

Miljoonabisnes
Tuiskulla ei ole puute pikkurahasta, vaan häntä voi hyvällä omallatunnolla tituleerata miljonääriksi.

Vuosien kova työ näkyi yrityksen taseessa loppuvuodesta 2021 niin, että kassassa oli rahaa yli 670 000 euroa. Lähes identtinen määrä yrityksellä oli omaisuutta sijoitusten muodossa.

Omaa pääomaa Pe-To Entertainmentilla oli 1,5 miljoonaa, kun taas vieras pääoma näytti reilua 257 000 euroa.

Poptähden yrityksen vuoden 2022 tilinpäätöstietoja ei ole vielä saatavilla, mutta aiempina vuosina Tuisku on pyörittänyt parhaimmillaan yli miljoonan liikevaihtoa.

Lisää on tulossa, sillä Tuisku aloittaa maaliskuussa areenakiertueen.

LUE MYÖSPoikkeuksellinen tilanne viestissä: Valmentajalle tuli noutaja – Remi Lindholmilla kaikkien aikojen tavoite

Suomen hiihdon tason nostattaja hahhahahah antti tuisku


Pinkkitukkainen Antti Tuisku patsastelee rohkeana järvimaisemissa: "Ei tartte muita filttereitä ku kädet haarovälissä"


Kotimaa
Ulkomaat
Rikos
Kilpailut & Matkat
Videot
Katso
Poppari Antti Tuisku, 36, poseeraa tuoreessa somekuvassaan rohkeana upeissa järvimaisemissa kesken lomarientojen.

Antti julkaisi kuvan omalla Instagram-tilillään, ja hetkessä kuva oli kerännyt jo 12 000 tykkäystä.

- Ei tartte muita filttereitä ku kädet haarovälissä. Huh miten hieno keli ja meininki! Parasta viikonloppua kaikille! P. S oon nyt saunonu tässä sellasen 3h ja jatkuu vaan, parasta! Antti fiilisteli kuvatekstissään.

Antilta vaati rohkeutta mennä viileään veteen - ja vieläpä julkaista vähäpukeinen kuva Instagramissa. Moni seuraajista ihastelikin paitsi miehen uskaliaisuutta, myös hienoa pinkkiä hiuskuontaloa.

Huh, mikä uimahousukuva! Antti Tuisku on elämänsä kunnossa - teki hurjan tuloksen puolimaratonilla: "Täältä pesee!"


Kotimaa
Ulkomaat
Rikos
Kilpailut & Matkat
Videot
Katso
Suomen suurimmaksi pop-tähdeksi itsensä nimittänyt Antti Tuisku, 36, on ottanut kesälomastaan ja Suomen luonnosta kaiken ilon irti.

Antti on muun muassa tehnyt oman ennätyksensä puolimaratonilla, leikkauttanut itselleen uuden kampauksen sekä käynyt uimassa ja tietysti kaljalla ja pitsalla.

Antti fiilistelee Instagram-tilillään kesän upeutta ja huikeita suorituksiaan.

- TÄMÄ FIILIS!!!! Laitoin alkukesästä viestiä, että saisinko Rovaniemellä adustavista huippu-urheilijoista itelleni kirittäjiä puolimaratonille, että voisin pitkästä aikaa yrittää ennätystä ja 1:30h alitusta. Siitä se ajatus sitten lähti, mies kirjoitti.

- 21,1km, OMA ENNÄTYS SYNTYI AIKAAN 1:29:00!! Tämä toimi tällaisena korona-ajan välitavoitteena ja v****ksen purkamisena, että kun keikat alkaa niin täältä pesee! Nyt me lähetään kaljalle ja pitsalle! VAMOS!

Hiihtäjä yllättyi popparin teräksisestä fysiikasta! Krista Pärmäkoski avautuu yhteistreeneistä: Antti Tuisku nöyryytti minua!
Suomen naishiihdon ykkösnimi Krista Pärmäkoski, 28, ja poptähti Antti Tuisku, 35, päättivät hiljattain lyödä harjoitushynttyyt yhteen.

– Tutustuin Anttiin alun perin managerini kautta. Suuntasin huhtikuussa pyöräleirille Espanjaan, jossa treenasimme Antin kanssa yhdessä. Sitten meillä olikin niin hauskaa, että päätimme alkaa pitää yhteyttä. Siitä se vaan sitten lähti, Krista kertoo Seiskalle Rukalla.

Lue lisää: Hiihtäjä Krista Pärmäkoski Seiskalle: Treenaan Antti Tuiskun kanssa!

Antti on kunnossa
Pelkkää hassuttelua leireily ei toki ollut. Huippuhiihtäjä paljastaa yllättyneensä siitä, miten teräksinen fysiikka liikunta-alan ammattitutkinnon suorittaneella Antilla onkaan.

– Hän on kyllä kovassa kunnossa. Hyvin pystyimme tekemään harjoituksia yhdessä.

– Itse asiassa hän nöyryytti minua täysin kevään pyöräleirillä. Ikinä ei ole reisi suoristunut pyörälenkillä, mutta siellä kävi niin. Lupasin Antille olevani elokuussa paremmassa kunnossa ja että silloin tilanne olisi toisinpäin. Ja niinhän se onneksi olikin, Krista nauraa

BIOglide Liukuvoide anaali, 80 ml - Ecco Verde …
https://www.ecco-verde.fi/bioglide/bioglide-anal-liu…
VerkkoKuvaus tuotteesta. BIOglide anaaliliukuvoide on neutraali vaihtoehto, joka yhdistää erityisen tehokkaan liukuvuuden ja sertifioidusti luonnolliset …

Danny roikkui ristillä ja lauloi huumeista



Danny 70 Systeemi -keikkakiertue saapui vuonna 1970 myös Kalajoelle. Raju show kosketteli ajankohtaisia teemoja: huumeita, väkivaltaa ja uskontoa.

Danny eli Ilkka Lipsanen toi Suomeen näyttävät lavashow´t, joita nuorison radikalisoitumisen myötä sävytettiin myös "sanomalla". Käsikirjoituksiin lisättiin osallistuva osuus.

Se oli "eräänlainen musiikillinen tietoisku, jossa otettiin kantaa aina ajankohtaisimpaan yhteiskunnalliseen ongelmaan. Yhtenä vuonna vastustimme Vietnamin sotaa, toisena huumeita ja kolmantena saasteita", Danny kertoo muistelmissaan.

"Danny 70 Systeemi" -kesäshow´ta ylistettiin Suosikki-lehdessä "hurjaksi, villiksi, ennennäkemättömäksi spektaakkeliksi. TV2 tallensi siitä Dannyn oman osuuden.

"Huumelaulussa" Voyage au pays des vivants Danny laulaa "häshiksen" ja LSDn käyttämisestä. Laulun tuskainen sanoma kuuluu: toivon että en olisi koskaan käyttänyt "häshistä" ja LSD:tä.

Dannyn raju esitys ei kuitenkaan sytytä kalajokista yleisöä. He pyrkivät väistelemään Dannyn riehakasta mikrofoninjalustan heilutusta.

Questions-laulun uskonnollinen pohdiskelu huipentuu kohtaukseen, jossa Danny "roikkuu" hänen taakseen heijastetulla valoristillä. Laulun alkuperäinen teksti on uskoon tulleen poptähti Cliff Richardin käsialaa. Kappaleen loppupuolella säestävä orkesteri yltyy suorastaan avantgardistiseen sointiin.

Dannya säesti keikalla 8-miehinen Explosion Brass -kokoonpano, jossa soittivat Kaj Backlund, Markku Johansson, Paavo Heikura, Esa Kotilainen, Ilkka Willman, Juhani Aalto, Lyly Rajala ja osan kesää Jukka Hauru ja Julius Heikkilä.

Esikatselukuva

Laulajatähti avautuu huumeista: ”En voi tehdä tätä selvinpäin”

Taivaan soittokunnassa soittaa aika joukko suomalaisia huippumuusikoita. Onko tietoa kuolinsyistä?

Albert Järvinen - sydänkohtaus
Cisse Häkkinen - maksakirroosi?
Irwin - alkoholi, sydänkohtaus?
Badding - alkoholi, sydänkohtaus?
Sammy Babitzin - auto-onnettomuus
Petri Walli - itsemurha?
Juice - munuaiset petti
Ronnie Österberg - itsemurha
Floyd - ?
Kirka - sydänkohtaus?
Olavi Virta - alkoholi
Tapio Rautavaara - aivoverenvuoto
Jyri Honkavaara - itsemurha?
Kikka - sydänkohtaus
Woude - sydänkohtaus?
Gösta Sundqvist - sydänkohtaus

C-hepatiitti ja suojautuminen
Julkaistu 25.1.2017
C-hepatiitti on viruksen aiheuttama maksatulehdus. Suomessa sen saa vuosittain noin 1200 ihmistä. Suurinta riskiryhmää ovat huumeita pistämällä käyttävät henkilöt, joilla tartuntoja esiintyy noin 80 prosentilla. Vaikka neljäsosa paranee C-hepatiitista itsestään, jää suurin osa viruksen kantajaksi eli heillä virus kroonistuu.

Oireet
Tartunnan saanut on usein tietämätön tartunnastaan, sillä C-hepatiitti on yleensä oireeton. Mikäli oireita esiintyy, voivat ne lievinä sekoittua flunssaan. Akuutin vaiheen oireita ovat ruokahaluttomuus, väsymys, kuumeilu, nivel- ja lihaskivut sekä ihon ja silmänvalkuaisten keltaisuus.

Edetessään C-hepatiitti voi vaurioittaa maksaa aiheuttaen maksakirroosia ja maksasolusyöpää. Suomessa todetaan vuosittain noin 2500 maksakirroosia, jonka aiheuttajana on C-hepatiitti. Eteneminen maksavaurioon asti tapahtuu hitaasti noin 10–20 vuodessa.

Toteaminen ja hoito
C-hepatiitti voidaan todentaa verikokeella luotettavasti vasta kuuden kuukauden kuluttua tartunnasta. Verestä todetut vasta-aineet kertovat siitä onko virus joskus käynyt elimistössä. Ne eivät kuitenkaan kerro mahdollisesta kantajuudesta. Kantajuuden selvittämiseksi tarvitaan toinen verikoe, jota kutsutaan PCR-testiksi. Positiivisen vasta-ainetestin jälkeen tulisikin aina hakeutua tarkempiin tutkimuksiin mahdollisen kantajuuden selvittämiseksi.

C-hepatiittiin on tehokkaita lääkkeitä. Lääkkeet annostellaan suun kautta otettavilla tableteilla (uudet virusspesifiset lääkkeet). Lääkityksen valintaan vaikuttavat monet seikat kuten perussairaudet, päihteiden käyttö ja muu lääkitys. Hoito tapahtuu erikoissairaanhoidossa, jonne saa lähetteen terveysasemalta.

Tartuntatavat
C-hepatiitti tarttuu pääosin veren välityksellä

yhteisistä neuloista, ruiskuista ja muista huumeiden ja dopingaineiden valmistamiseen ja pis-tämiseen käytettävistä välineistä,
epähygieenisissä olosuhteissa otetuista tatuoinneista, lävistyksistä ja akupunktiosta,
ulkomailla terveydenhuollossa saaduista verivalmisteista,
äidistä lapseen synnytyksen tai imetyksen aikana ja
suojaamattomassa seksissä tartunnan saaneen kanssa.
Tartunnan voi saada myös parranajoteristä, hammasharjoista tai muista hygieniavälineistä. C-hepatiitti ei tartu tavanomaisessa päivittäisessä kanssakäymisessä.

Näin suojaudut
Jos käytät huumeita, pyri pistämistä turvallisempiin käyttötapoihin kuten nuuskaamiseen tai polttamiseen. Jos käytät huumeita pistämällä, käytä aina omia käyttövälineitä. Älä tee verivalaa. Jos otat tatuoinnin tai lävistyksen huolehdi siitä, että ne tehdään steriilisti. Satunnaisissa seksisuhteissa käytä aina kondomia.

Testauspaikat
terveysneuvontapisteet(link is external)
terveysasemat
Muuta erityistä
C-hepatiitista tunnetaan useita eri genotyyppejä, joista voi saada päällekkäistartunnan. Tartunnan voi saada parantumisen jälkeen samastakin genotyypistä uudelleen eli C-hepatiitille ei tule immuuniksi. C-hepatiittia vastaan ei ole rokotetta.

Mervi Holm
Projektikoordinaattori, A-klinikkasäätiö

EDELLINEN
SEURAAVA
KUVAT
LATAA PDF
KOMMENTOI
TULOSTA
Peräsuolen syöpä
LÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSKIRJA DUODECIM

2009;125(8):857-65

Anna Lepistö, Pia Österlund, Mauri Kouri ja Heikki J. Järvinen

NÄIN HOIDAN0 68 (*)
★(*)
★(*)
★(*)
☆( )
☆
Peräsuolisyövän tavallisin oire on verenvuoto. Diagnostinen viive on keskimäärin puoli vuotta. Ennen leikkausta tehdään kolonoskopia, lantion magneettikuvaus ja vartalon tietokonetomografia levinneisyyden arvioimiseksi sekä määritetään seerumista karsinoembryonaalisen antigeenin pitoisuus. Seinämän läpi kasvaneessa tai suoliliepeen imusolmukkeisiin levinneessä syövässä annetaan leikkausta edeltävästi paikallinen sädehoito. Leikkauksessa peräsuoli poistetaan suoliliepeineen ja tehdään liitos peräsuolen tynkään. Lähelle sulkijalihaksia ulottuvassa syövässä tehdään pysyvä paksusuoliavanne. Jos suoliliepeen imusolmukkeissa todetaan etäpesäkkeitä tai potilaalla on muita riskitekijöitä, harkitaan solunsalpaajalääkitystä leikkauksen jälkeen. Maksa- ja keuhkometastaaseja voidaan osalta potilaista poistaa kirurgisesti. Levinneen syövän solunsalpaajahoito parantaa elämänlaatua. Leikkauksen jälkeen potilaille järjestetään viiden vuoden polikliininen seuranta.

English summary: Rectal cancer
The most common symptom of rectal cancer is bleeding. The average diagnostic delay is half a year. Colonoscopy, magnetic resonance imaging of the pelvis and computed tomography scanning of the body are carried out before the operation to assess the extent, and the level of carcinoembryonic antigen is determined from the serum. In cancers grown through the intestinal wall or spread to the mesorectal lymph nodes, local radiotherapy is applied preoperationally. The surgical operation involves total mesorectal excision with low-rectal anastomosis. Cytotoxic chemotherapy of a disseminated cancer will improve the quality of life.

Noin 30 % paksusuolen syövistä on peräsuolen alueella ja näistä hieman alle puolet sen alimmassa kolmanneksessa. Paksusuolen limakalvolta lähtöisin olevat syövät ovat adenokarsinoomia. Paksusuolisyövän ilmaantuvuus Suomessa on nykyisin noin 25/100 000 henkilöä, joten uusia peräsuolisyöpiä todetaan vajaa 1 000 vuosittain (www.cancerregistry.fi). Valtaosa syövistä todetaan keski-iän ylittäneillä, ja vain 1 % potilaista on alle 40-vuotiaita. Heiltä on usein löydettävissä jokin paksusuolisyövälle altistava geneettinen alttius tai muu syöpäriskiä lisäävä tekijä. Tällaisia sairauksia ovat hereditaarinen nonpolypoottinen koolonkarsinooma (HNPCC eli Lynch-Mecklinin syndrooma, noin 5 % kolorektaalisyövistä), familiaalinen adenomatoottinen polypoosi (FAP, 0,5 %), Peutz-Jeghersin polypoosi (0,1 %), juveniili polypoosi (0,1 %) tai krooninen tulehduksellinen suolistosairaus (haavainen koliitti ja Crohnin tauti, 1 %) (Järvinen ym. 2006). Tästä syystä peräsuolisyöpäpotilaiden sukutietojen selvittäminen on tärkeää (Österlund ym. 2009).

Peräsuolisyövän levinneisyysluokituksena käytetään kliinikolle usein helpointa Dukesin luokitusta tai TNM-luokitusta. Levinneisyyden lisäksi taudin ennusteeseen vaikuttavat solujen pahanlaatuisuusaste (gradus) sekä eräät muut tekijät, kuten imutie-, verisuoni- tai hermoinvaasio ja tutkittujen imusolmukkeitten määrä (Manfredi ym. 2006).

Oireet
Peräsuolisyövän tyyppioireita ovat verenvuoto peräsuolesta ja suolen toiminnan muutos. Usein esiintyy jonkinlaista peräaukkoalueen ärsytystä tai ulostuspakon tunnetta. Pidemmälle edenneeseen tautiin voi liittyä selkäkipua tai virtsaamisongelmia. Yli puolet peräsuolisyövistä on tunnettavissa tuseeraten. Silti keskimäärin diagnostinen viive on yli puoli vuotta (Turunen ja Peltokallio 1982).

Kolonoskopia. Ennen leikkausta tehdään täydellinen kolonoskopia, koska noin 3 %:lla potilaista on synkroninen syöpä muualla paksusuolen alueella ja kolmanneksella adenoomia. Jos kasvain tukkii suolen, kolonoskopia tehdään leikkauksesta toipumisen jälkeen. Tähystyksen yhteydessä otetaan näytteet histologista diagnoosia varten. Erityisesti anaalikanavaan ulottuvissa ja peräsuolen alimman kolmanneksen alueella sijaitsevissa kasvaimissa histologinen erotusdiagnoosi rektumin adenokarsinooman ja anaali-ihon komponenteista lähtöisin olevan epidermoidikarsinooman välillä on välttämätön, koska jälkimmäisen ensisijainen hoito ei ole leikkaus vaan kemosädehoito.

Karsinoembryologinen antigeeni. Laboratoriotutkimuksista ei ole suoranaista apua peräsuolisyövän diagnostiikassa. Kuitenkin seerumin karsinoembryonaalinen antigeeni (CEA) kannattaa määrittää jo ennen leikkausta. Sen pitoisuus on suurentunut kolmanneksella kolorektaalisyöpäpotilaista, ja pitoisuuden kasvu on yhteydessä taudin leviämiseen (Haglund 2007). Radikaalileikkauksen jälkeen suurentunut CEA-arvo normaalistuu, ja uusi, jatkuva suureneminen leikkauksen jälkeen on lähes varma merkki taudin uusimisesta.

Lantion magneettikuvaus on paras tutkimus peräsuolisyövän paikallisen levinneisyyden arvioinnissa. Sillä pyritään erottamaan, rajoittuuko kasvain suolen seinämään (T1-2) vai kasvaako se seinämän läpi (T3) tai viereiseen elimeen (T4). Tutkimuksella voidaan arvioida myös taudin leviämistä suoliliepeen imusolmukkeisiin, mikä ei ole mahdollista peräaukon kautta tehtävällä kaikukuvauksella.

Vartalon tietokonetomografia (TT) tehdään varjoainetehosteisena ennen leikkausta mahdollisten etäpesäkkeiden kartoittamiseksi. Tavallisimmat etäpesäkkeiden sijaintipaikat ovat maksa ja keuhkot. Jos TT-löydös on epäselvä, voidaan diagnostiikkaa tarkentaa maksan magneettikuvauksella. Myös kaikukuvaus- tai TT-ohjauksessa näytteiden otto on epäselvissä tilanteissa usein mahdollista.

Leikkausta edeltävä neoadjuvanttihoito
Jos kasvain rajoittuu suolen seinämään (T1-2), potilas voidaan leikata ilman edeltäviä onkologisia hoitoja. Jos syöpä kasvaa suolen seinämän läpi (T3) tai suoliliepeessä näkyy poikkeavia imusolmukkeita (N1-2), annetaan lyhyt preoperatiivinen sädehoito. Jos kasvain ulottuu vieruselimeen (T4) tai on hyvin suuri tai kiinnittynyt, harkitaan pitkää preoperatiivista kemosädehoitoa. Hoidon valintaan vaikuttaa myös se, onko todettavissa etäpesäkkeitä (M1) ja ovatko ne hoidettavissa radikaalisti.

Lyhyt sädehoito annetaan 5 Gy:n fraktioina viitenä perättäisenä päivänä juuri ennen leikkausta. Sen on osoitettu puolittavan paikallisten uusiutumien määrän (Folkesson ym. 2005, Ortholan ym. 2006). Lyhyt sädehoito on myös vaikuttanut suotuisasti elinaikaennusteeseen yhdessä tutkimuksessa sekä meta-analyyseissä (Lancet 2001, Folkesson ym. 2005). Leikkausta edeltävä sädehoito on vähentänyt puoleen paikallisuusiutumat myös TME-tekniikalla (total mesorectal excision) leikatuilla lisäämättä kuitenkaan kokonaiselinaikaa (Kapiteijn ym. 2001, Peeters ym. 2007).

Pitkässä preoperatiivisessa kemosädehoidossa sädehoitoon yhdistetään lääkitys. Hoidossa pyritään kokonaisannokseen 50-54 Gy, ja sädehoidon kokonaiskesto on noin 5-6 viikkoa. Sädehoidon loputtua odotetaan 6-8 viikkoa ennen leikkausta. Pitkällä kemosädehoidolla voidaan tuhota kaikki syöpäsolut noin 10-25 %:lla potilaista (Brandaengen ym. 2008).

Leikkaushoito
Leikkaustekniikat. Peräsuolen syövän leikkaus voidaan tehdä tavanomaisella avotekniikalla tai laparoskooppisesti. Laparoskooppisen syöpäkirurgian tuloksista on kuitenkin vielä niukasti kokemusta (Breukink ym. 2006). Sivumarginaali kasvaimen ympäriltä on riittämätön useammin laparoskooppisen kuin avoimen anteriorisen resektion jälkeen (Guillou ym. 2005, Jayne ym. 2007). Tämä on tärkeä epäsuotuisa ennustetekijä paitsi paikallisen uusiutuman myös etäpesäkkeiden ja elinajan suhteen (Nagtegaal ja Quirke 2008). Myös sukupuolielämän ongelmat ovat tavallisempia laparoskooppisen kuin avoimen leikkauksen jälkeen (Jayne ym. 2005). Tarve muuttaa tähystystoimenpide avoleikkaukseksi on suurentunut miehillä, ylipainoisilla, suuren anestesiologisen riskin (ASA III) potilailla ja niillä, joilla kasvain läpäisee suolen seinämän. Konversio on tavallisempi peräsuoli- kuin paksusuolisyöpäleikkauksissa (Thorpe ym. 2008).

Peräsuolisyöpäleikkauksessa poistetaan peräsuoli ja sen suolilieve sekä sigmasuolen alaosa. Alempi suolilievevaltimo (a. mesenterica inferior) suljetaan ja katkaistaan läheltä lähtökohtaansa aortasta, jolloin suoliliepeen mukana saadaan myös alueellinen imukierto poistetuksi.

Potilaan kannalta on merkityksellistä, voidaanko leikkauksessa säästää peräaukko vai täytyykö tehdä pysyvä avanne. Peräsuolen ylä- ja keskikolmanneksen alueen syövissä peräaukko voidaan lähes aina säästää tekemällä ns. anteriorinen resektio. Peräaukon sulkijalihasten korkeudelle tai niihin kiinni kasvaneiden kasvainten tapauksissa joudutaan tekemään peräsuolen abdominoperineaalinen eksisio. Siinä poistetaan myös sulkijalihakset ja peräaukko ja tehdään pysyvä paksusuolipääteavanne vasemmalle alavatsaan. Joskus, jos syöpä kasvaa lähelle sulkijalihastasoa mutta ei sulkijalihaksiin kiinni, voidaan tehdä anteriorinen rektumresektio ja koloanaalinen läpivetoliitos, jossa distaalista marginaalia pyritään lisäämään ottamalla limakalvo ja ylin osa sisemmän sulkijalihaksesta mukaan poistettavaan kudoskappaleeseen. Näin matalaan suoliliitokseen voi liittyä myöhemmin toimintahäiriöitä, kuten pidätyskyvyttömyyttä. Koloanaalinen läpivetoliitos voidaankin yleensä tehdä vain normaalirakenteisille potilaille, joiden kasvain on suhteellisen pieni.

Nykykäsityksen mukaan peräsuolen anteriorinen resektio pitäisi tehdä TME-tekniikalla, jossa suolilievettä ympäröivä mesorektaalifaskia säilyy ehjänä (Heald ym. 1998, Simunovic ym. 2003). Heald ym. (1998) osoittivat paikallisten uusiutumien olevan merkittävästi harvinaisempia TME-tekniikkaa käytettäessä verrattuna tuolloin vallalla olleeseen tekniikkaan. Leikkauksessa edetään takana Waldeyerin faskiaa (fascia rectosacralis) ja edessä Denonvilliers'n faskiaa pitkin verettömässä kudosvälissä aina suoliliepeen alapuolelle asti, josta suoli suljetaan ja katkaistaan yleensä automaattilaitetta käyttäen. Virtsarakkoa ja sukupuolielimiä hermottavan plexus hypogastricuksen säikeet säästetään.

Peräsuolen ylimmän kolmanneksen kasvaimissa suoliliepeen täydellinen poisto alas asti ei ole välttämätöntä, vaan suoliliepeen suonet voidaan sulkea ja katkaista viisi senttimetriä kasvaimen alareunan alapuolelta. Mesorektaalifaskia säilytetään kuitenkin siihen asti ehjänä.

Jos syöpä kasvaa mesorektaalifaskian läpi tai vieruselimeen, poistetaan kasvain riittävällä makroskooppisella tervekudosmarginaalilla. Tarvittaessa tehdään emättimen osapoisto ja kohdunpoisto, virtsarakon osa- tai täydellinen poisto tai eturauhasen takaosan osapoisto. Koolonin suljetusta päästä rakennetaan lyhyt J-säiliö, joka yhdistetään peräsuolitynkään. Säiliön katsotaan takaavan suoliliitokseen paremman verenkierron kuin pää-päätä vastaan tehtävään liitokseen, ja lisäksi säiliöllä on entistä peräsuolen ampullaa korvaava varastoiva ominaisuus (Hallbook ym. 1996 ja 1997, Amin ym. 2003).

Koska mataliin peräsuoliliitoksiin liittyy suurentunut liitoksen pettämisen, vatsakalvontulehduksen ja hätäleikkauksen vaara (Matthiessen ym. 2007), potilaalle tehdään keski- ja alaosan peräsuolisyöpäleikkauksissa väliaikainen lenkkiavanne joko poikittaisesta koolonista tai ohutsuolen loppuosasta. Noin kuuden viikon kuluttua leikkauksesta peräsuoliliitoksen eheys tarkistetaan tähystäen tai varjoainekuvauksella, minkä jälkeen avanne voidaan sulkea.

Abdominoperineaaliseen eksisioon on liittynyt suurehko suolen puhkeamisvaara leikkauksen aikana ja epävarmuus terveen kudoksen riittävyydestä sivusuunnassa kasvaimen kohdalla. Siksi nykyisin peräsuolen, sulkijalihasten ja vieruskudoksen poisto tehdään potilaan ollessa mahallaan niin sanotussa linkkuveitsiasennossa,

SUOMEN miesten 10 kilometrin kisa ampumahiihdon MM-kisoissa ei mennyt nappiin lauantaina.

Asiaan kiinnitti huomionsa myös lajin ex-supertähti Kaisa Mäkäräinen.

Tulosliuska ei ollut suomalaisittain ilahduttavaa katseltavaa. Olli Hiidensalo oli 30:s, Tero Seppälä 47:s, Heikki Laitinen 71:s ja Tuomas Harjula jäi 111:s eli koko joukon viimeinen.

Hän käytti matkaan aikaa 40.26,5. Kilpailun voittaneen norjalaisen Johannes Thingnes Bön aika oli 23.21,7.

Harjula hävisi Bölle 17 minuuttia, neljä sekuntia ja kahdeksan sadasosaa. Mies jäi 110:nneksi sijoittuneesta Bosnian ja Hertsegovinan Alesa Vukovicistä (kahdeksan sakkoa) yli seitsemän minuuttia.

Harjulan häpeällinen jumbosija oli suomalaissekoilun huipentuma. Laitisen tapaan hän kaatui ladulla.

Harjulan epäonneksi aseen piippuun lipsahti lunta. Ja sinne ainakin osa lumesta myös jäi.

Tuusulan Voima-Veikkojen edustaja tarvitsi uuden aseen. Sellaista ei omalta joukkueelta löytynyt, koska norjalainen päävalmentaja Erik Kulstad ei ollut muistanut ottaa vara-asetta mukaan kilpailuun.

Osallistujamailla on yleensä valmiina vara-ase, jos sellaista tarvitaan esimerkiksi Harjulalle tapahtuneen vahingon takia.


Erik Kulstad.
Erik Kulstad. KUVA: HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA

HARJULA kärvisteli useita minuutteja ampumapaikalla, kunnes sai jonkun aseen käsiinsä. Valmentaja keksi pyytää sen lainaksi Itävallan maajoukkueelta.

Outo pyssy aiheutti sen, että Harjulan sihti oli kaikkea muuta kuin kohdallaan: Harjula sai kilpailussa vain yhden täplän alas ja ampui peräti yhdeksän pummia.

Aftonbladetin mukaan kilpailun järjestäjien kiikuttamasta ruuvimeisselistäkään ei ollut apua, jotta suomalainen olisi saanut säädöt kohdalleen.

– Voidaan sanoa, että kaikenlaista tapahtui huonona päivänä. Kaatumisia tapahtuu, mutta sellaista ei tietysti saa tapahtua, että valmentaja unohtaa ottaa vara-aseen kilpailuun, Mäkäräinen sanoi.

– Mutta ymmärrän myös, että ennen starttia jyryn kokouksessa oli kaaosmaista. Eikä siinä vaiheessa tiedetty, estääkö sumu kilpailemisen.

Kulstad tunnusti munauksensa Ylelle.

– Se oli mokani. Olin juryn kokouksessa ennen kilpailua eikä minulla ollut aikaa hoitaa vara-asetta ajoissa. Tästä on opittava, norjalainen sanoi.

KULSTAD aloitti Suomen luotsina keväällä 2022 1+3-vuotisella sopimuksella. Ennen sitä hän toimi kolme vuotta Kiinan valmennusryhmässä.

LUE LISÄÄ KIRJOITTAJALTA
Vili Pesu

Video järkyttävästä hypystä: mäkikotka kiljui kauhusta ilmalennon aikana

ufo siepannut lintilän puhelimen

oliko koko keskusta ufon kyydissä , rahaa on sdp ko tilas rahaa on.

kuulemma sanna saanut vibraattorin ufoilta , mäkynen sexx nuken , litilä viestitteellee väittää ufot sieppas ..40 miljardin valtion velka niiden syy huutaa saarikko

antti tuisku mksaa koko suomenvelat ja voittaa kaikki hiidon matkat olympialaisissa tuleee maalii kin takaperin muna asennosa , remin hurratessa koska kihlat.

Lahden MM-hiihtojen dopingskandaali 2001 – …
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lahden_MM-hiihtojen_dopingskanda…
Lahden MM-hiihtojen 2001 dopingskandaali viittaa dopingtapaukseen, jossa 15.–25. helmikuuta 2001 pidettyjen Lahden MM-hiihtojen yhteydessä kuusi Suomen maastohiihtojoukkueen hiihtäjää jäi kiinni infuusioneste Hemohesin käytöstä. Suomi menetti dopingrikkomusten takia kolme kilpailuissa voitettua

Jari Isometsä perustelee hemohesin käyttöä kirjassaan - Iltalehti
https://www.iltalehti.fi/talviurheilu/a/358ee786-d671-4dc9-af8e-c78c0ab195a0

hemohes - - Suomi24 Keskustelut
https://keskustelu.suomi24.fi/t/756525/hemohes

Porotalouden petokorvaukset kolminkertaistuneet kuudessa vuodessa
NikoKaistakorpi
Niko Kaistakorpi
1.11.2017 15:55
päivitetty 20.6.2019 10:57
4
Poro on hieno eläin ja poronhoito elämäntapana osa suomalaista kulttuuria, mutta tukijärjestelmä tälle toiminnalle on lähtenyt lapasesta. Katsottaessa petoeläinvahinkojen korvausmäärien kasvua eivät ne ole missään suhteessa petojen määrän kasvuun. Vuonna 2010 korvauksia maksettiin noin 3,5 miljoonaa euroa ja vuonna 2016 jo 10,3 miljoonaa (Kuva 1).

Ahma ryhtynyt riehumaan paljon aiempaa enemmän – laskelma ilman Lex Hallaa

Aamulehti kertoi artikkelissaan: "Vuoden 2016 petovahinkotilastot eivät ole vielä valmistuneet, mutta tulossa on ennätyskorvaukset. Maa- ja metsätalousministerön ylitarkastaja Jussi Laanikari ennakoi, että pelkästään ahmavahingot nousevat laskennallisesti yli 6,5 miljoonaan euroon."

Vihreä lanka näytti artikkelissaan tilanteen vuodelta 2014, kuvassa 2 on esitetty valtava piikki ahmojen ilmoitetuista vahingoista, joka ei ole missään suhteessa ahmojen määrän kasvuun. Vuonna 2011 korvattiin noin 1300 poroa ja vuonna 2013 jo noin 3600. Kahdessa vuodessa ahmojen tappomäärät nousivat siis rouheat 277% – erikoista kun arvio ahmojen määrästä nousi poronhoitoalueella noin kahdeksastakymmenestä sataan.

Viime vuoden tiedot kertovat siis, että korvauksia olisi noin 6,5 miljoonaa eli määrä on jatkanut nousuaan. Laskeskellaan vähän näitä perustuen poron korvausarvoon, joka määritellään vuosittain eri poroille. Vuoden 2016 käypää arvoa kuvaavat luvut löytyvät täältä. Pienimmillään arvo on teurasvasalle 188,98 ja suurimmillaan matkailuporolle tai kuuman sarjan kilpaporolle 1718 euroa. Siitosvaatimelle arvo on 901,95 ja siitoshirvaalle 644,25 euroa.

Otetaan noista kahdesta viimeisestä keskiarvo ja saadaan 773,10 euroa. Nykyisen riistavahinkolain pohjalta tämä korvataan 1,5-kertaisena eli saadaan arvoksi 1 159,65.

Lasketaan sitten tuosta 6,5 miljoonasta porojen arvioitu määrä tällä keskiarvolla, eli saamme ahmojen tappamien porojen määrälle arviona 5 605 poroa.

Suomessa ahmoja on noin 220-250, joista noin 100 liikuskelee poronhoitoalueella. Nämä noin 100 ahmaa tappaisivat siis kukin noin 56 poroa vuodessa.

Nyt sitten vielä tärkeä huomio, korvauksia maksetaan vain löydetyistä ja ahman tappamiksi todetuista poroista. Kansanedustaja Kärnä kertoi kommentissaan, että vain 20% näistä löydetään. Jos ottaisimme tuon huomioon, niin ahmat tappaisivat vuodessa viisinkertaisen määrän eli 28 025 poroa eli 280 poroa per ahma. Vaikka ottaisimme varovaisen 50 löytöprosentin arvion, niin päästäisiin 11 210 poroon ja 112 poroon per ahma.

Aika rouhea meininki 9-25 kg:n painoisella eläimellä, kun tuollainen täysikasvuinen poro painaa arvioituna noin 70-80 kiloa. Ja kyllä, tiedän ettei ahma pääse syömään kaikkea ruokailun häiriintyessä yms, mutta ei tuossa silti ole mitään järkeä. Määrä pienee, mikäli todetaan ahman erikoistuneen kilpaporoihin, mutta tuskin näin on tapahtunut.

Lex Hallan vaikutus laskelmaan, selittää osan noususta

Tuo oli siis suoraviivainen laskelma tilanteesta – Suomessa on kuitenkin Lex Hallaksi kutsuttu laki, jonka mukaan nykyään 10 paliskuntaa kuuluu paljon petovahinkoja kärsivänä kaksinkertaisen korvauksen piiriin eli tuo puolitoistakertainen kerrotaan kahdella eli korvaus on kolminkertainen suhteessa käypään arvoon. Tämä selittää osan kustannusten noususta.

Lisäksi laskelmiin vaikuttaa vuoden 2016 osalta se, että poronlihan hinnan nousun myötä käypää arvoa nostettiin 30%.

Luken tekemä selvitys kertoo: "Ahman aiheuttamia porovahinkoja olivat lähes kaikki Pohjoisen ja itäisen poronhoitoalueen kunnissa vuonna 2016 2 773 kpl, koko poronhoitoalueella 2 794."

No niin, vahingot siis keskittyvät alueille, joissa saadaan kolminkertainen korvaus. Osaltaan tämä on tietysti järkeenkäypää, mutta suhdeluku muihin alueisiin on aika rouhea, kun vain 21 poroa muilla alueilla joutui ahman uhriksi.

Luke kertoo myös, että suurpetojen eniten tappamina poroina löytyy eniten siitosvaatimia, joiden poikkeuksellisen suurten porovahinkojen (ns. Lex Halla) kolminkertainen korvausarvo on 2 706 euroa. En tiedä miksi ahmat käyvät juuri näiden kimppuun, joiden arvo on matkailu- tai kilpaporojen jälkeen suurin – kaiketi niillä on siihen joku syy, en vaan itse tiedä mikä.

Vasojen myynti Lex Halla -alueille

Edellä mainitun lisäksi on olemassa ns vasahävikkikorvaus. Paliskunnalle voidaan maksaa poronomistajille edelleen jaettavaksi vasonnan ja marraskuun viimeisen päivän väliseltä ajalta laskennallisin perustein määräytyvää korvausta suurpetojen aiheuttamien vahinkojen vuoksi kadoksiin jääneistä poronvasoista. Tämä on joidenkin paliskuntien alueella jopa 20% syntyneiden vasojen määrästä.

Vihreä lanka kertoi tänään ilmiöstä, jossa vasoja myydään näille korkeamman korvauksen alueille merkittävissä määrin. Ennenkuin leimaatte asian vihreiden hömpötykseksi, niin on hyvä huomata, että artikkelissa on mukana myös paliskunnan edustaja, joka vahvistaaa ilmiön olemassaolon.

"Hossa–Irnin paliskunnan poroisäntä Juha Paasovaara kertoo, että paliskuntaan ostetaan vuosittain muutamia satoja poronvasoja muualta. Kaikkinensa pohjoisen vasoja tuodaan eteläiselle poronhoitoalueelle Paasovaaran arvion mukaan viitisensataa. Porojen myynti ei ole poikkeuksellista. Siitosporoja myydään silloin tällöin kannan monipuolistamiseksi ja petovahinkojen kattamiseksi.

"Systemaattiseksi väärinkäytöksi tilanne muuttuu siinä vaiheessa, kun joka vuosi ostetaan kymmeniä vasoja, kasvatetaan ne sen ikäisiksi että korvaussumma kasvaa, ja päästetään porot ilman valvontaa petojen keskelle."
"Siellä on muutama henkilö, joilla on vuodesta toiseen suuret vahingot ja korvaukset. Kyllähän se hiertää paliskunnan sisälläkin, että toiset tekevät töitä, ja toiset keräävät raadot ja korvaukset”, Paasovaara sanoo.

Lex Hallan kaavailtiin alunperin koskevan lähinnä poronhoitoalueen kaakkoiskulmaa eli Hallaa, Hossa–Irniä, Kallioluomaa ja Näljänkää, mutta nyt jo kymmenen paliskuntaa on noussut lain piiriin. Lain piiriin pääsee, jos paliskunnan poroista kolmessa vuodessa keskimäärin kolme prosenttia joutuu petojen saaliiksi. Olisiko tässä yksi syy, miksi raportoidut vahingot ovat ensin kasvaneet ja myöhemmin sitten summat?

Tuet eivät lopu tähän – 28,50 euroa per eloporo ja erilaisia muita tukia

Tänä vuonna maksetaan porotalouden suorana eläinkohtaisena tukena lisäksi 28,50 euroa per eloporo. Suomessa on noin 200 000 poroa, joten vuosittaiseksi summaksi tuosta tulisi 5,7 miljoonaa euroa.

Lisäksi porotaloutta tuetaan rakennetukien muodossa, joista on olemassa oma asetus porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista. Näiden läpikäynti olisi liian pitkä tähän kirjoitukseen, mutta mainitsen muutaman.

Investointitukea voidaan myöntää:

luontaiselinkeinon harjoittamisessa tarvittavan tuotantorakennuksen rakentamisinvestoinnista;
sellaisesta vesihuoltoon tai sähköistykseen liittyvästä investoinnista, joka ei sisälly luontaiselinkeinossa tarvittavan tuotantorakennuksen rakentamiskustannuksiin sekä tieyhteyden rakentamiseen yleiseltä tieltä hakijan tilalle;
porojen ja maastoajoneuvojen sekä muun luontaiselinkeinon harjoittamisessa välttämättömän irtaimiston hankinnasta;
luontaiselinkeinoalueella tilan ulkopuolella sijaitsevan, pinta-alaltaan enintään 40 neliömetrin kokoisen työmaa-asunnon rakentamisinvestoinnista.
Lisäksi: Elinkeinon harjoittajan asunnonrakentamistukea voidaan myöntää sijainniltaan, pohjaratkaisuiltaan, teknisiltä rakenteiltaan ja varusteiltaan tarkoituksenmukaisten sekä asumiskustannuksiltaan kohtuullisten asuntojen ja niihin liittyvien talousrakennusten rakentamisinvestointiin, ensisijaisesti tiloilla jo olemassa olevien asuinrakennusten peruskorjaukseen.

Joten myös asumiselle tarjotaan mukavasti tukea.

Melkoiset panostukset valtiolta suhteessa porotalouden vuosittaiseen arvoon

Porotalouden arvioidaan tuottavan vuosittain noin 20 miljoonan euron tuotot. Jos tuosta lasketaan yhteen petokorvaukset sekä eläinkohtainen tuki, niin päästään 15,7 miljoonaan euroon. Kuten kokemuksieni mukaan kuvioon kuuluu, niin noiden rakennetukien määrästä ei löydy mistään mitään tolkkua tilastoa – eiköhän silti aleta olla lähellä samaa 20 miljoonaa.

Verotuloista ei oteta liikennevahinkoja vaan ne maksaa Liikennevahinkokeskus ja toisaalta sitten auton omistajalle oma vakuutuslaitos. Viime vuosina niitä on ollut noin 4 000 per vuosi, joten korvaukset kuolleista poroista ja ajoneuvovahingoista lienevät melkoiset. Nyt porokellojärjestelmä näyttäisi onneksi kääntävän määrän laskuun.

Porotalous on tärkeä osa lappilaisuutta ja suomalaisuutta. Kuitenkin tässä kuviossa leijuu vahva väärinkäytösten tuoksu ja korvaukset vaikuttavat kohtuuttoman suurilta. Näitä petovahinkoja tarkastetaan viranomaisen toimesta vain 7% ja niissä on havaittu melkoisesti erilaisia epäselvyyksiä. Seuraamuksia niistä ei taida juurikaan tulla, joten riski tekijälle on aika pieni.

Olisi hyvä arvioida onko tämä tukimäärä ja petokorvaukset oikean suuruiset eivätkä ne kannusta epätoivottuun toimintaan. Milestäni nykyjärjestelmä ei kestä kriittistä ja analyyttistä tarkastelua.

”Poro on hieno eläin ja poronhoito elämäntapana osa suomalaista kulttuuria, mutta tukijärjestelmä tälle toiminnalle on lähtenyt lapasesta.”

Ja paskan marjat. Nykyisellä poronhoidolla ei ole mitään yhtymäkohtaa alkuperäiseen poronhoidon kulttuuriin. Aitoa poronhoitoa (ehkä sekin vain puoliaitoa) on enää jossakin Käsivarren erämaa-alueilla.

Poromiehet ajelevat mönkijöillään ja kelkoillaan pitkin metsiä. Uusi kelkka ja mönkijä vaihdetaan joka toinen vuosi. Metsät on kesää talvea ajouria täynnä. Porot kerätään erotuksiin helikopterin avustuksella.

Ennen poro ruokki poromiehen – nykyään poromies ruokkii poron. Laitumet on kaluttu loppuun ja sen vuoksi porot ovat talvella keinoruokinnassa. Maataloustukiaisilla ja voimakkaalla lannoituksella kasvatetaan porojen talviruokintaan heinää. Ei poron liha ole mitään luomulihaa ollut aikoihin.

Suuri osa poromiehistä ovat jonkun muun ammatin harjoittajia ja poronhoito on sivutulo. Näin ainakin poronhoitoalueen eteläisimmillä alueilla.

Poromiehen kulttuuriin kuuluu, että jokainen petoeläin on tavattaessa tapettava. Ollakseen kunnon poromies on päästävä kehumaan, että on jonkun petoeläimen laittomasti tappanut.

Ja poro ei ole mikään hieno eläin. Sotkevat ja vain ihmisten puutarhat ja paskovat mansikkamaat, jos eivät ole kuljeksimassa maantiellä ja aiheuttamassa kolareita.

Etusivu / Reseptit / Juomat, smoothiet ja boolit / Hemohes
Hemohes
Dr.Styranki Dr.Styranki Juomat Sokeriton Kananmunaton Kasvisruoka Vegaani Maidoton Vähärasvainen
0
Reseptiä katsottu 12 277 kertaa
Tulosta

Vain resepti
1
6
Muistiin

Suosikiksi

Kopioi
Kokkaus
Reseptikuva: Hemohes 1‹›

1 annosta | Valmistusaika Alle 15 min
Raaka-aineet Ostoslistalle
10 ml sisu-, leijona- tms. "patrioottista" viinaa
50 ml urheilu/energiajuomaa pakastekylmänä
2 kpl olympiakomitean hyväksymää värikästä pilleriä esim. ksylitoli
välineet
1 kpl ruisku
Ohjeet
Poista mäntä ruiskusta ja aseta hiihtoliiton hyväksymät pillerit pohjalle, voi käyttää myös sinisiä. Aseta mäntä paikoilleen ja ime ruiskuun alkoholi ja sitten energiajuoma. Käännä ruisku ylösalaisin ja puserra ylimääräinen ilma pois. Nautitaan juomalla.

Kommentit
Dr.Styranki
Dr.Styranki Reseptin tekijä
Ylös, ulos ja lenkille...
Seuraa
Kirjaudu sisään kommentoidaksesi
Bettan
Bettan
kohta kai silmätkin päästä putoo ??
Samankaltaisia reseptejä
Ananas booli
Ananas booli
Red Fish
Red Fish
Uusi resepti 28.1.2015
Uusi resepti 28.1.2015
Saunajuoma
Saunajuoma
Ksylitol-suklaanamuset (fudge-tyylinen)
Ksylitol-suklaanamuset (fudge-tyylinen)
Tilaa Kotikokin uutiskirje!

Sanna Marinin ja "jauhojengin" biletysvideo puhuttaa julkkiksia - "Onpa hänellä paskoja kavereita"
Kohuvideot pääministeri Sanna Marinin villistä biletyksestä seurapiirijulkkisten kanssa ovat levinneet kuin kulovalkea.

Video Petri Nygårdin ja Antti Tuiskun hittien tahtiin lanteitaan vetkuttelevasta pääministeristä on ajan hengen mukaisesti aiheuttanut runsaasti keskustelua sosiaalisessa mediassa.

Lukuisat julkisuudesta tutut henkilöt ovat päättäneet valita eritoten Twitterin alustaksi, jolla viserrellä oma, tärkeä mielipiteensä asiaan liittyen. Kommentteja löytyykin rutkasti - niin puolesta kuin vastaan.

Lue myös: Sanna Marinin ja "jauhojengin" kohubiletys jatkui aamuyöhön – hurjat juhlat päättyivät Teatterin vippiin

tuleeko jauho hiihtoon , siellähän sitä paljo koikein jauhojärvikin
jauhoo jauhoo boilettää bilettää jauhoo jauhoo sdp keskusta 40 miljardin velat jauhoo jauhoo ei osso hhiihtää hiihtää otetaan jauhoo jauhoo.


hemo heessii selostaa hessi hessii

uusi hiihto tyyli antti ja remi takaapäin hiihto.

Tuuli Läpi-Kuistu. Uleoborj.

Nyt Jauhon saanti taattu IHGUU ihguuu vartijat

Oulun Kärpät on Levin Ih­ku-baa­rin uusi omis­ta­ja – Kärpät osti osa­ke-enem­mis­tön Ih­ku-ra­vin­to­la­ket­jun omis­ta­vas­ta Tun­tu­ri­viih­de oy:stä
Eija Mikkonen
3
11.01.2023 08:17
Päivitetty: 08:27
YRITYSKAUPAT
Oulun Kärppien toimitusjohtaja Tommi Virkkunen on nyt myös Tunturiviihde Oy:n toimitusjohtaja. Arkistokuva.
Oulun Kärppien toimitusjohtaja Tommi Virkkunen on nyt myös Tunturiviihde Oy:n toimitusjohtaja. Arkistokuva.
KUVA: JUKKA-PEKKA MOILANEN
Oulun Kärpät kertoo ostaneensa osake-enemmistön Tunturiviihde oy:stä. Yhtiö omistaa Ihku-ravintolaketjun.

Kärppien toimitusjohtaja Tommi Virkkunen on nimetty myös Tunturiviihde oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi. Kauppa solmittiin yrityksen perustajan Tomi Keisalan kanssa. Keisala jatkaa yhtiössä osaomistajana ja operatiivisessa työssä kehitysjohtajana.

Kärppien tiedotteen mukaan yrityskauppa on jatkumoa yhtiön strategialle mahdollistaa pitkäjänteiset panostukset ydinliiketoimintaan eli jääkiekkoon.

– Olemme jo pitkään laajentaneet liiketoimintapohjaamme uusilla synergisillä liiketoiminnoilla – viimeisimpinä Qstock oy:n osake-enemmistön hankinta vuonna 2017 sekä tapahtumakeskus Tullisalin avaaminen keväällä 2020. Yrityskaupan tarkoituksena on vahvistaa molempien yhtiöiden asemaa omalla osaamisalueellaan sekä hyödyntää toimialojen välistä synergiaa, Virkkunen sanoo tiedotteessa.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu
Tunturiviihde oy toimi 13 vuotta Keisalan voimin yrittäjävetoisesti. Vuonna 2022 konsernin liikevaihto oli noin 13 miljoonaa euroa, ja se työllisti vakituisesti 150 henkeä.

Bar Ihku -ravintolat ovat osa vuonna 2009 perustettua Tunturiviihde oy:tä ja vuonna 2017 perustettua IHKU Helsinki oy:tä. Ihkujen lisäksi joukkoon kuuluu brittihenkinen Pub Old Mates Levillä ja Tampereella.

Yrityskaupan myötä Oulun Kärpät -konserni työllistää vakituisesti keskimäärin 250 henkeä, ja sen liikevaihto tulee olemaan noin 30 miljoonaa euroa.


Äänestä

Kommentoi

Anonyymi
2023-01-13 17:27:59

Oli kyllä iso moka, onko Kärpät noin pihalla... vai hyväksyykö ne nuo kuutamohommat.


Äänestä

Kommentoi

Anonyymi
2023-01-15 07:55:20

Kokaiini liikkuu Lapin hiihtokeskuksissa ja työllistää poliisia – "Jotkut paikalliset ja kausityöntekijätkin myyvät sitä"
lasketteluhuume


Kokaiini liikkuu Lapin hiihtokeskuksissa ja työllistää poliisia – "Jotkut paikalliset ja kausityöntekijätkin myyvät sitä"
Ammattiautoilija sai kalliin muistutuksen liikennesäännöistä Helsingissä – poliisi:

Kun poliisi törmää Lapin laskettelukeskuksissa huumeisiin, on kyse yleensä kokaiinista. Poliisin mukaan kokaiinin käytön runsastumista selittää aiempaa halvempi hinta.

Jos kokaiinia pidettiin ennen kalliina luksushuumeena, on tilanne tänä päivänä toinen. Lapin poliisilaitoksen rikoskomisario Tuomo Seikkulan mukaan kokaiinia käytetään erityisesti laskettelukeskuksissa.

– Toki muitakin huumeita, kuten kannabista on, ja katuvalvonnassa amfetamiinia. Kokaiini on kuitenkin Lapin laskettelukeskuksien erityispiirre, siellä siihen törmää useammin kuin muualla Lapissa, Seikkula kertoo MTV Uutisille.


"Näkyy, että yhä nuoremmat ovat sekaisin" – videoreportaasissa rovaniemeläiset nuoret, rikoskomisario ja entinen huumeiden myyjä kertovat huumekaupasta. Videoreportaasi on keväältä 2022.
"Ei enää luksustuote"
Seikkulan mukaan kokaiinia käytetään nimenomaan bilehuumeena.

– Siihen juhlimiseen se yhdistyy. Sitä voi tulla vastaan katuvalvonnassa, ravintolassa tai niin, että jossain mökillä on poliisitehtävä, jossa on enemmän ihmisiä juhlimassa.

Rikoskomisarion mukaan kokaiinin saatavuus on parantunut, sitä tulee enemmän Eurooppaan mikä vaikuttaa myös hintaan.

– Hinta on laskenut niin paljon, ettei se enää ole luksustuote, statussymboli. Se liitetään blig bling - ja jetset-elämään, ja näistä syistä se voi myös lisätä aineen kiehtovuutta.

Osa käyttäjistä tuo huumeet mukanaan, osa hankkii sitä matkan varrelta ja jotkut ostavat paikan päältä.

– Osa myyjistä tekee reissuja keskuksiin kokaiinia myydäkseen. Samoin jotkut paikalliset ja kausityöntekijätkin myyvät sitä.

Koska käyttö tapahtuu laskettelukeskuksissa, on sen valvominen myös vaikeampaa resurssien takia.

Kuka tahansa voi olla kokaiinin käyttäjä
Ketkä kokaiinia laskettelukeskuksissa sitten käyttävät?

– Jos lähdetään laskettelukeskukseen urheilemaan ja nauttimaan luonnosta, niin sellaisessa ne eivät ole läsnä. Mutta jos tärkeintä on juhliminen ravintolassa tai mökillä isommalla porukalla, niin sellaiseen ne liittyvät.

Seikkulan mukaan kokaiinin käyttäjä ei ole ”tyypillinen” poliisin asiakas.

– Tyypillinen kokaiinin käyttäjä ei ole syrjäytynyt, pitkäaikainen huumeiden käyttäjä. Enemmänkin se on kausittaista bilekäyttöä. Siinä mielessä sitä voi käyttää kuka tahansa juhliva tavan kansalainen.

Seikkula ei halua kommentoida sitä, käytetäänkö jossain laskettelukeskuksessa kokaiinia muita paikkoja enemmän.

– Siellä missä juhlimista on enemmän, niin siellä kokaiini on läsnä.

ddddddddddddddddddddd

aaaaaaaaaaaaaaaaaa

ffffffffffffffffff

hhhhhhhhhhhhh

rrrrrrrrrrrrrrrrrrrr

Hiidon uusi komeetta päävalmentajaksi antti tuisku pyhimys jumala kaikkitietävä hiihdon kunigas muut ei ossa antti ossaa likuvoiteet käyttöön haaroihin remii remii liuku voide kokeilija


Suomen hiihtomaajoukkueessa kuohuu MM-kisojen alla – valmentaja avautui Ylelle
Uutinen, jonka tekijä on Toimitus • Eilen 16.05




Suomen naisten viestijoukkueen kokoonpano Toblachin MM-kisoissa on puhuttanut vieläkin Suomessa.

Hyytävää – Kerttu Niskaselta järkyttävä paljastus IL:lle
Hyytävää – Kerttu Niskaselta järkyttävä paljastus IL:lle
© Toimittanut SuomiUrheilu.com
Kerttu Niskanen, Jasmi Joensuu ja Eveliina Piippo eivät olleet mukana Suomen joukkueessa. Hiihtolegenda Aino-Kaisa Saarinen avautui aiheesta Ilta-Sanomille, ja Jasmi Joensuu harmitteli puolestaan Iltalehdessä Anne Kyllösen kommentteja aiheesta.


Norjalaiset tutkijat kehottavat: tee tämä päivittäin ja pääse eroon vatsavaivoista!
Mainos
Lectinect Mage
Naisten hiihtomaajoukkueen päävalmentaja Jussi Piirainen on hämmästellyt kohua Ylellä. Hän ihmetteli sen saamia mittasuhteita.

– Aika yllättävää, että maailmancupin viestiä vielä pohdiskellaan puolitoista viikkoa kilpailun jälkeen varsinkin, kun maailmancupin viestillä ei ole ihmeempää merkitystä kokonaisuuden osalta. Sinänsä minusta aika mielenkiintoinen asia, että vielä keskustellaan, Piirainen sanoi Ylelle.

Piiraisen mukaan asiat olivat puhuttiin selväksi jo Toblachissa. Kaikki ymmärsivät missä mennään. Hän vieritti syytä pois joukkueen sisältä.

– Ainakin joukkueen sisällä nämä asiat on käsitelty jo paikan päällä ja joukkueen sisällä siinä ei ole ollut ymmärtääkseni minkäänlaista epäselvyyttä, eikä erimielisyyksiä silloin, kun asiat on sovittu. Näkemykseni on se, että näitä asioita on haluttu jälkikäteen nostaa uudestaan esille ja se ei ole välttämättä tullut joukkueen sisältä, miksi asiat uudestaan nousevat, Piirainen avasi Ylelle.

Tästä Ylen juttu. korvaako antti tuisku nais hiihtäjän onhan hän nainen nnaismainen ja haluaa olla nainen reikääkin tarjoo naisena liukuvoidettaa liukuu glider inn..

Lue myös: Kaisa Mäkäräisen päivitys MM-kisoista sai ampumahiihtomaailman sekaisin

vvv

antti tuisku kehittää hiihtoa takkaa päin hiihto ja sukupuolen vaihdos hiihto ei suksien vaiihto . seka viesti voi olla mitä tahansa sukupuolta kun tulee maaliin

ddd