Minkä takia ihmisen pitää nukkua tai mistä se johtuu että ihmistä rupeaa yleensä edes väsyttämään. Onko se joku elin mikä tarvitsee niin paljon lepoa että ihmisen pitää nukkua vai mikä siinä on? Huvikseen kysyn on vaan mietittänyt tämä asia.
minkä takia
Nukkumatti
2248
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
tai paremminkin nukkuessa aivot lepäävät, jos lepäävät... unessa lepää ainakin muu ruumis. lihasten kasvu muunmuassa tapahtuu levossa.
aivojen touhusta: kai se käytännössä on jotain sellaista, että unen ajaksi ulkopuoliset ärsykkeet (lukuunottamatta joitain vaistomaisia, joihin kaikki heräävät) sulkeutuvat. unen aikana aivot käsittelevät lyhytkestoiseen muistiin varastoitunutta tietoa pidempiaikaiseen säilöön. miten, ei mitään havaintoa. tai millaista tietoa, siitäkään ei mitään havaintoa. villi veikkaus on, että evoluution aikana lajin säilymisen kannalta tärkeät tiedot menevät pitkäaikaiseen muistiin. tai sitten sellaiset, jotka aivoissa tulkitaan lajin tai oman itsen säilymisen kannalta tärkeiksi. loput unohdetaan.
jos ei nuku tai joutuu olemaan vähällä unella, alkaa ruumis lopulta sairastua fyysisesti ja ihmisen ajatus ei enää toimi samallalailla, kuin hyvin levänneellä. itse olen ollut viikon melkein nukkumatta ja kyllä se loppuaika oli sellaista tunnelia, että älykkyysosamäärä oli varmaan puolessa. ympäristöstä "älysin" ainoastaan sen, mihin täysillä keskityin tai mihin juuri silloin tarkasti katsoin. kaikki muu meni täysin ohi.
Omassa työssäni tämä kysymys ponnahtaa silmille jatkuvasti. On selvää, että ihminen (ja monet muut eläimet) tarvitsee unta. Pakolla hereillä pitäminen johtaa lopulta koe-eläimen kuolemaan, eli kyseessä ei voi olla yksinkertaisesti energian säästämiseksi kehitetty "low-active"-fysiologinen tila. Energian säästäminen nukkumalla "hyödyttömän" ajan yli on varmasti yksi unen funktio. Muitakin syitä siis on, eikä kysymykseen vielä ole lopullista vastausta.
Monien hormonijärjestelmien toiminta muuttuu unen aikana. Esimerkiksi kasvuhormonia erittyy eniten unen aikana. Samoin melatoniini ("unihormoni") eritys liittyy kiinteästi vuorokausisykliin ja sillä on muitakin kuin viereystilaa sääteleviä vaikutuksia. Tämä voi osaltaan selittää unen tarvetta.
Yleisen uskomuksen mukaan unen aikana myös prosessoidaan lyhytkestoisia muistijälkiä pidempikestoiseen muotoon ja "poistetaan" tarpeettomaksi käyneitä muistoja (biologinen "kovalevyn eheytys"). On esitetty, että univaiheista REM (johon liittyy usein unen näkemistä) olisi ns. tosielämää simuloiva malli, jonka avulla aivojen hermoverkkoja koeajetaan. Muiden univaiheiden aikana sitten korjattaisiin havaitut virheet. REM unta on erityisen paljon pienillä lapsilla, joilla oppiminen on kiivasta. Myös unen tarve on pikkulapsilla isompi kuin aikuisilla.
Mahdollisesti unen aikana myös korjataan konkreettisia fysiologisia vaurioita, lisäksi immuunijärjestelmän toimintaa ja kudosten uusiutumista runsas lepo tehostaa: lepo siis on ihan oikeasti lääke moneen vaivaan.
Mitä ilmeisimmin aivot ovat se elin, joka kriittisimmin lepoa kaipaa (tai aivothan säätelevät lopulta koko kehon toimintaa, eli kun aivot lepäävät niin keho lepää). Yksityiskohtaisia syita unentarpeeseen ei kuitenkaan vielä täydellisesti tunneta.