Oletko ollut naimisissa tai ajatellut että menet naimisiin kumppanisi kanssa.
Nykyään ero tulee aika helposti joten miksi naimisiin meno tarkoittaa että lupautuu toiselle loppuelämäksi. Kuitenkin joku pieni riita tulee ja ero sen jälkeen.
Miksei voi vaan seurustella normaalisti koska se olisi lopulta paljon helpompaa. Jos haluaa erota niin ei tarvii oikeudessa riidellä.
Nykyään ero tulee aika helposti joten miksi naimisiin meno tarkoittaa että lupautuu toiselle loppuelämäksi. Kuitenkin joku pieni riita tulee ja ero sen jälkeen.
Miksei voi vaan seurustella normaalisti koska se olisi lopulta paljon helpompaa. Jos haluaa erota niin ei tarvii oikeudessa riidellä.
Vastaukset 88
Vanhimmat
Joo ei enää avioon. Riidellä ja toista mieltä saa olla ilman aamentakin.
Niinkö!
En ole kiinnostunut roolileikin yksityiskohdista.
En oo ollu naimisissa. Itelle avioliitto ei niin merkityksellinen asia oo ja pystyn kyllä lupautumaan ja sitoutumaan rakkaaseeni loppuelämäksi ilman avioliittoakin. Mutta jos se rakkaalleni tärkeää olisi niin olisin kyllä valmis naimisiinkin menemään.🙂.
Siksi, jos molemmat omista syistään johtuen niin haluavat. Olen ollut aviksessa.
Minkä aikaa olit?
Viitisen vuotta sitä riemua kesti.
Kestipä vähän aikaa.
Enemmän kuin monilla muilla, vähemmän kuin toisilla, mikä nyt keneltäkin onnistuu.
Olisit pysynyt avioliitossa.
Mä olen ollut 34 vuotta avioliitossa. :D
Olisin, mutta sitä päätöstä ei yksin tehdä.
Toisilta se käy 😊
Näinhän se on ja miksi olla pakolla aviossa jos elämästä yhdessä ei vain tule mitään onko avioero todella osoitus epäonnistumisesta vai vain osoitus siitä ettei ollut tutustunut toiseen riittävästi ennen kuin meni avioon tämän kanssa
Elohan kyllä sujui, mutta jotain puuttui, niin sitten katselemaan maailmaa.
En minä pidä päättyneitä suhteita epäonnistumisina, vaan vain matkoina jotka opettivat jotain ihmisestä.
Avioero ei ole epäonnistuminen vaan elämän kokemus. "ettei ollut tutustunut toiseen riittävästi", oletko kuullut, että ihmiset muuttuu elämän varrella?
Toiset paljonkin ja toiset ei yhtään ja joistain tulee vitusti pahempia ajan ja iän myötä kuka muuttuu mitenkin ja kuka ei mitenkään
Avioliitto on mielestäni aika turhaa. Toki syitä on monia mennä avioon, toisaalta syitä on myös olla menemättä.
Itse en usko avioliittoon.
Naista, jota arvostan ja syvästi rakastan, kutsun mieluummin vaimoksi kuin naisystäväksi.
Naisystävä kun voi olla ihan vain ystäväkin siitäkin huolimatta vaikka tämän kanssa olisikin intiimistikin yhdessä seksi kun ei tarkoita seurustelua vaikka useimmat naiset niin luuleekiin jos seurustelusta ei ole yhdessä puhuttu silloin ei ole seurustelu suhdetta on vain ystävyys suhde
Olen ollut kihloissa kolmesti ja aviossa kerran. Enää en näe kumpaakaan mielekkäänä juttuna, en kihloja enkä avioliittoa.
Avoliitossa elän ilman sormuksia ja avioon ei olla kumpikaan haluttu eikä haluta, ainakaan toistemme kanssa ja minä en kenenkään muunkaan kanssa. 😜
Jos ei muutoin rakkaus riitä sinetiksi, sitten on parempi erota eikä avioitua.
En tule menemään koskaan naimisiin. Kosittu on pariinkin otteeseen, vaikka olen miehille kyllä jo heti alussa tehnyt selväksi, että en ole menossa naimisiin. Tosin toinen käsittääkseni halusi ihan vaan kihloihin, joka taas on minusta vielä naimisiinmenoakin typerämpää. Ja siis naimisiinmenon vastustukseni ei liity eron mahdollisuuteen, vaan pidän ylipäänsä koko tapaa typeränä.
Sinkuksi olet jäänytkin eli yksinäiseksi ja vanhaksipiiaksi ja niil miehil o ny vaimot ja sinä ypö yksin
Mistä moista päättelet? Olen ollut kohta kymmenen vuotta onnellisesti parisuhteessa.
Isälläsi ja äidilläsi on kivaa meirän tyttö se ei kelpaa miehille se o vanhapiika
Harvemmin parisuhteessa olevia perheellisiä naisia puhutellaan vanhoiksipiioiksi. No ehkä teillä päin on sitten noin.
Ylempänä sanoit muuta mut ehkä mies etsii koko ajan sitä neiti oikeaa ja tulevaa vaimoaan ja käy luonasi kyläilemässä se ei oo suhde
No osaat varmaan sanoa missä kohtaa yllä sanoin, etten olisi parisuhteessa. Juu, en tosiaan ole parisuhteessa kummankaan niistä kosineista kanssa, tietenkään. Vaan missä kohtaa sanoin, etten olisi parisuhteessa? Opettele lukemaan, vaikka et kirjoittaa osaakaan.
Mies on asunut yhdessä kansani saman katon alla yhdeksän vuotta ja jälkikasvuakin on. Että juu, hän ei vieraile täällä, vaan asuu täällä ja omistaakin osan tästä asunnosta.
Leikitään sitten noin
Leiki sinä mitä tahdot. Minun ei tarvitse.
Tuo voinee siis tulkita niin, että huomasit itsekin, että en ottanut missään kohtaa tuota tekstiä kantaa nykyiseen parisuhdestatukseeni. Jos olisit sellaisen kohdan löytänyt, jonka olisit voinut edes yrittää vääntää sellaiseksi, niin olisit sen vääntänyt.
Älä puhu potaskaa ei kukaan mies osta taloa tyttöystävän kanssa ja omistaa puolet ja jos miehelle tai miehille sanot en koskaan EN KOSKAAN MENE KANSSASi NAIMISIIN niin tuskin kukaan mies sen jälkeen kanssasi tosissaan on normaali mies eroaa heti mut joku korkeastikoulutettu tai tinderimies voi panna sen aikaa kunnes löytää kunnon naisen ja vaimon niin tuskin kanssasi taloo ostaa puoliksi tai rahaa sinuun hakkaa eli älä puhu potaskaa
Sinä et kummine kuvitelminesi ole kaikki maailman miehet, et edes kaikki Suomen miehet. Normaali mies nimenomaan pysyi kanssani, toisin kuin ne varsin oudot tapaukse, joilla oli pakkomielle kosia. Toinen tosiaan ei edes halunnut naimisiin, vaan nimenomaan kihloihin, joka nyt on aivan kahelia.
Mieheni on muuten ammattikoulutettu duunari.
Ja silloin kun me aloimme seurustella, niin Tinder oli ehkä juuri ja juuri keksitty, mutta se ei tainnut olla vielä Suomessa. Hän ei siis mitenkään voi olla mikään tindermies.
Siinä olet kyllä oikeassa, että hän ei ostanut taloa kanssani puoliksi. Hän osti minulta puolet talosta, jonka minä jo omistin.
Kyllä minä olen mies ja jos noin olisi kutwn sanot eli leikitään niin se ei olisi edes miäs vaan hieho se olis mut ei miähetkään kanssasi olis on ne sentään miähiä
Siihen en ota kantaa oletko mies vai et. Voi olla, että olet. Voi olla, että et ole. Se ei oikeastaan ole edes oleellista, sillä miehiäkin on niin monenlaisia. Edustamasi ajattelutapa vaan ei edusta mitään yleistä miesten ajattelutapaa.
No hyvä, sillä moista mieskummajaista en huolisikaan.
Menes nyt nukkumaan olet juovuksissa eli jutellaan huomenna uudestaan nyt selvität pääsi ja menet yö puulle hyvää yötä
Kyllä mä ainakin poikani äidin kanssa ostin yhdessä talon mikä jäi.poikani äidille kun erottiin eikä me ainakaan oltu naimisissa paperit vaan tehtiin niin ettei hänelle aiheutunu ylimääräistä vero rasitetta ja hieman alta viistonnia oli lopulta se osuus josta luovuin ni ei menny lahjaveroa siltäkään osin eikä mua ainakaan vituttanu poika sen talon äidiltään jokatapauksessa perii
Jos täällä joku on juovuksissa, niin se olet sitten sinä. Minä nimittäin en juo alkoholia. Eipä se tosin yllättäisi, jos olisitkin juovuksissa. Sen verran sekoja sun juttusi ovat.
Palstalainen voi mennä naimisiin vain toisen palstalaisen kanssa.
Perinnönjakoon liittyvät asiat (lesken avio-oikeus ja asumissuoja) ovat tärkeitä, mutta avopuolisot voivat hoitaa ne myös testamenteillä.
Aviopuolisot ovat elatusvelvollisia toisiaan kohtaan, mutta olisi outoa, elleivät myös samassa taloudessa asuvat avopuolisot elättäisi toisiaan. (Asiaa ei toki avoliiton perusteella voisi riitauttaa tuomioistuimessa.)
Avioliitto tekee miehestä automaattisesti juridisen isän lapselle, jonka vaimo synnyttää liitossa (riippumatta miehen biologisesta isyydestä). Avoliittoon syntyvän lapsen isyys täytyy tunnustaa, jonka jälkeen se vahvistetaan jurudiseksi isyydeksi.
Hyvän, rakkaudellisen suhteen tunne-elämä, kommunikaatio, läheisyys, sitoutuneisuus ja kaikenlainen muu ihanuus ei mielestäni riipu siitä, onko puolison juridinen asema turvattu avioliitolla vai jollain muulla järjestelyllä, kuten testamentillä tai isyyden erillisellä vahvistamisella. Toiselle voi myös lupautua loppuelämäksi ihan kahden kesken ilman, että sitoo avioiiton, kuten me olemme tehneet omassa suhteessani. Kyseessä ei ole juridinen sopimus vaan rakkaudentunnustus.
🦄
Oli naimisissa tai ei niin ei mies ole lapsen isä jos ei ole avioeron paikka
Avioliitto on nimenomaan juridinen sopimus. Parin välinen testamentti ei ole sama kuin avio-oikeus.
Monet elävät avioliitossa, jossa toinen osapuoli pettää. Et voi puhua kaikkien puolesta.
🦄
Samaa mieltä molemmista. Oliko sinulla jotain kommenttia liittyen näihin kahteen faktaan, vai halusitko vain toistaa ne tai tarkentaa niitä?
🦄
Ja se astuu voimaan heti tai tapahtuu kamaluuksia ja karmeita
Nykypäivänä aviomieskin voi halutessaan vaatia isyystestiä etenkin jos hänellä on syytä epäillä että toinen on häntä pettänyt ni ehkä olisi jopa suotavaa sitä vaatia pyytää
Naimisiin mennnään jos vaikka rikastuu. Puoliso saa omaisuutesi jos kuolet.
Mahdolliset lapset kyllä perii omaisuuden.
Puoliso perii puolet ja lapset jakavat toisen puoliskon.
Puoliso ei peri penniäkään. Yleinen harhaluulo, että puoliso perisi, vaan ei peri.
Puoliso ei peri mitään. Jos perillisiä ei ole, leski saa esim. asumisoikeuden kotiinsa.
Minä taas en halua edes periä avomieheltäni mitään. Jättäköön kaiken meidän yhteisille lapsille. He niitä perintöjä saattaa jopa tarvita joskus. Minä en.
Jos olisin ikinä uudessa parisuhteessa, en siinäkään haluaisi periä kumppaniltani mitään. Hän pitäköön omaisuutensa perillisillään, ketä lienevätkään. Ei kiinnosta maalliset saamiset. Tunteita ja yhteisiä elämyksiä sen sijaan kaipaan aina parisuhteessa.
Olen ollut avioliitossa 25 vuotta. Sitten erosin, en kerro syitä. Minulle yksi avioliitto riitti.
En oo ollu naimisissa enkä kihloissa mutta oon kuunnellut eroja. En tiedä miks mutta kaikesta huolimatta se on salainen unelma. Oon kuitenkin valmis tinkiin siitä unelmasta kunhan vaan se kumppani on vierellä rakkaudesta.
On kai se avioliitto kaunis unelma jos sen solmii kaksi toisiaan aidosti rakastavaa ihmistä eikä kummallakaan ole ns. ketunhäntä kainalossa syystä tai toisesta
Aidossa rakkaudessa ei tollanen tuu edes mieleen toisesta, ja jos tulee niin sitten on omassa ajatuksessa vikaa ja varmasti takana petollinen liitto minkä varjolla saa kohdella kaikkia kun roskaa. Mutta mitäpä minä tiedän avioliitoista. Sen tiedän että mun avioliitto tulee tapahtuun rakkaudesta.
Vauvalla pitää olla isä ja äiti. Saavat yhdessä hoitaa vauvaa. Naimisin menosta tulee monelle mieleen kirkko. mutta sen soi tehdä helpommallakin. Tuomari vihkii, eikä tarvi järjestää tuhansia maksavia häitä. Sitten kun lapset on jo isompia, niin sitten voi erota. Mullakin meinas hermo mennä, kun aina oli jompi kumpi kotona, mutta lopulta tajus erota. Ette usko kuinka rasittavaa on koko ajan raportoida mihin meet, mistä tuut ja mitä teet. Tietenkin yh:n lapsena myös vastuu kasvaa, mutta se kehittää ja auttaa myöhemmässä elämässä.
On helpompi kun lapsi kertoo vanhemmalleen vanhemmilleen minne menee niin vanhemman ei tartti olla huolissaan ja toki suunnilleen mihin aikaan on tulossa kotiin vähentää vanhemman huolta meinaan kummasti
Jos kuten avaaja kertoo pienen riidan johtavan eroon, niin ei avaaja ole ainakaan vielä kasvanut aikuiseksi. Älä tosiaan edes ajattele naimisiin menoa pitkään aikaan, jos koskaan.
Tuo on totta, pisti itsekin silmään, että pienen riidan vuoksi erottaisiin. Lisäksi avioliitosta ei erota lähellekään niin usein kuin avoliitosta.
Olin pitkään kihloissa ajatuksena mennä naimisiin, mutta se ei sitten koskaan toteutunut. Pystyn 100%:sti sitoutumaan ilman avioliittoakin, minulle henkinen sitoumus on tärkein, mutta en kiellä sitä, etteikö naimisiin meno olisi ollut toiveissani. Niin ei kuitenkaan koskaan käynyt ja on hyvin todennäköistä, etten tulekaan menemään koskaan naimisiin. Olen tuon takia joutunut tekemään jonkinlaista surutyötä, ehdin kuitenkin haaveilla häistäni aika pitkään, mutta tällä nyt mennään. Elämässä on onneksi paljon kaikkea muuta ihanaa, mistä saa iloa elämään.
Eikä sitä tiedä jos jossain kohti elämääsi kohtaat miehen jonka kanssa haluat avioon joka haluaa sinun kanssa avioon et ei sitäkään haavetta kenties kannata täysin haudata
No en ole täysin haudannut sitä haavetta, mutta tunnustan realiteetit. Todennäköisyys avioitumiselle on huomattavasti vähäisempi nyt kun olen jo yli nelikymppinen. Jos nyt sellaisen parisuhteen kuitenkin löytäisi, missä kaikki menisi kohdilleen, niin avioliitto voisi olla ihan mahdollinen, mutta en elä sitä odotellen.
Avioliitto mielenkiintoinen instanssi sinäällään sen tarkoitusta tuskin kukaan tietää varmasti itse ajattelisin että naimisiin menisi kaksi ihmistä jotka oikeasti välittävät ja rakastavat toisistaan toisiaan ja näin ollen haluavat viettä loppuelämänsä yhdessä toisiaan rakastaen ja toinen toisestaan huolta pitäen ja omalla tavallaan kaunis tapa antaa toiselle lupa kutsua omakseen vaikkakin kummankin tulisi silti tiedostaa se tosiasia että ei toista omista siitäkään huolimatta on vain omalla tavallaan sitoutunut kasvamaan jonkun kanssa yhdessä avioparina
Normaali ihminen menee naimisiin rakkauden takia.
T:lyhytfleda
Niin. Kuinka moni edes lukee avioliittolain läpi, ennen kuin solmii avioliiton?
Ellei lue, asiassa ei pitäisi olla yhtään mitään normaalia.
🦄
Jep. Hyvin harva tuntuu olevan tietoinen mihin sitä naimisiinmennessään tulee samalla sitoutuneeksi. Tuntuvat ajattelevan sen toiaan vain joksikin todistukseksi rakkaudesta. Se ei ole normaalia. Harva sitä muita lakipapereita noin vaan allekirjoitteleen välittämättä ollenkaan mitä niissä lukee.
Totta se on myös rakkauden osoitus kun menee avioon.
T:lyhytfleda
Tai sitten ei. Monille se on lähinnä tilaisuus tehdä rahaa.
Miksi hemmetissä täällä jauhetaan tuosta että avioliitto olisi joku osoitus rakkaudesta? Avioliitto on nimenomaan oikeudellinen sopimus mihin kuuluu yhtä sun toista velvollisuutta ja oikeutta.
Missä se raha?
Aviopuolisoa on velvollisuus elättää.
https://youtu.be/xQ9RCDxftl4
Per-kel
Olen ollut avioliitossa.
Kyllä voisin mennä naimisiin toisenkin kerran, jos vielä löydän hyvän kumppanin, mutta ei se ole minulle välttämätöntä, jos ei hänellekään.
Ei pienet riidat parisuhdetta kaada. Harvassa liitossa ei koskaan olla erimielisiä. Olennaista on se, kuinka asioista puhutaan ja erimielisyydet selvitetään.
Jotkut halventavat avioliiton eroamalla jatkuvasti ja avioitumalla yhä uudestaan ja uudestaan.
Sellaisia ihmisiä on todella vähän, ainakin Suomessa. Toisia avioliittoja solmii noin 20% ja kolmansia noin 4% ja sitä useampia vain prosentin murto-osa.
Vähemmän niin varmaankin tapahtuu, koska avioliiton suosio alkaa olla selvässä laskussa.
Avioliitosta on tullut vähemmistön elämäntapa alle nelikymppisillä ja sen suosio on hiipunut myös jo 40-50 vuotiaillakin.
En ihan ymmärrä tuota näkökantaa. Ihan sama eroaako kolme kertaa aviopuolisosta vai avopuolisosta.
Tuosta fraasista "halventaa avioliitto" tulee väistämättä vaikutelma siitä, ettei ihmisillä tai heidän tunteillaan olisi läheskään yhtä suurta merkitystä kuin avioliitolla instituutiona. 😁
🦄
Aviossa olevat naiset on parhaita, Ne on pienessä pöhnässä niin kyllästyneitä äijäänsä ja valmiita kokeilee toisenlaista rakastajaa Nam.
Hyvä kysymys. Jo instituutiona vanhentunut ja ennen kaikkea luonnoton/epänormaali muoto. Ei ihmistä ole tarkoitettu yhdistymään toisen kanssa jonkinlaisen... tekopyhän rituaalin edessä. Arkioikeudelliset seikat toki luku sinänsä mutta symbolisesti syvältä. Luonnotonta.
Ketkut menevät naimisiin leskeneläke mielessään.
Ajatelkaa. Tämä valtio voi palkita ihmistä siitä, että onnistuu hankkimaan itselleen korkeamman elintason naimakaupan kautta, tottuu tähän elintasoon ja jää sitten leskeksi!?!?
Mitä h.lvetin paskaa nykyaikana?
Koska tällaiset agraarisuomen jäänteet saadaan lakkautettua?
-keinovaginamies-
Musta on kiva pitää sormusta. Se tärkein syy.
Kerran olin naimisissa. Sitten meillä oli koira ja farmariauto. 🤣
>simiti<