Minulle riittää silloin tällöin. Minusta teot ja asenteet, suuret tai pienet, kertovat siitä paljon enemmän. Onhan sitä mukavaa tai lohduttavaa kuulla mutta silti usein itsestään selvyys jos joku kuitenkin aina jaksaa pysyä lähellä, meni hyvin tai ei.
Jos joku olisi kertomassa jatkuvasti joka päivä että "rakastan sinua" jne. alkaisi tulla jo hieman epätodellinen olo. Niin että mikä tuon aiheuttaa ja onko epätoivo kyseessä.
Paljonko tarvitset sanallista varmistusta sille että joku rakastaa sinua?
86
594
Vastaukset
"Minulle riittää silloin tällöin. Minusta teot ja asenteet, suuret tai pienet"
Sama on oma näkemykseni siitä mikä itselleni riittää ja sen myös jakelen kumppanille. Enemmän tosiaan painaa ne teot, se että rakkaus näkyy arjessa tekoina, huolehtimisena ja välittämisenä siitä mitä me ollaan yhdessä.- Anonyymi
Jos oikeasti painat 64 et ole se joksi sua luulin.
Anonyymi kirjoitti:
Jos oikeasti painat 64 et ole se joksi sua luulin.
Luulottelu ja olettaminen ei kannata ikinä, niillä kerjää itselleen vain pettymyksiä jonoon 😉
- Anonyymi
randombypasser kirjoitti:
Luulottelu ja olettaminen ei kannata ikinä, niillä kerjää itselleen vain pettymyksiä jonoon 😉
En ole pettynyt sinäkö olet?
Anonyymi kirjoitti:
En ole pettynyt sinäkö olet?
En, pois se minusta. Mutta luulemalla tai olettamalla usein pääty jonkinlaiseen pettymykseen. Siksi totesin asian edellä. Kun asioita selvittää, kysyy, on ei tarvitse luulla.
- Anonyymi
randombypasser kirjoitti:
En, pois se minusta. Mutta luulemalla tai olettamalla usein pääty jonkinlaiseen pettymykseen. Siksi totesin asian edellä. Kun asioita selvittää, kysyy, on ei tarvitse luulla.
Ei minua sun paino kiinnosta.
Anonyymi kirjoitti:
Ei minua sun paino kiinnosta.
Näytti kiinnostavan, kun se oli yksi määrittävä tekijälle sille, että päädyit miettimään olisinko joku toinen.
- Anonyymi
randombypasser kirjoitti:
Näytti kiinnostavan, kun se oli yksi määrittävä tekijälle sille, että päädyit miettimään olisinko joku toinen.
Ei paino kiinnostanut vaan se ihminen.
Anonyymi kirjoitti:
Ei paino kiinnostanut vaan se ihminen.
Hyvin todennäköisesti en ole se ihminen jota etsit. Tai mistä sitäkään ikinä tietää.
- Anonyymi
randombypasser kirjoitti:
Hyvin todennäköisesti en ole se ihminen jota etsit. Tai mistä sitäkään ikinä tietää.
En etsi ketään enkä usko että hän olisit.
Anonyymi kirjoitti:
En etsi ketään enkä usko että hän olisit.
Mutta jokin sinut ajoi pohtimaan, että olisiko se sittenkin mahdollista, että olisin joku tietty...
Haluatko kertoa mikä?- Anonyymi
randombypasser kirjoitti:
Mutta jokin sinut ajoi pohtimaan, että olisiko se sittenkin mahdollista, että olisin joku tietty...
Haluatko kertoa mikä?Haluatko että olisit kun kysyt noin?
Anonyymi kirjoitti:
Haluatko että olisit kun kysyt noin?
Enemmänkin kiinnostaa se miten päädyit puntaroimaan asiaa ylipäänsä. Ja voihan se olla, haluaisinkin, mutta en mitenkään pelkän kirjoittelun perusteella.
- Anonyymi
randombypasser kirjoitti:
Enemmänkin kiinnostaa se miten päädyit puntaroimaan asiaa ylipäänsä. Ja voihan se olla, haluaisinkin, mutta en mitenkään pelkän kirjoittelun perusteella.
Vastasit jännästi.
Anonyymi kirjoitti:
Vastasit jännästi.
Aaaaa, lisää mielenkiintoisia mysteerejä... Nyt kiinnostaa jo kaksia asiaa, tuo aiemmin esittämäni ja nyt tämäkin. Eli miksi sanoit noin, miksi koet edellisen viestini sisällön jännästi esitetyksi?
Olen utelias paskiainen, myönnän 😉- Anonyymi
randombypasser kirjoitti:
Aaaaa, lisää mielenkiintoisia mysteerejä... Nyt kiinnostaa jo kaksia asiaa, tuo aiemmin esittämäni ja nyt tämäkin. Eli miksi sanoit noin, miksi koet edellisen viestini sisällön jännästi esitetyksi?
Olen utelias paskiainen, myönnän 😉Kun vastasit että ehkä haluaisit olla. 😊
Anonyymi kirjoitti:
Kun vastasit että ehkä haluaisit olla. 😊
Aivan. Ja onhan se toki mahdollista, voisihan asia alkaa keskustellessa kirkastumaan, että todella tiedämme toisemme irl myös, mutta emme vain ehkä ole hetkeen olleet tekemisissä, olisimme tavallaan hukanneet aiemman yhteyden, mikä se sitten lieneekään. Siten voisi ollakin mielenkiintoista ja mukavaa tavallaan löytää toisemme uudelleen tätä kautta, anonyymisti virtuaalimaailmasta 😁
Palaan takaisin edelliseen asiaan eli:
"Enemmänkin kiinnostaa se miten päädyit puntaroimaan asiaa ylipäänsä"
Koska uteliaan lisäksi olen myös sitkeä. Paskiainen 😂- Anonyymi
randombypasser kirjoitti:
Aivan. Ja onhan se toki mahdollista, voisihan asia alkaa keskustellessa kirkastumaan, että todella tiedämme toisemme irl myös, mutta emme vain ehkä ole hetkeen olleet tekemisissä, olisimme tavallaan hukanneet aiemman yhteyden, mikä se sitten lieneekään. Siten voisi ollakin mielenkiintoista ja mukavaa tavallaan löytää toisemme uudelleen tätä kautta, anonyymisti virtuaalimaailmasta 😁
Palaan takaisin edelliseen asiaan eli:
"Enemmänkin kiinnostaa se miten päädyit puntaroimaan asiaa ylipäänsä"
Koska uteliaan lisäksi olen myös sitkeä. Paskiainen 😂En usko että olet kukaan jonka tietäisin tai tuntisin.
Anonyymi kirjoitti:
En usko että olet kukaan jonka tietäisin tai tuntisin.
Hieno väistöliike ja hyvin arvattavakin 😁
Varsin epätodennälöistä se onkin, että olisimme muutenkin tuttuja toisillemme. Tosin tunnen, tiedän niin jumalattoman liudan ihmisiä, että koko S24:n keskusteluissa on varmasti enemmän tai vähemmän satunnaisesti kymmenittäin tietämiäni ihmisiä ja melko varmasti jokunen täällä Suhteet-alueen aliosastoillakin.- Anonyymi
randombypasser kirjoitti:
Hieno väistöliike ja hyvin arvattavakin 😁
Varsin epätodennälöistä se onkin, että olisimme muutenkin tuttuja toisillemme. Tosin tunnen, tiedän niin jumalattoman liudan ihmisiä, että koko S24:n keskusteluissa on varmasti enemmän tai vähemmän satunnaisesti kymmenittäin tietämiäni ihmisiä ja melko varmasti jokunen täällä Suhteet-alueen aliosastoillakin.Totean sivusta vain ihan tuohon tuntemiseen, että Suomi on lopulta ihan jumalattoman pieni maa. Jokainen meistä tuntee korkeintaan parin muun henkilön kautta samoja ihmisiä ja hyvin suurella todennäköisyydellä ihan vaan muutamalla kysymyksellä ja rehellisellä vastauksella todella monilta löytyisi ihan samojankin tuttuja.
Anonyymi kirjoitti:
Totean sivusta vain ihan tuohon tuntemiseen, että Suomi on lopulta ihan jumalattoman pieni maa. Jokainen meistä tuntee korkeintaan parin muun henkilön kautta samoja ihmisiä ja hyvin suurella todennäköisyydellä ihan vaan muutamalla kysymyksellä ja rehellisellä vastauksella todella monilta löytyisi ihan samojankin tuttuja.
Kyllä, tämä tuli aikanaan huomattua Facessa, ihmeellisiä yhteyksiä löytyi vähän väliä 😁
- Anonyymi
randombypasser kirjoitti:
Hieno väistöliike ja hyvin arvattavakin 😁
Varsin epätodennälöistä se onkin, että olisimme muutenkin tuttuja toisillemme. Tosin tunnen, tiedän niin jumalattoman liudan ihmisiä, että koko S24:n keskusteluissa on varmasti enemmän tai vähemmän satunnaisesti kymmenittäin tietämiäni ihmisiä ja melko varmasti jokunen täällä Suhteet-alueen aliosastoillakin.Silloin kun olet parisuhteessa niin pussailetko paljon?
Anonyymi kirjoitti:
Silloin kun olet parisuhteessa niin pussailetko paljon?
En voi sanoa olevani aktiivipusuttelija, mutta kahden kauppaahan se aina on. Eli on mahdollista, hyvinkin mahdollista itse asiassa, että exänikään eivät hirveän aktiivisia pusuttelijoita olleet. Olivat enemmän ns. suoran toiminnan leidejä 😉
- Anonyymi
randombypasser kirjoitti:
En voi sanoa olevani aktiivipusuttelija, mutta kahden kauppaahan se aina on. Eli on mahdollista, hyvinkin mahdollista itse asiassa, että exänikään eivät hirveän aktiivisia pusuttelijoita olleet. Olivat enemmän ns. suoran toiminnan leidejä 😉
Jos kumppani tykkää entä silloin onko niin ettet tykkää itse vai johtuiko se niistä kumppaneista?
Anonyymi kirjoitti:
Jos kumppani tykkää entä silloin onko niin ettet tykkää itse vai johtuiko se niistä kumppaneista?
Onhan pusuttelu kivaa, kyse on vain siitä mikä on kummallekin se riittävän hyvä määrä. Ja aika äkkiä se johtaa muunlaiseen läheisyyteen kylläkin 😁
- Anonyymi
randombypasser kirjoitti:
Onhan pusuttelu kivaa, kyse on vain siitä mikä on kummallekin se riittävän hyvä määrä. Ja aika äkkiä se johtaa muunlaiseen läheisyyteen kylläkin 😁
Ei kai joka kerta johda voi kai sitä muuten vaan pusutella kumppania?
Anonyymi kirjoitti:
Ei kai joka kerta johda voi kai sitä muuten vaan pusutella kumppania?
Enpä tiiä... Paha kysymys... Tuu kokeilee?
- Anonyymi
randombypasser kirjoitti:
Enpä tiiä... Paha kysymys... Tuu kokeilee?
Sun huuliako?
Anonyymi kirjoitti:
Sun huuliako?
Ootas... yhdet... toiset... kolmannet... noo, voithan tietty pusutella noita kahta mirriänikin, niin katsotaan mitä tapahtuu. Mutta prinssejä ei saa suutelemalla kuoriudu, kuten minustakaan 😂
- Anonyymi
randombypasser kirjoitti:
Ootas... yhdet... toiset... kolmannet... noo, voithan tietty pusutella noita kahta mirriänikin, niin katsotaan mitä tapahtuu. Mutta prinssejä ei saa suutelemalla kuoriudu, kuten minustakaan 😂
Pus pus.
- Anonyymi
randombypasser kirjoitti:
Ohhoh 😚
🌹❤️
Anonyymi kirjoitti:
🌹❤️
Hmm, nyt kun pusuteltiin, alkoi tekemään mieli... Minähän sanoin! 😉😂
- Anonyymi
randombypasser kirjoitti:
Hmm, nyt kun pusuteltiin, alkoi tekemään mieli... Minähän sanoin! 😉😂
Höpö höpö🤭😊
Anonyymi kirjoitti:
Höpö höpö🤭😊
Ei ole nyt höpö höpöä, vaan sinulle merkki hypätä taksiin hopi hopi, koska aiheutit tämän 😁
No niin, liikettä, tulee lisää 😚😘😏- Anonyymi
randombypasser kirjoitti:
Ei ole nyt höpö höpöä, vaan sinulle merkki hypätä taksiin hopi hopi, koska aiheutit tämän 😁
No niin, liikettä, tulee lisää 😚😘😏Höpö höpö höpö höpö😍👄
Anonyymi kirjoitti:
Höpö höpö höpö höpö😍👄
Huoh... Ja lisää suukkoja, mutta ovikello ei soi... Kai mun sit tarttee mennä hoitamaan asia itsekseni... Tällä kertaa 😁😘👄
- Anonyymi
En koskaan sanoja, puhe on halpaa. Teot merkitsevät.
- Anonyymi
Kyllähän se nyt on kiva kuullakin aika ajoin. Mutta teot ratkaisee. Jos teot ja sanat on ristiriidassa niin ei niillä sanoilla oikeastaan ole silloin merkitystä .
- Anonyymi
Kunhan sanoo muutaman kerran viikossa että joo, niin kyllä se mulle riittää.
Tai oikeastaan pääasia että ei sano niitä eitä juuri näiden ratkaisevien hetkien kohdalla.
-keinovaginamies- - Anonyymi
sanoilla eikä millään henkilökorte3illakan voi todewntaa mitään henkilöä on onge4lmwqllistwq
- Anonyymi
No onhan se tietysti kiv, jos toinen sen joskus ääneen sanookin, mutta sanat ovat halpoja, enkä mä oikeastaan sanoja tarvitse. Teoilla ja käytöksellä on väliä, ei sanoilla.
- Anonyymi
Lisään vielä, että minulle tärkein rakkauden kieli on kosketus, halaukset ja suukot jne. Itse kyllä myös sanon usein, mutta jos se on toiselle vaikeaa, niin ei hänen tarvitse.
Anonyymi kirjoitti:
Lisään vielä, että minulle tärkein rakkauden kieli on kosketus, halaukset ja suukot jne. Itse kyllä myös sanon usein, mutta jos se on toiselle vaikeaa, niin ei hänen tarvitse.
"Lisään vielä, että minulle tärkein rakkauden kieli on kosketus, halaukset ja suukot jne. Itse kyllä myös sanon usein"
-Samaten mulla. Ja toiselle se on yleensä vaikeampaa, kun mulle. Ollut ainakin kaikissa suhteissani, aivan jokaisessa missä olen ikinä ollut.- Anonyymi
G-LoveR kirjoitti:
"Lisään vielä, että minulle tärkein rakkauden kieli on kosketus, halaukset ja suukot jne. Itse kyllä myös sanon usein"
-Samaten mulla. Ja toiselle se on yleensä vaikeampaa, kun mulle. Ollut ainakin kaikissa suhteissani, aivan jokaisessa missä olen ikinä ollut.Mä en ole aina itsekään osannut sanoittaa tunteitani eikä se ole aina ollut mulle helppoa. Olen siis ollut joskus sellaisesakin parisuhteessa, jossa mies sanoitti tunteitaan enemmän. Vaan hänen kohdallaan kaikki se mitä sanottiin ei ehkä ollut ihan valtavan syviä tunteita. En mä hänen tunteitaan vähättele, vaan totean, että ne olivat ehkä hieman ailahtelevia.
Anonyymi kirjoitti:
Mä en ole aina itsekään osannut sanoittaa tunteitani eikä se ole aina ollut mulle helppoa. Olen siis ollut joskus sellaisesakin parisuhteessa, jossa mies sanoitti tunteitaan enemmän. Vaan hänen kohdallaan kaikki se mitä sanottiin ei ehkä ollut ihan valtavan syviä tunteita. En mä hänen tunteitaan vähättele, vaan totean, että ne olivat ehkä hieman ailahtelevia.
Okei. Taito jonka voi siis oppia.
Olis jännää joskus kohdata ihminen näin teoriassa, joka osaisi, pystyisi ja tahtoisi näyttää ja sanoittaa tunteitaan kuten minä itse.
Luultavasti lentäisin perseelleni hämmästyksestä, jos joku edes yrittäisi. Kun en ole moiseen ikuna törmännyt.
Millaista ailahtelua se oli?- Anonyymi
G-LoveR kirjoitti:
Okei. Taito jonka voi siis oppia.
Olis jännää joskus kohdata ihminen näin teoriassa, joka osaisi, pystyisi ja tahtoisi näyttää ja sanoittaa tunteitaan kuten minä itse.
Luultavasti lentäisin perseelleni hämmästyksestä, jos joku edes yrittäisi. Kun en ole moiseen ikuna törmännyt.
Millaista ailahtelua se oli?Todellakin voi oppi ja ikä ja elämänkokemukset ovat omalla kohdallani muuttaneet tuota ihan luonnostaankin. Mä olen Sellaisen äidin läpsi, joka ei näyttänyt tuonteitaan oikeastaan lainkaan. Mutsi ei vaan yksinkertaisesti osaa sitä. Isä kyllä näytti, mutta ei hänkään hirveämmin sitä sanonut, vaan näytti nimenomaan teoin. Eli vaikka se sanominen on mulle luonteeni puolesta ihan toimiva keino ilmaista, niin se piti oppetella.
No hän oli sellainen ihminen jolla tunteet syttyivät nopeastija vaikkakaan ne eivät ihan suorastaan kuolleet yhtä nopeasti, niin ainakin hetkittäin viilenivät. Ainoa mies, joka mua on koskaan pettänyt ja se tapahtui tilanteessa, jossa suhteessa oli muihin tapahtuneisiin liittyviä ongelmia. Sitten hän otti ja ihastui siihen, jonka kanssa petti ja olikin taad kuukauden päästä hinkumassa takaisin, Siinä kohtaa mä en edes epäillyt, ettiekö hän olisi oikeasti halunnut takaisin, kun tunsin hänet aika hyvin. Mä en kuitenkaan itse olisi kyennyt siinä kohtaa enää yrittämään uudelleen, vaikka tiedänkin varsin hyvin mikä se kuvio oli, joka siihen kaikken johti. - Anonyymi
G-LoveR kirjoitti:
Okei. Taito jonka voi siis oppia.
Olis jännää joskus kohdata ihminen näin teoriassa, joka osaisi, pystyisi ja tahtoisi näyttää ja sanoittaa tunteitaan kuten minä itse.
Luultavasti lentäisin perseelleni hämmästyksestä, jos joku edes yrittäisi. Kun en ole moiseen ikuna törmännyt.
Millaista ailahtelua se oli?Hän siis oli, tai on varmaan vieläkin, ihminen joka on lapsena jäänyt vailel rakkautta. Mä en ole koskaan jäänyt vaille, vaikkei sitä niin selkeästi aina ole ilmaisutkaan. Kun pistetään yhteen ihminen, joka kärsii kroonisesta rakkaudentarpeesta ja ihminen, joka ei kauhean hyvin osaa omia tunteitaan ilmaista, niin luvassa on selvästi isoja ongelmia. 🙂
- Anonyymi
"Jos joku olisi kertomassa jatkuvasti joka päivä että "rakastan sinua" jne. alkaisi tulla jo hieman epätodellinen olo. Niin että mikä tuon aiheuttaa ja onko epätoivo kyseessä."
Täytyy muuten kysyä aloittajalta, että miksi noin? mitä väärää on sen sanomisessa, että toista rakastaa? Mä kyllä sanon sen ihan joka päivä, nukkumaan mennessä. Hyvää yötä, kauniita unia, rakastan sinua ... mulle tuo on täysin normaalia, enkä koe asiasta mitään epätoivoa. Anonyymi kirjoitti:
Hän siis oli, tai on varmaan vieläkin, ihminen joka on lapsena jäänyt vailel rakkautta. Mä en ole koskaan jäänyt vaille, vaikkei sitä niin selkeästi aina ole ilmaisutkaan. Kun pistetään yhteen ihminen, joka kärsii kroonisesta rakkaudentarpeesta ja ihminen, joka ei kauhean hyvin osaa omia tunteitaan ilmaista, niin luvassa on selvästi isoja ongelmia. 🙂
Pitäs osua yhteen samanmoiset, toimisko se sitten? 😛
Oon itekin toivonut, että osus toinen kaltaiseni kumppaniksi, joka antaa arvoa hellyydelle, läheisyydelle, yhdessä hyviepåin elämiselle ja näyttää tykkäämistään anelematta, vaan en oo osannu tykästyä semmoseen. Eikä oo osunnu kohdalle kun itsestäni poikkeavia noissa asioissa. 🙂
Melkein vastakohtia.- Anonyymi
G-LoveR kirjoitti:
Pitäs osua yhteen samanmoiset, toimisko se sitten? 😛
Oon itekin toivonut, että osus toinen kaltaiseni kumppaniksi, joka antaa arvoa hellyydelle, läheisyydelle, yhdessä hyviepåin elämiselle ja näyttää tykkäämistään anelematta, vaan en oo osannu tykästyä semmoseen. Eikä oo osunnu kohdalle kun itsestäni poikkeavia noissa asioissa. 🙂
Melkein vastakohtia.Eipä se liika samanlaisuuskaan olisi tainnut olla hyvä, vaikka tuossa kohta ainakin olisi ollut parempi, jos oltaisiin oltu tuon tyypin kanssa enemmän samankaltaisia. Tai pikemmin se suurin ongelma kai oli, että oltiin molemmat niin nuoria ja kykyä lukea toista tai edes itseä ei niin kauheassa määrin ollut. Vaan sellasta se elämä on, oppia ikä kaikki. Sekin vaan vaatii se, että haluaa oppia ja kehittyä paremmaksi eri asioissa. Ylättävän moni ihminen ei tunnu haluavan ja se on musta aika outoa. Tosi moni vaan hokee, että mä nyt oon tällänen ja se siitä, ilman mitään yritystäkään kehittyä.
- Anonyymi
G-LoveR kirjoitti:
Pitäs osua yhteen samanmoiset, toimisko se sitten? 😛
Oon itekin toivonut, että osus toinen kaltaiseni kumppaniksi, joka antaa arvoa hellyydelle, läheisyydelle, yhdessä hyviepåin elämiselle ja näyttää tykkäämistään anelematta, vaan en oo osannu tykästyä semmoseen. Eikä oo osunnu kohdalle kun itsestäni poikkeavia noissa asioissa. 🙂
Melkein vastakohtia.Ihmiset ottaa usein parisuhteet ihan liian jotenkin itsestäänselvinä.
Anonyymi kirjoitti:
Lisään vielä, että minulle tärkein rakkauden kieli on kosketus, halaukset ja suukot jne. Itse kyllä myös sanon usein, mutta jos se on toiselle vaikeaa, niin ei hänen tarvitse.
Niin minullekin. Se tulee jo ihan luonnostaan.
Anonyymi kirjoitti:
Ihmiset ottaa usein parisuhteet ihan liian jotenkin itsestäänselvinä.
Joo. Ikävä kyllä moni tekee noin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lisään vielä, että minulle tärkein rakkauden kieli on kosketus, halaukset ja suukot jne. Itse kyllä myös sanon usein, mutta jos se on toiselle vaikeaa, niin ei hänen tarvitse.
Jos toinen on mykkä?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Jos joku olisi kertomassa jatkuvasti joka päivä että "rakastan sinua" jne. alkaisi tulla jo hieman epätodellinen olo. Niin että mikä tuon aiheuttaa ja onko epätoivo kyseessä."
Täytyy muuten kysyä aloittajalta, että miksi noin? mitä väärää on sen sanomisessa, että toista rakastaa? Mä kyllä sanon sen ihan joka päivä, nukkumaan mennessä. Hyvää yötä, kauniita unia, rakastan sinua ... mulle tuo on täysin normaalia, enkä koe asiasta mitään epätoivoa.Nih. Ei sen pitäisi olla vaikeata.
- Anonyymi
Elionrie kirjoitti:
Niin minullekin. Se tulee jo ihan luonnostaan.
Sama
Anonyymi kirjoitti:
"Jos joku olisi kertomassa jatkuvasti joka päivä että "rakastan sinua" jne. alkaisi tulla jo hieman epätodellinen olo. Niin että mikä tuon aiheuttaa ja onko epätoivo kyseessä."
Täytyy muuten kysyä aloittajalta, että miksi noin? mitä väärää on sen sanomisessa, että toista rakastaa? Mä kyllä sanon sen ihan joka päivä, nukkumaan mennessä. Hyvää yötä, kauniita unia, rakastan sinua ... mulle tuo on täysin normaalia, enkä koe asiasta mitään epätoivoa.Joskus vain tulee sellainen olo että onko tuo tosissaan jos hän käyttää vain sanoja, yrittääkö kompensoida jotakin.
Ehkä olen tullut vähän liiankin varovaiseksi.- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos toinen on mykkä?
Miten tuo mielestäsi eroaa tilanteesta "mutta jos se on toiselle vaikeaa, niin ei hänen tarvitse"?
- Anonyymi
Elionrie kirjoitti:
Joskus vain tulee sellainen olo että onko tuo tosissaan jos hän käyttää vain sanoja, yrittääkö kompensoida jotakin.
Ehkä olen tullut vähän liiankin varovaiseksi.Mä en kykene tajuamaan joidenkin ihmisten estoisuutta. Ei riitä, että eivät itse kykene sanomaan, mutta toistenkin sanat aiheuttavat ahdistusta. Mä olen elämässäni sen verran monta rakasta ihmistä jo kuolemalle menettänyt, että en todellakaan aio salailla, jos toinen on minulle rakas.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mä en kykene tajuamaan joidenkin ihmisten estoisuutta. Ei riitä, että eivät itse kykene sanomaan, mutta toistenkin sanat aiheuttavat ahdistusta. Mä olen elämässäni sen verran monta rakasta ihmistä jo kuolemalle menettänyt, että en todellakaan aio salailla, jos toinen on minulle rakas.
Sama juttu mulla. Suomessa on typerä sanonta "kel onni on, se onnen kätkeköön", jossa ei ole mitään järkeä. Sen vielä voisi tajuta, jos muilta kätkee, mutta on se kumma jos sitä pitää sen onnellisuuden lähteeltäkin piilotella.
Anonyymi kirjoitti:
Mä en kykene tajuamaan joidenkin ihmisten estoisuutta. Ei riitä, että eivät itse kykene sanomaan, mutta toistenkin sanat aiheuttavat ahdistusta. Mä olen elämässäni sen verran monta rakasta ihmistä jo kuolemalle menettänyt, että en todellakaan aio salailla, jos toinen on minulle rakas.
Ehkä minun pitikin lukea juuri tuo.
- Anonyymi
En kaipaa rakkaudentunnustuksia. Ihan normaali ystävällinen toisen huomioiva keskustelu riittää.
En myöskään ole romanttisten eleiden ja tekojen perään. Teoissakin ihan normaali toisen huomioiva oleminen tai tekeminen riittää.
xLiner Heti vaan sanoista tekoihin, joo...
Mutta eilen podin pahaa tuulta, hetken kiukuttelin itselleni ja lopuksi oli pakko kysyä puolisolta "rakastaksä mua vielä?"- Anonyymi
Jo tuon kysymyksen esittäminen, sen tarve, kertoo, että toinen ei samalla tavalla rakasta. Hän kertoisi, osoittaisi sen niin, ettei epäselvyyttä olisi.
Been there.... Anonyymi kirjoitti:
Jo tuon kysymyksen esittäminen, sen tarve, kertoo, että toinen ei samalla tavalla rakasta. Hän kertoisi, osoittaisi sen niin, ettei epäselvyyttä olisi.
Been there....Kuvailin tilannetta laiskasti ja jätin paljon kertomatta.
Kun hän katsoo televisiota, jään vähemmälle huomiolle ja kun minä tuskailen samaan aikaan jonkun ulkopuolisen ongelman kanssa, annos extrarakkautta rauhoittaa kummasti.
Kiva, jos edes joskus sanoo rakastavansa eikä vain sitten, kun minä sanon ensin. Mutta yleinen käytös arjessa minua kohtaan kertoo kyllä tarpeeksi.
Kuten sekin, että olen ilmaa.Oon luullut olevani estoinen, mutta huomannut monen muun olevan paljon estoisempi mitä tule tunteiden näyttämiseen. Mähän olen edelläkävijä verraten heihin. 😄
- Anonyymi
Kyl sen huomaa, kun en merkitse mitään ja on ns. vedetty perttiin. Valehdeltu.
- Anonyymi
joskus ollut tuollaisessakin järjetöskkä jäsznenä;:
https://en.wikipedia.org/wiki/Imperial_Klans_of_America Kauniita sanoja ja asioita on aina mukava kuulla mutta teot on kyllä tärkeämpiä. En jatkuvaa varmistusta sanallisesti kaipaa mutta en pistä pahaksenikaan sitä kuulla. Ite tykkään näyttää ja kertoa kiintymykseni toiseen niin teoin kuin sanoinkin usein. Toisen hellittely ja hyvänäpitäminen on vain niin mukavaa ja tuntuu itsestäkin hyvältä kun näkee ja kuulee kuinka toiselle siitä tulee hyvämieli.🙂.
Suhteen alussa sitä tulee varmaan hoettua useammin, puolin ja toisin. Pitkässä juoksussa sanat harvenee ja välittämisen huomaa enemmän teoissa.
- Anonyymi
viyun ulkun peinkka poju..... sanonta järke
- Anonyymi
Olen 41vnainen ja usein tarvin rakkauden osoituksia eli rahaa niin raha on aito rakkaus
- Anonyymi
Jaahs, nyt olet siis Välis taas nainen.
- Anonyymi
Tarvitsen tasan nolla sanaa, tekoja sitäkin enemmän.
AV Toivon sanallisen tunteilun tulevan aidosti luonnostaan. Ollaan hetkessä. Ei mekaanisesti joka päivä, kuin olisi jatkuvasti jollain autopilotilla.
Pieni halaus, suukko ja korvaan kuiskaus riittää oikein hyvin. En kaipaa mitään draamaa, enkä teatraalisia eleitä.
Arjen romantiikka on parasta.- Anonyymi
Kerro se hänelle. Mut eeiiii.
- Anonyymi
Se o raha joka puhuu rakkaus asioita eli raha on aito rakkaus
Sanon lapsilleni usein, että he ovat minulle rakkaita ja tärkeitä. Kyllä he tietävätkin sen, mutta haluan, että he eivät koskaan unohda sitä.❤️
Parisuhteessa.., niin.., se vähän riippuu.. - Hellän hetken yhteydessä on kyllä kiva puhua myös tunteista, mutta, suoraan sanoen, minun vahvuuteni osoittaa rakkautta on enemmän teoissa. Tämä tarkoittaa sitä, että kyllä mieluummin ehkä sitten itsekin tulen pidetyksi hyvänä kuin että toinen vakuuttelisi rakkauttaan vain sanoissa, eikä siltä kuitenkaan tuntuisi. 🤔
Pystyn elämään sillainkin, että minulle kerrotaan vaan sitten, jos tilanne muuttuu. 😉- Anonyymi
Joskus mietin itse että jos sanon monta kertaa "rakastan sinua" niin se alkaa tuntua jossain kohtaa valheelta. Ja joskus se tuntuu siltä että yrittää ostaa itselleen arvoa.
Ehkä silloin sen sanoo herkästi kun sitä itse tarvii eniten, ainakin itsestäni tunnistan tämän siivun epätoivoa. - Anonyymi
Enemmän kuin se yksi kerta viiteen ja puoleen vuoteen.
Se oli valhe. Olit pulassa.
Et ole koko aikana rakastanut minua.
Et ole voinut sellaista kertoa, mikä ei ole totta.
T: N, kämppäkaveri - Anonyymi
Ei tarvitse sanoja ollenkaan, teot ja tunnelma riittää.
- Sheena - Anonyymi
Pidän puhumista, sanoja tärkeinä. Minulta ne tulevat ulos luontevasti.
Ymmärrän jjärjelläni, etteivät kaikki ole samankaltaisia. Onneksi ihmiset ovat erilaisia.
Kuitenkin jään ihmettelemään, eikö joskus olisi vastapuoli kertoa sanoin rakkaudesta?
Ja miksi ei.
Mieleeni nousee ajatus, että vastapuoli ei voinut tällaista asiaa ilmaista, kun ei niin tuntenut. Äärimmäisen fiksu. hän oli, nyt just suhde loppu, - ei voinut valehdella minulle, höpötellä.
Ymmärrän sen. Hän ei koskaan ilmeisesti rakastanut minua, noina vuosina yhteistä elämämmejaksoa.
Minä rakastin häntä. Heti nähtyäni "tuossa se nyt on".
Hän jätti minut.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mitä hittoa tapahtuu nuorille miehillemme?
Mikä on saanut heidän päänsä sekaisin ja kadottamaan järjellisyytensä normaalista elämästä ja ryhtymään hörhöiksi? https3463895En sitten aio sinua odotella
Olen ollut omasta halustani yksin, mutta jossain vaiheessa aion etsiä seuraa. Tämä on aivan naurettavaa pelleilyä. Jos e831719- 431510
Martina jättää triathlonin: "Aika kääntää sivua"
Martina kirjoittaa vapaasti natiivienkusta suomeen käännetyssä tunteikkaassa tekstissä Instassaan. Martina kertoo olevan601480En vain ole riittävä
Muutenhan haluaisit minut oikeasti ja tekisit jotain sen eteen. Joo, ja kun et varmaan halua edes leikisti. Kaikki on o281318Kuka sinä oikeen olet
Joka kirjoittelet usein minun kanssa täällä? Olen tunnistanut samaksi kirjoittajaksi sinut. Miksi et anna mitään vinkkej511302Oon pahoillani että
Tapasit näin hyödyttömän, arvottoman, ruman ja tylsän ihmisen niinku minä :(581285Persut vajosivat pinnan alle
Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps) tietämättömyys hallinnonalansa leikkauksista on pöyristyttänyt Suomen ka1941231Hei, vain sinä voit tehdä sen.
Only you, can make this world seem right Only you, can make the darkness bright Only you and you alone Can make a change61190- 261167