Ja mikä on niiden suhde tasamaahan. Tasankojahan ei paljoa ole. Suomessakin käytännössä lähinnä Pohjanmaalla. Merenpohjatkin ovat ilmeisesti aika kuoppaisia.
Tuolla ala- ja ylämäkiä koskevalla kysymyksellä en siis tarkoita kulkusuuntaa, vaan niiden kokonaismäärää (kukkula/vuori vs. suppa/laakso). Suomihan on laserkeilattu ja mäkien määrä voitaisiin käsittääkseni märittää.
Tuolla ala- ja ylämäkiä koskevalla kysymyksellä en siis tarkoita kulkusuuntaa, vaan niiden kokonaismäärää (kukkula/vuori vs. suppa/laakso). Suomihan on laserkeilattu ja mäkien määrä voitaisiin käsittääkseni märittää.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Luonnollisesti ylämäkeä on enemmän.
Ylämäkeä on ainakin hiihtäessä ja fillaroidessa enemmän.
Empiirisen kokemukseni mukaan on aivan sama kumpaan suuntaan järven kiertää kajakilla. Vastatuulta on aina 75 % matkasta. Tosin minun melontanopeuksillani valtava "ajoviima" saa tyynenkin tuntumaan vastaiselta.
Sportstrackerin mukaan pyörälenkki lähes aina sisältää enemmän ylä tai alamäkiä, vaikka se alkaa ja päättyy samaan pisteeseen. Viimeksi 50 kilometrin lenkillä tuli tälläinen tilasto: nousu 75 metriä, lasku 197 metriä.
Matalin piste -88 metriä, korkein piste 45 metriä, en huomannut ajaneeni jossain kohtaa kaivostunnelissa, mutta toki olin tuolla lenkillä aika väsynyt
Oma GPS älykelloni antaa muutamien metrien tai pahimmillaan parinkymmenen metrin heittoa, mutta matkanikin ovat lyhyemmät. Sama kapistus saattaa väittää, että meloessani kotijärvellä sileän veden melontaa, matkalla on muutaman metrin korkeuseroja.
Voisiko se johtua ilman taitekertoimen vaihteluista, jotka taittavat satelliitin signaalia vaikuttaen samalla kulkuaikaan? En oikein usko sitäkään, koska tarkkuuspaikannuksella pitäisi päästä paljon suurempaan tarkkuuteen ja taitekerroin vaikuttaa siihenkin.
Suomen alimmasta kohdasta katsoen on vain ylämäkeä ja ylimmästä vain alamäkeä.
kuka määrittää mikä mäki on alamäki ja mikä ylämäki?
Yhtä paljon niitä on. Muutenhan maapallolla olisi kohta A josta laskeudutaan alas mutta ei ikinä tulla sen jälkeen ylöspäin. Kuinka silloin voitaisiin tulla takaisin pisteeseen A? Maapallohan on pyöreä ja pisteeseen A pääsee pallon ympäri kulkemalla.
Samoin jos B on piste josta noustaan ylös on välttämättä joskus tultava alaspäin että päädyttäisiin joskus pisteeseen B.
Sanonpa tuon toisinkin:
Jokainen mäki on mäen alla seisovalle ylämäki ja mäen päällä seisovalle alamäki. Ylä- ja alamäkiä on siis yhtä monta.
Mutta ihan tarkkaan ottaen juuri esim. Suomen maantieteellisellä alueella niitä ei välttämättä ole aivan yhtä paljon, jokin ylämäki voi olla aivan rajalla niin että seuraava "tasapainossa" tarvittava alamäki onkin vaikka veli venäläisen puolella ja lähdepä sitä sinne mittailemaan, saattavat ottaa mittakepin ja - nauhan ilkeyttään pois...
Ketjussa vilahti erään kommentti pyörälenkiltä ja hän vertasi ylä ja alamäkiä matkaan.
No eihän sitä tullalailla voi verrata, vuorikiipeiljä kiipeää vuorelle sen loiviinta reittiä pitkin mutta laskeutuu alas vuorelta äkkijyrkkää rinnettä köysillä.
Tasan yhtä onta metriä hän nousi ylöspäin kun tuli alaspäin, jos verrataan sitten kuljettua matkaa niin asia muuttuu ihan eriksi.
Eli lähdet liikkeelle merenpinnasta 0m ja etenet 1000m korkeuteen ja lasket sieltä alas 0m korkeuteen.
Eräästä Itä-Suomalaisesta paikasta Jyväskylään ja takaisin autolla ajoa useita kertoja vuoden aikana. Bensan kokonaiskulutus on Jyväskylään päin mennessä kelistä riippumatta aina yli litran enemmän, kuin takaisin päin tullessa. Liekö sinne päin sitten ylämäkeä?