Kenen puolella tappelussa?

Mitä se skitsofrenia tähän liittyy?

Miksi pitäisi tapella?
Pienempi määrä ihmisistä on sellaisia, kun suuttuvat niin menevät muiden päälle kunnolla tappelemaan.
Ja heistäkin varmaan pieni määrä on skitsofreenikkoja. Muutkin osaavat olla aggressiivisia, jos heissä sellaista piirrettä on.

Tappelussa on yleensä syyllinen se, joka ensin menee fyysisesti toisen kimppuun, oli siihen syynä sitten mikä tahansa, sanallinen kina alkuun tms.
Sairaus ei auta niissä tilanteissa puolustukseksi. Ei niissä selitellä " no kun minä olen sairas..".
Ainoa, jos tappelussa käy toiselle osapuolelle niin pahasti, että oikeusjuttu tulee kyseeseen, mahdollisesti pahoinpitely, törkeä pahoinpitely, ehkä vielä vakavampaa, niin silloin katsotaan syyllisen mahdollinen psyykkinen sairaus, onko se ollut vaikuttamassa tapahtuneeseen.
Esim. terve ihminen voi joutua vankilaan, kun taas henkisesti sairas saattaa joutua psykiatriseen pakkohoitoon.

Aloittajan kysymykseen kuitenkin vastauksena, että missään tilanteessa kukaan ei saa hyökätä kenenkään kimppuun.
Yleensä asiat, myös riidat, pystyy selvittämään puhumalla. Ja jos ei pysty, niin parempi poistua paikan päältä, tilanteesta kokonaan.

Mikäs tuo motiivi on AP:lla on saada sellaisia tietää? Oletko suunnittelemassa kenties jotain?

Kuka tahansa meistä, riippumatta taustasta, sukupuolesta, iästä, koulutuksesta, tai sairauksista saattaa hyökätä jonkun kimppuun, joko ärsytettynä, loukattuna, syrjimisen, tai epäasiallisen kohtelun kohteeksi jouduttuaan, tai pitkäaikaisen stressin, ja ihmissuhdeongelmien takia/seurauksena. Aggressiivisuus, tai väkivaltataipumus on meillä jokaisella. Se ei ole pelkästään ainoastaan mikään mt-ongelmaisten piirre, tai ominaisuus.

Esimerkkinä otettu tilanne kääntyisi todennäköisesti hyökkääjää vastaan, diagnosoidun sairauden perusteella. Siis riippuen uhrin vammojen laadusta ja vakavuudesta, jolloin tekijä joutuu tekonsa takia oikeusprosessiin. Yleensä silloin joutuu pakkohoitoon. Vaikka taustalla olisikin ollut ärsyttämistä tai kiusaamista.

Viimeiseen kysymyksen voi sanoa näinkin, että on varmasti historiassa ollut ja tapahtunut sellaista, että väkivaltaan ryhtynyttä on joko kiusattu, tai provosoitu. Sinänsä väkivalta ja ja väkivallan teot ovat aina väärin. Kiusaaminenkin ja provosointikin ovat kuitenkin omanlaista henkistä väkivaltaa.

Itse kannatan sitä metodia, että jos joutuu ilkeän kohtelun kohteeksi, sulkee korvansa, ja silmänsä, poistuu paikalta ja keskittyy omiin juttuihinsa ja elämäänsä. Tällöin säästyy monelta edessä päin tulevalta harmilta ja ongelmilta esim. virkavallan ja oikeusistuinten kanssa.

Miksi pitää hyökätä toisen kimppuun? Ei ärsyttäminen ja provosoiminen oikeuta väkivaltaan.

Onko tämä ärsyttäminen edes todellista vai kuviteltua?

Tästä tulee mieleen psykoosissa oleva siskoni, joka luulee ihmisten olevan terroristeja tai narsisteja ja kiduttavan häntä tarkoituksella. Hän kokee oikeudekseen olla aggressiivinen.

Hän esimerkiksi ajattelee, että jos joku kaupassa törmää häneen, se ei ole vahinko ja sattumaa, vaan kyseessä on tarkoituksellinen häirintä ja terrorismi.

Niin pikkasen tuosta aloituksesta tulee mieleen, että saatat kuvitella toisen ärsyttävän tahallaan.

Ja jos skitsofreenikko käyttäytyy väkivaltaisesti voi seurauksena olla pakkohoito.

Objektiivisesti arvioituna toisen kimppuun käyminen on AINA väärin. Mikään syy ei koskaan oikeuta toisen kimppuun hyökkäämistä.

Kokonaan toinen asia on, että kimppuun hyökkääminen voi joskus olla ymmärrettävää. Hyväksyttävää se ei kuitenkaan ole silloinkaan.