Linnunrata nelihaarainen ja isompi kuin Andromeda

Maa on litteä ja avaruutta ei ole olemassa.

Taas meni oppikirjat uusiksi.

Andromedan ytimen musta rööri on kuitenkin paljon isompi kuin Linnunradan SgrA, Mutta Linnunradan ytimessä on useampia mustia aukkoja.

Toisaalta mustan auko massa/tilavuus ei taidakkaan olla kovin vakio
Jättiaukot taitaakin olla melko höttöä.

Kuitenkin palstan asiantuntijat ovat olleet koko ajan oikeassa ja epäilijät väärässä.
Tiede kuulemma korjaa itseään, mutta taivaan totuutena kulloistakin vallitsevaa käsitystä täällä aina pidetään.

Linnunrata on nelihaarainen ja isompi kuin Andromeda.

Olemme olleet vuosikymmeniä väärässä Linnunradan muodosta, uusi tutkimus väittää.
Viime vuosina tutkijat ovat havainneet, että useimmat galaksit noudattavat jotain kolmesta päämuodosta. Galaksi voi olla elliptinen, epäsäännöllinen tai kierteinen eli spiraalinen, ja valtaosassa tällaisista spiraaligalakseista on kaksi selkeää kierrehaaraa. Linnunrata, joka on niin sanottu sauvaspiraaligalaksi, tekee siihen kuitenkin poikkeuksen.

Perinteisessä Linnunradan kuvauksessa, kuten yllä olevassa kuvassa, voidaan nähdä neljä selkeää haaraa, jotka lähtevät tähtien muodostaman keskussauvan päistä. Näin ollen Linnunrata olisi aiheesta kirjoittavan Space.comin mukaan ”äärimmäisen harvinainen poikkeavuus”, jonka erikoisen rakenteen voisivat selittää erikoislaatuiset ominaisuudet.

Nyt tähtitieteilijöiden ryhmä esittää havaintoihinsa perustuen toista selitystä kotigalaksimme erikoisuudelle; perinteinen kuvaus Linnunradasta voi heidän mukaansa yksinkertaisesti olla virheellinen.

KIINAN TIEDEAKATEMIAN tutkijat esittävät The Astrophysical Journal -tiedelehdessä, että myös Linnunradassa olisi todellisuudessa vain kaksi pääharaa, kuten muissakin sen lajityyppiin kuuluvissa galakseissa.

”Vaikka sen eteen on tehty paljon työtä, on Linnunradan spiraalirakenteen morfologia edelleen jokseenkin epävarma”, tutkijat kirjoittavat raportissaan.

”Viimeksi kuluneen kahden vuosikymmenen aikana tarkat mittaukset ovat mahdollistaneet tämän ongelman ratkaisemisen.”
Niinpä tutkijat käyttivät tätä nykyaikaista mittatietoa, joka voi kertoa aiempaa tarkemmin Linnunradan tähtien etäisyyksistä. Tähtien etäisyysdataa yhdistettiin ESA:n Gaia-avaruusteleskoopin keräämään dataan Linnunradan rakenteen määrittämiseksi. Tutkijat mainitsevat, että kartoituksessa auttoivat erityisesti niin sanotut OB-tähdet, jotka ovat tähdiksi poikkeuksellisen lyhytikäisiä. Ne eivät siis ehdi vaeltaa kovin pitkälle elinkaarensa aikana, mikä helpottaa galaksin rakenteen selvittämistä.

Tutkimuksensa perusteella tutkijat toteavat nyt Linnunradan olevan sauvaspiraaligalaksi, jonka tiheän keskuspullistuman päistä lähtee vain kaksi päähaaraa.

”KÄYTTÄEN HYVIN nuorten kappaleiden tarkkoja sijainteja esitämme ensimmäistä kertaa, että galaksillamme on useamman haaran muoto, joka koostuu kahdesta symmetrisestä haarasta”, tutkijat kirjoittavat.

Galaksin ytimestä lähtevät päähaarat ovat tutkimuksen mukaan Norma ja Perseus. Ne haarautuvat edelleen galaksin ulommissa osissa ja muodostavat pitkiä epäsäännöllisiä haaroja, jotka eivät ole yhteydessä galaksin keskuspullistumaan. Nämä haarat ovat voineet erkaantua päähaaroista esimerkiksi galaksien törmäyksissä, tutkijat sanovat.

On varmaan vaikeaa tutkia tuollaista koska linnunradan tähdet ovat ymmärtääkseni aika samassa linjassa eli suht lättänänä biljoonien ja biljoonien tähtien rykelmänä vain eri etäisyydellä,eri muodostelmissa..Yritäpä sitten katsoa sitä hieman kuitenkin loputomman kokoista "lättänää kiekkoa"( tai mitä muotoja nyt onkin esim sitä sitten väitetään niitä nyt esim. spiraaliksi esim(?))), mutta niin jostain niinkuin päältä "hommaa "pitäisi katsoa...ja kun siellä ei ole kai mitään kuvauslaitetta??.Että hankala on hahmottaa hommaa..?!..Tsemppiä vaan..Lisäksi haastetta taitaa tuoda se että taitaa tähdet esim liikkua jokainen eri vauhtiakin?..Mustan aukon lähellä ilmeisesti aika huimia vauhteja esim?että eihän homma/kuvio edes pysy samanlaisena tuonkaan takia?.Ja jos tarpeeksi isoja supernovia esim räjähtää ninkuin niin mistä ihmiset/tutkijat tietää miten se vaikuttaa milloinkin siihen kohtaan tai muuttaako ratkaisevasti esim kokonais kuviota niin että alue muuttuu kuvioltaan eri näköiseksi töysin?(kauempaa katsoen..).Onko sitä tutkittu että onko jossain aurinkokunnan tosi ulko tai uloimmassa osassa pieni musta aukko?.Sehän on ehkä todiste että kaikki mustat aukot eivät ole pelkästään vaarallisia että todennäköisesti se musta aukko jonkun verran suojaa (?)ettei maan kohtaan tule ihan niin helposti isoa meteoriittia?.Joku oli pystynyt laskemaan sen ulomman alueen liikkeistä siis että siellä kaukana aurinkokunnan aivan äärissä..olisi pienehkö musta aukko siis...Aika tärkeä tuokin tutkimus siitäkin olisi,onko se totta?

Syyttä se on palstan pappojenkin jo usko!

Juhan Af Gran tietää avaruuden rakenteen kun Siriuksella lomailee.
No Juhan on nyt siellä pysyvästi eikä koskaan kertonut miten asiat on?
Melkoinen hörhö joka teki tiliä uskomuksista kuten papit....

13 miljardia vuotta sitten aineen ei olisi pitänyt vielä ehtiä muodostaa kovin kirkkaita galakseja. Uusi tutkimus viittaa Webb-teleskoopin havaintojen olevan tuntuvassa ristiriidassa nykyteorioiden kanssa.

Oheinen kuva julkaistiin viime heinäkuussa osana James Webb -teleskoopin ensimmäisiä tiedekuvia. Jo tuolloin huomattiin, että kuvan kauimmaiset galaksit vaikuttivat tähtimääränsä suhteen massiivisemmilta kuin olisi odotettu. Uusi tutkimus arvioi massoja uudelleen eri menetelmällä.

"Käytimme tavanomaista työskentelytapaa tähtien massojen laskemiseen Webb-avaruusteleskoopin kuvista, mutta tarkastelimme yksittäisiä pikseleitä sen sijaan, että olisimme arvioineet kerralla koko galaksin valoa", selittää uutta arviota tehnyt Clara Giménez Arteaga.

"Odotimme tulosten olevan samoja kuin aiemmin, mutta ne eivät sitä ole."

Tutkitut viisi varhaista galaksia ovat uuden arvion mukaan tähtiensä yhteismassan suhteen moninkertaisesti suurempia kuin aiemmin oli otaksuttu.

Nykyään vallalla oleva ΛCDM-malli kuvaa maailmankaikkeuden kehitystä ja on monilta osin vastannut pitkälti havaintoja. Kuitenkin varhaisten galaksien osalta sen on jo aiemminkin huomattu ennustavan tähtimassat alakanttiin.

On se kollinkin uskottova!

Niin se tiede muuttuu.

Kolmoistähtijärjestelmiä. Teksasin yliopiston tutkijoiden katsauksessa löytyi 30 kolmoistähteä, joilla on planeetta.

Oman planeettamme lailla useimmat havaitut eksoplaneetat kiertävät yhtä tähteä. Ei tarvitse kuitenkaan mennä kauas löytääkseen esimerkin moninkertaisesta planeetallisesta tähtijärjestelmästä: meitä lähin tähti Proxima Centauri ja sitä kiertävät kaksi kivistä maailmaa ovat osa kolmoistähteä.

Arvioiden mukaan puolet galaksimme tähtijärjestelmistä on moninkertaisia. Silti vain noin sadalta kaksoistähdeltä on löydetty eksoja. Planeetallisia kolmoistähtiä on noin 30 ja neloistähtiä yhdestä kolmeen, ilmenee Teksasin yliopiston tähtitieteilijöiden taannoisesta tutkimuksesta. Tarkka määrä riippuu siitä, kuinka epävarmoja tapauksia otetaan mukaan, sanoo työtä johtanut Manfred Cuntz.

Jos kaksoistähden planeetta kiertää tähtikomponenteista toista, astronomit sanovat sen olevan S-tyypin radalla. Toinen mahdollisuus on P-tyyppi. Siinä planeetta kiertää molempien tähtien ulkopuolella niiden keskinäistä painopistettä. Tätä luokittelua sovelletaan myös kerrotumpiin järjestelmiin.

Vahoilla papoilla on hyvin vaikea omaksua uutta tieto.

Jos tieteen Andromedan koko on haarukassa, että tähtien lukumäärä 200-1000 miljardia.

Ei se ole tiedettä. jos epävarmuus on jo 80% luokaa.