TON 618 vs Me

Hupsista.
Vanhana URSA:n jäsenenä olen kuvitellut, että minulla olisi ollut mustista aukoista jotenkin realistinen kuva, mutta kyllä nuo suuruimmat löivät ällikällä.

Michiganin yliopiston tähtitieteilijä ja hänen tiiminsä ehdottavat uutta tapaa laajentaa asumiskelpoisten planeettojen etsintää, jossa otetaan huomioon vyöhyke, jota ei ole aiemmin otettu huomioon: tähden ja planeettoja muodostavien levyjen nokiviivan välinen tila.
Tälle alueelle muodostuvilla maailmoilla – keskustähden ympärillä pyörivä pölykiekko, josta planeettoja voidaan rakentaa – voi olla haihtuvia hiiliyhdisteitä sisältäviä pintoja, jotka ovat aivan erilaisia ​​kuin Maan pinnalla. Nämä planeetat olisivat myös runsaasti orgaanista hiiltä, ​​mutta vesiköyhiä, Ted Berginin mukaan, joka johti tutkimusta, johon osallistuivat geokemistit, planeettatieteilijät, astrokemistit ja eksoplaneettojen asiantuntijat.

Kun etsimme Maan kaltaisia ​​planeettoja, olemme erityisen kiinnostuneita paitsi meidän kaltaisistamme, myös niistä, jotka muodostuvat samanlaisilla prosesseilla kuin meidän. Nykyiset kallioisten eksoplaneettojen mallit rakennetaan käyttämällä Maan kaltaisia ​​ilmakehän olosuhteita ja massakoostumusta, mukaan lukien hiilipohjaisista rakennuspalikoista ja vedestä muodostuvia elämälle välttämättömiä molekyylejä. Nämä mallit keskittyvät myös vyöhykkeisiin planeettoja muodostavien kiekkojen sisällä, joita kutsutaan jäälinjoiksi, alueille, jotka ovat riittävän kaukana kiekon keskitähdestä ja jotka osoittavat, missä vesi tai muut keskeiset molekyylit siirtyvät kaasusta kiinteään faasiin.

Maapallot, kuten planeettamme, muodostuivat kiinteistä aineista. Pitkään on ajateltu, että maapallo, jonka massasta on vain noin 0,1 % vettä, on täytynyt muodostua vesi-jäärajan sisäpuolelle.

Mutta tämäntyyppinen malli voi olla liian rajoitettu, Bergin sanoi. Laajentaakseen asumiskelpoisten planeettojen etsintää Bergin ja hänen tutkimusryhmänsä ehdottavat uutta mallia, joka ottaa huomioon nokiviivan, rajan, joka on lähempänä aurinkokunnan tähteä. Tämän rajan ja tähden välissä kiinteissä aineissa olevat orgaaniset yhdisteet sublimoituvat kiinteästä aineesta kaasuksi. Tämän alueen huomioon ottaminen kattaisi myös kiviplaneetat, joissa saattaa olla enemmän hiiltä kuin Maassa, mikä herättää kysymyksiä siitä, mitä tämä tarkoittaa tällaisten planeettojen asumiselle.

Tieteidenvälisen tutkimusryhmän havainnot julkaistaan ​​Astrophysical Journal Lettersissa.

"Se lisää uuden ulottuvuuden asuttavuuden etsintään. Se voi olla negatiivinen ulottuvuus tai se voi olla positiivinen ulottuvuus", Bergin sanoi. "Se on jännittävää, koska se johtaa kaikenlaisiin loputtomiin mahdollisuuksiin."

Aivan kuten maapallo on vedessä köyhä, se on myös hiiliköyhä, Bergin sanoi. Muodostuessaan se sai todennäköisesti vain 1 hiiliatomin 100:aa planeettaa muodostavaa materiaalia kohden. Tähtitieteilijät uskovat, että nokiviiva selittää, miksi maapallolla on niin vähän hiiltä. Jos maapallon rakennuspalikoita muodostui nokilinjan sisään, lämpötila ja auringon säteily räjäyttivät materiaalit, jotka muodostaisivat nuoren planeetan, muuttaen hiilipitoiset yhdisteet kaasuiksi ja rajoittaen hiiltä muodostuvaan Maahan syötetyissä kiinteissä aineissa.

Ryhmän malli teoretisoi muiden planeettojen muodostumista, jotka ovat syntyneet nokilinjan ja vesi-jäälinjojen välissä.