Onko jo lappi menetetty , levi ..

Rikollisuuden pitkät lonkerot
Van Quickenborne kertaa tapahtumia kotikaupungissaan Kortrijkissa. Lappeenrannan kokoista rauhallista flaamilaiskaupunkia ei hevillä uskoisi huumerikollisten tyyssijaksi.

Huumerikollisuuden lonkerot ulottuvat kuitenkin eri puolille Belgiaa ja Eurooppaa. Sinisilmäisyyteen ei ministerin mukaan ole varaa.

– Pelkään, että tästä on tullut uusi normaali.

Entä millaiset jäljet kaappausyritys on jättänyt. Tunteeko Van Quickenborne edelleen huolta omasta ja perheensä turvallisuudesta?

– Tunnen oloni kohtalaisen turvalliseksi. Poliisi on ollut turvanamme. Emmekä ole ainoita, joita on uhattu, hän vastaa.

Van Quickenbornen mukaan uhkia on kohdistettu myös esimerkiksi viranomaisiin ja huumerikollisuutta tutkiviin toimittajiin. Syitä tilanteeseen on etsittävä Antwerpenin satamakaupungista.

Esikatselukuva

Kokaiinia tuodaan Eurooppaan laillisten tuotteiden, kuten baanaanien joukossa. Tässä tullivirkailija tutkii Costa Ricasta saapunutta banaanilastia. Video: Jeroen Mortier
Huumeiden portti Eurooppaan
Metrin pituinen metallipuikko läpäisee banaanilaatikkoa suojaavan muovipeitteen. Nopea pyyhkäisy nenäliinalta näyttävään paperiin antaa odotetun tuloksen.

– Näyte on sininen. Ei kokaiinia, nimettömänä pysyttelevä tullivirkailija toteaa ykskantaan.

Pistokoe ei riitä hälventämään viranomaisten epäilyksiä. Kaikki Costa Ricasta saapuneet banaanilaatikot on tarkistettava laittomien huumeiden varalta.

Olemme Antwerpenin satamassa Belgian pohjoisosassa. Satama on Euroopan toiseksi suurin Hollannin Rotterdamin sataman jälkeen.

Antwerpenin kautta tuodaan Eurooppaan noin 200 miljoonaa tonnia tavaraa joka vuosi. Seassa on myös laittomia tuotteita ja huumeita.

Erityistä huolta viranomaisissa herättää kokaiini, jota tuodaan Antwerpenin kautta satoja tonneja vuosittain. Kokaiinia tuodaan Eurooppaan Latinalaisesta Amerikasta laillisten tuotteiden kuten hedelmien seassa.

Esikatselukuva

Antwerpenin satama on Euroopan toiseksi vilkkain Rotterdamin jälkeen. Video: Jeroen Mortier
109 tonnin kokaiinivuori
Viime vuonna Antwerpenissa takavarikoitiin kokaiinia enemmän kuin koskaan aikaisemmin: 109 tonnia. Tämä on lähes puolet kaikesta Euroopassa takavarikoidusta kokaiinista.

– Määrä on valtava. Jos takavarikoitu kokaiini päätyisi katukauppaan sen arvo olisi 5,5 miljardia euroa, Belgian tullin johtaja Kristian Vanderwaeren kertoo Ylelle.

Tullijohtajan mukaan lisääntyneiden takavarikkojen taustalla on kolme tekijää: kasvava tuotanto, lisääntynyt kysyntä ja Euroopan markkinoiden houkuttelevuus.

Jos myyt gramman kokaiinia Yhdysvalloissa saat siitä 40 euroa. Euroopassa siitä maksetaan 50 euroa. On siis kannattavampaa myydä kokaiinia Euroopassa.

Belgian tullin johtaja Kristian Vanderwaeren

Viranomaisten arvioiden mukaan Antwerpeniin kautta salakuljetetusta kokaiinista onnistutaan takavarikoimaan reilu kymmenesosa. Valtaosa Eurooppaan salakuljetettavasta kokaiinista päätyy siis kaupattavaksi.

Osa kokaiinista päätyy suoraan Antwerpenin markkinoille. Jätevesitutkimusten mukaan Antwerpenissa käytetään enemmän kokaiinia kuin missään muussa Euroopan kaupungissa.

Marc juhli kokaiinin voimalla
Raskas työ vaatii raskaat huvit. Näin voisi tiivistää antwerpeniläisen Marcin suhtautumisen kokaiiniin.

Nelikymppinen Marc kuvailee itseään satunnaiseksi käyttäjäksi. Edellisestä käyttökerrasta on yli vuosi. Nuorempana kokaiinia tuli käytettyä enemmän, Marc kertoo. Käyttö yhdistyi yleensä ystävien kanssa tapahtuvaan illanviettoon ja alkoholin käyttöön.

– Sen avulla saatoin jatkaa juhlimista, jos minua olisi muuten alkanut väsyttää.

Marcin mukaan kokaiinin käyttö on hyvin yleistä Belgiassa. Sen käyttö ei katso ikää tai yhteiskunnallista asemaa. Huumetta käyttävät niin pankkiirit kuin laitapuolen kulkijat.

Hämmästyisit, jos tietäisit, miten yleistä kokaiinin käyttö on.

Antwerpeniläinen kokaiinin käyttäjä Marc

Kokaiinista ei ole koitunut ongelmia säännöllistä päivätyötä tekevälle Marcille. Toisille kokaiinin käytön hallitseminen on vaikeampaa: Marcin ravintola-alalla työskentelevä ystävä menetti työnsä kokaiinin käytön seurauksena.

Belgian hallitus on esittänyt kokaiinin käyttörikoksesta annettavien sakkojen korottamista 1 000 euroon. Marc ei usko kovempien rangaistusten vaikuttavan ihmisten käyttäytymiseen.

– Jos kokaiinia on tarjolla, sitä tullaan käyttämään.

Marcin mukaan on ilmeistä, että sataman läheisyys lisää kokaiinin tarjontaa Antwerpenissa ja muualla Belgiassa. Antwerpenin asema Euroopan kokaiinipääkaupunkina on kuitenkin verrattain uusi ilmiö.


Tytön kuolema
Kokaiinia on salakuljetettu Antwerpenin kautta jo kauan. Takavarikkojen määrä on kuitenkin kasvanut merkittävästi viime vuosina.

Kaupungin kyseenalainen maine harmittaa oikeusministeri Van Quickenbornea. Hän viittaa tutkimuksiin, joiden mukaan joka toinen asukas Antwerpenissa kokee huumekaupan riskinä turvallisuudelleen.

– Jos Antwerpenin kaupunki ja sen satama yhdistetään kokaiinin käyttöön, niin tämä ei tietenkään ole ylpeyden aihe.

Salakuljetuksen mukana Belgiaan on rantautunut huumekauppaan kytkeytyvä kova rikollisuus ja väkivalta. Taustalla ovat niin Latinalaisen Amerikan huumekartellit kuin Hollannin puolella toimivat huumeliigat.

Neljän Hollannin kansalaista on pidätetty Van Quickenbornen kaappausyrityksestä epäiltynä.

Kaappaustapauksen ohella belgialaisia on järkyttänyt Belgian huumekauppaan liittynyt ampumistapaus.

11-vuotias tyttö menetti henkensä huumejengien välisessä yhteydenotossa Antwerpenissa tammikuussa. Vaikka tyttö ei kaikesta päätellen ollut ampujien kohde, tapaus herätti Belgiassa valtavan keskustelun huumekaupan lieveilmiöistä.

Narkoterrorismi
Oikeusministeri Van Quickenbornen mukaan huumerikollisten toiminta täyttää terrorismin tunnusmerkistön.

– Seitsemän vuotta sitten maatamme koettelivat jihadistiset terrori-iskut. Nyt näemme ”narkoterroristien” käyttävän samoja keinoja. Tämä on vakava uhka yhteiskunnan turvallisuudelle.

Belgiassa on myös keskusteltu siitä, onko maa muuttumassa narkovaltioksi. Termillä tarkoitetaan yhteiskuntaa, jos huumerikollisuus läpäisee yhteiskunnan kaikki osat.

Narkovaltioista on puhuttu Latinalaisen Amerikan maiden kuten Bolivian ja Kolumbian kohdalla.

Termiä on käytetty yleisesti myös Hollannista, missä huumeliigoilla on vahva jalansija. Hollannin poliisien ammattiliiton mukaan huumerikollisuudella on yhteiskunnan peruspilareita mädättävä vaikutus.

Huumerikollisuus näyttäytyy ihmisten arjessa muun muassa korruption ja lisääntyneen väkivallan muodossa.

Belgian hallitus on vastannut lisääntyneeseen rikollisuuteen lisäämällä tullin resursseja ja teknistä valvontaa Antwerpenin satamassa. Tavoitteena on jokaisen Etelä-Amerikasta saapuvan kontin läpivalaiseminen.

Van Quickenbornen arvioi, että kokaiinin salakuljetus tulee kannattamattomaksi, jos takavarikoiden määrä kasvaa.

– Voimme vaikuttaa salakuljettajien ansaintamalleihin, jos onnistumme takavarikoimaan 20 prosenttia Antwerpenin kautta kuljetettavasta huumeista.


Ratkaiseeko valvonta kokaiiniongelman?
Leuvenin yliopiston kriminologian professori Letizia Paoli ei usko valvonnan ratkaisevan Antwerpenin kokaiiniongelmaa.

Italialaisprofessorin mukaan kokaiinitakavarikot on suhteutettava Antwerpenin sataman valtavaan volyymiin. Tarkastusten lisääminen hidastaa myös laillisten tuotteiden liikkumista Antwerpenin kautta.

Paoli toppuuttelee keskustelua Belgian luisumisesta huumerikollisten turvasatamaksi. Hän korostaa, että maalla on vahvat instituutiot ja toimiva oikeuslaitos, joka pystyy puuttumaan ongelmiin.

– Huumeisiin liittyvästä jengisodasta puhuminen on liioittelua. Kuolemaan johtaneet väkivaltatapaukset ovat edelleen hyvin harvinaisia. Edellinen murha tapahtui vuonna 2015, Paoli sanoo.

Huumerikollisuudesta on kuitenkin tullut näkyvämpi osa yhteiskuntaa, Paoli jatkaa. Taustalla on kokaiinin kaupassa ja jakelussa tapahtunut muutos.

– Viime vuosien aikana satamassa toimiville apureille on alettu maksaa luonnossa eli kokaiinilla. Ja koska kokaiinin jakelun aloittaneita jengejä on useita, niiden välille syntyy konflikteja. Tämä on lisännyt poliittisten päättäjien ja yleisön huolta.

Suora vaikutus Suomeen
Eurooppalaisten kokaiinin käyttö on tällä hetkellä historiallisen korkealla tasolla. Euroopan huumevirasto arvio tuoreessa raportissaan, että 2,2 miljoona nuorta aikuista oli käyttänyt kokaiinia viimeisen vuoden aikana. Kokaiini on myös toiseksi yleisin syy hoitoon hakeutumiselle.

Belgiassa kokaiinia käytetään keskimääräistä enemmän. Lähes kolme prosenttia Belgian 15–34-vuotiaista on käyttänyt kokaiinia viimeksi kuluneen vuoden aikana. Suomessa nuorista aikuisista kokaiinia on käyttänyt puolitoista prosenttia.

Lähes puolet Euroopan kokaiinitakavarikoista tehdään Belgiasta. Tullijohtaja Vanderwaeren mukaan Belgian tapahtumilla on suora vaikutus Suomen huumemarkkinoihin.

On helppoa ajatella, että Antwerpen on kaukana Suomesta, mutta arvioisin, että jopa neljäkymmentä prosenttia Suomessa käytettävästä kokaiinista tulee Eurooppaan Antwerpenin kautta.

Belgian tullin johtaja Kristian Vanderwaeren

Ne käyttävät, joilla on varaa
Kuuritari kertoo hänen asiakkaidensa olevan enimmäkseen 20–40-vuotiaita ja vähintään keskituloisia. Noin neljä viidestä on miehiä.

– Nisteillä ei ole varaa kokkolaan (kokaiiniin). Rikkaat sitä enimmäkseen hakevat.

Huumerikollisuutta tutkiva rikostarkastaja Kimmo Sainio Helsingin poliisista on asiasta samaa mieltä.

– Katukuvassa nähtävillä huumeiden käyttäjillä on yleensä amfetamiinin, lääkkeiden ja alkoholin sekakäytön pitkä historia. Heiltä löytyy harvoin kokaiinia, Sainio sanoo.

– Kokaiini on hintansa puolesta elitistinen huume, mutta pääkaupunkiseudulla on yhä enemmän ihmisiä, joilla on varaa ja halua sitä käyttää, hän lisää.

Toinen Ylen haastattelema diileri, "Pepsipete", kertoo asiakaskuntansa olevan hiukan nuorempaa kuin Kuuritarilla.

– [He ovat] yleisesti paremman aseman omaavia, töissä käyviä ja viikonloppuna irrottelevia, asiallisia, eikä ikinä narkomaaneja, noin 25–30-vuotiaita, tasaisesti kaikkia sukupuolia.

Kolumbian huumepoliisi tarkastaa rahtialusta. Kuvassa rahtialus merellä ja sen vieressä poliisin laiva.

Avaa kuvien katselu
Kokaiini tuodaan tavallisesti meriteitse Etelä-Amerikasta Eurooppaan. Kuvassa Kolumbian huumepoliisi tarkastaa rahtialusta. Kuva: Sebastian Barros Salamanca / All Over Press
Pepsipeteä kokaiinin noste Helsingissä vähän kummastuttaa.

– Kokaiini antaa vähemmän mielihyvää kuin amfetamiini. Sen imago julkkishuumeena on lisännyt sen haluttavuutta.
Pepsipeten kommentissa on perää.

Kokaiini piristää, nostaa mielialaa ja poistaa estoja. Sen vaikutukset alkavat nopeasti, mutta laimenevat jo alle tunnissa.

Amfetamiini, jota laittomien piristeiden käyttäjät ovat aiemmin Suomessa suosineet, aiheuttaa useita samoja vaikutuksia, mutta ne kestävät useita tunteja.

Pitkään jatkuvassa käytössä kumpikin stimulantti voi aiheuttaa muun muassa ahdistusta, masennusta, vainoharhoja ja aliravitsemusta.

Amfetamiini on paljon kokaiinia halvempaa. Yhden kokaiinigramman hinnalla saa katukaupassa viisi grammaa amfetamiinia.

Rikostarkastaja Kimmo Sainion mukaan kuitenkin juuri lyhytkestoisuus tekee kokaiinista houkuttelevan bilehuumeen.

Juhlahumun haihduttua myös aineen vaikutukset lakkaavat.

Houkuttelevuutta lisää myös aineeseen liitetty glamour, jonka niin poliisi kuin myös Pepsipete ja Kuuritari tunnistavat: kun amfetamiini liitetään ongelmakäyttäjiin, kokaiini yhdistetään menestyjiin.

Esikatselukuva

Kokaiinin salakuljetusreittien suuruusluokkaa ja reittejä vuonna 2020. Lähde: Euroopan unionin huumeseurantakeskus ja Europol. Video: Stina Tuominen/Yle
Poliisi: kokaiinia tuodaan nyt suoraan Suomeen
Aivan viime vuosiin saakka valtaosa kokaiinista kulki Etelä-Amerikasta Suomeen lähinnä Espanjan, Alankomaiden ja Belgian konttisatamien kautta.

Nyt poliisilla on esitutkinnassa epäiltyjä huumausainerikosvyyhtejä, joissa kokaiinia on tuotu Suomeen suoraan Etelä-Amerikasta.

– Koska suomalainen kokaiinimarkkina on kasvanut, suora tuonti on kannattavaa, rikostarkastaja Kimmo Sainio sanoo.

Sainion mukaan kansainväliset organisaatiot lähettävät omat henkilönsä vastaanottamaan, varastoimaan ja levittämään kokaiinia Suomessa. Kun työt on tehty, he katoavat maasta. Siksi rikostutkinta on vaikeaa.

Koska logistiikassa on vähemmän väliportaita, ainetta tulee maahan aiempaa puhtaampana. Lähellä maahantuontia kokaiini voi Sainion mukaan olla lähes sataprosenttista.

Kuuritari ei kerro Ylelle, mistä ja mihin hintaan hän hankkii myymänsä kokaiinin. Hän kuitenkin sanoo, että vahvemmasta kokaiinista hän saa entistä paremman katteen.

– Voin tehdä sadasta grammasta puhdasta [kokaiinia] kaksisataa grammaa myyntiin. Siinä jää valtavasti profittia omaan taskuun.

Kuuritarin hinnoilla kahdestasadasta grammasta saisi katukaupassa 30 000 euroa.

Somediilerit rahoittavat käyttöään myymällä
Enää ei tarvitse henkilökohtaisia yhteyksiä huumemailmaan, jos kokaiinia haluaa ostaa tai myydä. Vähittäiskauppa on viime vuosina siirtynyt aiempaa enemmän nettiin.

Yksityisyydestään tarkat diilerit käyttävät markkinoinnissaan Tor-verkon, Wickrin ja Signalin salattuja kauppapaikkoja, mutta monet ilmoittelevat tuotteistaan myös Instagramissa ja Snapchatissa.

Rikostarkastaja Kimmo Sainion mukaan poliisi seuraa verkon kauppapaikkoja, ja pyrkii tunnistamaan suurimmat toimijat. Sillä ei juuri ole intressiä jahdata grammakauppiaita.

Sainio kuvailee tavanomaista pimeän verkon ja somen vähittäiskauppiasta 20–30-vuotiaaksi mieheksi, jolla on hyvät tietotekniset valmiudet ja pitkä huumausaineiden käyttöhistoria.

– Toiminnan motiivina on tavallisesti oman käytön ja elämän rahoittaminen.

Pepsipete vastaa samaan tapaan, kun tältä kysytään, miten hän päätyi alalle.

– Ihmiset toimivat asioiden välittäjinä vain yhdestä syystä ja se on raha. Suomessa et päädy tekemään mitään laitonta, jos et itse halua tai ole päihderiippuvainen.

Pepsipete ei itse näe kokaiinidiilerinä toimimisessa mitään ongelmallista.

– Kunhan tietää, mitä toimittaa, ja on siitä rehellinen, asiassa ei ole mitään väärää. Aikuinen ihminen päättää itse, mitä kehoonsa laittaa.

Aiheesta enemmän: Paketissa 3 artikkelia
Aiheesta enemmän
Huumeet
Bilehuumeena pidetty kokaiini syrjäytti amfetamiinin pääkaupunkiseudulla: "Sitä käyttävät muutkin kuin ongelmaryhmät"
2022
Kokainlinor på en spegel.
Huumeet
Kolmekymppisistä melkein joka toinen on kokeillut huumeita – tältä näyttää, kun Helsingin yössä juhlitaan aineissa
2022
Underground-bileet Helsingissä elokuussa 2022
Huumeet
Hector valmistaa yököttävistä aineista bilehuumetta, jota päätyy yhä enemmän myös Suomeen – “Miksi eurooppalaiset tuhlaavat rahansa tällaiseen?”
2022

Huumerahoilla ne mökit ostetaan , pessään huume rahaa.

ihgubar.

Kyllä kun kattoo kittilän kuntapäättäjiä ei ole puhtaat jauhot pussissa koko ajan rötöstellään huumeissako ovat koko ajan rikollinen paikka kittilä ja levi

Tunturi iirot vai kuuritarit?

ddd

dddddddddddddddddd