"Pieniakkuisten sähköautojen arvot romahtavat vauhdilla"
Ostakee ostakee!
Anonyymi-ap
28365
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Hyvä uutinen.
Kohta alkaa saamaan edullisia sähköisiä kauppakasseja ja kaupunkiautoja. Jos pieniakkuisen auton ajomatka yhdellä latauksella on ollut 300 km ja siitä on 20 % pudonnut, jää vielä 240 km ajomatkaa. Se riittää useimmille päivittäisiin ajoihin eikä tarvii ladata edes joka päivä. Minulla tulee eläkeläisenä n. 11 000 ajokilometriä vuodessa ja pääasiassa nurkka-ajoa. Se tekee suunnilleen 30 km/pv, joten yhdellä latauksella ajaisi viikon ajot.
Liikkumisen kannalta näin tilanne onkin.
Sähköauto on edelleenkin tavoitteena olevan ympäristöhaittojen vähentämisen osalta itse se haitta.
Akkujen valmistuksen pitkä tuotantoketju ei ole päästötön, eikä haitaton, mutta ne kaivoskuopat ovat Afrikassa tai Kiinassa, siis riittävän etäällä että niitä näkisi.
Toinen puoli niissä kuopissa on sitä että ne kaivannaiset ovat kertakäyttöisiä, ja myös akkujen tuotantoprosessi on energiaa ja haittoja tuottavaa, sähköä ja rakenteita vaativaa, joilla kaikilla on päästönsä jossain.
Mikään ei ole päästötöntä ja haitatonta.
Akkumateriaalien uusiokäyttö voi toteutua johonkin % osuuteen saakka, mutta 100% ei tulla saavuttamaan millään kulurakenteilla, tai se kierrätettävyys johtaa akkujen korkeampaan hintaan tulevaisuudessa.
Onko tämä kierrätys sekään mikään ympäristöratkaisu, vai onko siinä pää pensaassa, jossa ongelmia ei ole.
Teknologiat on hankalia siinä että ne eivät ole ideaalisia, tai jos ovat kannattaisi luoda uusia synteettisiä kasveja jotka suodattavat pakokaasuista hiilidioksidin ja haluttuja haittoja pois
tai korkea-energisiä viljeltäviä polttoainekasveja joiden energialla liikkuminen olisi mahdollista.
Teknologiat ovat ikävän rajallisia, todellisuus on toista. 50-luvun sarjakuvat esittivät uusia luonnonlakien ylittäviä visioita liikkumisesta ja avaruudesta.
v. 2023 vastaavaa ei ole nähty, mutta monikin nykyinen liikkumisen visio on aika lähellä niitä 50-luvun visioita.
Nekään eivät ole sen todempia.
Kuten palstalla on moneen kertaan todettu, sähköauton elinkaaren kaikki ympäristöhaitat huomioiden sähköauto ohittaa polttomoottoriauton ekologisuudessa jo ennen kuin 150 000 on mittarissa.
Ei sähköauto tietenkään kaikki ongelmat ratkaiseva hopealuoti ole ainakaan vielä, mutta se on jo nyt selvä harppaus eteenpäin polttomoottoreihin verrattuna. Kannattaa myös muistaa, että sähköauto on vielä aivan kehityksensä alkutaipaleella. Voisi sanoa, että kaikki ovat vielä ensimmäisen sukupolven versioita. Mitä meillä on 25 vuoden kuluttua, sitä tuskin osaa kukaan ennustaa. Joka tapauksessa kehitsy tulee olemaan kovaa.
Mikä nykyisissä visoissa ylittää luonnonlait? Ei tainnut ylittää edes -50 luvun visioissa.
Meillä on polttomoottoriautolla tullut viime vuonna 200000 km täyteen. Auto on nyt 18 vuotta vanha.
Ostaisinko auton jonka ympäristöystävällisyys tulee esille vasta 150000 ajokilometrin jälkeen mutta joka maksaisi järkyttävän paljon enemmän kuin mitä viimeksi autoon sijoitin? No en todellakaan! Siihen ei ole rahaa eikä tahtoa. Riittävästi ongelmia tulee kun yritän seuraavaa autoa ostaessamme välttää älyvapailla kosketusnäytöillä liikenneturvallisuudeltaan pilatut mallit.
Sähköautojen 25 vuoden kuluttua tuleva sukupolvi näyttäytyy minulle enää taksikyydin muodossa jos edes olen tuolloin hengissä. Jos (kun?) paljon nykyistä edullisempaa ja parempaa on joskus tarjolla niin ostakoot niitä sitten varhaiset omaksujat jotka haluavat. Itse en halua ryhtyä sähköautojenkaan beetatestaajaksi pakotettuna Suomen mallioppilas - henkisen EU - säännöksiin suhtautumisen vuoksi.
50-luvulla visioissa lenneltiin omilla aluksilla lähimatkoja ja teknologian näkymät olivat kaikkivoipaisia. Tämä oli sen ajan avaruusnäkemyksia, jossa liikuttiin jossain v. 2000-luvun maailmassa. Ydinernergiakin oli juuri keksitty.
Nykyvisiot taas perustuvat rajattomiin luonnonvaroihin myös näissä vihreissä ajatuksissa, kuten akkumateriaaleissa ja kierrätyksessä, joiden toiminta on ideaalista ja itsessään myös haitatonta.
Todellisuus on pitkälle se että pitkälle kehitettyjen materioiden sisältämien eri materiaalinen 100% erottelu toisistaan on jokseenkin mahdotonta niin että se vastaisi
täysin uutta puhdasta raaka-ainetta.
Se vaatii myös oman käänteisen teknologian joka on akkujenkin rakenteissa ja kemiassa oltava mukana, omine tuotantoketjuineen ja käsittelyineen.
Prosessit eivät ole kovinkaan yksinkertaisia jos varauskapasiteetti on korkea, ja pakkaustiheys myös suuri.
Puolijohteissa ja mikropiireissä niiden sisältämää kultaa ja vastaavia arvometalleja kyllä otetaan talteen, mutta loput pii ja muut puolijohdeseokset lienevät jo hankalia eroteltavia, kun ovat molekyylitason yhdisteitä.
Eri asia on jos materiaalit ovat huokeita ja ne voi käytön jälkeen hylätä jätteiksi.
Jokin kuitenkin tarvittavassa akkujen mittakaavassa epäilyttää koska nämäkin teknologiat ovat jatkuvassa kehityksessä eikä edelleenkään tarvittavat materiaalivarat ole rajattomia.
Riippuvuus rajallisista varannoista on haitallista, etenkin kun ne ovat kertakäyttöisiä.
Hintavaa se kyllä tulee olemaan, joka riittää siihen että yleistyminen on hidasta.
Eivätkä akkuprosessit ole itsessään haitattomia tai päästöttömiä kuten ei mikään muukaan materian hyödyntäminen, jokä sisältää korkean luokan materian prosessointia.
Metaleissakin on sen ominaisuuksia sääteleviä lisäaineita, alumiineissa, teräksissä, mutta
niiden takaisinerottelun prosessit eivät taida olla kannattavia, jos jokin lisäaineen pitoisuus on vaikka 1% ja lisäaineita on useita. Mittavasti energiaa kuluttavia ainakin ovat.
Mielestäni kokonaisuus akkujen kierrätyksessäkään ei ole sitä 100% tasoa eli haitatonta ja puhdasta teknologiaa.
Sellaisia ei ole olemassa, ikävä kyllä.
Vaikka se ei olisi haitatonta ja puhdasta, niin jos päästään 95 % pienempiin haittohin ja päästöihin, niin tilanne paranee huomattavasti.
Akkujen materiaalissa päästään ainakin lähelle noita lukemia.
Onkohan koko elinkaariketjua akkujen osalta simuloitu ja verrattu esim. bensiinin vastaavaan ?
Myös elinkaaren käyttökulujen kanssa joka käytöstä aiheutuu ?
Päästötase molempien osalta olisi kiinnostava tieto, vaikka sähköautoille onkin olemassa n.120000km ajomäärä, jonka jälkeen se päätyy bensiiniä ekologisemmaksi vaihtoehdoksi.
Mitä tämä lopuksi tarkoittaa, onko siinä mukana myös ne lataussähkön päästöhaitat, tämäkin vaihtelee laajasti globaalisti sen mukaan miten lataussähkö on tuotettu.
Elinkaari johtanee varsin monimutkaisiin tilanteisiin, jos ulotetaan tarkastelu myös tarvittavien tuotannon, kierrätyksen teknologian ja logistiikan mukanaoloon...
Hmmm...
Sinne meni luonnonsuojelurahat murkan persiiseen.
Ajelen bensalla tästä ikuisuuteen. Niin kauan kuin sitä myydään.
Ihan oma asiasi, jos haluat maksaa bensa-autolla ajamisesta viisi kertaa sen, mitä sähköllä. Parikymmentä vuotta, niin suhde saattaa olla lähellä sitä.
Mutta aja sinä poika vaikka höyrykoneella,.
Sähköauton hinnalla saa kaksi pientä bensa-autoa. Jos ostaa vain yhden bensa-auton niin lopulla rahaa voi ostaa bensaa 15 vuodeksi.
Minkä takia tuommoisen nyt ostaisi jos huomenna saa halvemmalla?
Onko sinulla tietokone tai älykännykkä. Niitäkään sinun ei olisi kannattanut ostaa ikinä, koska "huomenna" samanlaisen saa halvemmalla.
En ostanut älykännykkää silloin, kun laitteet olivat uusia ja kalliita kaikkiin muihin puhelimiin verrattuna. Ostin vasta sitten, kun niitä alkoi saada halvalla ja tarjolla oli useita vaihtoehtoja mistä valita.
Kun ei ole varhainen omaksuja niin säästää varsin paljon rahaa ja omia hermojaan. Annan muiden tuhlata rahaa uusiin autoihin ja beetatestata sähköautoista suurimmat ongelmat pois.
Silti olisit huomenna saanut halvemmalla. Et ole looginen.
Mistä tiedät?
Ei minun kännykkäni hinta ole miksikään muuttunut sinä aikana kuin olen sen omistanut. Uusi versio maksaa aivan yhtä paljon kuin vanhakin kun sen ostin.
No millä perusteella väitit, että huomenna saa halvemmalla.
Tosiasia on, että saman tasoisten älykännyjen hinnat putoavat jatkuvasti selvästi enemmän kuin inflaatio on takavuosina syönyt rahan ostoarvoa.
Nokia Cityman (Gorba) maksoi uutena 27 000 mk.
Aloittaja väitti jotain hinnoista ja niiden muutoksista. Minä kommentoin ostosten kannattavuutta. Hinnoista en väittänyt yhtään mitään. Opettele lukemaan.
Kannattavuutta?
"Minkä takia tuommoisen nyt ostaisi jos huomenna saa halvemmalla?"
Kyllä sinä tuossa puhut ihan hinnasta. Opettele kirjoittamaan, mitä sinulla on tarkoitus ilmaista.
Pieni akkuisia autoja on kovin vähän markkinoilla?☢️
Minun autossani on 68 Ah 12 V akku. Olen joskus nähnyt autoissa pienempiäkin.
Pienimunaisella miehellä on pieniakkuinen auto.
Jos et oikeasti ymmärtänyt, että puhe oli sähköautoista, niin pyydän anteeksi vastaustani. Muuten olet sen ansainnut.
TKK:n autolaboratoriossa oli aikoinaan sähköauto, jossa oli pari tuon kokoista akkua. Kyllä sillä parikymmentä kilometriä juuri ja juuri ajeli.
Karkeasti parin hevosvoiman teholla tunti. Ei ihan raketti kuitenkaan.
"ajomatka yhdellä latauksella on ollut 300 km ja siitä on 20 % pudonnut, jää vielä 240 km ajomatkaa."
Siis kesällä ja talvella 120 km. Eli kaupassa 60 km.n päässä max.
Mulla bensa-autossa tankkaus aina siten, että vähintään 130km pystyy ajamaan tankkaamatta. Kun siis voi tulla tarve juurikin tuolle 1030km ajolle ilman etukäteisvaroitusta. Ja siltä reissulta pitää päästä myös takaisin, yhteensä ajoa noin 250km.
Pieniakkuinen sähköauto olisi hyvin hankala.
Siis 130km ajolle, ei 1030km.