Alla olevissa ketjuissa moni moittii miehiä jos olisi eronnut.
Onko se hyvää isyyttä jos jatkaisi epäasiallisia aiheita, riitoja olevassa suhteessa vain lasten vuoksi? Vaikka lapset kuulisivat ja tuntisivat sen ettei kaikki ole vanhempien kesken hyvin?
Mitä odottaisin lapsenne isältä?
AV
Onko se hyvää isyyttä jos jatkaisi epäasiallisia aiheita, riitoja olevassa suhteessa vain lasten vuoksi? Vaikka lapset kuulisivat ja tuntisivat sen ettei kaikki ole vanhempien kesken hyvin?
Mitä odottaisin lapsenne isältä?
AV
Vastaukset 158
Vanhimmat
Terve, hyvät geenit, osaa tukea tulevaisuuden haasteissa.
Tärkeintä terve lapsi.
😍😋😍😋😍😋😍😋😍
🍒 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#17861108E
🔞❤️💋❤️💋❤️🔞💋❤️💋❤️💋🔞
Luonto eli naiset karsii ne joilla ei ole, ei tule usein olemaan.
Minä en voinut/ halunnut jatkaa riitaisassa avioliitossa lasten isän kanssa. Koska riidellessämme hän ei verbaalisesti pärjännyt minulle, hän tiesi satuttavansa minua pahiten siten, että alkoi retuuttaa lapsia.
Ero oli vaikea (hän ei pitkän aikaan halunnut päästää irti) ja muutenkin minä kärsin helvetillisistä omatunnon tuskista eron vuoksi, koska pelkäsin pilaavani lasteni elämän ja tulevaisuuden. Kuitenkin, kun tilanne rauhoittui, me tulimme exän kanssa huomattavasti paremmin toimeen, kuin asuessamme saman katon alla. Asumme vajaan kilometrin päässä toisistamme, mutta kuitenkin niin, ettei kummallakaan ole luontaista kulkua toisen kodin ohi. Lapset saivat aina kulkea siinä välillä kuinka halusivat kavereittensa kanssa ja yöpyä kummalla vanhemmalla halusivat. Eromme jälkeen ex on ollut loistava isä lapsilleen monessa suhteessa.
Kiitos kommentistasi, joskus ihmisten välit ovat järkeä monimutkaisemmat.
AV
Kiitos itsellesi hyvästä aiheesta.
Totean vielä, että minähän en siis ole lainkaan helppo kumppani pikemmin päinvastoin. Riitelen kuitenkin todella harvoin kenenkään kanssa. En edes muista minä vuonna viimeksi.. - Lasteni isä on ainoa ihminen maailmassa, joka on saanut minut todella raivostumaan ja huutamaan niin, että en saa henkeä. Se olisi jatkuessaan ollut lapsille todella huono kasvuympäristö. - Tyttäreni totesi jo yli 10 vuotta sitten minulle, että hyvä kun erositte.
Hmm... itse olen vähän samanlainen. Lapsia kohtaan lojaali, mutta äiti joskus harmittaa. Elämän ensipuoliskolla vaimo oli kello 19 töissä, itse pääsin jo kello 15. Kävin lapset ja hoisin heitä siis kello 19 saakka. Kun hän tuli kotiin olin jo verkkarit valmiina salille, mutta ehhei...miksi lähdet heti kun tulen kotiin...no, olinhan ollut ilman äitiä lasten kanssa jo 4 tuntia ja jo haluaa treenata kun on se harrastus. Eihän äidille jäisi kun tunti ennen nukkumaan menoa? Mutta ei käynyt ja sanomista tuli...
Luottamus, ei se tarkoita jos juttelen naisen kanssa että haluan panna... mutta monta riitaa tuostakin.
Suppea elämä, ei kiitos enää.
AV
Oletko hankala ja vaikea nainen ja kumppani eli miksi olet häijy ja ilkeä ja hankala ja vaikea tyyppi
Miksi lähdit heti mikä siellä pukuhuoneissa veti sinua et pakko päästä miästen kans suihkuun niin miksi ei ymmärrä
Äitinä olen varsinainen leijonaemo.
Ystävänä ymmärtääkseni pidetty ja luotettava.
Parisuhteessa.. no, minähän olen kuin ihmisen mieli ja osaan todella pitää miestäni hyvänä ja saada hänet nauttimaan elämästään monella tapaa, kun vain haluan. Sen taas voi varmistaa sillä, että pitää minut tyytyväisenä. - Ei se sen vaikeampaa ole. 🤷♀️
Toinen pitkä parisuhteeni oli oikein tasapainoinen. - Edesmennyt mieheni totesi tosin joskus, että häntä vähän säälittää ne ihmiset, jotka joutuvat työtehtävissään napit vastakkain minun kanssani. Voin kuulemma olla myös todella pelottava. - Mutta se oli vain hänen näkemyksensä.
Oikeasti olen ihan kiltti palstakurppa ja harmiton kukkahattutäti 😁
Kun joskus löydät oman miehen niin koita olla hänelle kiltti ja mukava sit kans
Yritän parhaani 😌
Hyvä älä ole ilkeä ja häijy sil ei pitkälle pötkitä
Jos en voi luottaa mieheen enkä enää arvostaisi häntä, niin silloin ollaan heikoilla. - Toivon parasta.
Mutta voi myös olla, että olen saanut jo osuuteni onnesta ja minut on tuomittu elämään loppuelämäni yksin. Kuka tietää.
Ilkiöt jää yksin mut kun oot kiltti niin saat kyllä oman miehen jos vaan haluat mut täytyy olla kiltti ja mukava niin se mieskin on sinulle
Kyllä naisella saa olla luonnetta. Liian kiltti ei oo hyvä.
Ite en laittaisi lapsia puolison luokse jonka tiedän käyttävän väkivaltaa lapsiin.
Kaikki sellainen päättyi heti kun erosimme. Mies rauhoittui itse asiassa jo siitä, kun luuli minun vain uhkailevan erolla ja vakuutti parantavansa tapansa. Lisäksi järjestin meidät Perhekeskuksen pariterapiaan. Siellä ammattilaisten läsnä ollen keskustelkessamme mies kuuli ja ymmärsi paremmin ne tilanteet, mitkä oli mennyt väärin. - Sanoin hänelle, että minuun kohdistuneet uhkaukset voin antaa anteeksi, mutta en koskaan unohda niitä. Kehotin häntä muistamaan sen tulevissa parisuhteissaan ja välttämään viimeiseen saakka sellaista käytöstä.
Lasten huonoa kohtelua en anna koskaan anteeksi, mutta annoin hänelle tilaisuuden osoittaa kykenevänsä olemaan myös hyvä isä ja hän käytti tilaisuutensa hyvin.
...Paitsi sateenvarjon kahvaan on kätketty tikari ja korkkareissa on kantapäästiletit
Ollaanko me tavattu joskus? 🤔
Mies tai nainen ei välttämättä ole "kiltti sinulle" vaikka kuinka olisit "kiltti" hänelle. Kiltteyskin voi mennä liian pitkälle ja silloin on jo kiltin oma tahto murrettu ja kotona on vain "piika", jonka ainoa tehtävä on miellytää toista.
Voisiko nyt se minun haukkuja tulla kommentoimaan sitä, mitä haluaisi isän tekevän se oman lapsensa suhteen?
AV
Kaikki on suhteellista. Tietenkin ensisijaisesti pitäisi kyetä ne erimielisyydet ratkaisemaan ja nousemaan niiden riitojen yläpuolelle, varsinkin jos ne kerta ovat täysin turhia. Kyllä lapset kestävät myös ristiriitoja ja on tervettä, että lapset näkevät myös ristiriitoja ja eritysesti sitä, että vanhemmat kykenevät niitä ristiriitoja ratkomaan, Tietysti kaikella on rajansa ja jos ei kykene tai toinen osapuoli ei kykene, niin sitten ei mahda mitään.
Mitä odottaisin lapseni isältä ... kohtuullisuutta, asiallisuutta, huomioonottamista, järjenkäyttöä, tasapuolisuutta, reiluutta ... noita nyt ainakin. Sitä, että joka hiton asiasta ei tarvitse vääntää ja lapset pistetään etusijalle, vaikka se tarkoittaakin, että molemmat joutuvat välillä luopumaan omista jutuistaan. Hyvää tahtoa ja ettei ensimmäisenä ajattele kaikkea negatiivisesti. Asioille on joskus hyviä syitä, vaikkei niitä ehkä itse tule ihan heti ajatelleeksi, että antaa toiselle tilaa selittää miksi ja miten ja keskustelee asiallisesti.
Ja siis nuo olivat pääosin kriteerit hyvälle kumppanuudelle. Hyvää isyyttä siinä oli sen lapsen asetaminen etusijalle. Muilta osin se riippuu tosi paljon lapsesta, että mitä hyvä vanhemmuus on. Lapset tarvitsevat periaattessa samoja asioita, mutta käytännös toteutus voi olla hyvinkin erilainen lapsesta riippuen.
No, sinä olisit hyvä vaimoehdokas.
AV
No jaa. Kun on hoitanut koko palettia yksinänsä käytännössä likipitäen koko ajan, niin ei minulla ole toiselle osapuolelle mitään sen tarkemmin määriteltyjä vaatimuksia. Hyvä vanhemmuus on lopulta pohjimmiltaan vanhemman ja lapsen keskinäinen juttu, johon muiden on hyvin vaikea, ellei jopa mahdoton, ottaa kantaa. Mun mielestäni molemmat rakentavat sen oman suhteensa lapseen ja kunhan lapsella on perusasiat kunnossa, niin ei mikromanageroinnille toisen taholta ole tarvetta. Tietysti "kasvatuksellisten tavoiteiden" pitää olla yhtenevät, että toinen ei aina salli jotain minkä toinen aina kieltää, mutta tuon nyt yleensä sanoo järkikin. Ja siis vaikka hyvällä vanhemmuudella ja hyvällä kumppanuudella on yhteneväisyytensäkin, niin eivät ne ole yksi yhteen. Ihminen voi olla hiton hyvä vanhempi ja hiton huono kumppani ja minusta parempi noin päin kuin toisin päin. Parempi tietysti jos olisi hyvä molemmissa.
mahahss psikks jod päädee kesätöihinkin johonkin kaupungile.... voi testisajells ksikkisa pyöriä js korjsillskiin
Vastuunkantoa, hellyyttä, tervettä järkeä, ymmärrätväisyyttä, pitkää pinnaa ja huumorintajua.
...vain jos sitä olisi molemmin puolin.
AV
No näinpä. Allekirjoitetaan tämä vielä tältä puolelta ja pussitetaan sinut siihen :) - sivusta
Hyvin outo kommentti. Vastasin kysymykseen. Mitkä mielestäni kriteerit hyvälle isyydelle.
Shakki ja Matti:)
AV
...vain jos asetat kriteerit vain vastapuolelle?
AV
Olen jo asettanut. Ja kasvatan omia lapsiani noilla tavoilla.
Tässä ketjussa on paljon ominaisuuksia, joita harvoin löytyy eronneita, - vaikka pitäisi. En tarkoita aloittamista, joka vaikuttaa olevan kaikin puolin huolehtivainen tapaus :)
Ketään ei voi pakottaa olemaan hyvä isä, ellei hän sitä itse halua.
..siis eronneilta ja aloittajaa :)
Tai tätä edellistä luuseria, jolla ei ole muuta kun katsoa palstaa ja haukkua muita:)
Tehdään vähän helpommaksi.
Lapselle ei tarvitse maksaa harrastusten välineistöä, ei vaatteita, kenkiä, polkupyöriä, ei mitään.
Jos mies lupaisi maksaa 4 eri harrastusta viikossa (200 euroa viikko).
Ohjaisi lasta ihan jokainen päivä.
Kävisi lapsen päivähoidosta tai iltapäiväkerhosta ja järjestäisi mielekästä tekemistä..
Voisit tehdä mitä haluat välillä ennen kello 16, olisiko mies jo ihan ok?
AV
Tuli vain mieleeni, mitä sinä minua haukkuja voisi lapsillesi tarjota?
AV
Tuollainen mies ei olisi minulle ok. Hänellä olisi hyvin erilaiset ajatukset siitä mitä lapsi tarvitsee kuin minulla.
Mä en halua lapselleni mitään hirveää vaate- ja tavara- ja välinearsenaalia, vaan haluan opettaa lapselle rahan arvon. En hanki läheskään kaikkea, vaikka voisinkin, eikä meillä saa kaikkea vain pyytämällä. Hankin vain asioita, joita oikeasti tarvitaan ja joille on aidoti käyttöä (en nyt siis väitä sinun toimivan toisin, vaan kerron miten itse tämän ajattelen). Mulla menisi hyvin nopeasti hermo, jos lapselle hankittaisiin ja raahattaisiin kotiin kaikenmoista. Paitsi, että sen pitää olla oikeasti tarpeellista, niin sen täytyy olla myös ansaittua ja mitään ei saa vain sormiaan napsauttamalla.
Lapseni ei myöskään tarvitse neljää harrastusta viikossa, joka viikko. Eikä niiden harrastusten ole pakko edes maksaa mitään tai juuri mitään. Mun lapseni on kokeillut monenmoista erilaisilla lyhyemmillä kursseilla ja hän tykkää kokeilla erilaisia juttuja. Sitten on myös asioita, jotka jatkuvat ja osa niistä on mm. koulun juttuja yms. Jonkun toisen lapsi varmasti sitten tykkää myös tuollaisesta jatkuvasta monta harrastusta viikossa tahdista.
Lapseni ei myöskään tarvitse mitään sen ihmeellisempää ohjausta joka päivä. Kotona olleessaan hän on vapaalla, kuten minäkin. Ei hän silloin tarvitse mitään vapaa-ajanohjaajaa, joka keksisi hänelle koko ajan jotakin tekemistä. Lapselle tekee hyvää olla välillä myös tylsistynyt. Se ruokkii mielikuvitusta.
Minä olen töissä ajalla ennen klo. 16:sta, että eipä siinä juuri tehdä "mitä haluan". Lapsen päivähoito on onneksi jo taaksejäänyttä elämää, mutta kieltämättä joskus olisi ollut ihanaa, kun joku olisi voinut hoitaa sen haun. Toisinaan kun istuin ruuhkassa moottoritiellä ja siniset valot vilkkuivat edessä ja tiesi, että siitä ei liikuta mihinkään pitkään aikaan ja lapsi olisi pitänyt olla hakemassa viimeistään kymmenen minuutin kuluttua. Näitä sattuu. Vaan ilpäiväkerhosta muksu tulee kotiin ihan itse, että sinne ei hakijoita enää onneksi tarvita. Sieltä kotiin tultuaan hän haluaa olla rauhassa, ei saada mielekästä tekemistä. Läksyt ja sitten ruokaa ja rauhoittumista.
Suosittelen, että keskustelette vielä lasten nukuttamisesta. - Jos mies säännöllisesti nukuttaa lapset edes yhtenä iltana viikossa, vaikka joku viikonlopun ilta ja vaimo saa nukkua yhtenä viikonlopun aamuna vähän pidempään kuin lapset, niin ollaan jo huomattavasti paremmalla tolalla, kuin mitä meidän perheessämme oli, kun lapset olivat pieniä.
Hah, ei kaikki tietenkään tarvitse, nainen voi laittaa 1200 eurosta säästöön jos itse niin katsoo tarvitsevansa.
AV
En minä tarvitse mieheltä rahaa. Raha ei minusta kuulu oikeastaan mitenkään hyvään vanhemmuuteen.
Jos miehellä on pakottava tarve tuosta rahasta eroon päästä, niin avatkoon lapselle tilin ja laittakoon sinne.
No, hyvä.
Sitten voin olla ylpeä pelkästään niistä asioista joita olen lapselleni opettanut.
Vaikka osa niistä onkin vaatinut rahallista panostusta.
Tärkeintä on miellyttävä yhdessäolo, jossa lapsi oppii jotain jota voi hyödyntää omassa tulevassa elämässään.
AV
Hällä on jo tili johon menee lapsilisät ja isin antama kuukausiraha (100 euroa kuukaudessa).
AV
Sekin on niin monikulmainen kysymys, että mistä nyt on kenellekin hyötyä omassa elämässään. Mä en varsinaisesti jaksa pohtia tuollaisia kysymyksiä yhdessäolosta lapsen kanssa. Se onko se oman vanhemman kanssa yhdessäolo tulevaisuudessa hyödyllistä, ei ole minusta olennainen kysymys.
Minä puhuinkin tuosta mistä itse aiemmin puhuit, en siitä mitä sinä lapsesi tilille laitat. En tajunnut tämän olevan joku reaalielämääsi kuvaava kehuskelukohta.
Ja juu samalla tavalla minunkin (yksinhuoltajan) lapsen lapsilisät menevät hänen tililleen ja siitä sijoitukseen. Kun on ylimääräistä, niin laitan enemmän. Eilen laitoin ylimääräisen tonnin, kun totesin, että voisihan noista bonuksista osan hänellekin sijoittaa. Why not. Mitään kuukausirahoja en lapselleni anna, enkä viikkorahoja, eikä hänen tilillään ole vielä sellaista rahaa, jota hän voisi mihinkään käyttää. Kaikki mitä hän haluaa, keskustellaan erikseen ja niiden eteen pitää tehdä jotakin.
Omasta mielestäni lapset tarvitsevat hyvissä ajoin muutakin kuin vain vanhempansa. Esimerkiksi opetin tyttärelle luistelu kolme vuotta, hän meni oman opetuskynnyksen yli joten oli pakko laittaa seuraan jossa opet ovat ammattilaisia.
Tuossa moni ihminen kasvattaa, ei vain vanhemmat, on myös kysyä ryhmätoimintaan kun on yhteiset tavoitteet.
AV
Mitä tuo sitten lienee mahtaa tarkoittaa, lapsella, joka on ollut päivähoidossa ja on koulussa, on jo aika paljon muutakin kuin vanhempansa.
Ketä nyt sattuu luistelu kiinnostamaan. Omaani ei sen ihmeemmin kiinnosta, että hän sitä jaksaisi jatkuvasti harrastaa. Välillä kivaa, jatkuvasti ei kiitos. Rullaluistelu tuntuu kiinnostavan enemmän, mutta hauskaa on nimeomaan se itse oppiminen ja kokeileminen. Ei hän ole siitä mitään kilpailuharrastusta kiinnostunut kehittämään, joten turha tuputtaa.
Vanhemmista se on kiinni, jos vanhemmat innostavat kaikki on mielekästä.
Tarvitsee tietysti vanhemman joka tekee ja opettaa samalla ihan itse. Meillä on leikkisiä kisoja, polkupyöräillessä tai rulliksilla.
Tasatassuissa portailla, ihan missä vain. Leikkimielellä kehittyy, ja isä aina häviää vähäsen.
No, ehkä seuraavalla kerralla:)
AV
No ei todellakaan aina ole. Teillä tietysti voi olla noin, mutta ei kannata kuvitella tuntevansa toisen lapsia. Minun lapseni on tullut minuun ja on hyvin samanlainen kuin minä olin lapsena. Tuputtamalla ja opettamalla sai (ja saa edelleenkin) tapettua mielenkiintoni koko asiaan. Minä halusin oppia ihan itse ja lapseni on ihan samalainen. Hänen kanssaan toimii se, että näytät ja sitten käännät selkäsi ja annat ihan itse opetella.
Sitten JOS hän haluaa ohjeita ja neuvoja, niin hän kysyy kyllä. Pyytämättä annettu neuvo on huono juttu hänelle ja jos niitä antaa jatkuvasti, niin hän lopettaa koko homman.
Yksi tärkeistä asioista vanhemmuudessa (minun mielestäni) on ottaa huomioon lapsen oma persoona ja antaa sille tilaa. Tiedän kyllä, että monilla vanhemmilla on tapana suorastaan pakottaa lapsensa opettelemaan sitä sun tätä, vaikka lasta itseään ei oikeasti edes kiinnostaisi. Varsinkin tuolla eräissä itäisemmissä kulttuureissahan se on suorastaan sääntö, eikä poikkeus, että lapsella pitää olla useita harrastuksia jne. Ja eihän siinäkään ole mitään vikaa, jos siinä vaan otetaan lapsen persoona huomioon ja se on lapselle mieluista. Vaan esimerkiksi minun lapselleni se ei todellakaan olisi. Sellaisella toiminnalla saisi oikeasti vain tapettua häneltä kaiken aidon innon ja mielenkiinnon siihen oppimiseen.
Mjaa-a, mietiskelin hetken mitä olisi ne oleelliset arvot ja odotukset hyvältä isältä. Ja mieleen tulee ensimmäisenä vastuunottokyky ja vilpitön välittäminen.
Itse toivon vielä vähän vastuunjakamista niissäkin asioissa, mitkä ei ole aina isän lempijuttuja, mutta lapselle tarpeellisia oppia.
Jos äiti ei kykene, on isän otettava koppia. Sama toisinkin päin.
❄️
Näitä oppimisjuttuja on hyvä käsitellä.
Lapsen äiti on melkoisen tietoinen siitä mitä lapsen tulisi oppia ja se on paljon enemmän mitä itse toivon.
Hän kun laittaa lapsen lähes tieteelliselle rajalle mitä kaikkea voisi oppia lyhyessä ajassa, tästä samasta syystä harrastukset maksavat mielestäni aivan älyttömäsi.
Ei ongelmaa niin kauan kun lapsi on energinen ja kysyy kahden eri harrastuksen jälkeen, isi, mennäänkö salille:)
Isi vastaa, ei mennä, isi on väsynyt.
AV
Nojuu, tarkoitin lähinnä, että kun mulla on selkä paskana ja isä on terve kun pukki, niin hän voisi opettaa polkupyöräilyä eikä oottaa, että äiti tekee sen selkäsärkyisenä kyyryssä kävellen.
Nämä asiat on niitä, että vaikka iskää ei yhtään huvita, on hänen hölmöyttä jättää lapsi ilman oppia tai työntää äiti selkineen opettamaan, mutta näin se on mennyt. Eikä ole kivaa.
❄️
Isä toteaa, ei pyöräily taito mikään välttämättömyys ole. Minusta on. Joten olen vääntäytynyt opettamaan kivuista huolimatta. Tämmöset asiat on herkästi niitä eripuran paikkoja.
❄️
Opetin omalle polkupyörällä ajon kun hän oli 4 vuotias. Pistin loivaan alamäkeen ja hän polki ilman apupyöriä jo viiden koettelemuksen jälkeen. 5-vuotiaana rullaluistelu, nyt meinaan käydä 10 kilometrin lenkillä hänen kanssa kun on jo 7-vuotias.
Silti, kaikki minua palstalla haukkuu, olen kuulemma huono isä...
AV
No ihmiset on kukakin mitä mieltä on. Ei niitä kannata liikaa kuunnella, jos kotona toimii asiat kaikkia ilahduttavasti.
En minäkään kuuntele muitten mielipiteitä omien lasteni suhteen, kun tunnen lapseni toisin kun muut.
Eipähän nuo ole hölmöjä kumpikaan.
❄️
No siis eihän mikään noista itsessään sinusta hyvää isää tee. Myös hyvin huono isä, voi tehdä noita samoja asioita, mutta olla sitten välillä muuten vaan hyvin huono isä. Vaan etköhän sinä ihan hyvä isä ole, kaikesta tuosta välillä vähän ylettömästä itsekehusta huolimattakin
:)
Negatiivisesti voittoon:)
Toivon onnea parisuhteissa.
AV
Mitä negatiivista tuossa on? Ikävä ja kylmä totuus. Sä voisit noiden juttujen välillä vaikka vetää kunnon ryyppyputkia ja läimiä turpaan. Eivät nuo yksinänsä vielä hyvää isää tee, vaan olennaista on kokonaisuus.
Turpaan läimiminen taitaa olla samassa taloudessa asuvien harrastuksia, erillään asuvien tulee olla toisilleen miellyttäviä.
AV
Ei siihen käsittääkseni samaa taloutta tarvita. Jotkut onnistuvat tuossa nakkikiokin jonossakin ja ties sun missä.
Mjaa, tuollaiseen harvalla on tarvetta.
Ex on ihana nainen.
AV
Kukaan ei ole olettanut sinun toimivan noin. Oleellista vaan edelleen on kokonaisuus ja se mitä sanoit, ei yksinään hyvään isyyteen riitä. Oletan, että olet muutakin.
No itse oon saanut köniini eri talouksissa asuvilta, mutten kummaltakaan kertaakaan, jonka kanssa sama talous. Ettei nyt yleistetä. Kommentoin vaikket mulle tuota kirjoittanutkaan. 😄
Asun ydinperheenä samassa taloudessa.
❄️
Noinhan se on, ettei turpiinvetoon yhteistä kattoa tarvita.
Juu ei tarvita. Ei yhdessä enää asuttaiskaan, jos turpiin laitettaisi.
❄️
Sitä vaan tässä penään, mikä on huono isä?
Opettajien kanssa on ollut kaksi keskustelutilaisuutta jossa opettajat kehuvat tyttären maasta taivaisiin. Iloinen, ei huonoa päivää.
Jos minä, huonona isänä saan tuon aikaan, olen ylpeänä se huono isä:)
AV
Hmm ... aika outoja opettajia hänen köulussaan, jos "iloinen, ei huonoa päivää" saa aikaan kehut maasta taivaaseen. Meillä kyllä puhutaan arviointikeskusteluissa aivan erilaisista asioista. Ei tuollaisia tarvitse edes mainita. Eri opettajat toimivat kai kovin eri tavoin.
En minä ainakaan lähde noissa asioissa henkeseleitäni paukuttelemaan vanhempana. Kyse on kuitenkin lapsesta, ei minusta. mä en oikeasti ymmärrä, että mikä tarve sulla on buustata itseäsi noin, jos oikeasti koet olevasi hyvä vanhempi. Et varmaankaan tarkoita niin, mutta näistä tsekteistäsi tulee kauhean ylikompensoitu tunne, joka taas vie uskottavuutta. Usko ihan vaan itseesi ja anna näiden kirjoitusten täällä olla ihan omassa arvossaan.
Sitähän tässä nyt kaikilta penään, mitä on olla hyvä isä.
Juu, ei tuo käyttäytyminen tai iloisuus.
Aineet menevät ylätasolla, ja pianolla aloitetaan jo Beethoven.
Joku vain on jatkuvasti sanonut minun olevan huono isä, nyt on aika kertoa mitä sen hyvän tulisi tehdä ja miten se näkysi lapsen hyvinvoinnissa.
AV
No miksi sä sitten mainitsit nuo, jos ei niistä kerta kehuta? Onko tyttäresi koulussa sittne jotenkin harvinaista, että lapsi on ilonen ja käyttäytyy hyvin? Ei kai opettaja nyt muuten vaan noin outoja asioita kehu. Kai siihen täytyy joku syy olla.
Ei meillä kyllä opettaja harrasta arviontikeskustelussa maasta taivaaseen kehumista missään muussakaan asiassa (onneksi), vaikka omain lapseni on käytännössä osannut jo koko ekaluokan oppimäärän jo koulun aloittamista ja on tehnyt käytännössä vaikeampia lisätehtäviä koko vuoden. Minusta olisi ihan asiatonta opettajalta harrastaa jotain ylenmääräsitä kehumista arviointikeskustelussa, jossa lapsikin on paikalla. Asiallista keskustelua ja kehut hyvistä asioista, mutta ei mitään hehkutusta, joka saisi lapsen leijailemaan jossain pilvissä. Minä kyllä antaisin opettajalle palautetta, jos tuollaista harrastaisi.
Aivan varmasti, ainakin jos itse ei osaa lastaan kehua, ei halua että toisetkaan niin tekisivät.
AV
Niin minunkin lapsia kehutaan opettajien toimesta, olen äitinä tietysti iloinen että ovat osaavia ja pidettyjä myös luokallaan.
En nyt kuitenkaan pidä itseäni syypäänä siihen, että ovat mitä ovat. Hehän ovat älyllisiä olentoja ilman minuakin.
❄️
Nuorempi osaa jo tokan luokan oppimäärän ja olisi voinut siirtyä suoraan tokalle. Kaikki kokeet on kymppejä.
Myös kertotaulut osaa. Mutta minusta on parempi, että käy yhdessä ikäistensä kanssa koulunsa, sillä kyllä ne haasteet tulee myöhemmillä vuosiluokilla kuitenkin eteen.
Vanhempi taasen on 9 oppilas. Mutta aivan ikätasollaan etenee.
❄️
Nuorempi on siis ekaluokkalainen. Siirtyy tokalle.
❄️
Siinäkin on rajansa, että kuinka pilvissä leijuva lapsi kannattaa kasvattaa. Tuollainen kuvaamasi Taivaisiin asti kehuminen ei ole koskaan järkevää. Sillä saa vain aikaiseksi k.päisen ihmisen.
No niinpä. Kyllä lapsi on hyvin paljon ihan itsellään ja tässä maailmassa on paljon ihmisiä, joista on tullut todella taitavia erilaisissa asioissa aivan ilman mitään upeiden vanhempien osallistumista ja jopa hyvin pa.koista lähtökohdista. Lapsestaan saa ja pitää olla (sopivasti) ylpeä ja häntä pitää kehua. Vaan se, että ottaa jotenkin omaksi ansiokseen sen mitä lapsi on, särähtää ainakin mun korvaani pahasti. Ainakin minun lapseni olisi osaava ja taitava ja ihana ja fiksu, ilman minunkin kontribuutiotani,
Tehdäänkö teillä ekaluokalla kokeita? Tuossakin näkyy sitten olevan isoja eroja koulujen välillä. Meillä ei ekaluokkalainen saa muuta kuin sanallisia arvioita, eikä numeroita ole käsittääkseni tarjolla vielä tokaluokkalaisellekaan. Kokeita ovat tehneet yhden harjoituskokeen parista aineesta, kerran vuoden aikana ja muuta kokeita muistuttavaakaan ei ole ollut.
Kyllä tekevät. 15 koetta tänä vuonna. Ja todistus on sanallinen. Kokeissa pistemäärät kautta viivoin ja mitä kouluarvosanaa vastaa. Kolmosella taas kaikki numeeriset arviot on käytössä.
Eroja on aina eri puolilla maata, huomannut sen jo oman lapsuuden kohdalla versus ikäiseni vaikkapa lännessä.
❄️
Kokeet tuodaan kotiin näytille ja allekirjoitettavaksi täällä jo ekalla luokalla ja vielä wilmassa kuitataan nähdyksi.
❄️
Esim. pisteet 24/24 vastaa numeroa 10. 22/24 vastaa 10 miinusta jne.
❄️
Meillä ei sitten taas ole annettu lisätehtäviä, vaikka osa porukasta osaa ja tekee suutsait kaikki tehtävät. Tytär oli viikon sairaana poissa koulusta ja kun meni kouluun teki tunnin aikana kaikki poissaolo viikon matikan tehtävät.
Hän osasi ne jutut jo eskarissa. Pikku professoria neuvolassa ennustettiin. Mutta jahka luokat etenee, tehtävät vaikeutuu.
Heidän isä on kyllä selvittänyt koulun silmät kii suit sait läpihuutojuttuna. Liekö sen sortin älykkyys periytynyt häneltä. 😄
❄️
Juu, eroja näkjään todella on. Ei noilla ole ollut yhtään ainoaa koetta. Tosiaan jotain "harjoituskokeita" on ollut, mutta ei niitäkään ole tuotu kotiin näytille tai Wilmaan kirjattu. Muksulla on sellanen vihko, johon ne liimailee erilaisia tehtävämonisteita ja siellä olen noita "harjoituskokeita" tosiaan sen pari nähnyt ja täysiä pisteitä niistä on tullut. Vaan ei noita tosiaan ole tuotu mitenkään opettajien toimesta vanhemmille tietoon, että jos joku ei muksun tehtäviä seuraa, niin ei sitten tiedä myöskään noista.
No meillä taas tuntuu, että tekevät muutenkin tosi paljon lisätehtäviä ja erikoisempia tehtäviä. Noilla on tosiaan tollasia vihkoja, mihin on liimailtu erilaisia monisteita ja ne tavalliset kirjan tehtävät tuntuu olevan enemmän sellasia, että tehdään kun on luppoaikaa ja niitä saa halutessaan tehdä kotona harjotusmielessä.
Joo, meillä on ihan sama juttu. Lapsi oppi lukemaan alle kolmevuotiaana ja rakasti kirjaimia ihan yli kaiken silloin ja oppi kirjoittamaankin melkein heti kun oli oppinut lukemaan. tuo meni kolmevuotiaana päiväkotiin ja tosiaan lukea posotti siellä jo innoissaan muille lapsille kirjoja. Seuraavaksi tuli innostus vieraisiin kieliin ja jouduin jatkuvasti opettamaan miten sanotaan mitäkin englanniksi ja ruotsiksi ja saksaksi ja nyt tuo opiskelee ihan itsekseen unkaria, kun haluaa oppia puhumaan sukulaisten kanssa. Että sitten sellanen helppo kieli ja on päättänyt, että hän haluaa valita espanjan kolmannelta luokalta. Mä en tajua mistä tuo into kieliin on tullut.
Lisäksi tuo lapsi rakastaa matematiikkaa. Isänsä tekee hänellä aina välillä erilaisia laskupyramiideja ja viimeksi oli sitten laittanut sinne mm. negatiivisten lukujen kertolaskua ja muutenkin negatiivisia lukuja, että tulipa sitten opetettua miten nekin toimivat.
Juu, näköjään on isoja eroja. Näillä on tehtäväkirjat, vihkoihin kirjoitellaan lähinnä niihin liittyvää vastauksia, jos on joku sellainen tehtävä mitä pitää pohtia. Mutta vähän on vihkoissa mitään ekalla. Kolmannella on enemmän vihkoissakin.
Mä tarkistan päivittäin kummankin läksyt.
Kirjat ja vihkot, wilmankin vielä. Juuri jotta pysyn kärryillä. Vähän yllätyin itsekin kokeiden määrää ekaluokkalaisella. Minusta niitä on paljon.
❄️
Meillä siis valtaosa sittä mitä ovat tehneet tunneilla on niissä vihkoissa. Kotitehtävät tulevat kirjoista. Että jos vain niitä pelkkiä läksyjä seuraisi, niin ei pysyisi noiden tekemisistä lainkaan kärryillä. Eikä nuo edes kuljeta jatkuvasti kotona mitään muita kuin juuri niitä kirjoja, joista ne läksyt ovat tulleet, että ei niitä koulussa tehtyjä tehtävävihkoja edes näe, jos ei sattumalta ole mukana.
Meillä on myös nuo kielet tytöillä kiinnostaneet. Luulen, että pleikkaripelit kun on ollu enkuksi niistä oppii. Tai herää kiinnostus jo pienenä näillä ja me kumpikin vanhempi on oltu kielistä kiinnostuneita ja hyviä niissä.
Hyvä myös, että enkkua opetetaan jo ekalta asti, eikä vasta kolmannelta. Herkkyys kun alkaa jo ihan pikkulapsena.
Päiväkodissa jo.
Meillä kanssa isän plussiksi voi laskea numeeriset, maantieteelliset, fysiikan, kemian, biologian ja historian laajan osaamisen, jota osaa lapsille opettaa, kun lasta kulloinkin kiinnostaa.
Mun vahvuuksiin kuuluu sitten opettaa liikunta, musiikki, tunteet, puutarha, käytännönasioita. Isukki on enemmän teoria miehiä, kun ahkera tekijä.
Laiskuus on intohimonsa. Osaamisesta ei oo kii, vain ettei viitti. Ajattelu on mielekkäämpää.
😄
❄️
Nuo pelit ovat jännä juttu. Mun muksuni ei ole oikeastaan lainkaan kiinnostunut peleistä. häntä onn vaikea saada edes mun kanssa yhdessä pelaamaan muuta kuinn lautapelejä. Mä oletan, että kun se on äidin työ, niin ei voisi vähempää kiinnostaa. 😂
Voi kun munkin muksut vähän karsastaisi enempi pelejä. Nuorempi katselee eläinvideoita hän ei pelaa usein, mielenkiinto mennyt, mutta vanhempi on addikti. Isäänsä tullu. Joutuu repii irti pelimaailmasta.
Nää pelaa kyllä lautapelejäkin, nyt ovat Carcassonesta innostuneet isän kanssa pelaamaan. Mutta enempi saisi minusta touhuta ulkona ja tavallisempia lasten leikkejä vielä. Kun mitään älylaitteita.
Kesällä liikutaan. Sanoin jo, että pelit poistuu ja fillari persiin alle, uimaan ja ulkoilemaan. Karsee äiti, mutta vanhanaikainen on hyväksi. 😅
❄️
Joo, mä olen moneen kertaan ollut suorastaan ihmeissäni, kun ei tuota saa edes pyytämällä innostumaan tulemaan pelaamaan yhdessä pidemmäksi aikaa. Ei todellakaan tarvitse rajoittaa peliaikaa, kun lapsi ei käytännössä pelaa. Käytää mielummin duolingoa ja opiskelee uutta kieltä.
Me just tossa tänään pohdittiin erilaisia juttuja kesälle ja sovittiin, että pidetään kodin kuvaamataidon tunteja ja ympäristöopin tunteja ja enkun tunteja ja kokkistunteja (eli siis laitetaan ruokaa) ja musiikin tunteja ja oli siinä muutakin mitä hän halusi. Sovittiin, että kirjotellaan jonkunlainen lukujärjestys (outo lapsi 😂). Ja sitten sovittiin, että hän lukee kesän aikana joko kaksi pienempää kirjaa tai yhden isomman kirjan
Tietysti vanhempien tulee ottaa pisteitä siitä jos lapsi olisi iloinen, omaisi hyvää koulumenestystä. Olisivat silloin saaneet lapsen ympärille rakennettua kasvua tukevan ympäristön. Ei riitoja tai turhaa mölyämistä.
Tuo on hieno juttu, että älylaitteet ei ole imaisseet lasta mukaansa. 👍
Oikeesti minusta lapset ei tartte niihin aikaa tuhratakkaan. Tästä on meillä käyty kovaakin polemiikkia. Minun mielipide saa aikaan nurinaa myös isässä, joka ei juuri puolusta kuin omaa kantaansa. Joudun vänkäämään tässä asiassa kovasti, muissa asioissa ei onneksi ole vänkäämistä.
Myönnän olevani vanhanaikainen. Itse kun en käytä älylaitteita, kuin keskustelupalstaan ja tiedon etsimiseen, laskujen maksuun, elokuvan katseluun, joskus kerran kaksi puoleen vuoteen.
Niin pelimaailmoja en harrasta yhtään. Niin yhteentörmäyksiltä ei vältytä. 😁
Kuulostaa siltä, että lapsellasi on halu oppia uusia juttuja. Mun silmiin se on positiivista. Kannatan. 👍
Kun tarve tulee lapselta itseltään erityisedti vielä, eikä ole vanhemman suoritusta. Se on parempi niin.
❄️
Et sinä ole huono isä, päinvastoin. Olen satavarma, että tuo jää loppuiäksi lapsesi mieleen, kun "menin iskän kaa...", jos lapsesi inhoaisi tuota, ei varmasti lähtisi mukaasi. No, teineys on edessä, sitten ei välttämättä enää lähdekkään, mutta senhän sinä tiedätkin? Se teineys on lapsen kasvun kannalta välttämätön, omien rajojen kokeilu, matka aikuisuuteen...
Onhan niitä kokeita ekaluokkalaisilla aina ollut. Ne kokeet ei vain ole sitä, mitä vanhemmilla lapsilla, kirjojen pänttäystä.
"Arvostelut" ei ole numeroin. Et taida paljoa ekaluokkalaises koulunkäyntiä seurata, kun olet tuolta osin aivan pihalla.
Tee asialle jotain. Olethan Äiti! "Isäänsä tullut", on tekosyy laiskuudellesi kasvattaa lapsia, "kone hoitaa". Aloita vaikka keskustelemalla isukin kanssa. Vanhemmilla ON VASTUU!
Luitko mitään muuta mitä kirjoitin? Minähän teen. Vänkään ja vien karseena äitinä pelit käsistä. Mutta sittenkin isukit voi uhriutua, kun äitinä kehtaa kritisoida iskän tekemisiä ja tekemättä jättämisiä.
❄️
Ja minähän sanoin, että peliaddiktius on isän peruja, en sanonut ettenkö tekisi mitään. Opettele lukemaan tai sisäistämään luettu teksti oikein. Ennen kun alat mäkättämään. Kiitos.
❄️
Ainoo mitä tyttären kaverit kritisoi vanhemmissaan mulle kyläillessään meillä, on pakko harrastaminen. Jatkuvasti on mentävä johonkin päin, koska vanhemmat tahtoo juoksuttaa. Ja esitellä tietyt harrasteet väkisin ylläpitäen.
Silloin se yhdessä tekeminen kääntyy vastaan, jos tarve ei ole lapsilähtöinen vaan aikuislähtöinen. Enkä sano, että AV tekee, niin vaan otin kantaa aiheeseen, siltä toiselta kantilta kuultuna lasten suusta.
Lapset ei halua suorittaa jatkuvasti jotain, se pitää ottaa huomioon.
❄️
Eipä se noinkaan mene. Ihmisellä on myös perusluonne ja oma temperamenttinsa, johon ei vanhempi kykene vaikuttamaan. Mun lapseni on ihan temperamentiltaan positiivinen yksilö, joka ei jää vellomaan mihinkään vaan ponnahtaa takaisin. Se ei todellakaan ola lainkaan minun ansiotani, jos en sitten lähde geenejäni kehumaan. Hän on myös utelias oppimaan uutta, siinä on tullut äitiinsä. Hän etsii ja tutkii ja oppii uutta, vaikkei kukaan opettaisi yhtään mitään. Ei minun vanhemmillni ollut rahkeita montaakaan asia mulle muksuna opettaa, kun eivät kumpikaan olleet kouluja käyneet. Niinpä vaan silti opettelin ja opin ihan itsekseni. Musta on melkeinpä naurettavaa millaisista asioista osa vanhemmista ottaa itselleen krediittia (ja samalla vie lapseltaan pois.
Ei, noilla todellakaan ei ole ollut mitään kokeita .Ja mitä ilmeisimmin Jasun lapsella on. Kouluissa on tässä maassa näköjään tosi isoja eroja. Et tainnut paljon keskustelua seurata, etkä yhtään viestiäni ajatuksen kanssa lukea, kun olet noin pihalla.
Ei hän lukenut meidän kummankaan viestejä. Kunhan rääpii.
Miten ksahvikuppikin tuhoutuu., näin tuhoutuu jos otat korvasta kiinni mukista ja se putuaa... korva pettää jolloin tuhuoutuu se muki
Hyvä isyys voi olla mitä vaan hyvää. Yhdessä lasten äidin kanssa tai erikseen, kummassakin voi ajatella lapsen lisäksi tämän äidin tukemista parhaalla mahdollisella tavalla.
kesävaatteet eli minihameet
tuollainen että miten omat jalatkin tuntuvat jotenkin pehmoisilli kun meneee nukkumaan... vähän kuin jooh joain kasvovoidetta tyttöjen ohjeistyksena
Hyvä isä rakastaa, huolehtii ja on läsnä lapsensa elämässä. Hyvä isä huolehtii pakkasaamuina villasukat lapsen jalkoihin ja lukee illalla saman iltasadun viisi kertaa, koska lapsi niin pyytää. Hyvä isä vie lapsen pulkkamäkeen ja kotieläintilalle, pakkaa eväät reppuun ja polkee lapsen kanssa lintutornille lintuja ihmettelemään, samalla kun nautitaan eväitä. Hyvä isä asettaa rajat ja pitää niistä kiinni. Hyvä isä kunnioittaa lapsensa äitiä ja edellyttää samaa myös lapselta.
Hyvä isä ei altista lastaan väkivallalle, ei henkiselle eikä fyysiselle. Hyvä isä tekee kaikkensa tarjotakseen lapselleen turvallisen, tasapainoisen ja onnellisen lapsuuden. Mikäli parisuhteessa on niin pahoja ristiriitoja, ettei niitä kovistakaan yrityksistä huolimatta saada selvitettyä, on parempi myös lapselle kasvaa ympäristössä, jossa vanhemmat voivat hyvin ja pystyvät aidosti olemaan läsnä lapselleen.
Tosi fiksu kommentti, näen isyyden juuri tuollaisena.
Tänään rullaluistelemaan, ja ehkä salille, jos hällä siihen haluja luistelun jälkeen riittää.
AV
Kuulostaa mukavalta. Meillä eletään tällä hetkellä vaihetta, kun äiti ei meinaa kelvata kuin kuskiksi ja kokiksi, mutta onneksi aina välillä tulee pilkahduksia siitä, että on äitikin edelleen tärkeä. Ihana teiniaika.. 😁
Mukavaa päivää teille!
Kommentti josta otit itseesi taisi olla se, jossa toista miestä sanottiin sinua paremmaksi isäehdokkaaksi. Sillä ei liene viitattu siihen, että olisit huono isä, vaan siihen, että väärän miehen valinta lapsen isäksi saattaa tehdä naisen loppuelämästä hyvin vaikeaa. Vrt. tapaus trollikka. Yksilö voi olla yhtäaikaa hyvä isä ja huono mies.
Ai, miljardi kertaa paremmaksi?
Mitä se miljardi kertaa parempi sitten tekee enemmän minä itse tekisin?
Haluan oppia, opettakaa.
AV
Eipä tuota oikein voi opettaa. Sinä olet sinä ja Jero on Jero. Mikä nyt ketäkin miellyttää.
Eli, hyvälle isyydelle ei löytynytkään laatusanoja?
Taisin tuon jo arvata, jos miehiä vihaa, ei niitä voi löytyäkään.
AV
Jälleen tuota turhanpäiväistä morkkaamista ja syyllistämistä. Epäkohteliaasti tyrkytit spermaasi naiselle lapsen hedelmöittämiseen pyytämättä ja hän vastaa ettei kelpuuta sitä ja sinua siinä ohessa. Sekö nyt niin otti itsetunnon päälle?
En kyllä antaisi, vaikka 100 000 euroa maksaisi, en antaisi miljoonasta eurostakaan.
Ohiluin tuollaisen kohdan, jos sellainen ketjussa olisi, en tiedosta sellaista vieläkään.
AV
Sinun sanomaasi: "Jos olet nainen, haluaisitko lapsen kanssani:)".
Kyllä, keljuilin kun on jo takertunut iholle, eikä lähde ravistelemalla irti.
Joku tarve hällä on?
Kysymys ei tarkoita oikeasti sitä että haluaisi ko. tyyppistä ihmistä koskaan elämäänsä.
Satiiria.
AV
Melko huonot hermot sinulla jos menetät ne yhden lyhyen kommentin perusteella, joka muuten lähinnä vaikutti olevan vaste siihen että vihjasit lapsettomien ihmisten olevan itsekkäitä yksilöitä jotka ovat helpon elämän perässä ratkaisussaan olla tekemättä lapsia.
Sulla on hyvin pinnallinen näkemys siitä mikä on hyvä isä: syydät rahaa, lykkäät harrastuksiin ja otat lapsen ansioita itsellesi. Tuo sun itsesi korostaminen ei anna susta hyvää kuvaa. Saatat olla todella raskas vanhempi lapsellesi. Varmasti teet parhaasi, mutta näyttää siltä että sulta puuttuisi se kaikkein tärkein, mitä et taida koskaan edes ymmärtää.
Oikea läsnäolo tekee hyvän isän. Pyörätuolissa istuva toimeentulotuella elävä voi olla paras mahdollinen isä omalle lapselleen.
xLiner
Työt vievät aika paljon aikaa, olisi tietysti parempi olla työtön niin saisi antaa enemmän aikaa lapselleen.
AV
Niin, et ymmärrä. Olet liian itsekeskeinen.
xLiner
Jos tarkoitat läsnäoloa, voi vanhemmilla olla erilainen arki mitä yksinasuvana kuvittelet?
Töiden jälkeenhän jää se kolme-tai neljä tuntia päivässä ennen kun lapsi menee nukkumaan.
Tuo aika on se aika jolloin vanhemmat voivat tehdä jotain lastensa kanssa.
Tyttärellä on paljon harrastuksia, osa tunneista menee siihen kun vien, odotan ja lähdetään taas kotiin.
Jää siis vain kaksi tuntia illassa, ja pitäähän lapsen aikaa jakaa myös äitinsä kanssa, koska asuu äidillään?
Pitää taitaa könytä äidin sänkyyn, jos haluaisi antaa enemmän aikaa?
Luulen kuitenkin äidin olevan tyytyväinen jos saa olla hetken yksin, ja jatkaa sitä aikaansa taas tyttären kanssa kahden ennen nukkumaan menoa.
Hän kun on se ihminen joka on luonteeltaan peruskallio, säännöt omansa joihin muut eivät saa puuttua. On vain tukitehtäviä, niin kuin elämässä yleensä.
Lapsen ja isän suhde perustuukin yhteiseen aikaan, siihen miten annetaan mahdollisuuksia kehittyä, tasapainoisessa ympäristössä.
Eli, mielestäsi olen huono koska en ymmärrä. Mitä en ymmärrä?
AV
Miksi hänellä on 7-vuotiaana paljon harrastuksia?
Tunnut olevan yksi valtava avoin haava. Sulla on hirveä hätä koko ajan.
xLiner
Housussasi on avohaava.
Hän itse haluaa, on kavereita niissä harrastuksissa. Kun kysyn minkä haluaisi jättää pois, vastaus on "en mitään".
Ihan ok, mennään nyt sitten hänen oman innostuksen innoittamina koko poppoo.
Kova kuntoinen lapsi, just käytiin luistelemassa rulliksilla ja kopiteltiin pesäpalloa kentällä.
Minä olen väsynyt, hän ei ole.
Onneksi tuli läpsystä vaihto, äiti otti homman haltuun kello 16:30.
Ei olisi tänään ollut enää paljon annettavaa...
AV
on varmaankin hassua jos seikkailee vesi-härveleillä ja kaatuu vetteen ja osaa uida hyhvin sitten
Ian hyvä ketju, muutama nainen osasi antaa kuvan hyvästä isästä, osa taas keskittyi pelkästään haukkumiseen ja jatkaa sellaisen etsimistä (vaikka ei tiedosta mitä etsii).
Vaikka palsta on kiva paikka, on lähdettävä hakemaan lapsi, ja touhuilla päivä hänen kanssaan.
Touhuilkaa tekin omanne kanssa, jos sellaisia on, te hyvät äidit ja muut isät parisuhdestatuksesta riippumatta.
AV
Sille ei voi mitään että joidenkin mielestä olet niin vastenmielinen etteivät he sinua lähelleen halua. Sehän vain todistaa sen että he tietävät mitä etsivät jos etsivät.
Miksi vastaat ketjuun, jos et voi antaa asiallista vastausta alkuperäiseen kysymykseen?
AV
En tiedä mistä suoranaisesti puhut, kun en ole seurannut palstaa, mutta usein törmään siihen, että miehet ovat suhteessa yksi ekstralapsi perheessä.
Siitä moni nainen ei pidä. Ymmärrettävästi.
Osasyy lienee taasen sukupolvien eri kulttuureissa. Joskus 50-80 luvulla syntynyeistä miehistä osa sai sen agraarikulttuurisen kasvatuksen, että mies hoitaa raskaat hommat, nainen talouden. Mutta kaupungissa asuessa molemmilla on usein leipätyöt, eikä raskaita kodin ulkopuolisia töitä enää ole. Joskaan ei kotiäitejäkään.
Talouden- ja lastenhoito sekä kasvatus kuuluu siis kummallekin. Mutta kaikki miehet eivät sitä ole pystyneet omaksumaan. Näin vaimosta tulee äiti likipitäen...
Niin ja isyys monesti jää miehillä kapeaksi yllämainituilla. Eron sattuessa lähinnä tyytyvät maksamaan vain elatusmaksuja. Tapaamiset ja osallistuminen tuntuu pakkopullalta. Samalla menettävät mahdollisuuden olla läsnä lapsen kasvussa, mutta ehkä he eivät ole sitä itsekään saaneet kokea oman isän kautta...
Noin voi olla, voi olla myös että naiset jotka eivät jotain omassa elämässään ole (kaikesta erinomaisuuksistaan huolimatta) saaneet, ovat palstalla meitä miehiä jatkuvasti haukkumassa.
Sikäli oikeassa paikassahan he ovat, tämähän on sinkkupalsta.
AV
Saaneet mitä?
En tiedä, jotain patoutumia ihmisellä on jos keskittyvät vain haukkumiseen jokaisessa ketjussa? Kiukkuaisivat miehilleen, kun ovat löytäneet niitä täydellisiä, omassa ihanassa täydellisyydessään...
AV
Sivusta totean, että mitä ne sinun patoumasi ja puutteesi sitten ovat. Sinähän olet itsekin jatkuvasti kaikissa ketjuissa muita haukkumassa.
Tjaa? Enpä mä ole erityisemmin huomannut mitään erityisiä haukkumisia.
No ehkä oon palstahommista vaan pihalla...???🤷♂️
Vai niin, jos et sattunut huomaamaan tämä on oma ketjuni.
En hauku, tuon yleensä mielipiteeni esille, se joistain voi tuntua haukkumiselta.
En unessakaan halua sanoa jollekin äidille että hän olisi miljardi kertaa huonompi mitä toinen äiti palstalla joita en tunne. Tuohan olisi vain totaalista tyhmyyttä joka ihmisestä kumpuaisi.
Henkilökohtaiset loukkaukset pois, nimimerkittömät ovat nimimerkittömiä myös anonyymeinä joten en loukkaa ketään ikinä kohdennettuna, joku joka pissaa palstalle saisi löytää vessan vaikka olisi anonyymin kirjoissa elävä rekattu.
Tekstit osoittavat sen ettei kysymys ole naisesta, vaan miehestä(ihme homo).
AV
Miten se, että tämä on sinun ketjusi tähän liittyy? Että haukkuuminen ja morkkaaminen on täysin ok, kun on oma ketju. No logiikka se tuokin.
Sulla on itselläsi niin törkeä, suolainen ja passiivisagressiivinen tapa vastata kaikille, jotka ovat asiallisestikin eri mieltä kuin sinä, että enpä yhtään ihmettele, jos saat samaa takaisin. Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa, mutta sä olet jostain syystä tässäkin asiassa niin täynnä omaa erinomaisuuttasi, että et kykene tuotakaan huomaamaan.
Eemelin on nyt parasta jo mennä sinne puuverstaaseensa.
Mites olisi vastaus alkuperäiseen kysymykseen?
Jos olet mies, et voi vastata?
AV
Ja aivan, huomasit miljoonan taalan kohdan itsekin "En hauku, tuon yleensä mielipiteeni esille, se joistain voi tuntua haukkumiselta". Sinuakin täällä TODELLA harvoin kukaan haukkuu, vaikka jatkuvasti viestejä haukkumiseksi tulkitsetkin ja alat sitten ihan itse esittää henkilökohtaisia loukkauksia kirjoittajille, jotka eivät lainkaan niitä ansaitse. Itsekin sain tuota paskaa sinulta niskaani tuossa aiemmin oikein roppakaupalla, vaikken edes ollut sanonut sinulle mitään negatiivista. Sinä vain tulkitsit ja aloit heitellä paskaa.
Huomautus, kaikki et ole sinä...tai sitten olet kaikkien ikävien viestien taustana, ota onki omaan käteen.
AV
Esitä kohta, saat anteeksipyyntöni vasta sen jälkeen?
AV
Touché 🤺
Ei taida muuta nyt irrota vai:)
AV
It's just like: Hear hear! They made a good point there.
Tämä on viimeinen vastaukseni rekatulle, joka ei uskalla käyttää rekisteröityä nimimerkkiään.
Olet ihana, pusi pusi.
AV
Dunno who do you think you're talking to, but frankly my dear, I don't give a damn.
Jos miehellä lapsia niin turn off. Ei kukaan oikeasti ja aidosti halua kakkoseksi.
Vähän epäilyttää että moni mies tekee lapsia miellyttääkseen naista ja se on tosi alhaista touhua.
-nainen
Tuskin mies "kakkosta" haluaakaan jos on jo se ykkönen, ja sehän on lapsen äiti.
AV
1. Lapset
2. Uusi kumppani
En tiedä ketään joka tavottelisi vapaaehtoisesti kakkosen asemaa
"Jos miehellä lapsia niin turn off. Ei kukaan oikeasti ja aidosti halua kakkoseksi."
Sama se on naisten suhteen. Jos naisella on lapsia niin "turn off".
Niin sen kuuluukin olla. Ei lapsia pidä huvikseen vääntää.
Näin se on.
AV
Ainoastaan että olisi kyennyt olemaan isä. Jo jälkipolvilleen. Ei unohtanut ja puskenut uutta kuin ei entisiä olisi ollutkaan
Ihmiset alkavat puhua kielillä:)
Isälle ei lapsi merkinnyt senjälkeen mitään kun äitinsä jätti. Lapsi oli yhtä tyjän kanssa.