Minneköhän huokaisisin? Tavallisesti en valita, sillä minulla on poikani kanssa kivaa ja hänestä on minulle yksinäiselle paljon seuraa. Mutta toisinaan olen ollut ja olen niin kovin väsynyt. Hän on jo täysi-ikäinen, mutta nykyään avustan häntä koko ajan. Hän sairastaa Duchennen lihasdystrofiaa.
Vien aamulla työharjoitteluun. Avustan pyörätuoliin ja pukemaan. Kova kiire. Haen iltapäivällä työharjoittelusta. Koko ajan Hän pyytää tuomaan jotain.
Koskaan minulla ei ole ollut vapaapäiviä. Pelkään, että muu elämiseni kärsii tästä, vaikka luulen, että poikani on pääsääntöisesti myönteinen voima elämässäni. Pidän kyllä huolta itsestäni ja harrastuksistani.
Toistaiseksi olemme pärjänneet ilman ulkopuolista apua. Vielä viime kesänä Hän käveli, joten pyörätuolin käyttö on meille kokonaan uutta.
Mutta jos joku ymmärtäisi tätä väsymystä, jota tunnen toisinaan!
Erityislapsen vanhempana
Anonyymi-ap
1
275
Luetuimmat keskustelut
Ny se loppuu ( Kuhmo)
Yhtiö on myyty. Notta yyteet meleko äkkiä, notta. Pelastautukoon ken voi. Notta se on tuulista pian.621948Parikymppinen hakkasi nelikymppisen kriittiseen tilaan
Ja ihminen jäi junan alle lautiosaaressa...paljon on taas sattunut ja tapahtunut. Ketähän nämä uhrit mahtaa olla 🤔 htt261512- 991092
- 45830
- 87783
Kaivattusi tärkein ulkoinen tuntomerkki
Onko jokin muu kuin yleinen kuten kaunis, laiha. hyväkroppainen jne.20609- 28591
Nainen, miten suhtautuisit
Jos mies ehdottaisi tapaamista? Entä siihen, jos mies kertoisi tapaamisessa tunteistaan ja haluaisi seurustella?56538- 31533
Äimän käki
Olen vähää vaille viisikymppinen mies, ja olen elellyt ilman parisuhdetta parisen vuotta. Nyt vihdoin ja viimein tuntuu,110483