Minneköhän huokaisisin? Tavallisesti en valita, sillä minulla on poikani kanssa kivaa ja hänestä on minulle yksinäiselle paljon seuraa. Mutta toisinaan olen ollut ja olen niin kovin väsynyt. Hän on jo täysi-ikäinen, mutta nykyään avustan häntä koko ajan. Hän sairastaa Duchennen lihasdystrofiaa.
Vien aamulla työharjoitteluun. Avustan pyörätuoliin ja pukemaan. Kova kiire. Haen iltapäivällä työharjoittelusta. Koko ajan Hän pyytää tuomaan jotain.
Koskaan minulla ei ole ollut vapaapäiviä. Pelkään, että muu elämiseni kärsii tästä, vaikka luulen, että poikani on pääsääntöisesti myönteinen voima elämässäni. Pidän kyllä huolta itsestäni ja harrastuksistani.
Toistaiseksi olemme pärjänneet ilman ulkopuolista apua. Vielä viime kesänä Hän käveli, joten pyörätuolin käyttö on meille kokonaan uutta.
Mutta jos joku ymmärtäisi tätä väsymystä, jota tunnen toisinaan!
Erityislapsen vanhempana
Anonyymi-ap
1
216
Vastaukset
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tukalaa kuumuutta
Tietäisitpä vaan kuinka kuumana olen käynyt viime päivät. Eikä johdu helteestä, vaan sinusta. Mitäköhän taikoja olet teh422712Mansikkatiloilla hyväksikäytetään ukrainalaisia
Työolot ovat surkeita ja palkka kelvoton. https://yle.fi/a/74-201729423392428- 352124
Ensi kesänä
Näin kesän viimeisenä minuutteina ajattelen sinua. Olisiko seuraava kesä "meidän" kesä? Tänä vuonna ei onnistuttu, mutta471816- 241675
Okei, myönnetään,
Oisit sä saanut ottaa ne housutkin pois, mutta ehkä joskus jossain toisaalla. 😘251569- 441440
- 1001419
En ymmärrä käytöstäsi
Se on ollut eräänlaista hyväksikäyttöä. Että seura kyllä kelpaa palstan välityksellä silloin kun ei ole parempaakaan tek1391365- 361156