Jos on totta, niin ... olen lähes sanaton.
Miten paperimieheksi pääsee?
(eipä olisi uskonut, että lakko -> työsulku -> paperityöntajien massiivinen rekrytointikampanja)
Eli vanhat paperimiehet ulos ja uudet tilalle?
Miten paperimieheksi pääsee?
(eipä olisi uskonut, että lakko -> työsulku -> paperityöntajien massiivinen rekrytointikampanja)
Eli vanhat paperimiehet ulos ja uudet tilalle?
Vastaukset 19
Vanhimmat
Skeidaa ovat vanhat jarrut puhuneet kyläbaarissa kun pellolta sinne ehdit.Teemme viikossa 57 tuntia töitä ja palkkaa emme saa ollenkaan.Nuku vain yösi nyt aivan rauhassa.
Apukoulu ja 3 viikon perehdyttämisjakso työpaikalla niin pääset vakanssipalkalle.................ja tämä on tosi.........
Ainakin tilinauhani mukaan se 81h/2 viikkoa eli n.41h/viikko.
82h/2 viikkoa
82/2 viikkoa eli 41h/viikko. Ainakin tilinauhan mukaan.
Käyt ensin ammattikoulun 3 vuotisen prosessilinjan ja sen jälkeen haet Lotilan teollisuusoppilaitokseen(UPM). 2 vuotinen koulutus ja hakijoista n.3% pääsee kouluun.
Onko muuten työpaikka varma tuon Lotilan koulutuksen jälkeen?
Käytännössä varma, jos ei itse hölmöile kouluaikana(niitäkin on tapahtunut). Ilman Lotilan kouluahan UPM:lle ei nykyään vakinaistetakkaan.
Ei tarvi Lotilan koulua, oppisopimuskin riittää.
Mutta se on totta että ns. "suoraan" vakituiseksi ei enää pääse.
Yksikössä on otettu käyttöön oppisopimus-koulutus?
kyllä se paikkaansa pitää.keskimäärin paskapaperin vääntäjälle tulee se n.35tuntia viikkoa kohti vuodessa.se on fakta.liiton tavoitteena on 31,5 käynnissä olevissa neuvotteluissa,vaikkakin vaatimus onkin marsilaisen puhetta.
Paperimiehet saavat maineen Suomen ahneimpana ammattikuntana. Taakse jäävät juristit, putkimiehet jne.
Kuudes vuorohan lyhentäisi työaikaa ja PIENENTÄISI PALKKAA(vähemmän tunteja=vhemmän liksaa). Sen lisäksi se toisi yhden vuoron verran lisää työpaikkoja. Joten jos se on sinusta ahneutta niin sitten se on.
Voepi olla pikkusen sormi suussa sulla kun näetä ajelet,se on pikkusen erilaesta kun korvien kuivaaminen...
Tässä on kuule oltu suunnittelemassa pariakymmentä
viiraosaa eri paperilaaduille ympäri maailman.
Älä ala nappulaville yhtään vinkumaan siellä
valvomokopissasi jos yhtä nappulaa enemmän olet
joutunut viimevuosikymmenenä vääntämään.
Voipi olla sormi perseessä kun yksikin kuva eteesi
tuodaan. Ymmärtämisestä menee jo koko nyrkki.
Suunnittelit tasoviiroja vai kitarainaimia vaiko kenties jonkun muunlaisia?? Ja minnepäin maailmaa?
Optiformer HR Plattlingin tehtaalle Saksaan.
Oliko muuta vielä?
Eli kyseessä on Valmetin valmistama kaksoisviirarainanmuodostus kitarainaimella. Tuleeko muuten monikerrosperälaatikko? Entä minkä tyyppisellä toteutuksella on tehty perälaatikon massasuihku? Onko varustettu laimennusvesisäädöllä, suihkutetaanko rintatelan ja formeritelan väliseen kitaan eli kitaformeriin?
En tiedä yhtään "Valmet" nimistä
paperikonevalmistajaa. Metso:n sen sijaan tiedän.
En tiedä kenen valmistajan (Beloit, Voith)
koneella töitä teet, mutta metsolla ei juuri muita
malleja kuin optiformer olla valmistettu 10
vuoteen. Optiformerissa perälaatikon huulisuihku
nimenomaan ohjataan rinta- ja formeritelan
väliseen viirojen väliseen kitaan.
Tämän jälkeen yleensä alaviiran puolella oleva
MB-kuormitusyksikkö säätelee yläviiran puolella
olevalle imuyksikölle (ent. listakenkä) ohjautuvaa
viiran (tai sanotaan nyt sitten raina, koska massa
on välissä) painetta. Tällä lyhyellä matkalla
poistuu n. 80% massan vedestä.
Metso osti Beloitin paperikonetoiminnot
vuosituhannen alussa, joten ainoa kilpailija
Metsolle on tällä hetkellä saksalainen Voith.
Japanilainen Mitsubishi on noussut myös varteen-
otettavaksi kilpailijaksi.
Uskoisin, että teet töitä ikivanhalla
tasoviirakoneella jota Metsolla kutsutaan
SymFormeriksi. Konetyyppi ei alkuunkaan pärjää
laadussa ja nopeudessa nykyaikaiselle
optiformerille.
Luulenpa kumminkin, että käyttämääsi koneeseen
on tehty uusinta koneen nykyaikaistamiseksi, jotta
laatu ja nopeus paranevat.
Siksi en millään voi ymmärtää, että 70-luvulla
antikkiista konetta käyttäneet haluavat kaiken
edun koneensuunnitelijoiden tuomista
parannuksista. Voi olla, että paria nappulaa
joutuu enemmän vääntämään ja koneen tarkkailu
on siirtynyt monitorien taakse automatiikan
ansiosta ettei tarvitse pitkin hallia laudalla
polkea.