Hei!
Pyytäsin apuanne, kun sitä on niin vaikea oikeesti löytää todelliseen hätään.
Olisin kiitollinen, jos joku tietäisi Suomessa hyvän hoitolaitoksen tai vastaavan paikan, jonne voisin ohjata läheiseni hoitoon. Kyseessä on perheellinen nuori, aikuinen mies jo pitäs olla normaalissa tilanteessa. Päällisin puolin elämä on mallillaan, mutta sisällä kuohuu. Hänellä on vaan niin paljon traagisia lapsuuden kokemuksia ja taakkaa harteilla, että se pitäisi saada pois. Nyt kun alkoholi on asunut vielä kuvioissa pitemmän aikaa, on pakko tarttua järeämpiin keinoihin ja yrittää auttaa muuten niin ihanaa ihmistä ja hänen perhettään samalla. Moni varmaan tietää sen läheisen tuskan, mikä tulee toisen tuskaa seuratessa. Pääongelma on kuitenkin vielä raskas mieli,ei se alkoholi, mutta ne ruokkivat toisiaan. Veljeni haluaa apua, mutta ei osaa sitä itse hakea. Nyt on tosi kyseessä, ja puututtava tilanteeseen, vielä kun se on mahdollista. Avun saanti tänä päivänä on vaan niin hemmetin hankalaa. Odotan vinkkejänne, kiitos.
Pyytäsin apuanne, kun sitä on niin vaikea oikeesti löytää todelliseen hätään.
Olisin kiitollinen, jos joku tietäisi Suomessa hyvän hoitolaitoksen tai vastaavan paikan, jonne voisin ohjata läheiseni hoitoon. Kyseessä on perheellinen nuori, aikuinen mies jo pitäs olla normaalissa tilanteessa. Päällisin puolin elämä on mallillaan, mutta sisällä kuohuu. Hänellä on vaan niin paljon traagisia lapsuuden kokemuksia ja taakkaa harteilla, että se pitäisi saada pois. Nyt kun alkoholi on asunut vielä kuvioissa pitemmän aikaa, on pakko tarttua järeämpiin keinoihin ja yrittää auttaa muuten niin ihanaa ihmistä ja hänen perhettään samalla. Moni varmaan tietää sen läheisen tuskan, mikä tulee toisen tuskaa seuratessa. Pääongelma on kuitenkin vielä raskas mieli,ei se alkoholi, mutta ne ruokkivat toisiaan. Veljeni haluaa apua, mutta ei osaa sitä itse hakea. Nyt on tosi kyseessä, ja puututtava tilanteeseen, vielä kun se on mahdollista. Avun saanti tänä päivänä on vaan niin hemmetin hankalaa. Odotan vinkkejänne, kiitos.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kun veljesi nimenomaan haluaa apua, on tilanne kohtuullisen hyvä. Lähde veljesi kanssa terveyskeskukseen lääkärin vastaanotolle arkena virka-aikaan. Lääkäri tuntee alueen terveyspalvelutarjonnan ja arvioi, ohjaako aluksi A-klinikalle saamaan apua päihteiden käytön hallintaan, mielenterveysvastaanotolle, lähettääkö peräti psykiatrin konsultaatioon vai esittää muuta ratkaisua. Mahdollisesti masennukseen tai ahdistuneisuuteen saa lääkehoidon. Jokatapauksessa, kannattaa käydä selvittämässä, mitä lääkäri suosittaa ja varmasti veljesi arvostaisi, jos Sinulla olisi mahdollisuus lähteä hänen tuekseen.
Aiheuttavat vain riippuvuutta ja horkaa, kun niistä yrittää irrottautua!
Esim. mielekäs työputki yhdessä lapsuuden traumojen käsittely
ammattiauttajien avulla olisi nyt ehottomast paikallaan.
Tiedän mistä puhun, koska lapsuuden traumat, jotka johtuvat neurojutuista
seuraavat hoitamattomina yhä puserossa.
Alkoholin käyttö on kaik tuhoisin, aiheuttaessaan syyllisyydentuntoja.
Työssä ollessani puhuin ongelmistani ihmisten kanssa. Sain päihdeklinikka apua jne.
Ei näistä koskaan kokonaan eroon pääse, mutta traumaattisia ihmisiä
on Suomessakin kymmenin tuhansin.
Näiden näkymättömien kremppojen kanssa voi elää "trapetsitaiteiluelämää".
Kirjoitit otsikolla "Ei ne lääkkeet mitään paranna". Tässä yhteydessä väittämä pitää hyvin paikkansa. Kuten viestissäni erilaisia vaihtoehtoja esitin, oli lääkkeistä maininta vasta viimeisenä ja muodossa "mahdollisesti". Yksin masennus- tai ahdistuslääkkeet eivät yleensä paranna, mutta oirekuvan ollessa riittävän vakava, voivat ne auttaa paranemisprosessin käynnistymisessä ja nopeuttaa toipumista. Lääkehoidon oletetuista hyödyistä ja haitoista kannattaa ensin keskustella lääkärin kanssa. Voi myös olla, että asiakas nimenomaan haluaisi lääkehoidon, mutta lääkäri ei sitä määrää, koska arvioi sen haitat hyötyjä suuremmiksi.
Kumpaankaan em. lääkeryhmiin kuuluvia lääkkeitä ei ole tarkoitus käyttää loppuikäänsä vaan jossain vaiheessa ne on tarkoituskin lopettaa. Äkillinen lääkityksen lopetus voi tuoda oireita, erityisesti, jos annos ei ole pieni. Sen vuoksi useimmiten ne pyritään lopettamaan asteittaisen vähennyksen kautta.
kuten kirjoitit, taakka pitäisi saada pois. Eli tukahdutetut tunteet jotka ovat jääneet traumasta sisälle. Todennäköisesti traumojen lisäksi hänellä on ollut sellainen lapsuudenympäristö (kuten lähes kaikilla suomalaisilla ja koko maailmassa) jossa tunteiden ilmaisuun ei rohkaista lapsena, tai jos suoraan sanon: tukahdutetaan julmasti. MM. Itkemisen salliminen pitäisi olla yhtä itsestäänselvää kuin hymyilemisen "salliminen". Jospa läheisesi pääsisi jonnekin sellaiseen terapiaan jossa näitä tunteita saisi purkaa omassa tahdissaan niin kuin niiden pinnalle tulemista itse kestää ja tärkeää on että läsnä on terapeutti joka hyväksyy TÄYSIN vaikka minkälaisten tunteiden ilmaisemisen! Mutta alkoholista pitäisi päästä ensin, sillä se tukahduttaa niin ettei pääse aloittamaan matkaa omaan sisimpäänsä.
tässä muutama minun mielestäni hyvä paikka:
- KELA:n draamaterapia (saa rahaa takaisin)
- lapsuustraumoihin erikoistuneet nettisivut: www.scorpitos.com
- erilaiset kehoterapiat kuten Rosen-terapia ja Horstmann-menetelmä (kehoon patoutuneet tunteet)
En lähtisi millekään (esim. em. viestissä kuvatulle) ammatinharjoittajalle, jolla ei ole minkään tasoista psykoterapiakoulutusta.
Hae traumaterapiakoulutettua psykoterapeuttia, joka pystyy tarvittaessa tarjoamaan myös traumahoidon erikoistekniikoita, esim. EMDR.
Psykoterapeutin ammatti on nimikesuojattu ja
sen harjoittajilla on TEO:n (terveydenhuollon
oikeusturvakeskuksen) antama nimike. Toinintaa valvoo silloin lääninhallitus ja TEO. Näin potilaalla on olemassa oikeusturva takanaan. Traumahoidoissa osaamaton terapeutti voi tehdä hallaa ja vahingoittaa potilaan terveydentilaa vaikeastikin. Kehoterapioilla on paikkansa traumahoidoissa aivan taatusti, myös EMDR toimii
pitkälti kehon muistojen muokkaajana. Em. koskee myös tämän alan terapeutteja, kehoterapian koulutus traumahoidoissa on Suomessa valitettavasti vielä lapsen kengissä.
www.traumaterapiakeskus.com on sivusto, josta löydät EMDR-terapeutit ja vähän tietoakin aiheesta.
Se scorpitos.com:in "terapeutti" on itseoppinut (ei siis laillistettu psykoterapeutti), joka on julkisesti myöntänyt käyttäneensä potilaitaan hyväkseen. Että jos ei.
postraumattisesta stressireaktiosta joka tulee aina traumojen jälkeen...eli jälkeenpäin tuleva stressi...ongelmatila joka ahdistaa masentaa jne...olisi tyosiaan erittäin tarpeellista ja kannattavaa että saisit veljesi hoitoon mahdollisimman pikaisesti ja tottakai tukiverkosto ympärillä on todella tärkeä!!!IHANAA ETTÄ ON NIIN RAKASTAVA JA HUOLEHTIVA SISKO ETTÄ NÄKEE VAIVAA RAKKAITTENSA TAKIA!!!
Psykoterapia olisi varmaankin sopiva hoitomuoto etenkin jos kyseessä on em. stressireaktio ja muutenkin psykoterapia sopii monesti parhaiten psykologisista hoitomuodoista henkilöille joilla vanhat asiat vaivaa kutern varmaa yleisin etenkin suomessa juuri nuo lapsuudesta peräisin olevat traumat...tietenkin asia arvioidaan terapeutin kanssa että olisiko juuri se psykoterapia sopivin...luulisin kyllä niin...joitakin saattaa tuo nimitys hämää..minua ainakin aluksi..se kuulostaa jotenkin niin hullulta tai jotain mutta ei se mitään semmoista ole ja niitäkin on eri muotoja siitä psykoterapiasta...
Siinä perehdytään ja käydään läpi kaikki lapsuuden traumat ja patoutuneet tunteet ja mahdolliset vääristyneet minäkuvat itsestään...käydään läpi ja hahmotetaan kokonaisuutena oma "itse" ja se eheyttää ja sisäistää ihmisen itsensä ja auttaa ymmärtämään itseään ja antaa luvan olla se mikä on ja etenkin niille tunteille tilaa jotka ovat tulleet ja jäänet niistä traumoista..ja tietty se että itse ei ole syypää tapahtumiin...
veisit veljesi vaikka alustavasti lekurii tai johonkin mielenterveystoimistoon, a- klinikalle tai soitat jonnekkin saman tyyliseen paikkaan ja kerrot asian ja pyydät apua että miten jatketaan tulevaisuutta ajatellen...VAROITUS: te joudutte mitä toden näköisimmin taistelemaan pidemmistä apupaikoista tai mahdollisesta kelan korvauksesta jos ajatellaan yksityistä sektoria joka on monesti kunnallista parempi ainakin pk-seudulla koska kunnan typit monesti työhönsä kyllästyneitä turhan lässyttäjiä...kela korvaa huomattavan osan yksityisitä mutta psykoterapiaa käydään 1-2 kertaa viikossa...korvausta asiaan on nykyään vaikeempii saada mutta vedotkaa oikeisiin asioihin ja jos asia on todellakin tarpeellinen sen myös huomaa...vedota kannattaa enemmän yhteiskunnallisiin asioihin, koska se on kelan mieletä heille suuremmaksi avuksi..eli työkyvyttömyyteen ja ihmissuhdevaikeuksiin ja pahempiin mielellisiin ongelmiin tulevaisuudessa...
Toivotan teille onnea ja olkaa tarmokkaita ja vaatikaa oikeellisuutta vaikka se veisikin voimia ...hakekaa nopeesti apua ja se on ehdoton että alkoholi ja muut päihteet on jätettävä kska sumentaa koko asian...siis alkoholia on osattava kontroloida...
Itse olen samoja kokenut ja odottelen juuri kelalta kuntoutus päätöstä pidempään terapiaan...aluksi kävin kriisiterapiassa josta löysin oman psykoterapeutinkin ja se on auttanut siis alustavasti se kriisiterapiakin...apua hakemaan vaa voimakkaasti
psykoterapiasta saat enemmän tietoa ja postraumaattisestastressistä kun laitat ne hakusanaksi googleen...onnea ja kyllä asiat varmaa lähtee rullaamaan...
ÄLKÄÄ UNOHTAKO TOIVOA..MYÖNTEISYYS JA USKO SAA IHMEITÄ AIKAAN...RAKKAUTTA TEILLE
SANOKAAN VAIKKA ETTÄ "ME AURINGONLAPSINA TILAAMME ELÄMÄÄMME ILOA, VALOA, VOIMAA JA ENNENKAIKKEA SITÄ TÄRKEINTÄ ELI RAKKAUTTA"...tehkää noin päivittäin ja uskokaa se auttaa...mä lähetän teille enkeleitä...muistakaa teilläkin on omat enkelinne koko ajan mutta niiden apua riippuu omasta tahdostanne eli ne auttaa jos vaan pyydätte...se on ehto eli pyytäkää...(eu tarvii olla mikää uskovainen tai kiihkoilija jne..vastaava vaan enkelit vaa on meidän kaikkien kanssamme)...toiv.tajusitte oikein mitä tarkoitin...