108 §
“Keskiakseliperävaunu on kuormattava niin, että se kohdistaa vetoajoneuvon kytkentälaitteelle alaspäin painavan voiman. Alaspäin painava voima saa olla enintään 10 prosenttia perävaunun akseleille sallitusta massasta tai enintään 1 000 kilogramman massaa vastaava voima, pienemmän voimista ollessa määräävä.”
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180729
Kärryn kokonaismassasta max 10% saisi tulla kuulakytkentälaitteelle. Jos vetolaite, tai kuulakytkentälaitteen osat sietävät vähemmän, niistä heikoin määrää suurimman aisapainon.
Mutta mikä tämä osa tarkoittaa: “tai enintään 1 000 kilogramman massaa vastaava voima”?
Keskiakseliperävaunun aisapaino
Anonyymi-ap
28
923
Vastaukset
- Anonyymi
1 000 kilogramman massaa vastaava voima tarkoittaa 1000 x 9.82 N (Newton)
Koska kg ei ole voima, on ilmoitettu tuolla tavalla. Jos voima ilmoitettaisiin kilogrammoina, se olisi 1000 kg
Näin veikkaisin.- Anonyymi
Kansankielellä siis voima on enintäin 1000 kg
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kansankielellä siis voima on enintäin 1000 kg
Kestääkö normaali henkilöauto tuollaisen aisapainon ajossa? Eikö siinä jo etupyörät ala nousta ilmaan. Eikö määrittelyssä oteta huomioon kuinka pitkä etäisyys on vetokuulasta taka-akseliin, tai vetoauton painoa yleensäkään?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kestääkö normaali henkilöauto tuollaisen aisapainon ajossa? Eikö siinä jo etupyörät ala nousta ilmaan. Eikö määrittelyssä oteta huomioon kuinka pitkä etäisyys on vetokuulasta taka-akseliin, tai vetoauton painoa yleensäkään?
Henkilö- ja pakettiautoon sekä erikoisautoon saa kytkeä luokittelumassaltaan enintään 3 500 kilogramman painoisen keskiakseliperävaunun.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kestääkö normaali henkilöauto tuollaisen aisapainon ajossa? Eikö siinä jo etupyörät ala nousta ilmaan. Eikö määrittelyssä oteta huomioon kuinka pitkä etäisyys on vetokuulasta taka-akseliin, tai vetoauton painoa yleensäkään?
Rekisteriotteessa on mainittuna se, minkälaisen perävaunun autoon saa kytkeä.
- Anonyymi
"Alaspäin painava voima saa olla enintään 10 prosenttia perävaunun akseleille sallitusta massasta tai enintään 1 000 kilogramman massaa vastaava voima, "
Luulen, että tuo tarkoittaa max 100 kilon kuormitusta aisalle, eli rajoittaa aisapainon alle 10 %:iin akseleille sallitusta massasta sillion, kun perävaunun kokonaismassa ylittää 1000 kg. Käytännössä oleellistahan on, että vetoauton etupää ei kevene liikaa aisan painosta ja että aisa on ihmisvoimin nostettavissa irti nopista.- Anonyymi
Oleellista on se että aisapainoa on, jos se on negatiivinen niin auto on holtiton ajettava.
- Anonyymi
Luulet väärin.
Kun keskiakseliperävaunun luokittelumassa on 18000 kg, siitä 10% on 1800 kg.
Tällöin lause enintään pienempi luvuista 1800 kg tai 1000 kg tarkoittaa 1000 kg, joten kyseisen perävaunun aisa saa kohdistaa enintään 1000 massa vastaavan voiman (Suomessa noin 9820 N) vetoajoneuvon vetokytkimeen. Jos kohdistaa 1500 kg massa vastaavan voiman on kyseinen yhdistelmä laiton, ellei kyse ole erikoiskuljetuksesta, taikka traktoriperävaunusta jota virheellisesti luullaan keskiakseliperävaunuksi.
Tuollaista 9820 N aisapainoa ei todellakaan ihmisvoimin nosteta irti mistään, paitsi tunkilla tai muulla vastaavalla apuvälineellä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oleellista on se että aisapainoa on, jos se on negatiivinen niin auto on holtiton ajettava.
Lakiteksti edellyttää että aisapaino on positiivinen standardoidussa mittaustilanteessa vaakasuoralla alustalla ja paikallaan tyynessä säässä.
Kun ajoneuvoyhdistelmällä ajetaan 100 km/h ylämäkeen ja 20 m/s vastatuuleen, voi hetkellinen aisapaino olla paljonkin negatiivinen täysin laillisesti, jos perävaunun painopiste on korkealla suhteessa akselien etäisyydestä vetokytkimestä, kun lisäksi perävaunun ilmanvastuksen vaikutuspiste on korkealla ja otsapintaa suurella ilmanvastuskertoimella on paljon. Sellainen laillinen yhdistelmä voi hyvinkin olla todella holtiton ajettava, jos vetoajoneuvon taka-akselipaino on alhainen ja vetokytkin reilusti taka-akselin takana, eli suuri peräylitys.
- Anonyymi
Jos jarruttoman O1-luokan henkilöautoperävaunun kokonaismassa on 875 kg, siitä 10% on 87,5 kg, mutta aisapainoa saa olla enintään 75 kg, olipa vetoajoneuvona mikä tahansa (kuorma-autot mukaan lukien) ja olipa vetokytkin miten luja tahansa.
Aisapainoa ei siis todellakaan saa olla enintään 10 % kokonaismassasta, vaan enintään 10 % perävaunun akseleille sallitusta massasta kuten laissa lukeekin. Tuo oma tulkintasi oli siis täysin virheellinen. Suurin akseleille sallittu massa ilmenee rekisteriotteesta, akselivalmistajan ilmoittavat arvot voivat olla suurempia vaikuttamatta asiaan mitenkään.- Anonyymi
Missä laissa on maininta 75 kilosta? Tuo kuulostaa enemmän joltain vetokoukun tai vetopään valmistajan rajoitukselta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Missä laissa on maininta 75 kilosta? Tuo kuulostaa enemmän joltain vetokoukun tai vetopään valmistajan rajoitukselta.
Laissa on maininta enintään 10% akselien yhteen lasketusta massasta, ja O1 luokan jarruttomassa perävaunussa se ei koskaan tarkoita enempää kuin 75 kg, vähemmän voi hyvinkin tarkoittaa.
Kommentoija jolle vastattiin ei tiedä käsitteiden akselimassa ja kokonaismassa eroa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Laissa on maininta enintään 10% akselien yhteen lasketusta massasta, ja O1 luokan jarruttomassa perävaunussa se ei koskaan tarkoita enempää kuin 75 kg, vähemmän voi hyvinkin tarkoittaa.
Kommentoija jolle vastattiin ei tiedä käsitteiden akselimassa ja kokonaismassa eroa.Sitten on vielä erikseen telivaunut ja kaksiakseliset. Telihän periaatteessa vastaa yhtä akselia.
Millaisia akselimassoja sallitaan asuntovaunuille? Rekisteriotteistahan nekin selviää, mutta itsellä ei sellaista ole. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sitten on vielä erikseen telivaunut ja kaksiakseliset. Telihän periaatteessa vastaa yhtä akselia.
Millaisia akselimassoja sallitaan asuntovaunuille? Rekisteriotteistahan nekin selviää, mutta itsellä ei sellaista ole.Tieliikennelaista tuo maksimi selviää. Toisinaan jopa liikennemerkistä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tieliikennelaista tuo maksimi selviää. Toisinaan jopa liikennemerkistä.
Tieliikennelaista ei selviä maksimi, vaan normaaliliikenteessä sallittu maksimi. Erikoiskuljetuksissa käytetään varsin yleisesti suurempia akselimassoja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tieliikennelaista ei selviä maksimi, vaan normaaliliikenteessä sallittu maksimi. Erikoiskuljetuksissa käytetään varsin yleisesti suurempia akselimassoja.
Tieliikennelaista selviää sen nojalla annetut asetukset ja niistä edelleen ministeriön päätökset aivan normaalissa järjestyksessä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tieliikennelaista tuo maksimi selviää. Toisinaan jopa liikennemerkistä.
Missä kohtaa laissa on taulukoitu eri mallisten asuntovaunujen maksimeja akselipainoja? Traficomilla on kyllä kaikkien rekisteröityjen ajoneuvojen ja hinattavien ajoneuvojen tiedot.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Missä kohtaa laissa on taulukoitu eri mallisten asuntovaunujen maksimeja akselipainoja? Traficomilla on kyllä kaikkien rekisteröityjen ajoneuvojen ja hinattavien ajoneuvojen tiedot.
Et sitten osannut lukea.
Eduskunta säätää lain jossa määrätään valtioneuvosto antamaan asetus jossa annetaan ohjeet ministeriölle, joka sitten antaa päätöksen aisapainoista.
Varmaan jostain Liikenneministeriön päätöksistä tuo lopputulos sitten löytyy ja Traficom sitä soveltaa.
Niin yksinkertaista että lapsikin sen tajuaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Et sitten osannut lukea.
Eduskunta säätää lain jossa määrätään valtioneuvosto antamaan asetus jossa annetaan ohjeet ministeriölle, joka sitten antaa päätöksen aisapainoista.
Varmaan jostain Liikenneministeriön päätöksistä tuo lopputulos sitten löytyy ja Traficom sitä soveltaa.
Niin yksinkertaista että lapsikin sen tajuaa.Kysymyshän oli: "Millaisia akselimassoja sallitaan asuntovaunuille?"
Ei ole kukaan vastannut.
Että opettele olemaan vastaamatta, jos et vastaa kysymykseen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kysymyshän oli: "Millaisia akselimassoja sallitaan asuntovaunuille?"
Ei ole kukaan vastannut.
Että opettele olemaan vastaamatta, jos et vastaa kysymykseen.Oikea vastaus: Kaikkea mahdollista nollasta ylöspäin ja alaspäin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oikea vastaus: Kaikkea mahdollista nollasta ylöspäin ja alaspäin.
Et ymmärtänyt alinta virkettä?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Et ymmärtänyt alinta virkettä?
Et sitten ymmärrä lukemaasi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Et sitten ymmärrä lukemaasi.
Näköjään et. Ja jäät sitten jänkkäämään. Onko kivaa olla retardi?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Näköjään et. Ja jäät sitten jänkkäämään. Onko kivaa olla retardi?
En tiedä millaista on olla retardi. Kerro ihmeessä millaista se on.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En tiedä millaista on olla retardi. Kerro ihmeessä millaista se on.
Et ymmärtänyt taaskaan kysymystä, mutta pakkomielle sai sinut kommentoimaan. Oletko mittauttanut älykkyytäsi?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Et ymmärtänyt taaskaan kysymystä, mutta pakkomielle sai sinut kommentoimaan. Oletko mittauttanut älykkyytäsi?
Nyt taisi minulle selvitä se, millainen on retardi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tieliikennelaista selviää sen nojalla annetut asetukset ja niistä edelleen ministeriön päätökset aivan normaalissa järjestyksessä.
Erikoiskuljetuslakia ei ole säädetty tieliikennelain nojalla, eikä se ole myöskään asetus, vaan eduskunnan säätämä laki.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin
Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http2514535Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi
se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?1272971Miten löydän sinut
Ja saan sanottua kaiken mitä haluan sinulle kertoa? Ja kuinka kuuntelisit minua sen hetken? Kuinka voin ilmaista sen mit412742Yöllinen autolla kaahari Heinolan seudulla
Asukkaita häiriköivän nuoren herran autokaahaus keskustelu poistettu, onko jokin hyvävelijärjestelmä käytössä ?741710Vaikea tilanne
Hieman kolkuttaa omatuntoa, kun on osoittanut kiinnostusta väärää naista kohtaan. En ymmärrä miten toinen on voinut te1051553Jouluksi miettimistä: kuka tai mikä valmistaa rahan?
Nyt kun on ollut vääntöä rahasta ja eritoten sen vähyydestä, niin olisi syytä uida rahan alkulähteille, eli mistä se syn201451- 551304
- 921216
Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!
Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En2041083- 471075