Harrastuksena juoksu vs. suunnistus

Anonyymi-ap kirjoitti:

Molempia harrastavana kuntoilijana osaan kertoa miten näiden harrastaminen eroaa ainakin minun näkökulmasta.

Juoksu on helpompaa harrastaa, koska ei tarvitse rataa vaan voi lähteä tielle tai poluille juoksemaan.

Suunnistus vaatiin radan ja kartan, toki kartalle voi itsekin suunnitella radan ilman rastilippuja. Toisin kuin juoksu, suunnistus vaatii että pääkoppa ja keskittyminen on kunnossa. Rankan ja pitkän toimistotyöpäivän päälle jaksaa kyllä juosta ja se rentouttaa, mutta suunnistaminen ei välttämättä onnistukaan.

Mitä kuntoon tulee niin suunnistuksessa rasitus on helposti kovempaa ja askellus monipuolisempaa. Tasapaino ja motoriikka kehittyy ja ainakin minun kohdalla suunnistus nosti myös juoksuvauhtia ihan merkittävästi.

Juoksu alkaa kulkemaan vuoden parin treenin jälkeen, mutta suunnistukseen saa pistää moninkertaisen määrän harjoituksia ennen kuin sujuu hyvin.

Juoksu voi alkaa tuntumaan tylsälle, kun samat tiet ja polut on hinkattu kymmeniä tai satoja kertoja. Suunnistuksessa rata on aina erilainen. Lisäksi vuosien saatossa samat tutut metsät kasvavat, niitä hakataan, polkuja katoaa ja uusia syntyy eli metsä muuttuu toisenlaiseksi.

Juoksussa voi aina melko tarkkaan sanoa paljonko menee aikaa tiettyyn matkaan, mutta suunnistus on aina yllätyksiä täynnä ja siinä palkinnot jaetaan todellakin vasta maalissa.

Suunnistuksessa olen saanut paljon voimakkaampia onnistumisen tunteita, koska lajissa rima on korkeammalla ja virhe vaanii aina puun takana. Toki epäonnistumisenkin hetkiä on ollut, mutta sitä kovempi sitten on se onnistumisen fiilis.

Vaikka suunnistuksessa käytetään enemmän välineitä (jalkineiden lisäksi kompassi, kartta ja leimauskortti), niin suunnistajat harvemmin juttelevat välineistä. Sellaista hifistelyä ei harrasteta vaan keskitytään taitoon ja suoritukseen.

Suunnistuksessa on sekin hauska piirre, että sitä harrastavat kaikki pikkulapsesta vaariin. Kilpailuissakin on sarjoja vaikka 90-vuotiaille. Siis lajia ei jätetä, vaikka ikää tulee.

Kovimmat fysiikkatreenit saan suunnistuksen kautta, mutta teen myös palauttavia polkulenkkejä ja intervallivetoja.

Juoksun hyvä puoli on se, että sitä voi harrastaa läpi talven kun taas paksu hanki estää suunnistamisen tai sitten on siirryttävä katusuunnistukseen tai hiihtosuunnistukseen talven ajaksi. Toki talvien lämpeneminen pidentää suunnistuskautta.

Suosittelenkin kuntojuoksijoille käymistä iltarasteilla. Siellä voi aloittaa lyhimmistä radoista ja keväisin suunnistusseuroilla on suunnistuskursseja aikuisille ja lapsille. Harrastuksena se on todella edullinen.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä