Ei velkoja tarvi takaisin maksaa (Arhinmäki)

Vasenlaita hullaantui velkaan: Holtiton velanotto antoi vauhtia korkopomppuun – jo seuraavan vuosikymmenen taitteessa valtion velkojen korkomenot liki seitsemän miljardia




Kiihtyvään tahtiin paisuva valtionvelka johtaa samalla myös korkomenojen kasvuun tulevina vuosina. Kasvu johtuu pitkälti siitä, että viime vuosina Suomi on ottanut jatkuvasti uutta lainaa. Turun yliopiston taloustieteen emeritusprofessori, Matti Virén varoittaa valtiontaloudelle tuhoisasta kierteestä, jossa uusi velka on aina entistä kalliimpaa.

Kun valtion menot kasvavat enemmän kuin tulot, valtio alkaa velkaantua. Toimitusministeristöksi muuttuneen Sanna Marinin (sd) hallitus jättää perinnöksi seuraajalleen valtavat velat ja tuntuvat leikkaukset. Päättyvällä kaudella hallituksen finanssipolitiikka on ollut sangen avokätistä ja lisävelkaa on otettu kiihtyvällä tahdilla koronakriisin ja Ukrainan sodan varjolla.

Velkaa jo 160 miljardia

Suomen valtionvelka oli tilastokeskuksen neljännesvuositilaston mukaan vuoden 2022 lopussa jo 160 miljardia euroa. Velan määrä on kasvanut nopeasti. Kun pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus lopetti keväällä 2019, velka oli saman vuoden lopussa 106 miljardia euroa. Valtion budjetin mukaan vuonna 2023 lisää velkaa otetaan 8 miljardia euroa.

Suomen valtion velkaantuminen ei ole yksin Marinin syytä, sillä vuotuinen budjettitalous on ollut alijäämäinen vuoden 2008 finanssikriisin päivistä saakka. Marinin hallitus on kuitenkin kiihdyttänyt velkaantumista tavalla, josta se ansaitsee lisänimen velkahuikkahallitus. Sipilän hallituksen jälkeen lisää velkaa on tähän mennessä kertynyt jopa liki 40 miljardia euroa.

Hallituksen taholta velkaantumista on selitetty koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainaan. Velkarahalla on kuitenkin rahoitettu runsaasti myös koronaan liittymättömiä menoja.

Nollakorkojen aika on ohi

Viime vuosiin saakka jatkunut nollakorkojen aika päättyi energian kallistumiseen ja inflaatioon, joiden seurauksena markkinakorot nousivat lyhyessä ajassa miinustasolta 2-3 prosentin tasolle.

Korkomenojen nousun loppu ei ole näköpiirissä, koska valtiolla on useita eripituisia lainoja, joista osassa nousevat korot näkyvät vasta viiveellä. Lainakannan kasvu vauhdittaa korkomenoja.

Merkkejä korkojen noususta on saatu. Hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2023 valtionvelan korkomenoksi arvioidaan noin 1,5 miljardia euroa, mikä on noin miljardin enemmän kuin vuoden 2022 talousarviossa.

Perussuomalaisten kansanedustajat ja eduskunnan talousvaliokunnan jäsenet Sakari Puisto ja Veikko Vallin jättivät jo viime vuonna kirjallisen kysymyksen julkisen talouden velkaantumisesta. Kansanedustajat huomauttivat, että valtio näyttää joutuvan ottamaan huomattavia summia lisää velkaa pelkkään korkojen maksuun

Ekonomisti varoittaa: Seinä nousee pystyyn

Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Sami Pakarinen on julkaissut esimerkkilaskelman valtionvelasta ja korkomenoista tulevan vuosikymmenen taitteeseen saakka.

Laskelma on pysäyttävä: sen mukaan ensi vuosikymmenen alussa korkomenot olisivat jo 7 miljardia euroa, jos keskikorko olisi 3,5 prosenttia ja valtion lainakanta 200 miljardia euroa.