Voiko miehen työ viedä energiaa suhteelta?

No puol' yksinhuoltajana ja täyspäiväisesti töissä käyvänä ja jonkinlaisen elämän omistavana voin vannoa että aikaa ei kasva puissa ja noille ennenmainituille asioille annetaan aivan käytännönläheisistä syistä se jaksaminen mitä pystytään.

Olen ollut nyt pari vuotta vapaalla ja minulla ei ole aikaa kujertelusuhteille, ihan oikeasti ei ole. Tämän takia toivon että kumppaniehdokas olisi itsekin samanlainen - jo löytänyt elämänkaavansa ja ymmärtäisi sen että tämän silkan KULUTTAVUUDEN vaistapainoksi tarvii selkllaisen ihmisen joka pystyy myötäämään tätä elonkaavaa ja joka ei ole asiasta moksiskaan koska hän _tietää_ mistä on kyse.

Jos joudut etsimään validaatiota ihmisestä joka on asettanut itselleen sisältöä elämään ja ikäänkuin vaadit valitsemaan itsesi yli muun - tavoitteiden, perheen, mielenkiinnonkohteiden ... olet silloin asettunut vasten toista. Jos haluat suhdetta sinun kuuluisi olla rinnalla, elämässä todeksi tätä elämää - toisen ihmisen kanssa, hänenkin elämänsisällöllään joka on tasan yhtä tärkeä kuin sinunkin intressisi.

Voi olla ettette ole yhteensopivia, kaavat vain ovat erilaiset. Mutta siitä ehkä kannattaisi ottaa selvää oikeasti eikä pyöritellä asiaa päässään. Jos sinulla on aikaa pohdiskella tälläisiä asioita, niin mikset käyttäisi sitä aikaasi järjestääksesi teille jotain kivaa ja rentouttavaa ihan siksi että saisitte olla hetken kaksin, jos mies on väsynyt ja kiireinen hän ei sitä pysty tekemään. Sinä olet enigmassa sensijaan pala jolla on väljyyttä järjestää asioita.

Niin minä kumppanina tekisin ja olenkin tehnyt.