Tuolla alempana viestiketjussa joku nainen jo kyselikin neuvoja liian korkealle nousevaan sykkeeseen juostessa. Minulla on aivan sama ongelma, erona vain se että juoksu myös tuntuu rankalta.
Harrastan kuntourheilua n. 4-5 krt viikossa monipuolisesti (aerobic, tanssi, uinti, pyöräily..); olen siis ihan ok kunnossa, sykemittarini (OwnIndex) mukaan erinomaisessa. Mutta laitapas minut juoksemaan...
Jos haluan juosta "siedettävillä" 140-165 sykkeillä minun täytyy pitää yllä vauhtia 7 km tunnissa. Syke nousee näihin lukemiin jo ensimmäisten 10 min aikana. Jos lisään vauhtia yhtään, syke nousee järjettömästi. Juoksu on ollut mukana kuvioissa jo viime kesästä asti (silloin kolmekin lenkkiä viikossa), eikä minkäänlaista parannusta asiaan ole tullut.
En halua mitään huippuvauhteja, vähän vaan paremman että saan vielä lenkkikaverin juoksemaan lähtiessä ;). Mitä voin tehdä?
Olen 20-v nainen, 178 cm ja 68 kg. Pitäisikö vain olla kevyempi jotta juoksukin kulkisi?
Harrastan kuntourheilua n. 4-5 krt viikossa monipuolisesti (aerobic, tanssi, uinti, pyöräily..); olen siis ihan ok kunnossa, sykemittarini (OwnIndex) mukaan erinomaisessa. Mutta laitapas minut juoksemaan...
Jos haluan juosta "siedettävillä" 140-165 sykkeillä minun täytyy pitää yllä vauhtia 7 km tunnissa. Syke nousee näihin lukemiin jo ensimmäisten 10 min aikana. Jos lisään vauhtia yhtään, syke nousee järjettömästi. Juoksu on ollut mukana kuvioissa jo viime kesästä asti (silloin kolmekin lenkkiä viikossa), eikä minkäänlaista parannusta asiaan ole tullut.
En halua mitään huippuvauhteja, vähän vaan paremman että saan vielä lenkkikaverin juoksemaan lähtiessä ;). Mitä voin tehdä?
Olen 20-v nainen, 178 cm ja 68 kg. Pitäisikö vain olla kevyempi jotta juoksukin kulkisi?
Vastaukset 6
Vanhimmat
mukaan olet ihannepainoinen.Tärkeintä olisi juosta eri sykkeillä viikon aikana:kerran tosi matalilla,kerran korkeilla,kerran ppp-sykkeillä.
Kun juokset sykemittarin mukaan niin juokse välillä aerobisen alueen alasykkeen rajalla ja välillä yläsykkeen rajalla eli nk vauhtileikittelyä suppeassa muodossa.
Sinällään usein toistettu ajatus on että kun harrastan paljon olen hyvässä juoksu kunnossa. Tämä ei pidä paikkaansa siitä syystä että monissa lajeissa syke vaihtelee niin paljon että tunnit sisältävät paljonkin lepoa.
Juoksu kuntoon tulee vain juoksemalla, pyöräily kuntoon vain pyöräilemällä.
Esim siippani tekee kolmekin tuntia jumppaa yhtä kyytiä salilla mutta ei jaksa juosta kolmea varttia pidempään. Juoksussa vaadittavat ominaisuudet, kestävyys ja hapenottokyky ei kehity muuten kuin itseään kiusaamlla. Lisäksi juoksu on kestävyys urheilua ja vaatii vuosia päästä kuntoon mutta ei se sieltä sitten niin nopasti alas tulekkaan :)
Kärsivällisyyttä ja lenkki iloa kesään :)
Kiitos vastauksista. Tuo erilaisten lenkkien teko kuulostaa järkevältä.
Silti en voi lakata ihmettelemästä, kuinka (paljon huonokuntoisemmat) kaverinikin pystyvät (ilman juoksua sen kummemmin treenaamatta) juoksemaan minua nopeampia lenkkejä (ts. 8-9 km/h) samanoloisella rasitustasolla kuin itse hölkkään sen 7 km/h. Hapenottokykyni pitäisi olla tätä paremmalla tasolla (samoja keuhkojahan juostessa käytetään kuin esim. hiihtäessä).
Tiedän että harjoittelulla pystyn parantamaan tuloksiani, mutta ihmettelen tätä näin surkeaa "lähtötasoani" juoksun suhteen. Testeissä (pyöräergometri ym.) hapenottokykyni on todella hyvä. Voiko juoksutekniikkani yksinkertaisesti olla niin huono että juoksu tuntuu siksi vaikealta?
En usko juoksutekniikkasi olevan se rajoite. Käsitykseni mukaan sinun pitäisi tehdä noin 70% lenkeistäsi niin hitaasti, että saat sykkeesi pysymään alhaalla. Tarvittaessa kävelet. Muilla lenkeillä syke voi nousta.
Mutta tuosta pyöräergometritestistä kun mainitsit, niin omasta mielestäni se ei tiedä hevon peetä, ainakin jos kyse on tästä 12 min testistä, jossa on kolme vai neljä porrasta, eikä lopussa olla kuin vähän hengästyneitä. Oma hapenottoni oli ko. testissä välttävä, kun olin kaksi kuukautta aiemmin juossut maratonin alle neljän tunnin ja muutamaa kuukautta ergometrin jälkeen 6x1000 metrin juoksutestissä maitohappomittauksilla hapenotto oli erittäin hyvä...
Kannattaa kokeilla juoksumattotestiä jos sen pääsee suorittamaan jossain lähellä. Polkupyöräergometri ei kerro kunnosta kaikkea ja on liian yleistävä. Juoksumattotestissä vauhti lähtee kävelystä 6 km/h kolmen minuutin jälkeen otetaan sormenpäästä tippa verta josta mitataan maitohappo. Tämän jälkeen maton lisätään vauhtia 1km/h/3 minuuttia niin kauan kuin haluat jatkaa.
Testiä ei kannata verrata mihinkään hiihtäjien räkäposkella testiin vaikka testijärjestely on sama. Sinulle testi tehdään kevyemmin koska et ole kilpailija. Ko testistä saat itsellesi omat henkkoht rajat peruskestävyys, aerobiselle, anaerobiselle alueelle joilla lenkit kannattaa tehdä, saat matkavauhdin ja määrät joita voit käyttää oman lenkkeilyn suunnittelussa.
En nyt muista minkä ikäinen olet mutta nuorilla (alle 20v) fyysinen kunto voi olla hyvä vaikka ei tee juuri mitään. Henkilökohtaiset erot kunnossa voivat olla todella isoja. Mitä vanhemmaksi tulee niin silloin harjoitelleiden kunto tulee esiin. Kestävyys urheiluunkin siirrytään yleensä vasta yli 20-vuotiaina koska kestävyyden kehittäminen on vuosikausia kestävää liikuntaa ja vaatii siksi hyvää motivaatiota ja hyviä hermoja jotta malttaa odottaa kehitystä. Siksi käyn itse 2*krt vuodessa juoksumatto testissä jotta näen edistymisen ja sen että itsensä rääkkääminen on kannattanut.
On ihan sama testataanko juoksumatolla tai ergolla. Nuo kuntoilijan testit, joissa ei mitata oikeasti hapen kulutusta heittävät jopa 15-20% puoleen tai toiseen, koska ovat pelkkiä olettamuksia, eikä niitä voi jokaiseen ihmiseen soveltaa. Jos ja kun haluat oikean testin-mene esimerkiksi Pajulahteen, Vierumäelle ihan oikeaan kuntotestiin, jossa mitataan happi ja maitohappo. testi ei ole mikään maailman miellyttävin tapahtuma, mutta tieto on prikulleen oikeaa.