Ei mulla oikeastaan muuta asiaa kuin että minulla on helvetisti itkuja itkemättä tähän asti eletyn elämäni aikana. Ehkä mä teen sen nyt. Maksan itkuvelkani elämälle. Kaikki velat tulee joskus maksettavaksi. Myös itkuvelat.
Mutta älkää ymmärtäkö väärin. Mikään tästä ei ole teidän vika eikä taakka. Tämä taakka on yksinomaan minun kannettava. En ole laittamassa taakkaani kenenkään muun kannettavaksi, enkä edes jakamassa sitä. Kenenkään harteille ei elämä kasaa enemmän kuin joku jaksaa kantaa. Se voi joskus tuntua raskaalta, mutta se ei silti ole enemmän kuin one jaksaa kantaa.
Joskus ajattelen niinkin typeriä, että elämäni olisi helpompaa, jos en näkisi kaikkea mitä näen, en tuntisi kaikkea mitä tunnen, en ajattelisi kaikkea mitä ajattelen... Se varmaan olisikin helpompaa, mutta minä en olisi silloin minä. Ja kun minä en olisi minä, en tietäisi edes sen vertaa, mitä nyt, miten eläisin ja selviäisin tässä maailmassa...
Ei mulla sen kummempia. Hyvää Juhannusta kaikille... :)
https://www.youtube.com/watch?v=QVUUUFHWh5U
Mutta älkää ymmärtäkö väärin. Mikään tästä ei ole teidän vika eikä taakka. Tämä taakka on yksinomaan minun kannettava. En ole laittamassa taakkaani kenenkään muun kannettavaksi, enkä edes jakamassa sitä. Kenenkään harteille ei elämä kasaa enemmän kuin joku jaksaa kantaa. Se voi joskus tuntua raskaalta, mutta se ei silti ole enemmän kuin one jaksaa kantaa.
Joskus ajattelen niinkin typeriä, että elämäni olisi helpompaa, jos en näkisi kaikkea mitä näen, en tuntisi kaikkea mitä tunnen, en ajattelisi kaikkea mitä ajattelen... Se varmaan olisikin helpompaa, mutta minä en olisi silloin minä. Ja kun minä en olisi minä, en tietäisi edes sen vertaa, mitä nyt, miten eläisin ja selviäisin tässä maailmassa...
Ei mulla sen kummempia. Hyvää Juhannusta kaikille... :)
https://www.youtube.com/watch?v=QVUUUFHWh5U
Vastaukset 42
Vanhimmat
"Kenenkään harteille ei elämä kasaa enemmän kuin joku jaksaa kantaa. Se voi joskus tuntua raskaalta, mutta se ei silti ole enemmän kuin one jaksaa kantaa." - Voi, kuinka tuttu ajatus. Niin tuttu..
https://youtu.be/4Kvd-uquuhI
Itkeminen on jeez.
En ole ihan varma siitä, että onko. Olen jotenkin aina elänyt siinä uskossa, että kun tirauttaa silloin tällöin muutaman kyyneleen, se riittää. Yleensä onkin riittänyt. Ainakin hetkeksi.
Mutta tänään on se hetki, kun olen ymmärtänyt ettei se kyllä riitä. Monien rakkaiden menetys ja kaikki muukin... Ei ne pari kyyneltä per rakkaan menetys riitä. Kyllä siinä on paljon velkaa heille, vaikkei he enää siitä välitäkään. Mutta minä välitän. Ja paljon. Ja ne velat on maksettava...
https://www.youtube.com/watch?v=yCC_b5WHLX0
Elämä on lahja (tai kirous), et voi olla velkaa sille. Joten mille/kenelle sitten?
Sinulle en ainakaan ole mitään velkaa.
Se on sinun murheesi miettiä oletko jollekin velkaa, minulle ei kukaan ole mitään velkaa.
Ei se minun murheeni ole, vaan sinun, kun näit taas parhaaksi kommentoida johonkin, mihin sinulla ei ole mitään järjellistä sanottavaa.
Oi, satutettu sielu kipinöi. Älä tee yleisiä aloituksia, ellet halua niihin kommentteja keneltä tahansa. Vai oletko hiukan pöljä? No ole vaikka uusi Jeesus, mä meen nyt nukkumaan.
Joku is-visa sopii paremmin sun profiiliin.
Sinähän sitä et kuitenkaan valitse, vaan minä. Joten tee suljettuja aloituksia jos et halua minulta kommentteja äläkä ole pöljä.
Jumala ei ikinä ole puhunut vanhurskaiden kautta. Jumala ei ole ikinä näyttäytynyt omistautuneiden kautta.
Niin kuin tutkimattomat on olleet hänen tiet, on yhtä tuntemattomia olleet ne suut, joiden kautta Jumala on puhunut. Yhtä tuntemattomat ne kädet, joilla Hän on koskettanut. Yhtä tuntematonta se rakkaus, millä ihmisiä koskettanut. Hän on aina ollut siellä, missä häntä on vähiten odotettu... Ja tulee olemaan jatkossakin... :)
"Jos haluat tuntea Jumalan, sinun täytyy tulla Jumalan kaltaiseksi"
-Hermes Trismegistos-
Ps. Kuunnelkaa. Jumala puhuu tässä Jim Steinmanin ja Bonnie Tylerin kautta... :)
https://www.youtube.com/watch?v=lcOxhH8N3Bo
Täältä lähetän etänä tukea ja musiikkia:
https://www.youtube.com/watch?v=b9WKC5sT9Z4
Erik Satie ~ Once Upon A Time In Paris
Se on kiva että lähetät tukea.
Elä murehdi kyllä minä kuuntelen jos haluat.
Tähän aikaa illasta alkaa moni käydä herkillä, jos murheita..Mikä sun kipupiste päälinnä tähän elämään?
Kerroin sen jo aloituksessa, jos et huomannut.
Tunnen liikaa, näen liikaa ja ajattelen liikaa. Mutta en kyllä osaa enää millään muullakaan tavalla. Ja joskus, niin kuin tänä iltana, se käy vähän raskaaksi. Siksi tämä avautuminen. Mutta huomenna, kun herään, se kaikki on taas ihan ok. Normisettiä mun elämässä. Olen elänyt sen kanssa koko elämäni, eli ei mitään uutta.
Tiedän, mutta sitä voi tuntua synkältä niin kokonaisvaltaisesti. Ei sitä tiedä mikä kunkin terävin kipupiste. Olet vaan jotenkin niin pohjattomaan surullinen, enkä tiedä miten lohduttaa tuossa kaikessa. Kaikenlaista keskellä yötä..
https://youtu.be/HiQ8BVMyF6Q
En minä mitään lohdutusta etsinyt. Ei kukaan voi sellaista antaa. Kunhan avauduin vaan. Joskus kai on hyvä tehdä näinkin, voi käydä liian raskaaksi olla hiljaa kaikesta. Jos edes yksi ihminen kuuntelee ja edes teeskentelee ymmärtävänsä, helpottuu monikin juttu huomattavasti... :)
Mutta tiedätkö mikä on yleensä raskainta? Kerron kuitenkin... :)
Se on se, että pelkästään näkemällä kykenee menemään toisen ihmisen sisälle ja kokemaan sen, minkä hän kokee. Tuntemaan sen, minkä hän tuntee. Ajattelemaan sen, minkä hän ajattelee. Ja erityisesti se, että sitä ei pysty katkaisemaan. Tai ehkä pystyisikin, mutta se edellyttäisi totaalista erakoitumista, mikä ei ole kovin realistinen minulle minun nykyisessä elämäntilanteessa...
Katselet ensin muita, et itseäsi. Sinun pitäisi olla lempeämpi itsellesi. Et voi voittaa muiden sotia, tehdä niitä paremmiksi.
Mutta kuitenkin, tehdessäsi niin kurkistat omaan sisimpääsi. Jos se ei olisi niin periksiantava, et särkyisi mistään muista.
Mitäs nyt tälle tehdä? :)
Siis oikeasti. Kyllä minä egoistina katson eniten itseäni. :) Mutta kun en ole sokea, näen kaikki muutkin. Me ollaan lopulta kaikki yhtä. Haluttiin tai ei.
Ihmiskunnan suurin virhe on se, että he etsivät kaikesta eroavaisuuksia ollakseen yksilöitä. Mutta meidän pitäisi jokaisen etsiä yhtäläisyyksiä, niitä asioita mitkä yhdistää meitä kaikkia. Niitä on helvetin paljon enemmän kuin eroavaisuuksia... :)
No perkele!
Juutuubin algoritmi tarjoa jotain kaunista. Roxette ja Spending my time.
Marie Fredriksson <3 Ihana nainen ja ääni. Rauha hänen kauniille sielulle <3
https://www.youtube.com/watch?v=GewdPyNhWt0
Minulta tai minä olen toisenlaista Roxettea. Jokaisen pitäisi herätä hyvään aamuun :)
https://youtu.be/nxWyAtA7-OY
Mut tämä on kaunista... <3
https://www.youtube.com/watch?v=WpmILPAcRQo
Hyvää yötä :)
https://www.youtube.com/watch?v=XaSVkb_XLt4
Dante.
Tämä tanssi ei ollut meille. Hyvää yötä ;)
https://youtu.be/CfihYWRWRTQ
Hyvää yötä :)
https://youtu.be/1MYEu4X9gNE
Ei kai ne velkoja elämälle ole, vaan itsellesi.
En minä itselleni mitään velkaa ole, vaan elämälle. Minä en ole antanut itseäni elämälle, vaan elämä on antanut itsensä minulle. On antanut enemmän mitä olisin ansainnut.
Meidän egomme ei osaa ajatella itsensä ulkopuolelta, vaikka sen pitäisi. Vasta sen jälkeen aletaan näkemään elämää, kun katsotaan elämää sellaisena kuin se on, ei sellaisena kuin meidän ego haluaa sen olevan...
https://www.youtube.com/watch?v=G6Kspj3OO0s
Minusta olet itkut velkaa itsellesi. Velkaa itsellesi että puhdistat itsesi surun kautta.
Ei elämä vaadi sinulta mitään, koska elämä vain on, kuin kukka kedolla juuri siinä kohdassa johon siemen sattui tipahtamaan. Elämä kuitenkin iloitsee jos sinä elät vapaampana, koska silloin elämä virtaa. Itku kuin puro. Tai kuin valtameri.
Samalla sinulla on mahdollisuus kunnioittaa elämää siitä lahjasta jonka sait. Antaa kaiken virrata niin kuin elämä on tarkoittanut. Itkunkin.
Ehkä ongelma onkin se, että et ole antanut itseäsi elämälle.
Elämä on aina ollut armollinen minulle. Minä en ole aina ollut armollinen elämälle... :)
Tästä olen nyt tekemässä tiliä elämän kanssa... :)
Tiliä on helppo tehdä armollisessa sylissä.
Hankalinta, mutta palkitsevinta on katsoa itseään, syvyyksiin asti. Hyvää yötä nyt.
Sitähän minä teen nyt. Katson itseäni ja yritän ymmärtää miksi...
Hyvää yötä... :)
Pelkkää karman maksua. Kun sen ymmärtää loppuu kyyneleetkin. Etenkin ne itsesäälin sellaiset. Ottaa vastaan mitä ansaitsee.💩
Lapsuus oli yhtä itkemistä. Nuoruus samoin. Aikuisuuskin osin,kunnes tajusin että maksan karman velkaa edellisistä elämistäni. Siihen loppui kyyneleet. Maksan mielelläni. Olen kiitollinen että saan hyvittää. Eipä ole enään itkun aiheita elämääni ilmentynyt. Aina on aihetta olla kiitollinen. Muistakaa kiittää, kiitollisuus luo kiitollisuutta ja uusia kiitollisuuden aiheita.💩
Kun alkaa ne vanhat asiat pyörimään mielessä ja niitä lähtee vielä lisää kaivelemaan ja etsimään, niin voi olla syytä epäillä masennusta. Se tekee tuollaista, vahvistaa itseään.
xLiner
Aamulääkäri taas talossa.
Melankolia on osa elämää, ei kaikkea tarvitse medikalisoida.
Mikä sinua toisten syvissä tunteissa pelottaa kun olet aina diagnoosia tarjoamassa?
Nappasin kohdan,
Joskus ajattelen niinkin typeriä, että elämäni olisi helpompaa, jos (en näkisi kaikkea mitä näen,) en tuntisi kaikkea mitä tunnen, en ajattelisi kaikkea mitä ajattelen...
Laitoin sulkuihin tuon näkisi, kun pidän hyvänä nähdä mahdollisimman paljon.
Ennen kaikkea jos en ajattelisi niin paljon. Huomaatteko miten suoraviivaisia toiset voivat olla, sanonnalla putkiaivo, en tässä tapauksessa tarkoita negatiivistä toisen ihmisen järjen vähkesymistä vaan kykyä jättää liika pohtiminen. Liika ajatteleminen on taakka, läheiseni kysyvät miten onnistun saamaan asioista niin monisyisiä. Miksen voi vain raapaista pintaa enkä mennä liian syvälle. Enpä tiedä, keneltä olen asioiden kaivelun perinyt.
Tunteiden kanssa on sama, tunnen syvästi ja tuon sen esille. Siitä olisi paljon kerrottavaa, miten väärin toinen sen ymmärtää.
Nyt on aamu ja mielesi lienee jo toisenlainen. Vai oletko sinä joku noista aamuyön kirjoittajista. Lienetkö nukkunut ollenkaan. Hyvää huomenta kuitenkin!
Itkuvelkoja elämälle 🤔? Ei elämä odota itkuasi, ei nauruasi. Jokainen itkee ja nauraa silloin kun tarvis.
- Sheena
Taitaa olla luonteesta kiinni, miten kokee kaikki asiat. Melankolisuus ja pessimistisyys on itseä kohtaan pahimmat. Toki ne saavat ihmisen tekemään myös parempia ratkaisuja ja elämään parempaa elämää. Jos siihen ei pysty syystä tai toisesta, seuraa masennus.
Usko pois. Itkeminen helpottaa. Hyvät juhannukset myös.
Iso hali täältä kun itkettää. Saa viipyä niin pitkään kuin on tarpeen. 🤗
Se on kyllä totta. Omaa menneisyyttä ei parane eikä tarvitsekkaan muuttaa. Kaikki vastoinkäymiset ja positiivisetkin asiat elämässä on tehnyt meistä sellaisia kuin olemme. Niistä sitten oppii ja kasvaa vahvemmaksi ihmiseksi.
Suuriakin vastoinkäymisiä läpikäyneenä voin samaistua ainakin osittain. Mutta en vaihtaisi päivääkään jälkikäteen ajateltuna. Ne ovat antaneet voimaa ja ymmärrystä asioihin.
Mukavaa Sunnuntaita! 🖖 Live long and prosper.