Minkälaisilla keskinopeuksilla poljette? Ja vinkkinä, että poljen monesti jopa 30-40 km/h, mutta keskinopeudeksi jää silti hyvin vaatimattomat 23 km/h. Gravelpyörässä on kyllä vähän enemmän sitä nopeuteen olennaisesti vaikuttavaa ilmanvastusta kuin maantiepyörässä, mutta miten saisi nostettua keskinopeutta? Renkaiden vaihto 32 mm leveisiin maantierenkaisiin nosti keskinopeutta melko tarkkaan 1 km/h.
Ilmeisesti ainoa keino on laskea ohjaustankoa selvästi alemmas.
Ilmeisesti ainoa keino on laskea ohjaustankoa selvästi alemmas.
Vastaukset 41
Vanhimmat
Talven 17 ja kesän 28 välillä noin suurinpiirtein. Nuokin garaavelilla ja cyclolla. Molemmissa on 11 vaihdetta. Ei se vauhti vaan määrä. Vauhtia lissää hyvillä keleillä kunhan vaan on kilometrejä tarpeeksi takana.
Moottoroitu Cervelo alle, niin nopeudetkin hyökkää sfääreihin
Tippuu maantipyörään verrattuna.
Nuokin on lähinnä retkeilykäyttöön sopivat renkaat seuraavaksi sitten korkeintaan 28 mm.
Suurin vaikutus on sillä missä ajaa, suorat tiet maaseudulla parhaat. Kaupunkiruuhkissa 23 km/h on jo hyvä keskinopeus.
Tärkein asia on liikennetilanteisiin sopiva nopeus.
Pyörällä ei aina jaksa ajaa niin kovaa.
Sopiva tilannenopeus ei tarkoita kovaa ajamista, vaan pikemminkin päinvastaista. Esim. jalankulkijoiden lähellä sopiva tilannenopeus hitaampi vauhti.
Taajamassa voi 30KM/h alueella pysyä muun liikenteen rytmissä mutta 40km/h on jo liikaa useimmille. Ehkä hetkellisesti voi 40 ylittyä kovakuntoisella. Pyörä vaan on hidas ajokki.
Yhdistetyllä väylällä, jossa kulkee myös jalankulkijoita, on 15 km/h lähempänä sitä sopivaa tilannenopeutta.
Pyörä on siitä jännä ajopeli että mitä hitaampaa ajaa, sen vaikeampi on ohjata ja tasapainoilla. Ohjaaminen alkaa olla jo huteraa ja epävarmaa noin hitaissa vauhdeissa. Turvallisempaa ylläpitää nopeampaa matkavauhtia.
Ei ole sovelias pyörän kuljettajaksi, jos normaalissa 15 km/h vauhdissa ei kykene pyöräilemään. Tuosta puolet pienempi kävelyvahti onkin sitten eri asia.
Liikennevalot pysähdys se syö nopeuden
Alas
Keskinopeus pitää mitata häiriöttömissä olosuhteissa ei mitään liikennevaloja
Sun muita
Keskinopeus on aina keskinopeus liikenneolosuhteista riippumatta.
Yksi 15km:n pätkä eestaas 30km/h keskarilla. Käännös siis 7,5km:n kohdalla. Pyörä 11kg teräsrunkoinen käppyräsarvi ja kuski 51-v mies.
30km:n matka mennyt 28km/h keskarilla , melko helposti vieläpä.
7 km töihin menomatkalla keskinopeus 18- 20 km/h kaupungissa sulan kelin aikaan. Liikennevalopysähdykset, liikkeellelähdöt, hitaammat edellä pyöräilijät yms. tiputtaa keskinopeutta eli varmaan jonkin verran nopeampaakin pääsisi.
Paluumatka on ylämäkivoittoista ja tietysti aina vastatuulta, nopeus putoaa pari km/h.
Ei urheilu & kuntoilutaustaa, käytössä tavallinen teräsrunkoinen 15 kg hybridifillari + sivulaukut. Alasti polkiessa pelkät tennarit jalassa voisi ehkä saavuttaa paremmat keskinopeudet kun vaatteet eivät aiheuta ilmanvastusta. Ehkä joskus voisi kokeilla aamuyön kasteisena hiljaisena aikana kun kadut eivät täyty askelista, en ilosta polje en surusta polje, poljen vain keskinopeus mielessäin ja kotona oon ennen kuin huomaankaan.
Säästä meidät alastipyöräilyltäsi, eikös seolisi laitontakin, aika noloa kuitenkin olisi selitellä keskinopeudentavoittelulla...
Hybridillä reilua kahtakymppiä. En hengästy, nivelvauriot rajoittaa runsaamman voiman käytön, ikä vajaat 70.
M.u.n at, ranteet ja niska estää tähystysasennossa ajon.
Keskinopeus yleensä noin 22 km /h, painava nappulapyörärengas, sepeli ja asfalttia sekä liikennevalojakin.
Yleensä ohitan jonkun ja joku ohittaa minut.
Kaksi kertaa on käynyt sellaista, että olen pitänyt asiaa ihmeenä. Asfaltilla kerran ylämäkeen käppyräsarvikuski pyöräili ohitseni hujauksessa. Valehtelematta nopeutta hänellä oli koko ajan 35 - 40 km/h. Toisella kerralla on nopeuteni oli metsäpolulla noin 25 km/h, mutta kaveri veti ohitseni varmasti nopeudella 35 km/h. Metsän jälkeen alkaa suora, ja suoran päässä kaveri oli jätättänyt minua (noin) kilometrin pätkällä ainakin 400 - 500 metriä.
Ihmekavereita on olemassa pyörän päällä. Syy ei ole se, että en ole itse enää nuori, vaan se että jotkut ovat melkein syntyneet pyörän satulaan. Siltä tuntuu.
Pyörissä on melkoisia eroja käyttötarkoituksesta riippuen, ilmanvastus ja kapeat kovapaineiset renkaat saavat esim. maantiepyöräilijän helposti yli 30 km/h nopeuksiin ja kevyet materiaalit oikeanlaisine välityksineen antavat ylämäkivauhtia
Myös hyvä kunto auttaa.
Eikö lukkopolkimet avita myös kun voimaa välitetään koko kammen kierrolla eikä vain alas polkaistessa?
Ei. Pyörä on syystä polkupyörä, ei nostopyörä.
Tietenkin lukkopolkimista on hyötyä paljon. Homma toimii niin että vedetään ja työnnetään. Ylämäjissä voi sitten pudkelta polkien kiskoa polkimista ylöspäinkin kiskoen sillain maltillisesti.
Pyörä sanana viittaa myös pyörittämiseen, onnistuu lukkopolkimilla hyvin.
Kyllä ne kammet pyörii tavallisilla polkimillakin
Yksi syy hitauteen on karkea rengaskuvio. On huvittavaa, kun traktorimaisen pörinän kuulee sopivalla säällä puolen kilometrin päähän.
Maastorenkailla asfaltilla ajo on äänekästä ja hikistä touhua.
Mutta siinä kunto nousee parhaiten. 54 mm leveät napoularenkaat. Miehekkään näköiset!💪
Itsellä keskinopeudet vaihtelee hybridillä 17-23km/h välillä lenkin pituudesta, säästä ja reitin profiilista riippuen. Loppukautta kohti nopeus ei juuri nouse mutta matka pitenee. Tuli hankittua graveli mutta eipä sillä keskinopeus juuri noussut vaikka laitoin maantierenkaat alle. Kyse on aika paljon omasta kunnosta ja voimantuotosta ei niinkään välineistä näillä nopeuksilla. Olen huomannut että aina kun olen yrittänyt tietoisesti nostaa keskinopeutta niin se on jopa laskenut. Kunnon lämmiitely ja tasainen ja ehkä lievästi nousujohteinen nopeus on tuonut parhaan tuloksen. Jos intoutuu ajamaan hetken liian kovaa omaan tasoon nähden joutuukin sitten hetken kuluttua ajamaan hiljempaa kuin kuin tasaisella vauhdilla ajettaessa. Ylämäkiä kannatta ajaa ihan treenimielessäkin koska niillä on iso vaikutus keskinopeuteen. Samoin kovempaa vauhtiakin pitää erikseen harjoitella jotta sitä jaksaisi pitää yllä. Sitten on vielä se keskinopeuden mittaus tai laskentatapa. Monet "tosikuskit" jakavat lenkkinsä kolmeen osaan eli lämmittelyyn, varsinaiseen lenkkiin ja jäähdyttelyyn. Näin teen itsekkin mutta ero on siinä että "tosikuskist" ilmoittavat keskarin vain varsinaisen lenkin osalta. Se ei siis sisällä alun lämmittelyä eikä lopun jäähdyttelyä. Toisaalta mitä väliä koko keskarilla on. Itse ajan vain omaksi ilokseni joten on aivan sama mikä se on. Jos on yli 18km/h niin yksikään tavis ei tule ohi ilman sähköä.
15-17km/h citypyörällä. Poljen kevyen rennosti hikoilematta.
Maantiepyörälläni keskinopeudet 23-27 km/h välillä maastosta riippuen. Sähköpyörällä keskim. pari km/h nopeampaa.
Maantiepyörällä 180km keskinopeudella 32,25km/h.
Erittäin hyvä keskinopeus, kiinnostaisi tietää millaisessa paikassa ja millaisella kulkupelillä ajettu?
Ne on näitä jotka kerran vuodessa ajavat noin pitkän ryhmälenkin hyvissä olosuhteissa, jos ei tämäkin suorastaan valehtele. Tuollainen keskituntinopeus noin pitkällä matkalla vaatii jo todella kovaa fyysistä kuntoa ja vielä senkin että matka on paineltu läpi vailla taukoja.
No kilpapyöräilijälle tuo ei mikään erityisen ihmeellinen keskari ole noinkaan pitkällä matkalla,kuntoajelijat on eri sarjaa.
Varsin uskottavaa että joku kilpapyöräilijä tulisi tänne rehvastekemaan saavutuksillaan. Kyllä ne biljeeraa vähän toisenlaisissa ympyröissä.
Kuten mainittu, kilpapyöräilijälle tuossa ei olisikaan rehvastelemista.
Lähes kuuden tunnin ajo.
Nuo lukemat käyvät huonolle kilpapyöräilijälle tai erinomaiselle kuntoilijalle.
Erittäin hyvä, jos olet harrastaja. Ammattilaiset ajavat (dopingin voimalla) toki ihan keskareilla, mutta se on toinen juttu.
Jos ajaa alamäen 30 km/h ja tasaisen 25 sekä nousut 15, on keskari aika lähellä 20 km/h.
Tämä näin omakohtaisena kokemuksena maastopyörästä maantiellä.