Värien nimet ovat pelkkiä merkityksettömiä sanoja.

Maailmassa on satoja kieliä ja kumma kyllä samoja sanoja ei käytetä noin.

Jokaisella kielellä on eri sanasto paitsi sukukielillä. Miksi esim suomen sanaa MUU, EI, TASO, KUKKA yms. ei käytetä lainkaan vieraiden kielten sanastoissa.

Poikkeus on ehkä Arabian kieli. Kun kuuntelee sen resitaatiota eli Koraania niin tulee mieleen että kylläpä Arabian sanat muistuttaa useiden eri kielten sanoja.

Se on kuin kokoomakieli tai sekakieli.

Tavuja ja äänteitä on niin vähän että luulisi samoja sanoja käytettävän väittämällänne tavalla. Niin ei vain ole.

Tajunnanvirtaa.

Kun sanoo värin ääneen ja suussa muodostuu värähtelyjä jotka vastaavat jotenkin sen värin värähtelyä luonnossa.

Om.

Entä muinaisaramea ja egyptin kielet, mesopotamialaisten murre?

Milloin värit saivat nimensä ja kuka ne keksi?

Värien nimien syntyperästä, muuten vilahti mieleeni koska olen harrastanut öljyvärimaalausta, niin monet värit on nimetty mineraalien tai kivien värien mukaan.

Tai jostain muusta sellaisesta... kuten vihreä on myrkyn väri?

Tuollahan ne tietysti on: https://gizmodo.com/how-the-colors-got-their-names-1510522700

Mutta kun pelkästään lukemalla ei opi mitään, pitäisi myös ajatella :)

Kerran maalatessa piti saada jotain tiettyä väriä, en saanut sotkettua mitenkään, piti ostaa erillinen tuubi tuota väriä: https://colourlex.com/project/chrome-orange/