_Harvard_

http://stu.findlaw.com/prelaw/index.html
http://www.stanford.edu/home/statistics/stats98.html


http://www.usnews.com/usnews/edu/grad/rankings/law/brief/lawrank_brief.php
1. Yale University (CT) 100 4.8 4.7 3.77-3.93 168-174 7.6% 7.4 99.5% 99.6% 96.6%/NY 72%
2. Stanford University (CA) 93 4.8 4.8 3.68-3.95 165-170 10.7% 12.5 98.3% 98.6% 83.3%/CA 64%
3. Harvard University (MA
4. Columbia University (NY)
5. New York University
6. University of Chicago
7. University of California–Berkeley
University of Michigan–Ann Arbor
University of Pennsylvania
University of Virginia
11. Northwestern University (IL)
12. Duke University (NC)
13. Cornell University (NY)
14. Georgetown University (DC)
15. University of Texas–Austin
16. University of California–Los Angeles
17. Vanderbilt University (TN)
18. University of Iowa
University of Minnesota–Twin Cities
University of Southern California
Washington and Lee University (VA)
22. Boston College
Emory University (GA)
24. University of Notre Dame (IN)
25. Boston University
George Washington University (DC)
University of Illinois–Urbana-Champaign
University of Washington
University of Wisconsin–Madison
Washington University in St. Louis
31. University of North Carolina–Chapel Hill
32. College of William and Mary (VA)
Fordham University (NY)
University of California–Davis
University of Georgia
36. Wake Forest University (NC)
37. Brigham Young University (J. Reuben Clark) (UT)
Ohio State University (Moritz)
39. Indiana University–Bloomington
40. University of Arizona
University of California (Hastings)
University of Colorado–Boulder
43. Tulane University (LA)
University of Connecticut
45. University of Florida (Levin)
University of Utah (S.J. Quinney)
47. George Mason University (VA)
University of Alabama
49. American University (Washington College of Law) (DC)
Southern Methodist University (TX)
University of Kentucky
CONCLUSIONS

There are many serious problems with the US News system for evaluating law schools. These problems include concerns about: (1) important aspects of law school quality that are not assessed by US News; (2) the accuracy of the data US News used to create the index values (such as obvious errors in the computation of bar passage rate and failure to control for regional cost of living differences); (3) the effects of chance, multiple interpretations, and systematic biases on survey responses (such as whether respondents are representative of those sent surveys and whether strategic ratings led to some schools receiving a higher or lower rank than they deserved); (4) the methods US News used to handle missing data; and (5) the use of variables that could lead to inappropriate school practices (such as schools raising their "rejection rate" index by encouraging applications from students who have virtually no chance of being admitted).

There also are problems with how the 12 factors are weighted because they do not really carry the weights US News says they carry. Moreover, no rationale is provided for these weights. However, weighting only matters to the few schools that are near an important cut point, such as being in the top 10, 25, or 50. This is so because about 90% of the overall differences in ranks among schools can be explained solely by the median LSAT score of their entering classes and essentially all of the differences can be explained by the combination of LSAT and Academic reputation ratings. Consequently, all of the other 10 factors US News measures (such as placement of graduates) have virtually no effect on the overall ranks and because of measurement problems, what little influence they do have may lead to reducing rather than increasing the validity of the results.
http://www.aals.org/validity.html

Eli nuo "law schoolit" on amerikkalaisilla kouluja joihin mennään kun on ensin jo jonkin aikaa opiskeltu collegessa tai yliopistossa, ei suoraan lukion jälkeen.

http://mylawschoolrankings.com:81/


Rank

Rating
School
(Click on School's name for its website)
Acad
Rep

LSAT Stud/
Teach
Ratio Expected
Starting
Salary Quality
of
Teaching
1 98.584 Yale Law School 4.9 170.5 10.8 $94,050 3.26
2 98.273 University of Chicago, The Law School 4.8 169.0 11.0 $95,000 3.60
3 96.577 Stanford Law School 4.9 167.5 13.4 $94,050 3.07
4 96.358 Columbia University School of Law 4.8 168.5 12.9 $96,000 3.07
5 95.850 Harvard Law School 4.9 169.0 19.7 $91,301 3.05
6 95.227 New York University School of Law 4.6 169.0 12.5 $100,000 3.06
7 94.150 University of Virginia School of Law 4.5 166.0 14.2 $105,000 3.35
8 94.021 University of Michigan Law School 4.7 165.5 14.7 $89,100 3.06
9 93.155 University of California - Berkeley 4.7 164.5 15.9 $82,810 3.02
10 92.116 University of Pennsylvania Law School 4.5 163.5 14.8 $96,500 3.06
11 91.963 Cornell Law School 4.3 164.5 12.7 $94,080 3.32
12 91.180 Georgetown University Law Center 4.3 166.5 15.5 $83,300 3.10
13 91.176 Duke University School of Law 4.4 164.5 16.0 $87,000 3.06
14 90.103 Northwestern University School of Law 4.2 165.5 14.8 $82,170 3.06
15 89.407 University of California - Los Angeles 4.1 163.5 14.6 $99,000 3.10
16 89.353 University of Texas School of Law 4.2 161.5 17.6 $77,250 3.53
17 87.083 Vanderbilt University Law School 3.9 162.0 15.6 $75,735 3.33
18 86.323 University of Southern California Law School 3.8 162.5 15.4 $80,995 3.18
19 85.498 Boston University School of Law 3.5 161.5 12.2 $80,000 3.62
20 85.185 University of Minnesota Law School 3.8 162.0 15.1 $61,875 3.05
21 84.659 Washington and Lee University School of Law 3.4 163.5 10.6 $67,200 3.39
22 83.901 University of North Carolina School of Law 3.8 159.5 17.1 $59,290 3.05
23 83.546 University of Wisconsin Law School 3.7 159.5 15.0 $59,375 3.05
24 83.442 University of Illinois College of Law 3.6 160.5 15.6 $68,150 3.09
25 83.126 University of Washington School of Law 3.4 162.0 11.7 $67,620 3.08
26 83.019 George Washington University Law School 3.5 161.5 18.4 $84,770 3.04
27 82.958 Washington University School of Law 3.5 160.0 15.1 $75,950 3.11
28 82.925 University of Iowa College of Law 3.6 158.5 12.0 $56,925 3.06
29 82.851 Boston College Law School 3.4 161.5 14.0 $81,480 3.01
30 82.753 College of William and Mary, (Marshall-Wythe) 3.4 161.0 16.7 $69,300 3.36
31 82.596 Notre Dame Law School 3.3 161.0 17.0 $73,500 3.54
32 82.548 University of California - Davis 3.4 159.5 12.9 $68,870 3.24
33 82.218 Emory University School of Law 3.4 160.0 14.1 $65,760 3.17
34 82.205 University of California, Hastings College of Law 3.5 160.5 20.5 $76,475 3.11
35 80.957 Fordham University School of Law 3.1 163.0 18.3 $94,050 3.05
36 80.226 University of Colorado School of Law 3.2 160.0 12.5 $51,410 3.06
37 80.048 University of Arizona, Rogers College of Law 3.2 159.5 14.1 $60,160 3.05
38 79.871 Ohio State University College of Law 3.3 157.0 13.6 $60,000 3.00
39 79.711 Indiana University School of Law-Bloomington 3.3 157.5 15.1 $56,870 3.01
40 79.279 Wake Forest University School of Law 3.1 159.0 13.1 $57,820 3.07
41 79.221 Tulane University School of Law 3.3 156.0 17.2 $64,800 3.05
42 78.881 University of Georgia School of Law 3.1 160.0 16.9 $55,775 3.06
43 78.303 University of Utah College of Law 3.0 158.0 13.2 $60,192 3.08
44 77.593 Brigham Young University, Clark Law School 2.9 161.0 19.2 $59,290 3.11
45 77.367 Case Western Reserve University Law School 3.0 155.5 15.1 $65,475 3.10
46 77.319 University of Connecticut School of Law 2.8 158.5 11.2 $63,455 3.02
47 76.800 University of Florida, Levin College of Law 3.1 156.5 18.7 $42,088 3.02
48 76.785 University of Pittsburgh School of Law 2.9 155.0 15.6 $80,122 3.06
49 76.659 American University, Washington College of Law 2.9 156.5 19.2 $71,780 3.16
50 76.359 Southern Methodist University School of Law 2.8 158.0 17.7 $69,090 3.07
51 76.226 Arizona State University College of Law 2.9 155.0 13.6 $55,200 3.05
52 76.128 Yeshiva University, Cardozo School of Law 2.7 158.0 18.1 $85,920 3.07
53 76.119 University of Maryland School of Law 2.9 154.5 13.4 $61,453 2.98
54 75.814 University of Houston Law Center 2.7 158.5 16.6 $68,806 3.01
55 75.726 George Mason University School of Law 2.6 159.0 15.5 $75,000 3.04
56 75.217 University of Kansas School of Law 2.8 155.0 15.2 $53,760 3.06
57 75.199 University of Cincinnati College of Law 2.7 156.5 13.6 $49,875 3.09
58 75.125 Chicago-Kent College of Law, ITT 2.8 155.0 16.8 $58,985 3.07
59 75.072 Temple University, Beasley School of Law 2.7 156.5 15.9 $60,683 3.05
60 74.943 University of San Diego School of Law 2.6 159.0 17.2 $63,000 3.02
61 74.749 Rutgers State University-Newark (NJ) 2.8 155.0 21.7 $76,475 3.02
62 74.670 University of Tennessee College of Law 2.7 156.5 13.7 $42,535 2.99
63 74.589 Brooklyn Law School (NY) 2.6 157.5 19.6 $78,240 3.03
64 74.552 University of Oregon School of Law 2.9 155.0 21.7 $47,150 3.05
65 74.444 Rutgers State University-Camden (NJ) 2.6 157.5 18.3 $62,938 3.09
66 74.317 University of Alabama School of Law 2.6 159.0 17.5 $48,263 2.99
67 74.258 University of Kentucky College of Law 2.6 158.0 16.3 $47,025 3.04
68 74.114 University of Missouri-Columbia 2.8 154.0 16.6 $38,940 3.06
69 74.078 Baylor University School of Law 2.4 161.0 20.3 $56,400 3.27
70 73.915 Loyola University Chicago School of Law 2.5 158.5 19.4 $70,785 3.01
71 73.629 University of Nebraska College of Law 2.6 154.5 13.3 $46,530 3.05
72 73.548 Loyola Law School 2.5 157.5 18.9 $63,550 3.06
73 73.459 University of Miami School of Law 2.8 153.5 20.5 $48,950 3.00
74 73.373 Catholic University of American School of Law 2.6 155.0 19.9 $68,110 3.04
75 73.247 Villanova University School of Law 2.6 155.5 20.1 $60,240 3.05
76 73.034 Santa Clara University School of Law 2.5 155.0 17.8 $70,560 3.02
77 72.891 University of New Mexico School of Law 2.5 154.0 11.4 $41,468 3.06
78 72.454 University of Hawaii, Richardson School of Law 2.3 156.5 11.0 $46,500 3.04
79 72.428 University of Oklahoma Law Center 2.5 154.5 14.9 $44,175 3.01
80 72.352 Florida State University College of Law 2.6 155.0 20.9 $45,500 3.02
81 72.236 Lewis and Clark Northwestern School of Law 2.3 157.5 14.8 $48,450 3.05
82 72.125 Seton Hall University School of Law 2.5 155.0 21.5 $58,900 3.07
83 72.073 State University of New York at Buffalo 2.6 154.0 20.2 $45,120 3.00
84 71.783 Hofstra University School of Law 2.4 155.0 20.7 $68,080 3.05
85 71.766 University of Richmond School of Law 2.2 158.5 16.0 $50,440 3.07
86 71.751 St. John's University School of Law 2.3 156.5 19.0 $67,865 3.01
87 71.749 Georgia State University College of Law 2.2 156.0 13.6 $60,625 3.09
88 71.577 University of South Carolina School of Law 2.4 155.5 17.7 $45,825 3.01
89 71.433 Northeastern University School of Law 2.3 156.0 19.9 $64,125 3.06
90 71.318 University of Louisville, Brandeis School of Law 2.2 156.5 13.1 $45,125 3.04
91 71.252 Pepperdine University School of Law 2.3 156.0 18.3 $51,887 3.05
92 71.149 Saint Louis University School of Law 2.4 153.5 18.2 $53,010 3.04
93 71.134 Indiana University School of Law, Indianapolis 2.6 153.5 26.4 $51,450 3.03
94 71.097 University of Maine School of Law 2.4 154.0 16.7 $34,390 3.10
95 70.937 Syracus University College of Law 2.4 152.0 16.6 $55,200 3.01
96 70.790 University of San Francisco School of Law 2.3 155.0 22.1 $67,680 3.05
97 70.773 University of Arkansas, Fayetteville (Leflar) 2.3 153.0 12.1 $43,165 2.97
98 70.733 University of Denver College of Law 2.4 153.0 18.0 $46,500 3.02
99 70.488 Marquette University Law School 2.3 155.0 20.2 $49,056 3.05
100 70.331 Vermont Law School 2.3 150.5 10.4 $40,950 3.03

http://stu.findlaw.com/prelaw/rankings.html

lähtöpalkka $100000 kirjoitti:

http://stu.findlaw.com/prelaw/index.html
http://www.stanford.edu/home/statistics/stats98.html


http://www.usnews.com/usnews/edu/grad/rankings/law/brief/lawrank_brief.php
1. Yale University (CT) 100 4.8 4.7 3.77-3.93 168-174 7.6% 7.4 99.5% 99.6% 96.6%/NY 72%
2. Stanford University (CA) 93 4.8 4.8 3.68-3.95 165-170 10.7% 12.5 98.3% 98.6% 83.3%/CA 64%
3. Harvard University (MA
4. Columbia University (NY)
5. New York University
6. University of Chicago
7. University of California–Berkeley
University of Michigan–Ann Arbor
University of Pennsylvania
University of Virginia
11. Northwestern University (IL)
12. Duke University (NC)
13. Cornell University (NY)
14. Georgetown University (DC)
15. University of Texas–Austin
16. University of California–Los Angeles
17. Vanderbilt University (TN)
18. University of Iowa
University of Minnesota–Twin Cities
University of Southern California
Washington and Lee University (VA)
22. Boston College
Emory University (GA)
24. University of Notre Dame (IN)
25. Boston University
George Washington University (DC)
University of Illinois–Urbana-Champaign
University of Washington
University of Wisconsin–Madison
Washington University in St. Louis
31. University of North Carolina–Chapel Hill
32. College of William and Mary (VA)
Fordham University (NY)
University of California–Davis
University of Georgia
36. Wake Forest University (NC)
37. Brigham Young University (J. Reuben Clark) (UT)
Ohio State University (Moritz)
39. Indiana University–Bloomington
40. University of Arizona
University of California (Hastings)
University of Colorado–Boulder
43. Tulane University (LA)
University of Connecticut
45. University of Florida (Levin)
University of Utah (S.J. Quinney)
47. George Mason University (VA)
University of Alabama
49. American University (Washington College of Law) (DC)
Southern Methodist University (TX)
University of Kentucky
CONCLUSIONS

There are many serious problems with the US News system for evaluating law schools. These problems include concerns about: (1) important aspects of law school quality that are not assessed by US News; (2) the accuracy of the data US News used to create the index values (such as obvious errors in the computation of bar passage rate and failure to control for regional cost of living differences); (3) the effects of chance, multiple interpretations, and systematic biases on survey responses (such as whether respondents are representative of those sent surveys and whether strategic ratings led to some schools receiving a higher or lower rank than they deserved); (4) the methods US News used to handle missing data; and (5) the use of variables that could lead to inappropriate school practices (such as schools raising their "rejection rate" index by encouraging applications from students who have virtually no chance of being admitted).

There also are problems with how the 12 factors are weighted because they do not really carry the weights US News says they carry. Moreover, no rationale is provided for these weights. However, weighting only matters to the few schools that are near an important cut point, such as being in the top 10, 25, or 50. This is so because about 90% of the overall differences in ranks among schools can be explained solely by the median LSAT score of their entering classes and essentially all of the differences can be explained by the combination of LSAT and Academic reputation ratings. Consequently, all of the other 10 factors US News measures (such as placement of graduates) have virtually no effect on the overall ranks and because of measurement problems, what little influence they do have may lead to reducing rather than increasing the validity of the results.
http://www.aals.org/validity.html

Eli nuo "law schoolit" on amerikkalaisilla kouluja joihin mennään kun on ensin jo jonkin aikaa opiskeltu collegessa tai yliopistossa, ei suoraan lukion jälkeen.

http://mylawschoolrankings.com:81/


Rank

Rating
School
(Click on School's name for its website)
Acad
Rep

LSAT Stud/
Teach
Ratio Expected
Starting
Salary Quality
of
Teaching
1 98.584 Yale Law School 4.9 170.5 10.8 $94,050 3.26
2 98.273 University of Chicago, The Law School 4.8 169.0 11.0 $95,000 3.60
3 96.577 Stanford Law School 4.9 167.5 13.4 $94,050 3.07
4 96.358 Columbia University School of Law 4.8 168.5 12.9 $96,000 3.07
5 95.850 Harvard Law School 4.9 169.0 19.7 $91,301 3.05
6 95.227 New York University School of Law 4.6 169.0 12.5 $100,000 3.06
7 94.150 University of Virginia School of Law 4.5 166.0 14.2 $105,000 3.35
8 94.021 University of Michigan Law School 4.7 165.5 14.7 $89,100 3.06
9 93.155 University of California - Berkeley 4.7 164.5 15.9 $82,810 3.02
10 92.116 University of Pennsylvania Law School 4.5 163.5 14.8 $96,500 3.06
11 91.963 Cornell Law School 4.3 164.5 12.7 $94,080 3.32
12 91.180 Georgetown University Law Center 4.3 166.5 15.5 $83,300 3.10
13 91.176 Duke University School of Law 4.4 164.5 16.0 $87,000 3.06
14 90.103 Northwestern University School of Law 4.2 165.5 14.8 $82,170 3.06
15 89.407 University of California - Los Angeles 4.1 163.5 14.6 $99,000 3.10
16 89.353 University of Texas School of Law 4.2 161.5 17.6 $77,250 3.53
17 87.083 Vanderbilt University Law School 3.9 162.0 15.6 $75,735 3.33
18 86.323 University of Southern California Law School 3.8 162.5 15.4 $80,995 3.18
19 85.498 Boston University School of Law 3.5 161.5 12.2 $80,000 3.62
20 85.185 University of Minnesota Law School 3.8 162.0 15.1 $61,875 3.05
21 84.659 Washington and Lee University School of Law 3.4 163.5 10.6 $67,200 3.39
22 83.901 University of North Carolina School of Law 3.8 159.5 17.1 $59,290 3.05
23 83.546 University of Wisconsin Law School 3.7 159.5 15.0 $59,375 3.05
24 83.442 University of Illinois College of Law 3.6 160.5 15.6 $68,150 3.09
25 83.126 University of Washington School of Law 3.4 162.0 11.7 $67,620 3.08
26 83.019 George Washington University Law School 3.5 161.5 18.4 $84,770 3.04
27 82.958 Washington University School of Law 3.5 160.0 15.1 $75,950 3.11
28 82.925 University of Iowa College of Law 3.6 158.5 12.0 $56,925 3.06
29 82.851 Boston College Law School 3.4 161.5 14.0 $81,480 3.01
30 82.753 College of William and Mary, (Marshall-Wythe) 3.4 161.0 16.7 $69,300 3.36
31 82.596 Notre Dame Law School 3.3 161.0 17.0 $73,500 3.54
32 82.548 University of California - Davis 3.4 159.5 12.9 $68,870 3.24
33 82.218 Emory University School of Law 3.4 160.0 14.1 $65,760 3.17
34 82.205 University of California, Hastings College of Law 3.5 160.5 20.5 $76,475 3.11
35 80.957 Fordham University School of Law 3.1 163.0 18.3 $94,050 3.05
36 80.226 University of Colorado School of Law 3.2 160.0 12.5 $51,410 3.06
37 80.048 University of Arizona, Rogers College of Law 3.2 159.5 14.1 $60,160 3.05
38 79.871 Ohio State University College of Law 3.3 157.0 13.6 $60,000 3.00
39 79.711 Indiana University School of Law-Bloomington 3.3 157.5 15.1 $56,870 3.01
40 79.279 Wake Forest University School of Law 3.1 159.0 13.1 $57,820 3.07
41 79.221 Tulane University School of Law 3.3 156.0 17.2 $64,800 3.05
42 78.881 University of Georgia School of Law 3.1 160.0 16.9 $55,775 3.06
43 78.303 University of Utah College of Law 3.0 158.0 13.2 $60,192 3.08
44 77.593 Brigham Young University, Clark Law School 2.9 161.0 19.2 $59,290 3.11
45 77.367 Case Western Reserve University Law School 3.0 155.5 15.1 $65,475 3.10
46 77.319 University of Connecticut School of Law 2.8 158.5 11.2 $63,455 3.02
47 76.800 University of Florida, Levin College of Law 3.1 156.5 18.7 $42,088 3.02
48 76.785 University of Pittsburgh School of Law 2.9 155.0 15.6 $80,122 3.06
49 76.659 American University, Washington College of Law 2.9 156.5 19.2 $71,780 3.16
50 76.359 Southern Methodist University School of Law 2.8 158.0 17.7 $69,090 3.07
51 76.226 Arizona State University College of Law 2.9 155.0 13.6 $55,200 3.05
52 76.128 Yeshiva University, Cardozo School of Law 2.7 158.0 18.1 $85,920 3.07
53 76.119 University of Maryland School of Law 2.9 154.5 13.4 $61,453 2.98
54 75.814 University of Houston Law Center 2.7 158.5 16.6 $68,806 3.01
55 75.726 George Mason University School of Law 2.6 159.0 15.5 $75,000 3.04
56 75.217 University of Kansas School of Law 2.8 155.0 15.2 $53,760 3.06
57 75.199 University of Cincinnati College of Law 2.7 156.5 13.6 $49,875 3.09
58 75.125 Chicago-Kent College of Law, ITT 2.8 155.0 16.8 $58,985 3.07
59 75.072 Temple University, Beasley School of Law 2.7 156.5 15.9 $60,683 3.05
60 74.943 University of San Diego School of Law 2.6 159.0 17.2 $63,000 3.02
61 74.749 Rutgers State University-Newark (NJ) 2.8 155.0 21.7 $76,475 3.02
62 74.670 University of Tennessee College of Law 2.7 156.5 13.7 $42,535 2.99
63 74.589 Brooklyn Law School (NY) 2.6 157.5 19.6 $78,240 3.03
64 74.552 University of Oregon School of Law 2.9 155.0 21.7 $47,150 3.05
65 74.444 Rutgers State University-Camden (NJ) 2.6 157.5 18.3 $62,938 3.09
66 74.317 University of Alabama School of Law 2.6 159.0 17.5 $48,263 2.99
67 74.258 University of Kentucky College of Law 2.6 158.0 16.3 $47,025 3.04
68 74.114 University of Missouri-Columbia 2.8 154.0 16.6 $38,940 3.06
69 74.078 Baylor University School of Law 2.4 161.0 20.3 $56,400 3.27
70 73.915 Loyola University Chicago School of Law 2.5 158.5 19.4 $70,785 3.01
71 73.629 University of Nebraska College of Law 2.6 154.5 13.3 $46,530 3.05
72 73.548 Loyola Law School 2.5 157.5 18.9 $63,550 3.06
73 73.459 University of Miami School of Law 2.8 153.5 20.5 $48,950 3.00
74 73.373 Catholic University of American School of Law 2.6 155.0 19.9 $68,110 3.04
75 73.247 Villanova University School of Law 2.6 155.5 20.1 $60,240 3.05
76 73.034 Santa Clara University School of Law 2.5 155.0 17.8 $70,560 3.02
77 72.891 University of New Mexico School of Law 2.5 154.0 11.4 $41,468 3.06
78 72.454 University of Hawaii, Richardson School of Law 2.3 156.5 11.0 $46,500 3.04
79 72.428 University of Oklahoma Law Center 2.5 154.5 14.9 $44,175 3.01
80 72.352 Florida State University College of Law 2.6 155.0 20.9 $45,500 3.02
81 72.236 Lewis and Clark Northwestern School of Law 2.3 157.5 14.8 $48,450 3.05
82 72.125 Seton Hall University School of Law 2.5 155.0 21.5 $58,900 3.07
83 72.073 State University of New York at Buffalo 2.6 154.0 20.2 $45,120 3.00
84 71.783 Hofstra University School of Law 2.4 155.0 20.7 $68,080 3.05
85 71.766 University of Richmond School of Law 2.2 158.5 16.0 $50,440 3.07
86 71.751 St. John's University School of Law 2.3 156.5 19.0 $67,865 3.01
87 71.749 Georgia State University College of Law 2.2 156.0 13.6 $60,625 3.09
88 71.577 University of South Carolina School of Law 2.4 155.5 17.7 $45,825 3.01
89 71.433 Northeastern University School of Law 2.3 156.0 19.9 $64,125 3.06
90 71.318 University of Louisville, Brandeis School of Law 2.2 156.5 13.1 $45,125 3.04
91 71.252 Pepperdine University School of Law 2.3 156.0 18.3 $51,887 3.05
92 71.149 Saint Louis University School of Law 2.4 153.5 18.2 $53,010 3.04
93 71.134 Indiana University School of Law, Indianapolis 2.6 153.5 26.4 $51,450 3.03
94 71.097 University of Maine School of Law 2.4 154.0 16.7 $34,390 3.10
95 70.937 Syracus University College of Law 2.4 152.0 16.6 $55,200 3.01
96 70.790 University of San Francisco School of Law 2.3 155.0 22.1 $67,680 3.05
97 70.773 University of Arkansas, Fayetteville (Leflar) 2.3 153.0 12.1 $43,165 2.97
98 70.733 University of Denver College of Law 2.4 153.0 18.0 $46,500 3.02
99 70.488 Marquette University Law School 2.3 155.0 20.2 $49,056 3.05
100 70.331 Vermont Law School 2.3 150.5 10.4 $40,950 3.03

http://stu.findlaw.com/prelaw/rankings.html

Lue lisää

Stanfordiin siis pääsee kuka tahansa
idiootti eikä vaadita edes
ulkolukutaitoa. Toista se on Suomen
kouluissa joihin tarvitsee osatakin
jotain. Eli sitä ulkolukutaitoa tai
ainakin aikaa.

First-timee freshman test scores

25th percentile 75th percentile
SAT I Verbal 670 770
SAT I Math 690 780
ACT Composite 28 33
ACT English 28 34
ACT Math 28 34


Percent of first-time, first-year (freshman) students with scores in each range:

SAT I Verbal SAT I Math
700-800 66.7% 71.4%
600-699 27.4% 24.6%
500-599 5.7% 3.8%
400-499 .1% .2%
300-399
200-299

idiootti kirjoitti:

Stanfordiin siis pääsee kuka tahansa
idiootti eikä vaadita edes
ulkolukutaitoa. Toista se on Suomen
kouluissa joihin tarvitsee osatakin
jotain. Eli sitä ulkolukutaitoa tai
ainakin aikaa.

First-timee freshman test scores

25th percentile 75th percentile
SAT I Verbal 670 770
SAT I Math 690 780
ACT Composite 28 33
ACT English 28 34
ACT Math 28 34


Percent of first-time, first-year (freshman) students with scores in each range:

SAT I Verbal SAT I Math
700-800 66.7% 71.4%
600-699 27.4% 24.6%
500-599 5.7% 3.8%
400-499 .1% .2%
300-399
200-299

Lue lisää

suomen kouluihin ei ole minkäänlaista palikkatestiä joten ne on palikoita pullollaan

lähtöpalkka $100000 kirjoitti:

http://stu.findlaw.com/prelaw/index.html
http://www.stanford.edu/home/statistics/stats98.html


http://www.usnews.com/usnews/edu/grad/rankings/law/brief/lawrank_brief.php
1. Yale University (CT) 100 4.8 4.7 3.77-3.93 168-174 7.6% 7.4 99.5% 99.6% 96.6%/NY 72%
2. Stanford University (CA) 93 4.8 4.8 3.68-3.95 165-170 10.7% 12.5 98.3% 98.6% 83.3%/CA 64%
3. Harvard University (MA
4. Columbia University (NY)
5. New York University
6. University of Chicago
7. University of California–Berkeley
University of Michigan–Ann Arbor
University of Pennsylvania
University of Virginia
11. Northwestern University (IL)
12. Duke University (NC)
13. Cornell University (NY)
14. Georgetown University (DC)
15. University of Texas–Austin
16. University of California–Los Angeles
17. Vanderbilt University (TN)
18. University of Iowa
University of Minnesota–Twin Cities
University of Southern California
Washington and Lee University (VA)
22. Boston College
Emory University (GA)
24. University of Notre Dame (IN)
25. Boston University
George Washington University (DC)
University of Illinois–Urbana-Champaign
University of Washington
University of Wisconsin–Madison
Washington University in St. Louis
31. University of North Carolina–Chapel Hill
32. College of William and Mary (VA)
Fordham University (NY)
University of California–Davis
University of Georgia
36. Wake Forest University (NC)
37. Brigham Young University (J. Reuben Clark) (UT)
Ohio State University (Moritz)
39. Indiana University–Bloomington
40. University of Arizona
University of California (Hastings)
University of Colorado–Boulder
43. Tulane University (LA)
University of Connecticut
45. University of Florida (Levin)
University of Utah (S.J. Quinney)
47. George Mason University (VA)
University of Alabama
49. American University (Washington College of Law) (DC)
Southern Methodist University (TX)
University of Kentucky
CONCLUSIONS

There are many serious problems with the US News system for evaluating law schools. These problems include concerns about: (1) important aspects of law school quality that are not assessed by US News; (2) the accuracy of the data US News used to create the index values (such as obvious errors in the computation of bar passage rate and failure to control for regional cost of living differences); (3) the effects of chance, multiple interpretations, and systematic biases on survey responses (such as whether respondents are representative of those sent surveys and whether strategic ratings led to some schools receiving a higher or lower rank than they deserved); (4) the methods US News used to handle missing data; and (5) the use of variables that could lead to inappropriate school practices (such as schools raising their "rejection rate" index by encouraging applications from students who have virtually no chance of being admitted).

There also are problems with how the 12 factors are weighted because they do not really carry the weights US News says they carry. Moreover, no rationale is provided for these weights. However, weighting only matters to the few schools that are near an important cut point, such as being in the top 10, 25, or 50. This is so because about 90% of the overall differences in ranks among schools can be explained solely by the median LSAT score of their entering classes and essentially all of the differences can be explained by the combination of LSAT and Academic reputation ratings. Consequently, all of the other 10 factors US News measures (such as placement of graduates) have virtually no effect on the overall ranks and because of measurement problems, what little influence they do have may lead to reducing rather than increasing the validity of the results.
http://www.aals.org/validity.html

Eli nuo "law schoolit" on amerikkalaisilla kouluja joihin mennään kun on ensin jo jonkin aikaa opiskeltu collegessa tai yliopistossa, ei suoraan lukion jälkeen.

http://mylawschoolrankings.com:81/


Rank

Rating
School
(Click on School's name for its website)
Acad
Rep

LSAT Stud/
Teach
Ratio Expected
Starting
Salary Quality
of
Teaching
1 98.584 Yale Law School 4.9 170.5 10.8 $94,050 3.26
2 98.273 University of Chicago, The Law School 4.8 169.0 11.0 $95,000 3.60
3 96.577 Stanford Law School 4.9 167.5 13.4 $94,050 3.07
4 96.358 Columbia University School of Law 4.8 168.5 12.9 $96,000 3.07
5 95.850 Harvard Law School 4.9 169.0 19.7 $91,301 3.05
6 95.227 New York University School of Law 4.6 169.0 12.5 $100,000 3.06
7 94.150 University of Virginia School of Law 4.5 166.0 14.2 $105,000 3.35
8 94.021 University of Michigan Law School 4.7 165.5 14.7 $89,100 3.06
9 93.155 University of California - Berkeley 4.7 164.5 15.9 $82,810 3.02
10 92.116 University of Pennsylvania Law School 4.5 163.5 14.8 $96,500 3.06
11 91.963 Cornell Law School 4.3 164.5 12.7 $94,080 3.32
12 91.180 Georgetown University Law Center 4.3 166.5 15.5 $83,300 3.10
13 91.176 Duke University School of Law 4.4 164.5 16.0 $87,000 3.06
14 90.103 Northwestern University School of Law 4.2 165.5 14.8 $82,170 3.06
15 89.407 University of California - Los Angeles 4.1 163.5 14.6 $99,000 3.10
16 89.353 University of Texas School of Law 4.2 161.5 17.6 $77,250 3.53
17 87.083 Vanderbilt University Law School 3.9 162.0 15.6 $75,735 3.33
18 86.323 University of Southern California Law School 3.8 162.5 15.4 $80,995 3.18
19 85.498 Boston University School of Law 3.5 161.5 12.2 $80,000 3.62
20 85.185 University of Minnesota Law School 3.8 162.0 15.1 $61,875 3.05
21 84.659 Washington and Lee University School of Law 3.4 163.5 10.6 $67,200 3.39
22 83.901 University of North Carolina School of Law 3.8 159.5 17.1 $59,290 3.05
23 83.546 University of Wisconsin Law School 3.7 159.5 15.0 $59,375 3.05
24 83.442 University of Illinois College of Law 3.6 160.5 15.6 $68,150 3.09
25 83.126 University of Washington School of Law 3.4 162.0 11.7 $67,620 3.08
26 83.019 George Washington University Law School 3.5 161.5 18.4 $84,770 3.04
27 82.958 Washington University School of Law 3.5 160.0 15.1 $75,950 3.11
28 82.925 University of Iowa College of Law 3.6 158.5 12.0 $56,925 3.06
29 82.851 Boston College Law School 3.4 161.5 14.0 $81,480 3.01
30 82.753 College of William and Mary, (Marshall-Wythe) 3.4 161.0 16.7 $69,300 3.36
31 82.596 Notre Dame Law School 3.3 161.0 17.0 $73,500 3.54
32 82.548 University of California - Davis 3.4 159.5 12.9 $68,870 3.24
33 82.218 Emory University School of Law 3.4 160.0 14.1 $65,760 3.17
34 82.205 University of California, Hastings College of Law 3.5 160.5 20.5 $76,475 3.11
35 80.957 Fordham University School of Law 3.1 163.0 18.3 $94,050 3.05
36 80.226 University of Colorado School of Law 3.2 160.0 12.5 $51,410 3.06
37 80.048 University of Arizona, Rogers College of Law 3.2 159.5 14.1 $60,160 3.05
38 79.871 Ohio State University College of Law 3.3 157.0 13.6 $60,000 3.00
39 79.711 Indiana University School of Law-Bloomington 3.3 157.5 15.1 $56,870 3.01
40 79.279 Wake Forest University School of Law 3.1 159.0 13.1 $57,820 3.07
41 79.221 Tulane University School of Law 3.3 156.0 17.2 $64,800 3.05
42 78.881 University of Georgia School of Law 3.1 160.0 16.9 $55,775 3.06
43 78.303 University of Utah College of Law 3.0 158.0 13.2 $60,192 3.08
44 77.593 Brigham Young University, Clark Law School 2.9 161.0 19.2 $59,290 3.11
45 77.367 Case Western Reserve University Law School 3.0 155.5 15.1 $65,475 3.10
46 77.319 University of Connecticut School of Law 2.8 158.5 11.2 $63,455 3.02
47 76.800 University of Florida, Levin College of Law 3.1 156.5 18.7 $42,088 3.02
48 76.785 University of Pittsburgh School of Law 2.9 155.0 15.6 $80,122 3.06
49 76.659 American University, Washington College of Law 2.9 156.5 19.2 $71,780 3.16
50 76.359 Southern Methodist University School of Law 2.8 158.0 17.7 $69,090 3.07
51 76.226 Arizona State University College of Law 2.9 155.0 13.6 $55,200 3.05
52 76.128 Yeshiva University, Cardozo School of Law 2.7 158.0 18.1 $85,920 3.07
53 76.119 University of Maryland School of Law 2.9 154.5 13.4 $61,453 2.98
54 75.814 University of Houston Law Center 2.7 158.5 16.6 $68,806 3.01
55 75.726 George Mason University School of Law 2.6 159.0 15.5 $75,000 3.04
56 75.217 University of Kansas School of Law 2.8 155.0 15.2 $53,760 3.06
57 75.199 University of Cincinnati College of Law 2.7 156.5 13.6 $49,875 3.09
58 75.125 Chicago-Kent College of Law, ITT 2.8 155.0 16.8 $58,985 3.07
59 75.072 Temple University, Beasley School of Law 2.7 156.5 15.9 $60,683 3.05
60 74.943 University of San Diego School of Law 2.6 159.0 17.2 $63,000 3.02
61 74.749 Rutgers State University-Newark (NJ) 2.8 155.0 21.7 $76,475 3.02
62 74.670 University of Tennessee College of Law 2.7 156.5 13.7 $42,535 2.99
63 74.589 Brooklyn Law School (NY) 2.6 157.5 19.6 $78,240 3.03
64 74.552 University of Oregon School of Law 2.9 155.0 21.7 $47,150 3.05
65 74.444 Rutgers State University-Camden (NJ) 2.6 157.5 18.3 $62,938 3.09
66 74.317 University of Alabama School of Law 2.6 159.0 17.5 $48,263 2.99
67 74.258 University of Kentucky College of Law 2.6 158.0 16.3 $47,025 3.04
68 74.114 University of Missouri-Columbia 2.8 154.0 16.6 $38,940 3.06
69 74.078 Baylor University School of Law 2.4 161.0 20.3 $56,400 3.27
70 73.915 Loyola University Chicago School of Law 2.5 158.5 19.4 $70,785 3.01
71 73.629 University of Nebraska College of Law 2.6 154.5 13.3 $46,530 3.05
72 73.548 Loyola Law School 2.5 157.5 18.9 $63,550 3.06
73 73.459 University of Miami School of Law 2.8 153.5 20.5 $48,950 3.00
74 73.373 Catholic University of American School of Law 2.6 155.0 19.9 $68,110 3.04
75 73.247 Villanova University School of Law 2.6 155.5 20.1 $60,240 3.05
76 73.034 Santa Clara University School of Law 2.5 155.0 17.8 $70,560 3.02
77 72.891 University of New Mexico School of Law 2.5 154.0 11.4 $41,468 3.06
78 72.454 University of Hawaii, Richardson School of Law 2.3 156.5 11.0 $46,500 3.04
79 72.428 University of Oklahoma Law Center 2.5 154.5 14.9 $44,175 3.01
80 72.352 Florida State University College of Law 2.6 155.0 20.9 $45,500 3.02
81 72.236 Lewis and Clark Northwestern School of Law 2.3 157.5 14.8 $48,450 3.05
82 72.125 Seton Hall University School of Law 2.5 155.0 21.5 $58,900 3.07
83 72.073 State University of New York at Buffalo 2.6 154.0 20.2 $45,120 3.00
84 71.783 Hofstra University School of Law 2.4 155.0 20.7 $68,080 3.05
85 71.766 University of Richmond School of Law 2.2 158.5 16.0 $50,440 3.07
86 71.751 St. John's University School of Law 2.3 156.5 19.0 $67,865 3.01
87 71.749 Georgia State University College of Law 2.2 156.0 13.6 $60,625 3.09
88 71.577 University of South Carolina School of Law 2.4 155.5 17.7 $45,825 3.01
89 71.433 Northeastern University School of Law 2.3 156.0 19.9 $64,125 3.06
90 71.318 University of Louisville, Brandeis School of Law 2.2 156.5 13.1 $45,125 3.04
91 71.252 Pepperdine University School of Law 2.3 156.0 18.3 $51,887 3.05
92 71.149 Saint Louis University School of Law 2.4 153.5 18.2 $53,010 3.04
93 71.134 Indiana University School of Law, Indianapolis 2.6 153.5 26.4 $51,450 3.03
94 71.097 University of Maine School of Law 2.4 154.0 16.7 $34,390 3.10
95 70.937 Syracus University College of Law 2.4 152.0 16.6 $55,200 3.01
96 70.790 University of San Francisco School of Law 2.3 155.0 22.1 $67,680 3.05
97 70.773 University of Arkansas, Fayetteville (Leflar) 2.3 153.0 12.1 $43,165 2.97
98 70.733 University of Denver College of Law 2.4 153.0 18.0 $46,500 3.02
99 70.488 Marquette University Law School 2.3 155.0 20.2 $49,056 3.05
100 70.331 Vermont Law School 2.3 150.5 10.4 $40,950 3.03

http://stu.findlaw.com/prelaw/rankings.html

Lue lisää

Jatko-opintoihin saa erilaisia stipendejä/apurahoja jos on tuuria/tuntee jakajan, jokin jenkkien fullbright ainakin jakoi niitä joskus, perusopintoihinkin saattaa saada, jos keksii mistä kysyä ja on hyvä ollut koulussa.
www.nytimes.com(ilmainen, pitää rekisteröityä)in artikkelin mukaan päälle puoli miljoonaa dollaria auttaisi sisäänpääsyssä rahakasta.

palikka kirjoitti:

suomen kouluihin ei ole minkäänlaista palikkatestiä joten ne on palikoita pullollaan

Ainakaan humanistisissa aineissa. Kun kukaan ei selvittäisi palikan palikkaa.

Kiitos vastauksista!
En ajatellut alkaa juristiksi Suomessa, tulevaisuudessa haluaisin asua Jenkeissä. Suomessahan palkasta vedetään suurin osa veroja pois (jos menestyy hyvin). Sen takia kysyinkin Harvardista. Jos haluaisin johonkin firmaan töihin Jenkeissä, niin hehän katsovat mistä mulla on paperit.

Olen käynyt Harvardin kotisivuilla, metta sieltä en löytänyt mitään viitteitä kuukausimaksuun.

Kauanko sinulla 'lakimies', kesti oikeustieteelliseen pääseminen? Jouduitko hakemaan monta kertaa? Entä mitä kieliä osaat?

miss lawyer kirjoitti:

Kiitos vastauksista!
En ajatellut alkaa juristiksi Suomessa, tulevaisuudessa haluaisin asua Jenkeissä. Suomessahan palkasta vedetään suurin osa veroja pois (jos menestyy hyvin). Sen takia kysyinkin Harvardista. Jos haluaisin johonkin firmaan töihin Jenkeissä, niin hehän katsovat mistä mulla on paperit.

Olen käynyt Harvardin kotisivuilla, metta sieltä en löytänyt mitään viitteitä kuukausimaksuun.

Kauanko sinulla 'lakimies', kesti oikeustieteelliseen pääseminen? Jouduitko hakemaan monta kertaa? Entä mitä kieliä osaat?

Lue lisää

Nimimerkki "lakimies" on aivan oikeassa. Kyllä veroja joutuu maksamaan jenkkilässäkin, eikä se sitäpaitsi liene sellainen parastiisi, eikä touhu muutenkaan aivan sitä millaiseksi se on L.A.Lawssa tai jossakin muussa Ally MacBealissa kuvattu. USA:han ei tietääkseni noin vain edes pääse, toinen juttu on jos suoritat tutkintosi täällä, hakeudut jonkun suomalaisen yrityksen, vaikkapa Nokian palvelukseen, ja sitä kautta USA:han. Ja vielä yksi asia: turha kiire pois, nuoruudesta ja opiskelijaelämästä kannattaa nauttia, eikä vain ajatella valmistumista ja äärimmäistä tehokkutta. Sitä opiskeluaikaa ja akateemista vapautta kun et myöhemmin saa enää takaisin.

Jos juridiikka ja lakimiesammatit kiinnostavat, niin suosittelen opintoja vaikkapa Helsingin yliopistossa, jossa itse opiskelin. Oikeustieteellinen tutkinto avaa pääsyn ainakin Suomessa kyvyistäsi riippuen lähes mihin vain, mainittakoonpa vaikka että maamme yhdestätoista presidentistä enemmistö eli kuusi on ollut juristeja.

miss lawyer kirjoitti:

Kiitos vastauksista!
En ajatellut alkaa juristiksi Suomessa, tulevaisuudessa haluaisin asua Jenkeissä. Suomessahan palkasta vedetään suurin osa veroja pois (jos menestyy hyvin). Sen takia kysyinkin Harvardista. Jos haluaisin johonkin firmaan töihin Jenkeissä, niin hehän katsovat mistä mulla on paperit.

Olen käynyt Harvardin kotisivuilla, metta sieltä en löytänyt mitään viitteitä kuukausimaksuun.

Kauanko sinulla 'lakimies', kesti oikeustieteelliseen pääseminen? Jouduitko hakemaan monta kertaa? Entä mitä kieliä osaat?

Lue lisää

Ulkomaille kannattaa lähteä. Jos sinulla on rahaa (en tiedä, mutta koska Harvarista kyselit, oletan) saat Euroopassa opiskelupaikan euroopan parhaisiin kouluihin sillä. Tulee paljon halvemmaksi kuin jenkkeihin meno. Sitten menet graduate schooliin jenkkeihin. Euroopassa kaikki toimii suhteilla, joten pääset sinne helpommin kuin suoraan sinne menemällä.
Jos sinulla on todellakin rahaa, sitten voit mennä suoraankin. Tai jos päätä riittää.
Suomi on niin älytön paikka opiskella että se kannattaa jättää laskuista pois - paitsi jos on suhteita täällä (niin pääsee sinne jenkkeihin kunnon kouluun helpommin) - Suomessa on vielä kylmempää kuin Bostonissa, jossa on paljon lämpöisempikin.
Älä helvetissä ainakaan tänne jää.
Euroopassa kun on myös ilmaisia kouluja joihin pääsee helpommalla kuin Suomen surkeisiin lässynlässyn lastentarhoihin.

miss lawyer kirjoitti:

Kiitos vastauksista!
En ajatellut alkaa juristiksi Suomessa, tulevaisuudessa haluaisin asua Jenkeissä. Suomessahan palkasta vedetään suurin osa veroja pois (jos menestyy hyvin). Sen takia kysyinkin Harvardista. Jos haluaisin johonkin firmaan töihin Jenkeissä, niin hehän katsovat mistä mulla on paperit.

Olen käynyt Harvardin kotisivuilla, metta sieltä en löytänyt mitään viitteitä kuukausimaksuun.

Kauanko sinulla 'lakimies', kesti oikeustieteelliseen pääseminen? Jouduitko hakemaan monta kertaa? Entä mitä kieliä osaat?

Lue lisää

ei mitenkään pahalla mutta ei noi hankalia ole löytää sieltä harvard.edu sta - eli jos ei rahaa ole taustalla, ehkä, siis jos jo täysi-ikäinen olet, kannattaisi harkita jotain party schoolia sen sijaan, siis ehkä, ehkä olet lahjakas muutoin kuin näissä nettisivuhommissa - itse olisin mielelläni käynyt sen jos olisi vaan rahaa ollut tai suhteita, oletan, että jos olisin jenkiksi syntynyt enkä tähän saatanan korpeen, olisi ollut varaa korkeakoulut käydä, harmi vaan kun tänne joutui syntymään ja loppuelämäkseen työttömäksi jäämään

http://www.registrar.fas.harvard.edu/handbooks/student/chapter6/tuition.html#pgfId=998524
yllä undergraduate

JD Admissions: Applying | FAQ (select a topic) General Info Program Overview How to Apply Financial Aid Student Info Faculty Info Advanced Standing Transfer Admission Smoking Policy Notice of Non-Discrimination FAQs Calendar

JD: Costs of Education - 2001-2002
Tuition for 2001-2002 is $27,500, and the standard single student budget for room, board, medical fees, books and supplies, personal and travel expenses is $17,900. Additional living expenses for married students and students with dependents are subtracted from students' available resources in the need analysis, in keeping with current federal regulations. Married students should note that our nine-month allowance for spouse living expenses in 2001-2002 is $6,273 and that allowances for children are $4,743 for the first child and $7,686 for the first child of a single parent, and $3,969 for each additional child.

Back to: JD Admissions | Top of page
Email: [email protected]


JD Admissions: Applying | FAQ (select a topic) General Info Program Overview How to Apply Financial Aid Student Info Faculty Info Advanced Standing Transfer Admission Smoking Policy Notice of Non-Discrimination FAQs Calendar

JD: Financial Aid
Financial aid at HLS is both need-based and need-blind. Financial aid files for admitted applicants are only reviewed after admission to HLS. We do not offer merit scholarships, although a number of our students receive merit scholarships from outside sources which they apply toward their educational expenses at Harvard.

The Financial Aid Program ensures that all students demonstrating need will receive adequate financial assistance to complete their course of study. The financial aid policies are designed to fill any gap between the cost of education and a student's resources, including family and/or spousal contributions, the student's savings and earnings, as well as other assets.

The Financial Aid Program includes grants from HLS; loans from state, federal, institutional, and private agencies; and federal work-study funding which is traditionally reserved for summer public interest work. Approximately seventy percent of HLS students receive some form of assistance through the Financial Aid Office. All financial aid funds are subject to availability, and formulas and sources are subject to change.

Our policy is to focus grant assistance on the students with the greatest financial need. Thus, for the majority of students on financial aid, support is provided in the form of loans. It is important to note that we assume a student's credit history is such that loan funding can be obtained.

For students with high need, support is provided by a combination of of grants and loans.

Although many students receiving assistance graduate with heavy educational debt, the loan burden is not normally a problem because salaries in the legal profession are substantial. Graduates who take low-paying, law-related positions receive substantial loan repayment assistance through the Low Income Protection Plan (LIPP).

The Costs of an HLS Education

kuten tossa sanotaankin, vitunko on väliä jos lainaa ottaa kun tuloilla ne saa maksettua kumminkin, tässä kyrpämaassa vaan ei saa edes sitä lainaa mistään, jos ei varakkaita vanhempia ole, pohjoisessa ja läntisessä naapurimaassa maksaa valtio lapsille koulunkäynnin myös ulkomailla, eli antaa lainaa jotta ei rahasta jää kiinni koulut

Timo kirjoitti:

Nimimerkki "lakimies" on aivan oikeassa. Kyllä veroja joutuu maksamaan jenkkilässäkin, eikä se sitäpaitsi liene sellainen parastiisi, eikä touhu muutenkaan aivan sitä millaiseksi se on L.A.Lawssa tai jossakin muussa Ally MacBealissa kuvattu. USA:han ei tietääkseni noin vain edes pääse, toinen juttu on jos suoritat tutkintosi täällä, hakeudut jonkun suomalaisen yrityksen, vaikkapa Nokian palvelukseen, ja sitä kautta USA:han. Ja vielä yksi asia: turha kiire pois, nuoruudesta ja opiskelijaelämästä kannattaa nauttia, eikä vain ajatella valmistumista ja äärimmäistä tehokkutta. Sitä opiskeluaikaa ja akateemista vapautta kun et myöhemmin saa enää takaisin.

Jos juridiikka ja lakimiesammatit kiinnostavat, niin suosittelen opintoja vaikkapa Helsingin yliopistossa, jossa itse opiskelin. Oikeustieteellinen tutkinto avaa pääsyn ainakin Suomessa kyvyistäsi riippuen lähes mihin vain, mainittakoonpa vaikka että maamme yhdestätoista presidentistä enemmistö eli kuusi on ollut juristeja.

Lue lisää

Siis jenkkeihin ei ole ollenkaan vaikea päästä, kunhan vain on rahaa koulu maksaa, siellä selviää porsaanreiät joilla sinne sitten saa jäädäkin.
Ei kannata vanheta ja tulla tyhmäksi täällä vaan lähteä pois jos se vain jotenkin onnistuu.
Jos englannin kieli ei suju, ensin englantiin tai muuhun maahan jossa englantia puhutaan (ainakin muutama vuosi sitten skotlannissa ja irlannissa oli ilmaiset koulut ja maltalla kohtuuhintaiset) vuodeksi ensin jotta tulee paremmat pojot kokeissa jenkeissä. Tuli muuten joskus luettua suomen ja ruotsin lakikirjat ihan mielenkiinnosta ittekin, mutta minua ei opiskelualana oikeustieteellinen niin kiinnostaisi.

why no party school kirjoitti:

ei mitenkään pahalla mutta ei noi hankalia ole löytää sieltä harvard.edu sta - eli jos ei rahaa ole taustalla, ehkä, siis jos jo täysi-ikäinen olet, kannattaisi harkita jotain party schoolia sen sijaan, siis ehkä, ehkä olet lahjakas muutoin kuin näissä nettisivuhommissa - itse olisin mielelläni käynyt sen jos olisi vaan rahaa ollut tai suhteita, oletan, että jos olisin jenkiksi syntynyt enkä tähän saatanan korpeen, olisi ollut varaa korkeakoulut käydä, harmi vaan kun tänne joutui syntymään ja loppuelämäkseen työttömäksi jäämään

http://www.registrar.fas.harvard.edu/handbooks/student/chapter6/tuition.html#pgfId=998524
yllä undergraduate

JD Admissions: Applying | FAQ (select a topic) General Info Program Overview How to Apply Financial Aid Student Info Faculty Info Advanced Standing Transfer Admission Smoking Policy Notice of Non-Discrimination FAQs Calendar

JD: Costs of Education - 2001-2002
Tuition for 2001-2002 is $27,500, and the standard single student budget for room, board, medical fees, books and supplies, personal and travel expenses is $17,900. Additional living expenses for married students and students with dependents are subtracted from students' available resources in the need analysis, in keeping with current federal regulations. Married students should note that our nine-month allowance for spouse living expenses in 2001-2002 is $6,273 and that allowances for children are $4,743 for the first child and $7,686 for the first child of a single parent, and $3,969 for each additional child.

Back to: JD Admissions | Top of page
Email: [email protected]


JD Admissions: Applying | FAQ (select a topic) General Info Program Overview How to Apply Financial Aid Student Info Faculty Info Advanced Standing Transfer Admission Smoking Policy Notice of Non-Discrimination FAQs Calendar

JD: Financial Aid
Financial aid at HLS is both need-based and need-blind. Financial aid files for admitted applicants are only reviewed after admission to HLS. We do not offer merit scholarships, although a number of our students receive merit scholarships from outside sources which they apply toward their educational expenses at Harvard.

The Financial Aid Program ensures that all students demonstrating need will receive adequate financial assistance to complete their course of study. The financial aid policies are designed to fill any gap between the cost of education and a student's resources, including family and/or spousal contributions, the student's savings and earnings, as well as other assets.

The Financial Aid Program includes grants from HLS; loans from state, federal, institutional, and private agencies; and federal work-study funding which is traditionally reserved for summer public interest work. Approximately seventy percent of HLS students receive some form of assistance through the Financial Aid Office. All financial aid funds are subject to availability, and formulas and sources are subject to change.

Our policy is to focus grant assistance on the students with the greatest financial need. Thus, for the majority of students on financial aid, support is provided in the form of loans. It is important to note that we assume a student's credit history is such that loan funding can be obtained.

For students with high need, support is provided by a combination of of grants and loans.

Although many students receiving assistance graduate with heavy educational debt, the loan burden is not normally a problem because salaries in the legal profession are substantial. Graduates who take low-paying, law-related positions receive substantial loan repayment assistance through the Low Income Protection Plan (LIPP).

The Costs of an HLS Education

kuten tossa sanotaankin, vitunko on väliä jos lainaa ottaa kun tuloilla ne saa maksettua kumminkin, tässä kyrpämaassa vaan ei saa edes sitä lainaa mistään, jos ei varakkaita vanhempia ole, pohjoisessa ja läntisessä naapurimaassa maksaa valtio lapsille koulunkäynnin myös ulkomailla, eli antaa lainaa jotta ei rahasta jää kiinni koulut

Lue lisää

Kiitos kannustuksista, en tullutkaan ajatelleeksi "suhteiden kautta pääsemistä" Pitäis varmaan tutkia enemmän näitä Euroopan kouluja ensin....vaikka siinähän menee enemmän aikaa, jos käyn monta kertaa oikeustieteellisen. I-B:ssä on Oxford, se on myös joku arvostettu (siis tosi hyvä) lakikoulu.
Sitten New Yorkissa on Yale...ja mitäs kaikkia muita siellä sitten onkaan...joten vaihtoehtoja ainakin löytyy! Kiitos nettisivuista!

miss lawyer kirjoitti:

Kiitos kannustuksista, en tullutkaan ajatelleeksi "suhteiden kautta pääsemistä" Pitäis varmaan tutkia enemmän näitä Euroopan kouluja ensin....vaikka siinähän menee enemmän aikaa, jos käyn monta kertaa oikeustieteellisen. I-B:ssä on Oxford, se on myös joku arvostettu (siis tosi hyvä) lakikoulu.
Sitten New Yorkissa on Yale...ja mitäs kaikkia muita siellä sitten onkaan...joten vaihtoehtoja ainakin löytyy! Kiitos nettisivuista!

Lue lisää

Ei tarvinne käydä useaa kertaa. Jenkeissä tapana käydä ensin undergrad ja sitten grad school. Siinä undergrad-puolella on semmosiakin aineita että saa suoraan hypättyä osan eli vuoden tai pari yli suomen yo-todistuksen turvin. Mikä on siinä mielessä hyvä, että suomessahan valmistutaan vanhempina lukiosta kun se aloitetaan vasta 7-vuotiaana.
Ensin jos käy euroopassa oikeustieteellistä niin sitten voi mennä jenkkeihin suoraan sitä mastersia tekemään. Jos aikomus on jäädä jenkkeihin, on ehkä parempi mennä sinne suoraan, oppii kulttuuria vähäsen ennen työn etsimistä, se on opiskelu ulkomaisille vaan aika kallista siellä, mutta jos raha ei ole este, niin sinne vaan. Jos olet hyvä, jonkin fullbright stipendin saatat saada, voi tosin olla että ne kuten vaihto-oppilaspaikatkin menevät suhteilla. Ainakin muutaman vaihto-oppilaan olen tavannut jotka kertoivat puhuneensa itsensä vaihtoon, eräs kertoi maksaneensa siitä. Englannista pääsisi vaihtoon kuka vain, kun jenkkejä menee sinne niin paljon, mutta joutuisit ensin kestämään vesisadetta vuoden tai pari. Jos asut euroopan maassa työskentelytarkoituksessa kaksi vuotta, saat kyseisen maan opintotukea, et suomen. Mikä ei välttämättä ole huono asia. Mulla oli joskus (ilmainen, lentoliput ym. olisi myös maksettu ja käyttörahaa saanut vähäsen) vaihtopaikka kaliforniaan, jäi käyttämättä koska siellä maksaa eläminen turhan paljon, eli asunnot yms., olisi voinut mennä itärannikollekin jos olisi tahtonut. Eli niitä vaihtopaikkojakin saa vaikka vähän tyhmempikin, jos suhdetoiminta tai supliikki pelaa, jopa ilman rahaa. Euroopassa nykyään voi mennä melkein mihin kouluun vaan vaihtoon, jokin freemover niminen systeemi toimii siinä, tai toimi ainakin muutama vuosi sitten. Fiksumpi toki mennä varsinaiseksi opiskelijaksi.

why.. kirjoitti:

Ei tarvinne käydä useaa kertaa. Jenkeissä tapana käydä ensin undergrad ja sitten grad school. Siinä undergrad-puolella on semmosiakin aineita että saa suoraan hypättyä osan eli vuoden tai pari yli suomen yo-todistuksen turvin. Mikä on siinä mielessä hyvä, että suomessahan valmistutaan vanhempina lukiosta kun se aloitetaan vasta 7-vuotiaana.
Ensin jos käy euroopassa oikeustieteellistä niin sitten voi mennä jenkkeihin suoraan sitä mastersia tekemään. Jos aikomus on jäädä jenkkeihin, on ehkä parempi mennä sinne suoraan, oppii kulttuuria vähäsen ennen työn etsimistä, se on opiskelu ulkomaisille vaan aika kallista siellä, mutta jos raha ei ole este, niin sinne vaan. Jos olet hyvä, jonkin fullbright stipendin saatat saada, voi tosin olla että ne kuten vaihto-oppilaspaikatkin menevät suhteilla. Ainakin muutaman vaihto-oppilaan olen tavannut jotka kertoivat puhuneensa itsensä vaihtoon, eräs kertoi maksaneensa siitä. Englannista pääsisi vaihtoon kuka vain, kun jenkkejä menee sinne niin paljon, mutta joutuisit ensin kestämään vesisadetta vuoden tai pari. Jos asut euroopan maassa työskentelytarkoituksessa kaksi vuotta, saat kyseisen maan opintotukea, et suomen. Mikä ei välttämättä ole huono asia. Mulla oli joskus (ilmainen, lentoliput ym. olisi myös maksettu ja käyttörahaa saanut vähäsen) vaihtopaikka kaliforniaan, jäi käyttämättä koska siellä maksaa eläminen turhan paljon, eli asunnot yms., olisi voinut mennä itärannikollekin jos olisi tahtonut. Eli niitä vaihtopaikkojakin saa vaikka vähän tyhmempikin, jos suhdetoiminta tai supliikki pelaa, jopa ilman rahaa. Euroopassa nykyään voi mennä melkein mihin kouluun vaan vaihtoon, jokin freemover niminen systeemi toimii siinä, tai toimi ainakin muutama vuosi sitten. Fiksumpi toki mennä varsinaiseksi opiskelijaksi.

Lue lisää

Oon ajatellu tota vaihto-oppilas hommaa, lukoin jälkeen, nimenomaa jenkkeihin. Myöhemmin kuitenkin ajattelin, että jos meen opiskelee sinne, niin eihän tarvitsis mennäkään vaihtariks. Mutta, puheestas päätellen voi olla hyödyksikin...kiitos jälleen kerran!
'why....' Kiinnostaisi vaan tietää, että miten tiedät näistä asioista näin hyvin? Taidat olla aika perillä jenkki-asioista? =)

miss lawyer kirjoitti:

Oon ajatellu tota vaihto-oppilas hommaa, lukoin jälkeen, nimenomaa jenkkeihin. Myöhemmin kuitenkin ajattelin, että jos meen opiskelee sinne, niin eihän tarvitsis mennäkään vaihtariks. Mutta, puheestas päätellen voi olla hyödyksikin...kiitos jälleen kerran!
'why....' Kiinnostaisi vaan tietää, että miten tiedät näistä asioista näin hyvin? Taidat olla aika perillä jenkki-asioista? =)

Lue lisää

No mulla ei ole tekemistä niin on tullut luettua noita netistä. En ole perillä asioista.

miss lawyer kirjoitti:

Oon ajatellu tota vaihto-oppilas hommaa, lukoin jälkeen, nimenomaa jenkkeihin. Myöhemmin kuitenkin ajattelin, että jos meen opiskelee sinne, niin eihän tarvitsis mennäkään vaihtariks. Mutta, puheestas päätellen voi olla hyödyksikin...kiitos jälleen kerran!
'why....' Kiinnostaisi vaan tietää, että miten tiedät näistä asioista näin hyvin? Taidat olla aika perillä jenkki-asioista? =)

Lue lisää

Siis yliopistoista pääsee ilmaiseksi vaihto-oppilaaksi toiseen yliopistoon ja ne maksaa matkat ja antaa kaljarahat mukaan.

Tosin suomalaiset yliopistot on olevinaan köyhiä eli käytännössä korruptoituneita ja pihiä, eli niistä ei onnistu. Mutta ulkomailta onnistuu, vaikka et sen maan kansalainen olisikaan - haku esim. britannian kouluihin
http://www.ucas.co.uk
muissa maissa on vastaavia hakusysteemejä. Jenkkeihin joudut tekeen sat:n, helsingissä.
Se on muuten tosi helppo se englannin osuus siinä. Jostain netistä löytänet sitten siihen ne pojot joilla mihinkin kouluun menijät keskimäärin on otettu. Joihinkin brittikouluihin tarvii jonkin englanninkielikokeen, tuskin vaikea.
(Suomessa sen sijaan pääsykokeet joihin luet vuoden lakia. Britanniassa se eka lakitutkinto, jokin bachelor tms. ei tuo töitä, paitsi ehkä paremmista kouluista - siellä oli jotain omia ronsunluuopistoja, kuten jenkeissäkin, suomessa sen sijaan varma työpaikka kunhan valmistuu. Suomalainen opiskelija-asunto monesti tosin hienompi kuin briteillä tai jenkeillä, täällä kun opiskelijat ovat hieman valikoituneempaa porukkaa vanhempien tulojen perusteella kuin monessa muussa maassa. Eli niihin maihin mennessä ei välttämättä kannata koulun asuntolaan mennä kuin korkeintaan eka vuodeksi, jos rahaa markkinahintaiseen on.)

party kirjoitti:

Siis yliopistoista pääsee ilmaiseksi vaihto-oppilaaksi toiseen yliopistoon ja ne maksaa matkat ja antaa kaljarahat mukaan.

Tosin suomalaiset yliopistot on olevinaan köyhiä eli käytännössä korruptoituneita ja pihiä, eli niistä ei onnistu. Mutta ulkomailta onnistuu, vaikka et sen maan kansalainen olisikaan - haku esim. britannian kouluihin
http://www.ucas.co.uk
muissa maissa on vastaavia hakusysteemejä. Jenkkeihin joudut tekeen sat:n, helsingissä.
Se on muuten tosi helppo se englannin osuus siinä. Jostain netistä löytänet sitten siihen ne pojot joilla mihinkin kouluun menijät keskimäärin on otettu. Joihinkin brittikouluihin tarvii jonkin englanninkielikokeen, tuskin vaikea.
(Suomessa sen sijaan pääsykokeet joihin luet vuoden lakia. Britanniassa se eka lakitutkinto, jokin bachelor tms. ei tuo töitä, paitsi ehkä paremmista kouluista - siellä oli jotain omia ronsunluuopistoja, kuten jenkeissäkin, suomessa sen sijaan varma työpaikka kunhan valmistuu. Suomalainen opiskelija-asunto monesti tosin hienompi kuin briteillä tai jenkeillä, täällä kun opiskelijat ovat hieman valikoituneempaa porukkaa vanhempien tulojen perusteella kuin monessa muussa maassa. Eli niihin maihin mennessä ei välttämättä kannata koulun asuntolaan mennä kuin korkeintaan eka vuodeksi, jos rahaa markkinahintaiseen on.)

Lue lisää

Vaikuttaa aika helpolta mennä toiseen maahan opiskelemaan....(vaikken kuvitellutkaan sitä vaikeeksi). Mut täällä oli joitakin, jotka sano, että se olisi vaikeata. Jos noin helposti pääsee toiseen maahan opiskelemaan, niin jokainenhan vois mennä! Miks jäädä suomeen taapertaa...?
Monet suomalaiset on vaan niin jenkkivihaajia....taitaa olla vaan kateellisia...ei tässä muuta osaa sanoo!
Kiitos nettisivusta ja tiedoista party!
Ei se opiskelija asunto niin tärkee oo, tärkeintä tavote..ympäristöstä huolimatta!

Kuten sanoit, suomessahan on taattu työpaikka, mutta siinä onkin sitten aika vaikee menestyy...

Mitä mieltä ootte muuten yleisesti siitä, että veroprossa kasvaa sen mukaan, mitä saat palkkaa? 70% on suurin prosentti (jos oot tosi hyvä palkkanen, esim. 18 000 euroo), kuin joissain maissa, on AINA sama vero prossa...?
Suomihan on maailman hyvinvointisin maa, ihan kärjessä, mutta kuitenkin, musta menestyneiltähän, ne suuret rahat otetaan....
Ei ihme että esim. Mika Häkkinen muutti Monacoon...;)

miss lawyer kirjoitti:

Vaikuttaa aika helpolta mennä toiseen maahan opiskelemaan....(vaikken kuvitellutkaan sitä vaikeeksi). Mut täällä oli joitakin, jotka sano, että se olisi vaikeata. Jos noin helposti pääsee toiseen maahan opiskelemaan, niin jokainenhan vois mennä! Miks jäädä suomeen taapertaa...?
Monet suomalaiset on vaan niin jenkkivihaajia....taitaa olla vaan kateellisia...ei tässä muuta osaa sanoo!
Kiitos nettisivusta ja tiedoista party!
Ei se opiskelija asunto niin tärkee oo, tärkeintä tavote..ympäristöstä huolimatta!

Kuten sanoit, suomessahan on taattu työpaikka, mutta siinä onkin sitten aika vaikee menestyy...

Mitä mieltä ootte muuten yleisesti siitä, että veroprossa kasvaa sen mukaan, mitä saat palkkaa? 70% on suurin prosentti (jos oot tosi hyvä palkkanen, esim. 18 000 euroo), kuin joissain maissa, on AINA sama vero prossa...?
Suomihan on maailman hyvinvointisin maa, ihan kärjessä, mutta kuitenkin, musta menestyneiltähän, ne suuret rahat otetaan....
Ei ihme että esim. Mika Häkkinen muutti Monacoon...;)

Lue lisää

Kirjoitit näin: "Kuten sanoit, Suomessahan on taattu työpaikka, mutta siinä onkin sitten aika vaikee menestyy...

Jos epäilet menestymisen mahdollisuuksiasi Suomessa, unohda koko juttu ulkomaille lähdöstä. Jos USA:ssa olisi helpompi menestyä kuin Suomessa, olisivat kaikki Suomen lakimiehet muuttaneet sinne jo aikaa sitten. Helppo homma ja hyvä palkka USA:ssa on turha luulo.

why no party school kirjoitti:

ei mitenkään pahalla mutta ei noi hankalia ole löytää sieltä harvard.edu sta - eli jos ei rahaa ole taustalla, ehkä, siis jos jo täysi-ikäinen olet, kannattaisi harkita jotain party schoolia sen sijaan, siis ehkä, ehkä olet lahjakas muutoin kuin näissä nettisivuhommissa - itse olisin mielelläni käynyt sen jos olisi vaan rahaa ollut tai suhteita, oletan, että jos olisin jenkiksi syntynyt enkä tähän saatanan korpeen, olisi ollut varaa korkeakoulut käydä, harmi vaan kun tänne joutui syntymään ja loppuelämäkseen työttömäksi jäämään

http://www.registrar.fas.harvard.edu/handbooks/student/chapter6/tuition.html#pgfId=998524
yllä undergraduate

JD Admissions: Applying | FAQ (select a topic) General Info Program Overview How to Apply Financial Aid Student Info Faculty Info Advanced Standing Transfer Admission Smoking Policy Notice of Non-Discrimination FAQs Calendar

JD: Costs of Education - 2001-2002
Tuition for 2001-2002 is $27,500, and the standard single student budget for room, board, medical fees, books and supplies, personal and travel expenses is $17,900. Additional living expenses for married students and students with dependents are subtracted from students' available resources in the need analysis, in keeping with current federal regulations. Married students should note that our nine-month allowance for spouse living expenses in 2001-2002 is $6,273 and that allowances for children are $4,743 for the first child and $7,686 for the first child of a single parent, and $3,969 for each additional child.

Back to: JD Admissions | Top of page
Email: [email protected]


JD Admissions: Applying | FAQ (select a topic) General Info Program Overview How to Apply Financial Aid Student Info Faculty Info Advanced Standing Transfer Admission Smoking Policy Notice of Non-Discrimination FAQs Calendar

JD: Financial Aid
Financial aid at HLS is both need-based and need-blind. Financial aid files for admitted applicants are only reviewed after admission to HLS. We do not offer merit scholarships, although a number of our students receive merit scholarships from outside sources which they apply toward their educational expenses at Harvard.

The Financial Aid Program ensures that all students demonstrating need will receive adequate financial assistance to complete their course of study. The financial aid policies are designed to fill any gap between the cost of education and a student's resources, including family and/or spousal contributions, the student's savings and earnings, as well as other assets.

The Financial Aid Program includes grants from HLS; loans from state, federal, institutional, and private agencies; and federal work-study funding which is traditionally reserved for summer public interest work. Approximately seventy percent of HLS students receive some form of assistance through the Financial Aid Office. All financial aid funds are subject to availability, and formulas and sources are subject to change.

Our policy is to focus grant assistance on the students with the greatest financial need. Thus, for the majority of students on financial aid, support is provided in the form of loans. It is important to note that we assume a student's credit history is such that loan funding can be obtained.

For students with high need, support is provided by a combination of of grants and loans.

Although many students receiving assistance graduate with heavy educational debt, the loan burden is not normally a problem because salaries in the legal profession are substantial. Graduates who take low-paying, law-related positions receive substantial loan repayment assistance through the Low Income Protection Plan (LIPP).

The Costs of an HLS Education

kuten tossa sanotaankin, vitunko on väliä jos lainaa ottaa kun tuloilla ne saa maksettua kumminkin, tässä kyrpämaassa vaan ei saa edes sitä lainaa mistään, jos ei varakkaita vanhempia ole, pohjoisessa ja läntisessä naapurimaassa maksaa valtio lapsille koulunkäynnin myös ulkomailla, eli antaa lainaa jotta ei rahasta jää kiinni koulut

Lue lisää

Jos Suomi on perseestä, ja tiedät nuo ulkomailla opiskelun koukerot noin loistavasti, niin mitä vielä teet täällä?

Ja ihan vaan tiedoksesi sellainen pieni yksityiskohta, että opiskelu kaikissa Suomen yliopistoissa ja korkeakouluissa on ilmaista. Lukukausimaksuja ei ole. Voit ilmaiseksi suorittaa korkeakoulututkinnon, tai useammankin. Täällä ei siis pelata suhteilla eikä vanhempien varakkuudella, vaan kaikki pääsevät opiskelemaan, jos vaan aivokapasiteettiä riittää.

Eipä taida Setä Samulin maassa olla asiat aivan näin hyvin.

miss lawyer kirjoitti:

Kiitos vastauksista!
En ajatellut alkaa juristiksi Suomessa, tulevaisuudessa haluaisin asua Jenkeissä. Suomessahan palkasta vedetään suurin osa veroja pois (jos menestyy hyvin). Sen takia kysyinkin Harvardista. Jos haluaisin johonkin firmaan töihin Jenkeissä, niin hehän katsovat mistä mulla on paperit.

Olen käynyt Harvardin kotisivuilla, metta sieltä en löytänyt mitään viitteitä kuukausimaksuun.

Kauanko sinulla 'lakimies', kesti oikeustieteelliseen pääseminen? Jouduitko hakemaan monta kertaa? Entä mitä kieliä osaat?

Lue lisää

Pyrkiä täytyi pari kertaa. Oli kova ponnistus, joten motivaatiota kyllä koeteltiin. Kieliä osaa riittävästi.

Käsitykseni on, että amerikkalaiseksi juristiksi ei niin vain ryhdytä. Kannattaa harrastaa realismia. USA:ssa aikoinani pari vuotta asuneenani tiedostin, ettei se ole sama maailma kuin tv:stä saa käsityksen. Samaa pullaa ne siellä syö. Verotussyistä ei missään tapauksessa kannata muuttaa USA:aan. Fiksu verojuristi Suomessa osaa optimoida veronsa, minkä lisäksi voi optimoida muidenkin verot korvausta vastaan.

Käsitykseni mukaan valmistuminen amerikkalaiseksi lakimieheksi sikäläisestä yliopistosta maksaa noin puoli milliä Suomen markkaa (eli lähes 100 000 euroa). Opintotukijärjestelmä on käsitykseni mukaan olematon. Tarvii olla rahaa tai lahjakas stipendien saaja.

Juristin koulutus Suomessa on hyvä valinta suomalaiselle. Jatkaa siitä sitten muualle, jos kiinnostaa.

Timo kirjoitti:

Kirjoitit näin: "Kuten sanoit, Suomessahan on taattu työpaikka, mutta siinä onkin sitten aika vaikee menestyy...

Jos epäilet menestymisen mahdollisuuksiasi Suomessa, unohda koko juttu ulkomaille lähdöstä. Jos USA:ssa olisi helpompi menestyä kuin Suomessa, olisivat kaikki Suomen lakimiehet muuttaneet sinne jo aikaa sitten. Helppo homma ja hyvä palkka USA:ssa on turha luulo.

Lue lisää

No jos valmistuu jostain norsunluuopistosta, hyvä palkka on selviö.

Menestymisen mahdollisuudet ovat paremmat ulkomailla. Suomessa on esimerkiksi työttömyys ajamassa palkkoja alas kautta linjan. Suomi on pudonnut kärryiltä. Jos joku haluaa niille nousta, ulkomaille suuntaaminen on ainoa järkevä vaihtoehto.

Suomen lakimiehet ovat lukeneet Suomen lakia, joten hankala heidän on jenkkeihin muuttaa.

Itselläni oli pitkään tarkoitus muuttaa Aasiaan. En ole lakia lukenut, vaan muuta.
Tuollaista pessimismiä en kohdannut itsessäni koskaan. Olettaisin kuitenkin jenkkikulttuurin olevan nopeampi oppia kuin jonkin itäisen, ei edes tv:stä tutun. Valitettavasti minulta estyi muutto, itsestäni riippumattomista syistä.

Asettamalla itselleen selkeitä tavoitteita menestyy elämässä paremmin kuin jäämällä tuuliajolle.

Minä olen jäänyt tuuliajolle. En enää aseta tavoitteita, koska en niitä pystyisi enää toteuttamaan. Kellekään muulle en toivo tuuliajolle jäämistä, se ei ole mukava olotila, kun ohjat ovat muitten käsissä.

why no party school kirjoitti:

ei mitenkään pahalla mutta ei noi hankalia ole löytää sieltä harvard.edu sta - eli jos ei rahaa ole taustalla, ehkä, siis jos jo täysi-ikäinen olet, kannattaisi harkita jotain party schoolia sen sijaan, siis ehkä, ehkä olet lahjakas muutoin kuin näissä nettisivuhommissa - itse olisin mielelläni käynyt sen jos olisi vaan rahaa ollut tai suhteita, oletan, että jos olisin jenkiksi syntynyt enkä tähän saatanan korpeen, olisi ollut varaa korkeakoulut käydä, harmi vaan kun tänne joutui syntymään ja loppuelämäkseen työttömäksi jäämään

http://www.registrar.fas.harvard.edu/handbooks/student/chapter6/tuition.html#pgfId=998524
yllä undergraduate

JD Admissions: Applying | FAQ (select a topic) General Info Program Overview How to Apply Financial Aid Student Info Faculty Info Advanced Standing Transfer Admission Smoking Policy Notice of Non-Discrimination FAQs Calendar

JD: Costs of Education - 2001-2002
Tuition for 2001-2002 is $27,500, and the standard single student budget for room, board, medical fees, books and supplies, personal and travel expenses is $17,900. Additional living expenses for married students and students with dependents are subtracted from students' available resources in the need analysis, in keeping with current federal regulations. Married students should note that our nine-month allowance for spouse living expenses in 2001-2002 is $6,273 and that allowances for children are $4,743 for the first child and $7,686 for the first child of a single parent, and $3,969 for each additional child.

Back to: JD Admissions | Top of page
Email: [email protected]


JD Admissions: Applying | FAQ (select a topic) General Info Program Overview How to Apply Financial Aid Student Info Faculty Info Advanced Standing Transfer Admission Smoking Policy Notice of Non-Discrimination FAQs Calendar

JD: Financial Aid
Financial aid at HLS is both need-based and need-blind. Financial aid files for admitted applicants are only reviewed after admission to HLS. We do not offer merit scholarships, although a number of our students receive merit scholarships from outside sources which they apply toward their educational expenses at Harvard.

The Financial Aid Program ensures that all students demonstrating need will receive adequate financial assistance to complete their course of study. The financial aid policies are designed to fill any gap between the cost of education and a student's resources, including family and/or spousal contributions, the student's savings and earnings, as well as other assets.

The Financial Aid Program includes grants from HLS; loans from state, federal, institutional, and private agencies; and federal work-study funding which is traditionally reserved for summer public interest work. Approximately seventy percent of HLS students receive some form of assistance through the Financial Aid Office. All financial aid funds are subject to availability, and formulas and sources are subject to change.

Our policy is to focus grant assistance on the students with the greatest financial need. Thus, for the majority of students on financial aid, support is provided in the form of loans. It is important to note that we assume a student's credit history is such that loan funding can be obtained.

For students with high need, support is provided by a combination of of grants and loans.

Although many students receiving assistance graduate with heavy educational debt, the loan burden is not normally a problem because salaries in the legal profession are substantial. Graduates who take low-paying, law-related positions receive substantial loan repayment assistance through the Low Income Protection Plan (LIPP).

The Costs of an HLS Education

kuten tossa sanotaankin, vitunko on väliä jos lainaa ottaa kun tuloilla ne saa maksettua kumminkin, tässä kyrpämaassa vaan ei saa edes sitä lainaa mistään, jos ei varakkaita vanhempia ole, pohjoisessa ja läntisessä naapurimaassa maksaa valtio lapsille koulunkäynnin myös ulkomailla, eli antaa lainaa jotta ei rahasta jää kiinni koulut

Lue lisää

Täytyy korjata virheellisiä käsityksiä. Suomessa jos jossakin on ihmisellä mahdollisuus opiskella tuloihin katsomatta. Suomesta pääsee pois, jos täällä on kamalaa. Mutta kummasti vaan se on niin, etteivät pahimmat Suomen kritisoijat ulkomailla ole käyneet ollenkaan. Amerikkalaisia tv-sarjoja ovat vaan seuranneet.

Timo kirjoitti:

Jos Suomi on perseestä, ja tiedät nuo ulkomailla opiskelun koukerot noin loistavasti, niin mitä vielä teet täällä?

Ja ihan vaan tiedoksesi sellainen pieni yksityiskohta, että opiskelu kaikissa Suomen yliopistoissa ja korkeakouluissa on ilmaista. Lukukausimaksuja ei ole. Voit ilmaiseksi suorittaa korkeakoulututkinnon, tai useammankin. Täällä ei siis pelata suhteilla eikä vanhempien varakkuudella, vaan kaikki pääsevät opiskelemaan, jos vaan aivokapasiteettiä riittää.

Eipä taida Setä Samulin maassa olla asiat aivan näin hyvin.

Lue lisää

On se jenkeillekin halpaa. Kotiosavaltion valtion koulu ei paljoa kukkaroa rasita.
Sitten saa sellaisen palkan että ei lainat harmita, jos on joutunut niitä ottamaan.
Toisin kuin täällä.
Euroopassa on melkein kaikissa maissa koulut ilmaisia tai hyvin halpoja.

Suomessa vaatii aika helvetin paljon rahaa jotta edes pääsee kouluun. Kaikilla ei ole varaa ottaa vuotta vapaata ja lukea pääsykokeisiin. Suurin osa ei edes pääse ensimmäisellä kerralla hakiessaan.

Eli kun pari vuotta luet lakia päästäksesi kouluun, joka kestää vuosia..

Jos sitten olisit ollutkin saman pari vuotta töissä sillä jenkkipalkalla..

Eli kahden vuoden elinkustannukset jenkkipalkka on se raha, minkä häviät niitten kahden vuoden aikana.

En ole maassa kovinkaan vapaaehtoisesti vaan olosuhteiden pakosta. Todennäköisesti en kuitenkaan asuisi jenkeissä enkä euroopassa jos asia olisi minusta ollut kiinni.

Olen jo sen verran vanhempi etten enää tule opiskelemaankaan.

lakimies kirjoitti:

Täytyy korjata virheellisiä käsityksiä. Suomessa jos jossakin on ihmisellä mahdollisuus opiskella tuloihin katsomatta. Suomesta pääsee pois, jos täällä on kamalaa. Mutta kummasti vaan se on niin, etteivät pahimmat Suomen kritisoijat ulkomailla ole käyneet ollenkaan. Amerikkalaisia tv-sarjoja ovat vaan seuranneet.

Lue lisää

Suomessa jo kouluun pääsy on hyvin hankalaa jollei ole rahaa. Sitä ei vaan välttämättä heti ymmärrä jos itsellä sitä on aina ollut.
Lisäksi koulunkäynti on hidasta verrattuna muihin maihin, mikä aiheuttaa lisää kustannuksia.

lakimies kirjoitti:

Pyrkiä täytyi pari kertaa. Oli kova ponnistus, joten motivaatiota kyllä koeteltiin. Kieliä osaa riittävästi.

Käsitykseni on, että amerikkalaiseksi juristiksi ei niin vain ryhdytä. Kannattaa harrastaa realismia. USA:ssa aikoinani pari vuotta asuneenani tiedostin, ettei se ole sama maailma kuin tv:stä saa käsityksen. Samaa pullaa ne siellä syö. Verotussyistä ei missään tapauksessa kannata muuttaa USA:aan. Fiksu verojuristi Suomessa osaa optimoida veronsa, minkä lisäksi voi optimoida muidenkin verot korvausta vastaan.

Käsitykseni mukaan valmistuminen amerikkalaiseksi lakimieheksi sikäläisestä yliopistosta maksaa noin puoli milliä Suomen markkaa (eli lähes 100 000 euroa). Opintotukijärjestelmä on käsitykseni mukaan olematon. Tarvii olla rahaa tai lahjakas stipendien saaja.

Juristin koulutus Suomessa on hyvä valinta suomalaiselle. Jatkaa siitä sitten muualle, jos kiinnostaa.

Lue lisää

..sen jälkeen on vaan jo liian vanha jatkamaan muualla, eli mielestäni kannattaa lähteä heti, välittömästi lukion (/armeijan) jälkeen jottei jää kehäraakiksi pakkaseen palelemaan.

Jenkkeihin meno on hiukka hankalampaa kuin eurooppalaiseen yliopistoon, jos rahaa ei ole, mutta hätä kyllä keinot keksii.
Itse olisin varmaan ollut valmis vaikka lähtemään lomalle ja iskemään puolison jotta saisin sinne jäädä, jos olisi mieli siihen suuntaan tehnyt.

Euroopassa opiskelu on monesti halvempaa kuin suomessa, sekä kuukautta kohti että kokonaiskustannuksiltaan. Lisäksi opiskelunaikaisia töitä löytyy monesta maasta paljon suomea paremmin.

Ymmärtääkseni tässä harvard-aiheisessa viestissä oli kyse aivan huipulle pyrkimisestä. Suomi on aika syrjässä kaikesta jos koko maailman mittakaavassa haluaa ajatella.

party kirjoitti:

..sen jälkeen on vaan jo liian vanha jatkamaan muualla, eli mielestäni kannattaa lähteä heti, välittömästi lukion (/armeijan) jälkeen jottei jää kehäraakiksi pakkaseen palelemaan.

Jenkkeihin meno on hiukka hankalampaa kuin eurooppalaiseen yliopistoon, jos rahaa ei ole, mutta hätä kyllä keinot keksii.
Itse olisin varmaan ollut valmis vaikka lähtemään lomalle ja iskemään puolison jotta saisin sinne jäädä, jos olisi mieli siihen suuntaan tehnyt.

Euroopassa opiskelu on monesti halvempaa kuin suomessa, sekä kuukautta kohti että kokonaiskustannuksiltaan. Lisäksi opiskelunaikaisia töitä löytyy monesta maasta paljon suomea paremmin.

Ymmärtääkseni tässä harvard-aiheisessa viestissä oli kyse aivan huipulle pyrkimisestä. Suomi on aika syrjässä kaikesta jos koko maailman mittakaavassa haluaa ajatella.

Lue lisää

Kannattaa hiukan pohtia, mikä se huippu oikein on. Kokemuksesta tiedän, ettei ole olemassa mitään sellaista kuin huippuasema tai maailman keskipiste, jonne päästyään voi todeta olevansa huippuyksilö. No, aikansa maailmalla oltuaan sen tajuaa. Kysymys on siitä, mitä ihminen arvostaa ylipäätään.

Televisiota katsoessa voi uskotella, että maailman napa on LA ja NY, jonne täytyisi kovasti päästä. Mutta hyvä itsetunto asettaa navan aina sinne, missä kulloinkin sattuu olemaan. Tällä hetkellä monen haalaripukuisen opiskelijan maailman napa on Mantan patsaan vierellä.

Täällä väitettiin, että Suomi olisi syrjässä maailmasta. Yhtä hyvin voisi sanoa, että muu maailma on kovin syrjäytynyt Suomesta.

Jos puhutaan huipputeknologian kansanomaisesta hyväksikäytöstä, ei Suomelle löydy maailmalta voittajaa. Esim. jostakin syystä jenkit sähläävät shekkivihkojensa kanssa vieläkin, vaikka valtaosa nykyisistä kolmikymppisistä Suomessa ei shekkiä ole koskaan nähnytkään. Mutta eihän teknologinen jälkeenjääneys toki kaikkea kerro. Onhan USA:ssa omat kivat juttunsa, vaikka esim. tiskikaappejakaan (taitaapi olla suomalainen juttu sekin) ei keittiöissä näy.

Timo kirjoitti:

Kirjoitit näin: "Kuten sanoit, Suomessahan on taattu työpaikka, mutta siinä onkin sitten aika vaikee menestyy...

Jos epäilet menestymisen mahdollisuuksiasi Suomessa, unohda koko juttu ulkomaille lähdöstä. Jos USA:ssa olisi helpompi menestyä kuin Suomessa, olisivat kaikki Suomen lakimiehet muuttaneet sinne jo aikaa sitten. Helppo homma ja hyvä palkka USA:ssa on turha luulo.

Lue lisää

Tarkoitin sitä, mitä party sanoi...ja, myös sitä, että vaikka menestyisitkin, niin verottajathan siitä hyötyvät eniten...toisin sanoen, suomessa voi aloittaa menestystarinansa, muttei sitä KANNATA jatkaa...

miss lawyer kirjoitti:

Tarkoitin sitä, mitä party sanoi...ja, myös sitä, että vaikka menestyisitkin, niin verottajathan siitä hyötyvät eniten...toisin sanoen, suomessa voi aloittaa menestystarinansa, muttei sitä KANNATA jatkaa...

Lue lisää

Kaikkea voi unelmoida, mutta aloita ensin se menestystarina.

party kirjoitti:

..sen jälkeen on vaan jo liian vanha jatkamaan muualla, eli mielestäni kannattaa lähteä heti, välittömästi lukion (/armeijan) jälkeen jottei jää kehäraakiksi pakkaseen palelemaan.

Jenkkeihin meno on hiukka hankalampaa kuin eurooppalaiseen yliopistoon, jos rahaa ei ole, mutta hätä kyllä keinot keksii.
Itse olisin varmaan ollut valmis vaikka lähtemään lomalle ja iskemään puolison jotta saisin sinne jäädä, jos olisi mieli siihen suuntaan tehnyt.

Euroopassa opiskelu on monesti halvempaa kuin suomessa, sekä kuukautta kohti että kokonaiskustannuksiltaan. Lisäksi opiskelunaikaisia töitä löytyy monesta maasta paljon suomea paremmin.

Ymmärtääkseni tässä harvard-aiheisessa viestissä oli kyse aivan huipulle pyrkimisestä. Suomi on aika syrjässä kaikesta jos koko maailman mittakaavassa haluaa ajatella.

Lue lisää

Tämän kysymyksen tarkoitus oli siis, 'miten pääsen parhaaseen mahdolliseen tulokseen', vaikkakin se olisi vaikeaa, minulla on hyvä itsekuri, enkä ole luovuttaja tyyppiä! Ikävää kuulla party, että olet tuntenut ajautuvasi "tuuliajolle"..=(

Lukion jälkeen tässä olisin aikomassa lähteäkin jenkkeihin....
Lainasin sanojasi; "Suomi on aika syrjässä kaikesta jos koko maailman mittakaavassa haluaa ajatella"
Tähän sanoisin, että Suomi on kuin Robin Hood, varastaa rikkailta ja antaa köyhille.....;)

mies kirjoitti:

Kaikkea voi unelmoida, mutta aloita ensin se menestystarina.

Minähän en vaan tyydy uneksimaan....minä panen sen myös toimeksi, niin kauan kunnes se onnistuu!

lakimies kirjoitti:

Pyrkiä täytyi pari kertaa. Oli kova ponnistus, joten motivaatiota kyllä koeteltiin. Kieliä osaa riittävästi.

Käsitykseni on, että amerikkalaiseksi juristiksi ei niin vain ryhdytä. Kannattaa harrastaa realismia. USA:ssa aikoinani pari vuotta asuneenani tiedostin, ettei se ole sama maailma kuin tv:stä saa käsityksen. Samaa pullaa ne siellä syö. Verotussyistä ei missään tapauksessa kannata muuttaa USA:aan. Fiksu verojuristi Suomessa osaa optimoida veronsa, minkä lisäksi voi optimoida muidenkin verot korvausta vastaan.

Käsitykseni mukaan valmistuminen amerikkalaiseksi lakimieheksi sikäläisestä yliopistosta maksaa noin puoli milliä Suomen markkaa (eli lähes 100 000 euroa). Opintotukijärjestelmä on käsitykseni mukaan olematon. Tarvii olla rahaa tai lahjakas stipendien saaja.

Juristin koulutus Suomessa on hyvä valinta suomalaiselle. Jatkaa siitä sitten muualle, jos kiinnostaa.

Lue lisää

Oon tutkinu Oikeustieteellisen Korkeakoulun hakija/pääsy- määriä. Huomasin, että pyrkijöitä on todella paljon....ja päässeitä vähän....!
Täytyisi olla todella taitava, päästäkseen ensimmäisellä kerralla!

Kiitos tiedoista!
Mutta eikös se ole niin, että jos saat
esim. 20 000 mk/kk, siitä menee väh. 5000mk, yhteiskunnan hyväksi...? Kuulin myös, että jokaisen suomalaisen lakimiehen tavoite on varatuomariksi? Onko näin?

miss lawyer kirjoitti:

Oon tutkinu Oikeustieteellisen Korkeakoulun hakija/pääsy- määriä. Huomasin, että pyrkijöitä on todella paljon....ja päässeitä vähän....!
Täytyisi olla todella taitava, päästäkseen ensimmäisellä kerralla!

Kiitos tiedoista!
Mutta eikös se ole niin, että jos saat
esim. 20 000 mk/kk, siitä menee väh. 5000mk, yhteiskunnan hyväksi...? Kuulin myös, että jokaisen suomalaisen lakimiehen tavoite on varatuomariksi? Onko näin?

Lue lisää

Suosittelen sinulle hyvä miss lawyer muuttamista välittömästi pois Suomesta. Älä missään tapauksessa hae ainakaan Suomalaiseen korkeakouluun tuolla asenteella. Kuka lienee pahempi sosiaalipummi kuin se, joka ensin nauttii ilmaisen koulutuksen ja sen jälkeen häipyy korkeiden verojen pelossa muille maille. En väitä, että ihmiset pitäisi pakottaa pysymään ehdoin tahdoin massa, jossa ei viidy, ulkomailla työskentely/opiskelu on yleensä itse kullekin varsin mieltä avartava ja kasvattava kokemus.
Yhtä kaikki jonkinlainen käsitys vastuun kantamisesta ja yhteiskunnan rahojen käytöstä pitäisi olla. Niinpä suosittelen lämmöllä yksityiseen korkeakouluun hakemista, koska silloin et turhaan kuormista minkään maan taloutta, vaan vastaat koulutuksesi kustannuksista kokonaan itse. Tämän jälkeen voit tulla Suomeen tai mennä mihin lystäät, missä ei tarvitse korkeita veroja maksaa.

Koulutettu ihminen pärjää aina, riippumatta siitä onko veroprosentti 40 vai 35. Varsinkin lakia lukeneen luulisi tietävän kuinka veroja kierretään, ja tämän tiedon yhteiskunta sinulle ilmaiseksi antaa, joten palkkapussi ei varmaan verojen takia kovin ohkaiseksi jää. Monet setä Samulin maassa käyneet kauhistelevat mm. maan korkeita vakuutusmaksuja. Koska mitään yhteisvastuuta ei ole joutuu jokainen kustantamaan muun muasa oman terveydenhoitonsa itse. Siis se kustantaa jolla rahaa on. Loppujen lopuksi kuluttamiseen jäävä raha jää huomattavasti pienemmäksi kuin mitä alhainen veroprosentti antaa ymmärtää. Etu on se, että voi vapaasti valita ottaako hyvän terveydenhuollon vai uuden mersun.

Ihmisen koulutus tähtää ennen kaikkea yleisen tietämyksen ja hyvinvoinnin kasvattamiseen, ei yksityisen ihmisen itsekkäiden pyrkimysten maksimointiin. Nykypäivän "ota rahat ja juokse"-mentalitetti on kertakaikkisen hälyyttävä mutta ikävän väistämätön kehityssyynta. Amerikkalaismallinen kansankapitalismi tulee ja tappaa kovalla työllä rakennetun suomalaisen järjestelmän. Koska korkeakoulutetulla on ylin tietämys alastaan kuuluu hänen myöskin nöyrästi kantaa sen mukanaan tuoma vastuu. Sivistyneen kansakunnan tulee viimeiseen asti taistella yhteiskunnan polarisaatiota vastaan.

zamppa kirjoitti:

Suosittelen sinulle hyvä miss lawyer muuttamista välittömästi pois Suomesta. Älä missään tapauksessa hae ainakaan Suomalaiseen korkeakouluun tuolla asenteella. Kuka lienee pahempi sosiaalipummi kuin se, joka ensin nauttii ilmaisen koulutuksen ja sen jälkeen häipyy korkeiden verojen pelossa muille maille. En väitä, että ihmiset pitäisi pakottaa pysymään ehdoin tahdoin massa, jossa ei viidy, ulkomailla työskentely/opiskelu on yleensä itse kullekin varsin mieltä avartava ja kasvattava kokemus.
Yhtä kaikki jonkinlainen käsitys vastuun kantamisesta ja yhteiskunnan rahojen käytöstä pitäisi olla. Niinpä suosittelen lämmöllä yksityiseen korkeakouluun hakemista, koska silloin et turhaan kuormista minkään maan taloutta, vaan vastaat koulutuksesi kustannuksista kokonaan itse. Tämän jälkeen voit tulla Suomeen tai mennä mihin lystäät, missä ei tarvitse korkeita veroja maksaa.

Koulutettu ihminen pärjää aina, riippumatta siitä onko veroprosentti 40 vai 35. Varsinkin lakia lukeneen luulisi tietävän kuinka veroja kierretään, ja tämän tiedon yhteiskunta sinulle ilmaiseksi antaa, joten palkkapussi ei varmaan verojen takia kovin ohkaiseksi jää. Monet setä Samulin maassa käyneet kauhistelevat mm. maan korkeita vakuutusmaksuja. Koska mitään yhteisvastuuta ei ole joutuu jokainen kustantamaan muun muasa oman terveydenhoitonsa itse. Siis se kustantaa jolla rahaa on. Loppujen lopuksi kuluttamiseen jäävä raha jää huomattavasti pienemmäksi kuin mitä alhainen veroprosentti antaa ymmärtää. Etu on se, että voi vapaasti valita ottaako hyvän terveydenhuollon vai uuden mersun.

Ihmisen koulutus tähtää ennen kaikkea yleisen tietämyksen ja hyvinvoinnin kasvattamiseen, ei yksityisen ihmisen itsekkäiden pyrkimysten maksimointiin. Nykypäivän "ota rahat ja juokse"-mentalitetti on kertakaikkisen hälyyttävä mutta ikävän väistämätön kehityssyynta. Amerikkalaismallinen kansankapitalismi tulee ja tappaa kovalla työllä rakennetun suomalaisen järjestelmän. Koska korkeakoulutetulla on ylin tietämys alastaan kuuluu hänen myöskin nöyrästi kantaa sen mukanaan tuoma vastuu. Sivistyneen kansakunnan tulee viimeiseen asti taistella yhteiskunnan polarisaatiota vastaan.

Lue lisää

Ilmainen koulutus, joka osuu hyvin harvalukuiselle eliitille.
Ilmainen koulutus, johon ei kaikilla
ole varaa osallistua, vaikka onnistuisikin
pääsykokeet selvittämään.
Ilmainen koulutus, jonka työläinen verorahoilla maksaa eliitin tenaville.
..onneksi lakitiede on halpaa yhteiskunnalle, siihenhän ei tarvita muuta kuin lakikirja ja harvakseltaan tavattava professori. Esimerkiksi autopuolen ammattikoululainen taitaa tulla hyvin paljon kalliimmaksi. Tunnetusti kun ammattikoululaiset ovat vieläpä niiin motivoitunutta ja ahkeraa porukkaa.

miss lawyer kirjoitti:

Tämän kysymyksen tarkoitus oli siis, 'miten pääsen parhaaseen mahdolliseen tulokseen', vaikkakin se olisi vaikeaa, minulla on hyvä itsekuri, enkä ole luovuttaja tyyppiä! Ikävää kuulla party, että olet tuntenut ajautuvasi "tuuliajolle"..=(

Lukion jälkeen tässä olisin aikomassa lähteäkin jenkkeihin....
Lainasin sanojasi; "Suomi on aika syrjässä kaikesta jos koko maailman mittakaavassa haluaa ajatella"
Tähän sanoisin, että Suomi on kuin Robin Hood, varastaa rikkailta ja antaa köyhille.....;)

Lue lisää

Kiitos osanotosta, mutta itselläni ei ollut tuuliajolle ajautumiseeni osaa eikä arpaa, vaan sanotaanko vaikka niin että purjeeni varastettiin.

Ei ne köyhät muuten suomelta mitään saa.
Huijarit ja lihava sosiaalikoneisto kylläkin, mutta köyhälle asti rahat eivät riitä.

miss lawyer kirjoitti:

Oon tutkinu Oikeustieteellisen Korkeakoulun hakija/pääsy- määriä. Huomasin, että pyrkijöitä on todella paljon....ja päässeitä vähän....!
Täytyisi olla todella taitava, päästäkseen ensimmäisellä kerralla!

Kiitos tiedoista!
Mutta eikös se ole niin, että jos saat
esim. 20 000 mk/kk, siitä menee väh. 5000mk, yhteiskunnan hyväksi...? Kuulin myös, että jokaisen suomalaisen lakimiehen tavoite on varatuomariksi? Onko näin?

Lue lisää

Suomessa ansiotulojen verotus on progressiivista. Se merkitsee sitä, että vähemmän ansaitseva maksaa veroja vähemmän kuin enemmän ansaitseva. Ansiotuloja ovat...

Suomessa pääomatulojen verotus on suhteellista. Ns. veroprosentti on kaikille sama, tällä hetkellä 29 %. Pääomatuloja ovat...

Palkasta on tehtävä ennakonpidätys. Se ei ole veron maksua vaan tulevan verokertymän ennakkoa, joka otetaan huomioon lopullista veroa laskettaessa.

Se, mihin verot käytetään, onkin kokonaan eri juttu. Veroilla hoidetaan lukemattomia eri asioita mm. koulutusta. Suomessa virallinen opetus onkin ilmaista.

miss lawyer kirjoitti:

Oon tutkinu Oikeustieteellisen Korkeakoulun hakija/pääsy- määriä. Huomasin, että pyrkijöitä on todella paljon....ja päässeitä vähän....!
Täytyisi olla todella taitava, päästäkseen ensimmäisellä kerralla!

Kiitos tiedoista!
Mutta eikös se ole niin, että jos saat
esim. 20 000 mk/kk, siitä menee väh. 5000mk, yhteiskunnan hyväksi...? Kuulin myös, että jokaisen suomalaisen lakimiehen tavoite on varatuomariksi? Onko näin?

Lue lisää

Suomessa oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneista noin puolet suorittaa vuoden pituisen tuomioistuinharjoittelun käräjäoikeudessa. Tänä aikana notaariksi kutsuttava henkilö perehtyy siihen, mitä käräjäoikeudessa oikein tehdään. Siten saa mahdollisuuden mm. tuomita rattijuoppoja linnaan, myöntää kiinteistöihin lainhuutoja, tuomita avioeroja jne. Harjoittelun jälkeen saa varatuomarin arvonimen, mikä merkitsee sitä, että henkilöllä katsotaan olevan kokemusta tuomarin toimesta.

Siis vain noin puolet lakimiehistä saa varatuomarin (VT) tittelin. Ei se mikään kaikkien tavoittelema juttu ole, vaan enemmänkin elämäntilanteen sanelema mahdollisuus. Jos on kovapalkkainen työ jossakin, perhettä jne., ei välttämättä tule mieleenkään lähteä tuomioistuimeen vuodeksi suhteellisen pienellä palkalla.

Mutta kannatettava vaihtoehto tuomioistuinharjoittelu eli niin sanottu auskultointi on.

party kirjoitti:

Ilmainen koulutus, joka osuu hyvin harvalukuiselle eliitille.
Ilmainen koulutus, johon ei kaikilla
ole varaa osallistua, vaikka onnistuisikin
pääsykokeet selvittämään.
Ilmainen koulutus, jonka työläinen verorahoilla maksaa eliitin tenaville.
..onneksi lakitiede on halpaa yhteiskunnalle, siihenhän ei tarvita muuta kuin lakikirja ja harvakseltaan tavattava professori. Esimerkiksi autopuolen ammattikoululainen taitaa tulla hyvin paljon kalliimmaksi. Tunnetusti kun ammattikoululaiset ovat vieläpä niiin motivoitunutta ja ahkeraa porukkaa.

Lue lisää

Nimim. party kirjoitti:
>Ilmainen koulutus, joka osuu hyvin >harvalukuiselle eliitille.

Tutkimusten mukaan korkeakouluihin hakeutuu suhteessa enemmän korkeastikoulutettujen kuin muiden jälkeläisiä. Syynä tähän ei liene mikään muu kuin kodin asennekasvatus. Vanhempien tai muiden aikuisten esimerkki ja arvostukset tarttuvat lapsiin. Jos esim. kotona ei ole yhtään kirjaa, ei lukemiseen saa kipinää. Ja lukemistahan opiskelu pääasiassa on.


>Ilmainen koulutus, johon ei kaikilla
>ole varaa osallistua, vaikka onnistuisikin
>pääsykokeet selvittämään.

Opintotukijärjestelmä on riittävä tuki ihan varattomallekin. Kenenkään opiskelu Suomessa ei kaadu varojen vähyyteen.

>Ilmainen koulutus, jonka työläinen verorahoilla >maksaa eliitin tenaville.

Ansiotulojen verotuksen ollessa progressiivista, pääomatulojen kohdistuessa enimmäkseen pääasiassa hyvätuloisille ja verorahojen ollessa korvamerkitsemättömiä saadaan yhtälö, jonka mukaan ei voitane päätellä, että työläiset maksavat eliitin tenavien koulutuksen.

>..onneksi lakitiede on halpaa yhteiskunnalle, >siihenhän ei tarvita muuta kuin lakikirja ja >harvakseltaan tavattava professori. Esimerkiksi >autopuolen ammattikoululainen taitaa tulla hyvin >paljon kalliimmaksi. Tunnetusti kun >ammattikoululaiset ovat vieläpä niin >motivoitunutta ja ahkeraa porukkaa.

Kieltämättä hyvä huomio.

lakimies kirjoitti:

Suomessa ansiotulojen verotus on progressiivista. Se merkitsee sitä, että vähemmän ansaitseva maksaa veroja vähemmän kuin enemmän ansaitseva. Ansiotuloja ovat...

Suomessa pääomatulojen verotus on suhteellista. Ns. veroprosentti on kaikille sama, tällä hetkellä 29 %. Pääomatuloja ovat...

Palkasta on tehtävä ennakonpidätys. Se ei ole veron maksua vaan tulevan verokertymän ennakkoa, joka otetaan huomioon lopullista veroa laskettaessa.

Se, mihin verot käytetään, onkin kokonaan eri juttu. Veroilla hoidetaan lukemattomia eri asioita mm. koulutusta. Suomessa virallinen opetus onkin ilmaista.

Lue lisää

Asiahan on kuitenkin niin, että veroprossa kasvaa palkan suuruuden mukaan....
Jos veroprossaa ei nosteta palkan nousussa tai ylitöiden takia, saattaa postiluukusta tipahtaa lappu...veromätkuista, jotka ovat lähellä kymppitonnia...

köyhä party kirjoitti:

Kiitos osanotosta, mutta itselläni ei ollut tuuliajolle ajautumiseeni osaa eikä arpaa, vaan sanotaanko vaikka niin että purjeeni varastettiin.

Ei ne köyhät muuten suomelta mitään saa.
Huijarit ja lihava sosiaalikoneisto kylläkin, mutta köyhälle asti rahat eivät riitä.

Lue lisää

Eikös työttömyysmaksu ole aika hyvä? Tai eläkemaksu...? Työttömiä ja vanhoja Suomi kyllä tukee...mutta tottahan se on, että eduskuntaa ME eniten tuetaan. Ne kun nostaa palkkaansakin edelleen...?

miss lawyer kirjoitti:

Asiahan on kuitenkin niin, että veroprossa kasvaa palkan suuruuden mukaan....
Jos veroprossaa ei nosteta palkan nousussa tai ylitöiden takia, saattaa postiluukusta tipahtaa lappu...veromätkuista, jotka ovat lähellä kymppitonnia...

Lue lisää

Miss Loijer kirjoitti:
>Asiahan on kuitenkin niin, että veroprossa kasvaa palkan suuruuden mukaan....

Tarkoitat tässä yhteydessä ennakonpidätysprosenttia, joka myötäilee varsinaista progressiivista veroasteikkoa. Ennakonpidätyksen määrän täytyy kasvaa myös progressiivisesti, koska se pyrkii siihen, mihin progressiivinen veroasteikko lopulta jää.

>Jos veroprossaa ei nosteta palkan nousussa tai ylitöiden takia, saattaa postiluukusta tipahtaa lappu...veromätkuista, jotka ovat lähellä kymppitonnia...

Kyllä, paitsi tarkoitat tässäkin ennakonpidätysprosenttia. Ns. mätkyjen ylärajaa ei ole olemassa.

Miss Loijerista voisi kiinnostuksensa puolesta kehittyä verojuristi.

lakimies kirjoitti:

Miss Loijer kirjoitti:
>Asiahan on kuitenkin niin, että veroprossa kasvaa palkan suuruuden mukaan....

Tarkoitat tässä yhteydessä ennakonpidätysprosenttia, joka myötäilee varsinaista progressiivista veroasteikkoa. Ennakonpidätyksen määrän täytyy kasvaa myös progressiivisesti, koska se pyrkii siihen, mihin progressiivinen veroasteikko lopulta jää.

>Jos veroprossaa ei nosteta palkan nousussa tai ylitöiden takia, saattaa postiluukusta tipahtaa lappu...veromätkuista, jotka ovat lähellä kymppitonnia...

Kyllä, paitsi tarkoitat tässäkin ennakonpidätysprosenttia. Ns. mätkyjen ylärajaa ei ole olemassa.

Miss Loijerista voisi kiinnostuksensa puolesta kehittyä verojuristi.

Lue lisää

Kiitos kannustuksesta! Kiitos paljon myös minua askarruttavista kysymyksistä! Nimeäsi et varmaan kerro, näin kaikkien nähtäväksi, mutta saisinko tietää kumpaa sukupuolta laki(mies)? edustaa?
Kiitos vastauksistasi!

miss lawyer kirjoitti:

Oon tutkinu Oikeustieteellisen Korkeakoulun hakija/pääsy- määriä. Huomasin, että pyrkijöitä on todella paljon....ja päässeitä vähän....!
Täytyisi olla todella taitava, päästäkseen ensimmäisellä kerralla!

Kiitos tiedoista!
Mutta eikös se ole niin, että jos saat
esim. 20 000 mk/kk, siitä menee väh. 5000mk, yhteiskunnan hyväksi...? Kuulin myös, että jokaisen suomalaisen lakimiehen tavoite on varatuomariksi? Onko näin?

Lue lisää

Mitä ikäluokkaa edustat miss lawyer? Täällä olis kanssa yks älyttömän kunnianhimonen naispuolinen yksilö vuosimallia -82, joka "hakkaa" parhaillaan päätä seinään hakemalla Turun oikikseen. Voin sanoo, et on helvetin vaikee päästä, vaikka motivaatio onkin huipussaan. Ei tarvii ku millin mokata niin se siitä leikistä sitten. Mun tilannetta kyllä hankaloittaa karmeesti se, että pääsen vasta nyt alkamaan täysipainotteisen lukemisen. Täyty ensin hoitaa varajärjestelmä kuntoon, jos käykin pääsykokeissa ohrasesti. Mulla ei meinaan ole varakkaita vanhempia,joten systeemi pappa betalar ei onnistu multa. No joo täytyyhän köyhänkin yrittää :)

miss ambitious kirjoitti:

Mitä ikäluokkaa edustat miss lawyer? Täällä olis kanssa yks älyttömän kunnianhimonen naispuolinen yksilö vuosimallia -82, joka "hakkaa" parhaillaan päätä seinään hakemalla Turun oikikseen. Voin sanoo, et on helvetin vaikee päästä, vaikka motivaatio onkin huipussaan. Ei tarvii ku millin mokata niin se siitä leikistä sitten. Mun tilannetta kyllä hankaloittaa karmeesti se, että pääsen vasta nyt alkamaan täysipainotteisen lukemisen. Täyty ensin hoitaa varajärjestelmä kuntoon, jos käykin pääsykokeissa ohrasesti. Mulla ei meinaan ole varakkaita vanhempia,joten systeemi pappa betalar ei onnistu multa. No joo täytyyhän köyhänkin yrittää :)

Lue lisää

Vaihtoehto sulla on mennä kauppatieteelliseen ja lukea siellä sitten lakia, jos siis yrityspuolelle tahdot töihin. Sinne on kai helpompi päästä.
Ulkomaille muuten saa parempaa opintotukea kuin Suomeen. Töitäkin löytyy paremmin. - Jos vanhemmilla ei ole rahaa, monessa maassa joissa esim. opintoluotsin sivuilla sanotaan tarvittavan isot summat mukaan, pääseekin halvemmalla. Tuntuvat vaan pelottelevan siellä ettei vaan kukaan pääsisi pois.

miss ambitious kirjoitti:

Mitä ikäluokkaa edustat miss lawyer? Täällä olis kanssa yks älyttömän kunnianhimonen naispuolinen yksilö vuosimallia -82, joka "hakkaa" parhaillaan päätä seinään hakemalla Turun oikikseen. Voin sanoo, et on helvetin vaikee päästä, vaikka motivaatio onkin huipussaan. Ei tarvii ku millin mokata niin se siitä leikistä sitten. Mun tilannetta kyllä hankaloittaa karmeesti se, että pääsen vasta nyt alkamaan täysipainotteisen lukemisen. Täyty ensin hoitaa varajärjestelmä kuntoon, jos käykin pääsykokeissa ohrasesti. Mulla ei meinaan ole varakkaita vanhempia,joten systeemi pappa betalar ei onnistu multa. No joo täytyyhän köyhänkin yrittää :)

Lue lisää

Hienoo että löytyy samanlaisia ihmisiä, tälläsiä 'huipulle mennään' =).
Oon lukenu palstoilta, ja tiedän miten harvat pääsee ekalla kerralla....mutta tsemppiä vaan! Toivottavasti tavataan sitten joskus virallisissa työasioissa....=) Niin, ehkä vastakkainkin.....

lakimies kirjoitti:

Nimim. party kirjoitti:
>Ilmainen koulutus, joka osuu hyvin >harvalukuiselle eliitille.

Tutkimusten mukaan korkeakouluihin hakeutuu suhteessa enemmän korkeastikoulutettujen kuin muiden jälkeläisiä. Syynä tähän ei liene mikään muu kuin kodin asennekasvatus. Vanhempien tai muiden aikuisten esimerkki ja arvostukset tarttuvat lapsiin. Jos esim. kotona ei ole yhtään kirjaa, ei lukemiseen saa kipinää. Ja lukemistahan opiskelu pääasiassa on.


>Ilmainen koulutus, johon ei kaikilla
>ole varaa osallistua, vaikka onnistuisikin
>pääsykokeet selvittämään.

Opintotukijärjestelmä on riittävä tuki ihan varattomallekin. Kenenkään opiskelu Suomessa ei kaadu varojen vähyyteen.

>Ilmainen koulutus, jonka työläinen verorahoilla >maksaa eliitin tenaville.

Ansiotulojen verotuksen ollessa progressiivista, pääomatulojen kohdistuessa enimmäkseen pääasiassa hyvätuloisille ja verorahojen ollessa korvamerkitsemättömiä saadaan yhtälö, jonka mukaan ei voitane päätellä, että työläiset maksavat eliitin tenavien koulutuksen.

>..onneksi lakitiede on halpaa yhteiskunnalle, >siihenhän ei tarvita muuta kuin lakikirja ja >harvakseltaan tavattava professori. Esimerkiksi >autopuolen ammattikoululainen taitaa tulla hyvin >paljon kalliimmaksi. Tunnetusti kun >ammattikoululaiset ovat vieläpä niin >motivoitunutta ja ahkeraa porukkaa.

Kieltämättä hyvä huomio.

Lue lisää

Kumpaankohan kouluun 540 km hesasta asuva varaton menee, kotipaikkakunnan ammattioppilaitokseen johon pääsee yhteisvalintalapun täyttämällä vai yliopistoon johon..

- on pääsykoe toisella paikkakunnalla eli vaatii matkat ja yön hotellissa (itse sain viikkoa ennen koetta viimein lahjaksi sen verta rahaa että pääsin käymään siellä, en päässyt läpi kokeesta, seuraavana vuonna sitten pääsin, mutta..)

- pääsykokeeseen lukeminen vie aikaa ja vaatii muun paikan lukea kuin meluisan vuokra-asunnon (itse luin kirjastossa, mutta kaikilla sekään ei ole lähellä), joitain aineita lukemaan taitaa valmennuskurssikin olla tarpeellinen

- mikäli pääsee pääsykokeesta läpi, ei voi aloittaa, kun ei saa opintotukea kuin vasta joulukuussa (eli kun kela myöhästyy lappujensa kanssa) - yritin hakea pankkilainaa, en saanut, kun ei ollut tuloja, kun olin työt lopettanut jo siltä kesältä

..erinomaisia opiskelutuloksia sain, vaikka aloitin puoli vuotta myöhässä, kun sain täysin meluttoman (ihan totta, muut kyllä valittivat mutta kun olen kerrostalossa aina asunut, en heidän "meluaan" edes huomannut, ilmeisesti kuuntelivat korva seinässä kiinni) opiskeluasunnon, sitten kesällä en saanut mistään rahaa, en opintotukea enkä sosiaalitoimistosta, joten koulut loppu siihen

- opiskelija-asuntojenkin saanti lienee monelle varsin pulmallista, itsellä kävi sen suhteen erinomainen tuuri, mutta muu ei oikein toiminutkaan, kirjoista kaksi varastin kirjastosta, ikkunan tuuletusaukosta ulos heittämällä jotta portit eivät pirisisi (olkoon laki-keskustelu, ei hävetä yhtään, palautinkin ne keväällä) ja lopuista osan kopioin, kuten toki moni muukin, kun ei ollut varaa ostaa eikä ollut lainattavissa, osa tenttikysymyksistä toki oli kirjoista joita minulla ei ollut, mutta luentomuistiinpanot olivat suureksi avuksi, olin varmasti ainoa joka kävi joka luennolla, myös sellaisessa krapulassa joka kaatoi suurimman osan salista makuuasentoon ja muutaman tytön oksentamaan juuri oven ulkopuolelle - lukioaikaankin muuten pärjäsin kokonaan ilman osaa kirjoista, kun ne maksoivat niin julmetusti

miss lawyer kirjoitti:

Hienoo että löytyy samanlaisia ihmisiä, tälläsiä 'huipulle mennään' =).
Oon lukenu palstoilta, ja tiedän miten harvat pääsee ekalla kerralla....mutta tsemppiä vaan! Toivottavasti tavataan sitten joskus virallisissa työasioissa....=) Niin, ehkä vastakkainkin.....

Lue lisää

Minusta ensimmäisellä kerralla pääsevien vähyyttä liioitellaan. Itse pääsin 1989 ensi yrittämällä ja silloin 40 % hakijoista oli tehnyt saman. Toisella yrittämällä pääsi jo 80 %.

Hyvin harva sisäänpäässyt oli yrittänyt viisi tai usemamman kerran.

Mutta voihan maailma muuttua (tuskin paljon, sillä sisäänpääsyprosentti oli silloin vain hiukan parempi eli 18 % kuin nyt).

Ekakerta kirjoitti:

Minusta ensimmäisellä kerralla pääsevien vähyyttä liioitellaan. Itse pääsin 1989 ensi yrittämällä ja silloin 40 % hakijoista oli tehnyt saman. Toisella yrittämällä pääsi jo 80 %.

Hyvin harva sisäänpäässyt oli yrittänyt viisi tai usemamman kerran.

Mutta voihan maailma muuttua (tuskin paljon, sillä sisäänpääsyprosentti oli silloin vain hiukan parempi eli 18 % kuin nyt).

Lue lisää

40 prosenttia hakijoista pääsi sisään ekakerralla.....
.....sisäänpääsyprosentti oli 18 (prosenttimerkki) eli
suurin osa hakijoista on 3.,4.,5.,6.,7. ...kertaa hakevia ?

ei sinne paljoa taideta vaatia, joten onnea vaan hakijoille !

miss lawyer kirjoitti:

Kiitos kannustuksesta! Kiitos paljon myös minua askarruttavista kysymyksistä! Nimeäsi et varmaan kerro, näin kaikkien nähtäväksi, mutta saisinko tietää kumpaa sukupuolta laki(mies)? edustaa?
Kiitos vastauksistasi!

Lue lisää

Lakimies on mies. Mukavaa kun voi osaltaan auttaa maailman valloituksessa, jota itsekin olen yrittänyt. Yritys jatkuu. Lisää voi kysellä:
[email protected]

party kirjoitti:

On se jenkeillekin halpaa. Kotiosavaltion valtion koulu ei paljoa kukkaroa rasita.
Sitten saa sellaisen palkan että ei lainat harmita, jos on joutunut niitä ottamaan.
Toisin kuin täällä.
Euroopassa on melkein kaikissa maissa koulut ilmaisia tai hyvin halpoja.

Suomessa vaatii aika helvetin paljon rahaa jotta edes pääsee kouluun. Kaikilla ei ole varaa ottaa vuotta vapaata ja lukea pääsykokeisiin. Suurin osa ei edes pääse ensimmäisellä kerralla hakiessaan.

Eli kun pari vuotta luet lakia päästäksesi kouluun, joka kestää vuosia..

Jos sitten olisit ollutkin saman pari vuotta töissä sillä jenkkipalkalla..

Eli kahden vuoden elinkustannukset jenkkipalkka on se raha, minkä häviät niitten kahden vuoden aikana.

En ole maassa kovinkaan vapaaehtoisesti vaan olosuhteiden pakosta. Todennäköisesti en kuitenkaan asuisi jenkeissä enkä euroopassa jos asia olisi minusta ollut kiinni.

Olen jo sen verran vanhempi etten enää tule opiskelemaankaan.

Lue lisää

...on tuskallista myöntää olevansa ääliö.

party kirjoitti:

Suomessa jo kouluun pääsy on hyvin hankalaa jollei ole rahaa. Sitä ei vaan välttämättä heti ymmärrä jos itsellä sitä on aina ollut.
Lisäksi koulunkäynti on hidasta verrattuna muihin maihin, mikä aiheuttaa lisää kustannuksia.

Lue lisää

Pääsin oikeustieteelliseen, kun opettelin kolme kirjaa ulkoa kannesta kanteen. Ei siihen rahaa tarvittu. Selityksiä tuntuu riittävän. Älä valita vaan tee asioille jotakin.

party kirjoitti:

Ilmainen koulutus, joka osuu hyvin harvalukuiselle eliitille.
Ilmainen koulutus, johon ei kaikilla
ole varaa osallistua, vaikka onnistuisikin
pääsykokeet selvittämään.
Ilmainen koulutus, jonka työläinen verorahoilla maksaa eliitin tenaville.
..onneksi lakitiede on halpaa yhteiskunnalle, siihenhän ei tarvita muuta kuin lakikirja ja harvakseltaan tavattava professori. Esimerkiksi autopuolen ammattikoululainen taitaa tulla hyvin paljon kalliimmaksi. Tunnetusti kun ammattikoululaiset ovat vieläpä niiin motivoitunutta ja ahkeraa porukkaa.

Lue lisää

Katkeroitunut työtön autonasentaja, jolla ei ollut päätä opiskella insinööriksi.

Timo kirjoitti:

...on tuskallista myöntää olevansa ääliö.

Tuntuuko se kovinkin pahalle, Timo ?

Timo kirjoitti:

Pääsin oikeustieteelliseen, kun opettelin kolme kirjaa ulkoa kannesta kanteen. Ei siihen rahaa tarvittu. Selityksiä tuntuu riittävän. Älä valita vaan tee asioille jotakin.

Lue lisää

Kirjatko olivat ilmaisia ? Aikakin ilmaista ?
En minä selittele, en ole koskaan pyrkinytkään oikeustieteelliseen. Ei ole ollut edes harkinnassa.
Siellä on turhan ikäviä ihmisiä, ei minun makuuni.

Timo kirjoitti:

Katkeroitunut työtön autonasentaja, jolla ei ollut päätä opiskella insinööriksi.

Ei.
Mieluummin ostaisin haulikon kuin menisin ammattikouluun.
- Ketkä siellä opiskelevat, varmaan tulevat siihen tulokseen että mieluummin haulikko kuin töihin rasvamonttuun.

fatso kirjoitti:

Vaihtoehto sulla on mennä kauppatieteelliseen ja lukea siellä sitten lakia, jos siis yrityspuolelle tahdot töihin. Sinne on kai helpompi päästä.
Ulkomaille muuten saa parempaa opintotukea kuin Suomeen. Töitäkin löytyy paremmin. - Jos vanhemmilla ei ole rahaa, monessa maassa joissa esim. opintoluotsin sivuilla sanotaan tarvittavan isot summat mukaan, pääseekin halvemmalla. Tuntuvat vaan pelottelevan siellä ettei vaan kukaan pääsisi pois.

Lue lisää

Oikis on nimittäin erikoiskoulutus, joka avaa ovet moniin hommiin (asianajo-, syyttäjä- ja tuomioistuinlaitos) joihin kauppatieteilijöillä ei ole pääsyä. Toisekseen, juttu on niin, että kovimmat bisnesmiehet ja -naiset joita minä olen tavannut, eivät ole olleet kauppatieteilijöitä, vaan onpa saattanut 100 milj. vanhan markan liikevaihtoa pyörittää menestyksellisesti kaverit, joilla ei ole edes opistotason (kaupallistakaan) koulutusta. Ovat muuten vaan fiksuja, kiinnostuneista asioista, ottaneet selvää mm. lukemalla työn ohessa Kauppalehteä ja Talouselämää Eli ihminen joko on tai ei ole luonteeltaan businesmies tai -nainen. Ei sitä pystytä missään koulussa opettamaan, jollei businesvaistoa ole.

Kauppakorkeassa pääaineena juridiikkaa opiskelleet ovat myös yleensä hiljaa silloin, kun oikeat juristit ovat äänessä.

party kirjoitti:

Kirjatko olivat ilmaisia ? Aikakin ilmaista ?
En minä selittele, en ole koskaan pyrkinytkään oikeustieteelliseen. Ei ole ollut edes harkinnassa.
Siellä on turhan ikäviä ihmisiä, ei minun makuuni.

Lue lisää

Pääsykoekirjat maksavat jonkun satasen. Saman verran kuin sinulta menee rahaa puhelinlaskuihin netissä surfaukseen, mm. selatessasi Harvardin sivuja. Ajan ilmaisuudesta en osaa sanoa, kun en tiedä paljonko laskutat joutenolostasi.

Timo kirjoitti:

Pääsykoekirjat maksavat jonkun satasen. Saman verran kuin sinulta menee rahaa puhelinlaskuihin netissä surfaukseen, mm. selatessasi Harvardin sivuja. Ajan ilmaisuudesta en osaa sanoa, kun en tiedä paljonko laskutat joutenolostasi.

Lue lisää

Lakimiesten ylimielisyys on eräs niistä syistä miksi oikeustieteellinen ei ole koskaan ollut minua kiinnostava opinahjo.

Oikeusjärjestelmäkin on varsin vajavainen, ei kiinnostais istua oikeussalissa jossa tuntee kaikki muut siellä istuvat valtion duunarit.

Puhelinta en omista, en lankapuhelinta enkä kännykkää. Jouten en ole ollut ennenkuin vasta aivan viimeaikoina. Netti on ilmainen, tietoa saa mutta siitä ei ole minulle mitään hyötyä.

Joten kun joku kysyi, kuinka Harvardiin pääsee, ajattelin sen hänelle kertoa. Lakimieshän laskuttaisi samasta tiedosta jo suurenkin summan.

Muutoin lakimiehen antavat neuvot ovat tasoa -älä mene huippukouluun, tyydy keskinkertaiseen oikeusjärjestelmään, Sinulle hyvin riittää alle keskitason koulutus ja jäätyminen vaikka Suomen Lapissa.

(Poisjättäen ilmeisen syyn keskinkertaisuuteen kehottaviin neuvoihin - Jottet saisi parempaa elämää kuin minä.)

ei lakimies kirjoitti:

40 prosenttia hakijoista pääsi sisään ekakerralla.....
.....sisäänpääsyprosentti oli 18 (prosenttimerkki) eli
suurin osa hakijoista on 3.,4.,5.,6.,7. ...kertaa hakevia ?

ei sinne paljoa taideta vaatia, joten onnea vaan hakijoille !

Lue lisää

Joo, tarkkaan luit. 40 % sisäänpäässeistä oli onnistunut ensiyrittämällä, ei siis kaikista hakijoista.

18 % hakijoista pääsi sisään. Nykyisin kait n. 10 % hakijoista pääsee sisään.

party kirjoitti:

Lakimiesten ylimielisyys on eräs niistä syistä miksi oikeustieteellinen ei ole koskaan ollut minua kiinnostava opinahjo.

Oikeusjärjestelmäkin on varsin vajavainen, ei kiinnostais istua oikeussalissa jossa tuntee kaikki muut siellä istuvat valtion duunarit.

Puhelinta en omista, en lankapuhelinta enkä kännykkää. Jouten en ole ollut ennenkuin vasta aivan viimeaikoina. Netti on ilmainen, tietoa saa mutta siitä ei ole minulle mitään hyötyä.

Joten kun joku kysyi, kuinka Harvardiin pääsee, ajattelin sen hänelle kertoa. Lakimieshän laskuttaisi samasta tiedosta jo suurenkin summan.

Muutoin lakimiehen antavat neuvot ovat tasoa -älä mene huippukouluun, tyydy keskinkertaiseen oikeusjärjestelmään, Sinulle hyvin riittää alle keskitason koulutus ja jäätyminen vaikka Suomen Lapissa.

(Poisjättäen ilmeisen syyn keskinkertaisuuteen kehottaviin neuvoihin - Jottet saisi parempaa elämää kuin minä.)

Lue lisää

Muistaakseni täällä oli joku nimimerkki "party" joka suhtautui ylimielisesti koko Suomeen. Hänen mukaansa Suomi on perseestä, kaikkialla muualla asiat ovat paremmin.

Itse olen kaukana tällaisesta ylimielisyydestä. Arvostan kaikkine puutteineenkin Suomea ja suomalaisia, niitä jotka ovat työllä ja hiellä tämän maan rakentaneet ja musertavan sotillaallisen ylivoiman edessä sitä menestyksekkäästi puolustaneet.

Minua vain ärsyttävät suuresti "partyn" kaltaiset ylimieliset tyypit, jotka haluavat vetää tämän kaiken lokaan. Mutta kai minullekin jokin inhimillinen heikkous sallitaan? ;o)

Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Siksi en voi muuta kuin suhtautua samalla mitalla takaisin, moiseen "partyyn".

PS. Jos purjeesi on varastettu, ompele itsellesi uusi.

Timo kirjoitti:

Muistaakseni täällä oli joku nimimerkki "party" joka suhtautui ylimielisesti koko Suomeen. Hänen mukaansa Suomi on perseestä, kaikkialla muualla asiat ovat paremmin.

Itse olen kaukana tällaisesta ylimielisyydestä. Arvostan kaikkine puutteineenkin Suomea ja suomalaisia, niitä jotka ovat työllä ja hiellä tämän maan rakentaneet ja musertavan sotillaallisen ylivoiman edessä sitä menestyksekkäästi puolustaneet.

Minua vain ärsyttävät suuresti "partyn" kaltaiset ylimieliset tyypit, jotka haluavat vetää tämän kaiken lokaan. Mutta kai minullekin jokin inhimillinen heikkous sallitaan? ;o)

Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Siksi en voi muuta kuin suhtautua samalla mitalla takaisin, moiseen "partyyn".

PS. Jos purjeesi on varastettu, ompele itsellesi uusi.

Lue lisää

Ei se ole niin helppoa kun on merellä ilman varusteita eikä rantaa näy, sitä kuolee merelle, kiitos myös isänmaan joka niin syvästi vihaa purjeensa menettänyttä ettei edes pelastusrengasta heitä.

Valitettavasti kun ei saa valita minne syntyy, eikä edes pääse pois, jottei tarvitsisi edustamaasi militaristista fasismia kestää.
Sinua taitaa ärsyttää vähän kaikki muukin.

Suomi on kyllä perseestä, siitä on omakohtaista kokemusta. Jos joku tahtoo pois, miksi häntä pidättelet ? Minä en valitettavasti pääse, muuten en täällä olisi. Töitä ei ole eikä tule, koulujakaan ei ole varaa käydä. Mitään en tälle maalle ole pahaa tehnyt mutta silti se minua vihaa.

party kirjoitti:

Ei se ole niin helppoa kun on merellä ilman varusteita eikä rantaa näy, sitä kuolee merelle, kiitos myös isänmaan joka niin syvästi vihaa purjeensa menettänyttä ettei edes pelastusrengasta heitä.

Valitettavasti kun ei saa valita minne syntyy, eikä edes pääse pois, jottei tarvitsisi edustamaasi militaristista fasismia kestää.
Sinua taitaa ärsyttää vähän kaikki muukin.

Suomi on kyllä perseestä, siitä on omakohtaista kokemusta. Jos joku tahtoo pois, miksi häntä pidättelet ? Minä en valitettavasti pääse, muuten en täällä olisi. Töitä ei ole eikä tule, koulujakaan ei ole varaa käydä. Mitään en tälle maalle ole pahaa tehnyt mutta silti se minua vihaa.

Lue lisää

Yrität vääntää minusta jo fasistiakin. Tiedätkö edes mitä sana tarkoittaa. En viitsi enää jahnata kanssasi. Pakkoko oli merelle lähteä, sekin oli varmaan jonkun toisen vika. Hyvää loppuelämää.

Timo kirjoitti:

Yrität vääntää minusta jo fasistiakin. Tiedätkö edes mitä sana tarkoittaa. En viitsi enää jahnata kanssasi. Pakkoko oli merelle lähteä, sekin oli varmaan jonkun toisen vika. Hyvää loppuelämää.

Lue lisää

-Tekstistäsi sellaista johtopäätöstä ei ollut hankala tehdä.
-Eipä ollut vaihtoehtoja.
-Älä murehdi, ei se kauaa kestä.

party kirjoitti:

-Tekstistäsi sellaista johtopäätöstä ei ollut hankala tehdä.
-Eipä ollut vaihtoehtoja.
-Älä murehdi, ei se kauaa kestä.

Elähän sie huoli partyseni, elämä takkuaa joskus ja onni potkii piikkikenkä jalassa, tiedän kyllä ja ihan omasta kokemuksesta. Kaikenlaista hankaluutta on järjestetty ihmispoloisen kulkureitille, ettei tulisi aika pitkäksi.

Vaan kyllä se kyllä se vielä päivä paistaa ja uusi purje pullistuu kesätuulessa sinullakin! ;o)

Timo kirjoitti:

Elähän sie huoli partyseni, elämä takkuaa joskus ja onni potkii piikkikenkä jalassa, tiedän kyllä ja ihan omasta kokemuksesta. Kaikenlaista hankaluutta on järjestetty ihmispoloisen kulkureitille, ettei tulisi aika pitkäksi.

Vaan kyllä se kyllä se vielä päivä paistaa ja uusi purje pullistuu kesätuulessa sinullakin! ;o)

Lue lisää

No tuo ei ollut ihan mielialasta kiinni tuo hieman aiempi toteamus.
Purjetta ei tule enää. Se ei estänyt minua kirjoittamasta tänne jossa jollakin vielä purjeet on.

miss lawyer kirjoitti:

Minähän en vaan tyydy uneksimaan....minä panen sen myös toimeksi, niin kauan kunnes se onnistuu!

Kannattaa kuitenkin muistaa että 7 laudaturia ei sitten oikein kunnon menestystä tavoiteltaessa merkkaa mitään. Se merkkaa että oletko saanu ne laudaturit ja kovat arvosanat vain pyörittämällä peukaloita. Kaikki menestyjät tekee kovasti töitä,kysymys on siitä oletko poikkeuslahjakkuus?

miss lawyer kirjoitti:

Asiahan on kuitenkin niin, että veroprossa kasvaa palkan suuruuden mukaan....
Jos veroprossaa ei nosteta palkan nousussa tai ylitöiden takia, saattaa postiluukusta tipahtaa lappu...veromätkuista, jotka ovat lähellä kymppitonnia...

Lue lisää

Kyllä oikeustiede osaa olla aika puuduttavaa välillä.Verokonsultin hommat ei sitten mitään ihan yksinkertaisia ole...t:tuleva verokonsultti

Kyllähän niistä kursseista kieltämättä jonkin verran hyötyä on. Itse pääsin sisään kolmannella yrityksellä (joista ensimmäinen tosin oli ns. "kelvoton yritys", kun luin kirjat 0,3 kertaa läpi), ja kursseillakin kävin. Kurssi oli luento-tyyppinen, jossa luennoitsijana toiminut juristi selosti mitä kirjassa sanotaan, ja "suomensi" joitakin hankalia kohtia. Mutta sanoisin, etteivät ne kurssit mikään välttämättömyys ole. Vastaustekniikan harjoittelu on ehkä kaikkein hyödyllisintä. Jos sinulla on tuttuja, jotka pyrkivät myös, voitte pääsykoekirjojen pänttäyksen ohella käydä porukalla läpi vanhoja kysymyksiä, se on yksi varteenotettava vaihtoehto.

Jos olet pystynyt suorittamaan ylioppilastutkinnon (arvosanoilla ei ole väliä, minulla C:n paprut ja 7,5 keskiarvo), olet sitkeä sissi ja jaksat istua kirjojen ääressä pari kuukautta, luet pääsykoekirjat ajatuksella 7 - 8 kertaa läpi, treenaat vielä vanhoja kysymyksiä, etkä saa migreenikohtausta pääsykokeessa (kuten minä toisella yrittämällä) niin se on siinä.

Niin ja onnea vaan yrityksellesi, ala on mielenkiintoinen, voin suositella. Tsemppiä!

Valmennuskurssien luento-opetus ei ole välttämätön, jos ollenkaan tarpeellinen. Itse luin vanhoja pääsykoekysymyksiä vastauksineen ja tilasin silloisen Juristikoulu-nimisen järjestäjän etäopiskelupaketin, jossa oli kerättynä kirjojen olennaisimmat kohdat. Lisäksi oli mallivastauksia. Vastaamista täytyi myös harjoitella ihan kirjoittamalla. Hyvä paketti oli.

Kukaan ei usko, kuinka tosissaan täytyy normaalin lukutaidon omaavan henkilön pyrkiä. Onhan niitä, jotka kertoo lukeneensa vaan pari viikkoa ja kirjat pari kertaa läpi (uskoo ken haluaa). Aika moista opiskelulahjakkuutta sellainen on. Mutta yleensä normaali oppilas tarvitsee 2-3 kk pelkkää lukemiseen varattua aikaa ja suunnattoman motivaation (tiedonhalu). Hiukan masokistista luonnetta vaaditaan siis.

ihmettelen miten paljon ohjeita on tullut tälle keskustelulle.. jos joku haluaa Harvardiin, niin menkööt.. mutta onkohan neiti tarpeeksi kypsä sinne? epäilykseni aihe: eka Harvard-keissis oli ottaa yhteyttä Harvardiin, eikä kysellä "mihin mun kannattaa mennä/ does my butt look too big?"

magnificent kirjoitti:

ihmettelen miten paljon ohjeita on tullut tälle keskustelulle.. jos joku haluaa Harvardiin, niin menkööt.. mutta onkohan neiti tarpeeksi kypsä sinne? epäilykseni aihe: eka Harvard-keissis oli ottaa yhteyttä Harvardiin, eikä kysellä "mihin mun kannattaa mennä/ does my butt look too big?"

Lue lisää

tämän huomasit 14. päivä kun keskustelu on muilta osin päättynyt 8. päivä ?
mitä tekemistä kypsyydellä on asian kanssa ? miksi sinne sen kypsempi tarvisi olla kuin muuallekaan, toisaalta jenkithän on tunnetusti lapsellisia kun kukaan ei pakota aikuistumaan eli mököttämään puhumatta, ei ole vielä aikuinen joten kyselee kouluista, eli jos tahtoo päästä sinne kannattaa lukea lukiossa ja harjoittaa englanninkieltä jne.