Nälänhätä (Gen 12:10)

Nooa oli vanhurskas ja
hänen kauttaan
pelastui maailma.
Hän peri sen
ja on nyt sen kantaisä.

Aabrahamille luettiin
usko vanhurskaudeksi.
Ja hänestä sanotaan,
että hän peri
tulevan maailman
ja on sen kantaisä.

Pelastetut
kirkkauteen siirtyneet
ovat jo
Aabrahamin helmassa
Jumalan Paratiisissa.

Hän on uskon isä.
Ja sen tähden
hän ei ole ainoastaan
ympärileikattujen isä,
vaan kaikkien, jotka uskovat.

Mutta nyt Genesiksen
kuudennen jatkokertomuksen
kohdalla olemme tilanteessa,
jossa Abramin uskoa koetellaan.

Jumala oli ilmestynyt Abramille
kolme kertaa.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/17962902/terah-(gen-1127---)

Abram oli saanut selvät ohjeet
ja myös lupaukset.

"Lähde maastasi,
suvustasi ja isäsi kodista
siihen maahan,
jonka minä sinulle osoitan.
Niin minä teen sinusta
suuren kansan,
siunaan sinut
ja teen sinun nimesi suureksi,
ja sinä olet tuleva siunaukseksi.
Ja minä siunaan niitä,
jotka sinua siunaavat,
ja kiroan ne,
jotka sinua kiroavat,
ja sinussa tulevat siunatuiksi
kaikki sukukunnat maan päällä."
(Gen 12:1-3)

Ja samoinkuin Nooan kerrottiin
rakentaneen alttarin,
kun astui laivasta maan päälle,
jonka sai periä,
rakensi Abram alttarin,
kun tuli hänelle luvattuun maahan.

Ja Herra ilmestyi hänelle
jo kolmannen kerran.

Abram vaelsi pitkin ja poikin
hänelle luvatussa maassa,
johon hänen oli käsketty mennä.

Ja Abram rakensi taas alttarin,
ja huusi avuksi Herran nimeä.

Mutta nyt Jumalan ei kerrota
ilmestyneen hänelle.

Abramin olisi elettävä uskon varassa
siinä maassa, jonka Jumala
oli hänelle osoittanut.
Mutta näin ei käynyt.

"Niin tuli nälänhätä maahan,
ja Abram meni Egyptiin,
asuakseen siellä jonkun aikaa,
sillä nälänhätä maassa oli kova."
(Gen 12:10)

Abramin usko ei riittänyt siihen,
että Jumala pitäisi heistä huolen
omassa maassaan.

Jumalan ohjeiden sijaan,
Abram alkoi antaa omia ohjeitaan
vaimolleen Saaraille.

Abramin epäusko
Jumalan huolenpitoon
johti siihen,
että Abram aivan tietoisesti
antoi vaimonsa Saarain
joutua suureen ahdinkoon
Egyptiläisten käsiin.

Abram ei pelännyt Jumalaa
noudattaakseen Jumalan ohjeita,
mutta pelkäsi oman tiensä seurauksia
maailmassa, johon johtaisi väkensä.

Jumala oli luvannut olla Abramin
kanssa luvatussa maassa,
Jumalan maassa.
Mutta Abram meni sen ulkopuolelle
pahaan maailmaan.


>>Ja kun hän lähestyi Egyptiä,
puhui hän vaimollensa Saaraille:
"Katso, minä tiedän,
että sinä olet kaunis nainen.
Kun egyptiläiset saavat nähdä sinut,
niin he sanovat:
'Hän on hänen vaimonsa',
ja tappavat minut,
mutta antavat sinun elää.
Sano siis olevasi minun sisareni,
että minun kävisi hyvin
sinun tähtesi
ja minä sinun takiasi
saisin jäädä henkiin.">>
(Gen 12:11-13)

Abramin kävi enemmän kuin hyvin,
kun Saarai vietiin faaraon haaremiin.

"Ja kun faraon ruhtinaat
olivat nähneet hänet,
ylistelivät he häntä faraolle;
ja vaimo vietiin faraon hoviin.
Ja Abramia hän kohteli hyvin
hänen tähtensä.
Ja hän sai
pikkukarjaa, raavaskarjaa ja aaseja,
palvelijoita ja palvelijattaria,
aasintammoja ja kameleja."
(Gen 12:15)

Mutta onneksi Jumala vihelsi pelin poikki.

"Mutta Herra antoi kovien vitsausten
kohdata faraota
ja hänen hoviansa Saarain,
Abramin vaimon,
tähden."
(Gen 12:17)

Saarai pääsi pois faaraon luota
oman herransa luo.
Mitä mahtoikaan ajatella miehestään.

Mutta Abramin Saaraille aiheuttama
kärsimys
ei ollut vielä ollenkaan
päätöksessään.

Abramin saamat lahjat
eivät olleet Jumalalta.
Ne olivat maailmasta.
Ja niissä ei ollut mukana ilo ja riemu
vaan suuri suru.

Tältä matkalta lahjana saatu
egyptiläinen orjatar
oli katalyytti tuolle
suurelle surulle ja murheelle.

Orjatar ei ollut syyllinen tapahtumiin.
Syyllinen oli Abramin epäusko,
jonka ensimmäinen näytös on takana,
mutta draama jatkuu myöhemmin.

Saarai joutui itkemään vielä katkerasti.
Ja luonnollisesti myös Abram itse
joutui leikkaamaan kylvämänsä sadon.
Ja itkemään itsekin,
kun Saarai aikanaan huutaa:

"Aja pois tuo orjatar poikinensa"
(Gen 21:10)

Tästä aikanaan.
Mutta seuraavana on vuorossa
toisenlainen ongelma.
Tosin sekin ehkä jatkumona edelliseen,
kun tuota egyptistä lahjaksi saatua
pikkukarjaa, raavaskarjaa ja aaseja,
aasintammoja ja kameleja
oli niin valtavan paljon,
että laitumet eivät enää riittäneet.

Selvittääköhän Abram
tämän ongelman
puhtain paperein.
Vai tuleeko siitäkin draama,
joka jatkuu vielä pitkän ajan jälkeen.

Eli seuraavan avaukseni aihe on
Loot.

22

515

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      1.Piet.3
      Vain muutama ihminen, kaikkiaan kahdeksan, pelastui arkissa veden kantamana. [1. Moos. 6:5-8,17-22]
      Tuon esikuvan mukaisesti teidät pelastaa nyt kaste, ei siksi että te siinä luovuitte saastaisesta elämästä, vaan koska Jumala teki kanssanne hyvän omantunnon liiton. Sen perustuksena on Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus.

      • Nooa oli vanhurskas ja
        hänen kauttaan
        pelastui silloinen maailma,
        jonka paholainen oli valtaamassa
        sekaantumalla ihmissiemeneen
        enkeliensä välityksellä.
        Enää Nooa oli vanhurskas.
        Hänen perhekuntansa peri maan
        ja Nooa on nyt sen kantaisä.

        Aabrahamille luettiin
        usko vanhurskaudeksi.
        Ja hänestä sanotaan,
        että hän peri
        tulevan maailman
        ja on sen kantaisä.

        Yhteinen nimittäjä
        Nooalle ja Aabrahamille
        on vanhurskaus ja usko.

        "Uskon kautta rakensi Nooa,
        saatuaan ilmoituksen siitä,
        mikä ei vielä näkynyt,
        pyhässä pelossa arkin
        perhekuntansa pelastukseksi;
        ja uskonsa kautta
        hän tuomitsi maailman,
        ja hänestä tuli
        sen vanhurskauden perillinen,
        joka uskosta tulee.
        Uskon kautta oli
        Aabraham kuuliainen,
        kun hänet kutsuttiin lähtemään
        siihen maahan,
        jonka hän oli saava perinnöksi,
        ja hän lähti tietämättä,
        minne oli saapuva."
        (Hepr 11:7-8)"

        Nooa oli
        vanhurskauden saarnaaja.
        Kukaan ei kuitenkaan
        enää tehnyt parannusta.

        "Eikä hän säästänyt
        muinaista maailmaa,
        vaikka varjelikin Nooan,
        vanhurskauden saarnaajan,
        ynnä seitsemän muuta,
        vaan antoi vedenpaisumuksen tulla
        jumalattomain maailman päälle."
        (2 Piet 2:5)

        Nooan ja hänen perhekuntansa usko
        on ollut koetuksella.
        Mies rakentaa arkkia
        vuoskymmenestä toiseen
        ja aina seitsemänteen,
        vaikka koskaan ei ole satanut.

        Nooa vanhurskauden saarnaajana
        varoittaa tulevasta tuhosta.
        Mutta kukaan ei usko.

        Ja valitettavasti
        tänäkin aikana on niitä,
        jotka naureskelevat
        Jumalan Sanalle.
        Pilkkaavat niitä,
        jotka kehottavat parannukseen.

        Johannes Kastaja menetti päänsä
        parannuskehotuksensa tähden.
        Kuka vielä uskaltaa sanoa:
        "Sinun ei ole lupa".

        Sinänsä käsittämätöntä.
        Kuka nyt haluaa pitää kiinni
        "saastaisesta elämästä".
        Kuka ei haluaisi luopua sellaisesta.

        Ongelma voi olla siinä,
        ettei pääse irti syntikahleista.

        Mutta sitä varten meillä on
        Vapauttaja. Siis Vapahtaja.
        Jeesus Kristus.

        Me tunnustamme syntimme.
        Ja Hän ottaa ne päälleen.
        Kantaa ne ristille.
        Ja kuolee niiden kera.
        Me olemme vanhurskautetut.
        Syyttömiksi luetut
        Jeesuksen tähden.
        Hänen verensä puhdistaa
        kaikesta synnistä.

        Upottaminen/kaste
        Jeesukseen Kristuksen kuolemaan
        merkitsee sitä.
        Hänen sovitusverensä tähden,
        meidän syntimme
        puhdistuvat jatkuvasti.

        Ja niin me elämme jatkuvasti
        puhtaalla omallatunnolla.

        Mutta kristillinen kaste
        kuvaa myös nousemista ylös kuolleista.
        Meillä on Hänessä
        tarjolla uusi elämä
        vapautettuna, pelastettuna.

        Kaikki alkaa siitä,
        että me saamme kuulla
        ilosanoman pelastuksestamme.
        Jeesuksesta.
        Ja otamme Hänet vastaan.

        Silloin meidät upotetaan Häneen.
        Me olemme Kristuksessa.

        Ja nyt edessä on toinen vaihe.
        Saamme vaeltaa uskossa.

        Johannes oli tienraivaaja Jeesukselle.
        Sitten Johannes joutui vankeuteen
        parannussaarnansa takia.
        Jeesus jatkoi tästä:

        "Mutta sittenkuin
        Johannes oli pantu vankeuteen,
        meni Jeesus Galileaan
        ja saarnasi Jumalan evankeliumia
        ja sanoi:
        'Aika on täyttynyt,
        ja Jumalan valtakunta
        on tullut lähelle;
        tehkää parannus
        ja uskokaa evankeliumi'."
        (Mark 1:14-15)

        Ja sitten
        Jeesuksen palvelustehtävä
        maan päällä tuli päätökseen.

        Ja nyt on meidän vuoromme
        Hänen ruumiinsa jäseninä
        julistaa ilosanomaa.

        Meillä on etuoikeus
        tehdä parannus ja
        uskoa Hyvä Sanoma.

        Jeesus = Pelastus

        Kun olemme Jeesuksessa,
        me olemme
        Pelastuksen Arkissa.

        Tämän kuvan
        Pelastuksen Arkista
        Pietari oli maalannut
        edeltävässä jakeessa,
        ja jatkaa sitten lainaamasi
        jakeen mukaisesti
        kirjaimellisesti kääntäen
        sanoen tuosta kuvasta:

        "joka kuva myös meidät nyt pelastaa:
        upottaminen
        (ei lihan saastan poistamista,
        vaan
        hyvän omantunnon pyyntö Jumalalle)
        läpi ylösnousemuksen
        Jeesuksen kristuksen"
        (1 Piet 3:21)

        Me olemme upotetut
        Jeesukseen Kristukseen,
        kun olemme
        Pelastuksen Arkissa.

        Aabraham oli alkanut
        vaelluksen Herran yhteydessä.

        Hän kompastui pahasti
        heti ensimmäisessä
        uskon koetuksessa.

        Mutta eräänä päivänä
        hän tuli sille paikalle,
        jossa hän ymmärsi,
        mikä juttu tämä oikein on.

        Hän oli uhraamassa Iisakkia.
        Hän tiesi nyt tarkalleen,
        millaista tuskaa isä kärsii,
        kun uhraa ainokaisen poikansa.

        Silloin Herra ilmestyi
        ja antoi lupauksen:

        "Ja sinun siemenessäsi
        tulevat siunatuiksi
        kaikki kansakunnat maan päällä,
        sentähden
        että olit minun äänelleni kuuliainen."
        (Gen 22:18)

        Tämä lupaus annettiin
        uhrialttarin äärellä,
        jossa alttarilla oli Iisak.

        Tuossa hetkessä Aabraham
        ymmärsi kaiken
        ja Jumala näytti tuossa hetkessä
        Aabrahamille Jeesuksen päivät.

        Aabraham sai nähdä
        Jeesuksen ristillä,
        ja ymmärsi,
        että Jumala on tekevä
        tuon niin ylen raskaan asian,
        uhraava oman ainokaisen Poikansa,
        joka on se Aabrahamin siemen,
        jossa kaikki maailman kansat
        tulevat siunatuiksi.

        Siunaus odottaa jokaista,
        joka suostuu upotettavaksi
        Jeesukseen Kristukseen.
        Hänen kuolemaansa.

        Silloin me saamme myös
        nousta ja kokea
        Hänen ylösnousemisensa voiman.
        Ja saamme vaeltaa uskossa
        tuossa siunauksessa,
        joka Jumalan kansalle on luvattu
        ja jonka isä on Aabraham.


      • Anonyymi
        kalamos kirjoitti:

        Nooa oli vanhurskas ja
        hänen kauttaan
        pelastui silloinen maailma,
        jonka paholainen oli valtaamassa
        sekaantumalla ihmissiemeneen
        enkeliensä välityksellä.
        Enää Nooa oli vanhurskas.
        Hänen perhekuntansa peri maan
        ja Nooa on nyt sen kantaisä.

        Aabrahamille luettiin
        usko vanhurskaudeksi.
        Ja hänestä sanotaan,
        että hän peri
        tulevan maailman
        ja on sen kantaisä.

        Yhteinen nimittäjä
        Nooalle ja Aabrahamille
        on vanhurskaus ja usko.

        "Uskon kautta rakensi Nooa,
        saatuaan ilmoituksen siitä,
        mikä ei vielä näkynyt,
        pyhässä pelossa arkin
        perhekuntansa pelastukseksi;
        ja uskonsa kautta
        hän tuomitsi maailman,
        ja hänestä tuli
        sen vanhurskauden perillinen,
        joka uskosta tulee.
        Uskon kautta oli
        Aabraham kuuliainen,
        kun hänet kutsuttiin lähtemään
        siihen maahan,
        jonka hän oli saava perinnöksi,
        ja hän lähti tietämättä,
        minne oli saapuva."
        (Hepr 11:7-8)"

        Nooa oli
        vanhurskauden saarnaaja.
        Kukaan ei kuitenkaan
        enää tehnyt parannusta.

        "Eikä hän säästänyt
        muinaista maailmaa,
        vaikka varjelikin Nooan,
        vanhurskauden saarnaajan,
        ynnä seitsemän muuta,
        vaan antoi vedenpaisumuksen tulla
        jumalattomain maailman päälle."
        (2 Piet 2:5)

        Nooan ja hänen perhekuntansa usko
        on ollut koetuksella.
        Mies rakentaa arkkia
        vuoskymmenestä toiseen
        ja aina seitsemänteen,
        vaikka koskaan ei ole satanut.

        Nooa vanhurskauden saarnaajana
        varoittaa tulevasta tuhosta.
        Mutta kukaan ei usko.

        Ja valitettavasti
        tänäkin aikana on niitä,
        jotka naureskelevat
        Jumalan Sanalle.
        Pilkkaavat niitä,
        jotka kehottavat parannukseen.

        Johannes Kastaja menetti päänsä
        parannuskehotuksensa tähden.
        Kuka vielä uskaltaa sanoa:
        "Sinun ei ole lupa".

        Sinänsä käsittämätöntä.
        Kuka nyt haluaa pitää kiinni
        "saastaisesta elämästä".
        Kuka ei haluaisi luopua sellaisesta.

        Ongelma voi olla siinä,
        ettei pääse irti syntikahleista.

        Mutta sitä varten meillä on
        Vapauttaja. Siis Vapahtaja.
        Jeesus Kristus.

        Me tunnustamme syntimme.
        Ja Hän ottaa ne päälleen.
        Kantaa ne ristille.
        Ja kuolee niiden kera.
        Me olemme vanhurskautetut.
        Syyttömiksi luetut
        Jeesuksen tähden.
        Hänen verensä puhdistaa
        kaikesta synnistä.

        Upottaminen/kaste
        Jeesukseen Kristuksen kuolemaan
        merkitsee sitä.
        Hänen sovitusverensä tähden,
        meidän syntimme
        puhdistuvat jatkuvasti.

        Ja niin me elämme jatkuvasti
        puhtaalla omallatunnolla.

        Mutta kristillinen kaste
        kuvaa myös nousemista ylös kuolleista.
        Meillä on Hänessä
        tarjolla uusi elämä
        vapautettuna, pelastettuna.

        Kaikki alkaa siitä,
        että me saamme kuulla
        ilosanoman pelastuksestamme.
        Jeesuksesta.
        Ja otamme Hänet vastaan.

        Silloin meidät upotetaan Häneen.
        Me olemme Kristuksessa.

        Ja nyt edessä on toinen vaihe.
        Saamme vaeltaa uskossa.

        Johannes oli tienraivaaja Jeesukselle.
        Sitten Johannes joutui vankeuteen
        parannussaarnansa takia.
        Jeesus jatkoi tästä:

        "Mutta sittenkuin
        Johannes oli pantu vankeuteen,
        meni Jeesus Galileaan
        ja saarnasi Jumalan evankeliumia
        ja sanoi:
        'Aika on täyttynyt,
        ja Jumalan valtakunta
        on tullut lähelle;
        tehkää parannus
        ja uskokaa evankeliumi'."
        (Mark 1:14-15)

        Ja sitten
        Jeesuksen palvelustehtävä
        maan päällä tuli päätökseen.

        Ja nyt on meidän vuoromme
        Hänen ruumiinsa jäseninä
        julistaa ilosanomaa.

        Meillä on etuoikeus
        tehdä parannus ja
        uskoa Hyvä Sanoma.

        Jeesus = Pelastus

        Kun olemme Jeesuksessa,
        me olemme
        Pelastuksen Arkissa.

        Tämän kuvan
        Pelastuksen Arkista
        Pietari oli maalannut
        edeltävässä jakeessa,
        ja jatkaa sitten lainaamasi
        jakeen mukaisesti
        kirjaimellisesti kääntäen
        sanoen tuosta kuvasta:

        "joka kuva myös meidät nyt pelastaa:
        upottaminen
        (ei lihan saastan poistamista,
        vaan
        hyvän omantunnon pyyntö Jumalalle)
        läpi ylösnousemuksen
        Jeesuksen kristuksen"
        (1 Piet 3:21)

        Me olemme upotetut
        Jeesukseen Kristukseen,
        kun olemme
        Pelastuksen Arkissa.

        Aabraham oli alkanut
        vaelluksen Herran yhteydessä.

        Hän kompastui pahasti
        heti ensimmäisessä
        uskon koetuksessa.

        Mutta eräänä päivänä
        hän tuli sille paikalle,
        jossa hän ymmärsi,
        mikä juttu tämä oikein on.

        Hän oli uhraamassa Iisakkia.
        Hän tiesi nyt tarkalleen,
        millaista tuskaa isä kärsii,
        kun uhraa ainokaisen poikansa.

        Silloin Herra ilmestyi
        ja antoi lupauksen:

        "Ja sinun siemenessäsi
        tulevat siunatuiksi
        kaikki kansakunnat maan päällä,
        sentähden
        että olit minun äänelleni kuuliainen."
        (Gen 22:18)

        Tämä lupaus annettiin
        uhrialttarin äärellä,
        jossa alttarilla oli Iisak.

        Tuossa hetkessä Aabraham
        ymmärsi kaiken
        ja Jumala näytti tuossa hetkessä
        Aabrahamille Jeesuksen päivät.

        Aabraham sai nähdä
        Jeesuksen ristillä,
        ja ymmärsi,
        että Jumala on tekevä
        tuon niin ylen raskaan asian,
        uhraava oman ainokaisen Poikansa,
        joka on se Aabrahamin siemen,
        jossa kaikki maailman kansat
        tulevat siunatuiksi.

        Siunaus odottaa jokaista,
        joka suostuu upotettavaksi
        Jeesukseen Kristukseen.
        Hänen kuolemaansa.

        Silloin me saamme myös
        nousta ja kokea
        Hänen ylösnousemisensa voiman.
        Ja saamme vaeltaa uskossa
        tuossa siunauksessa,
        joka Jumalan kansalle on luvattu
        ja jonka isä on Aabraham.

        Aamen!


      • Anonyymi
        kalamos kirjoitti:

        Nooa oli vanhurskas ja
        hänen kauttaan
        pelastui silloinen maailma,
        jonka paholainen oli valtaamassa
        sekaantumalla ihmissiemeneen
        enkeliensä välityksellä.
        Enää Nooa oli vanhurskas.
        Hänen perhekuntansa peri maan
        ja Nooa on nyt sen kantaisä.

        Aabrahamille luettiin
        usko vanhurskaudeksi.
        Ja hänestä sanotaan,
        että hän peri
        tulevan maailman
        ja on sen kantaisä.

        Yhteinen nimittäjä
        Nooalle ja Aabrahamille
        on vanhurskaus ja usko.

        "Uskon kautta rakensi Nooa,
        saatuaan ilmoituksen siitä,
        mikä ei vielä näkynyt,
        pyhässä pelossa arkin
        perhekuntansa pelastukseksi;
        ja uskonsa kautta
        hän tuomitsi maailman,
        ja hänestä tuli
        sen vanhurskauden perillinen,
        joka uskosta tulee.
        Uskon kautta oli
        Aabraham kuuliainen,
        kun hänet kutsuttiin lähtemään
        siihen maahan,
        jonka hän oli saava perinnöksi,
        ja hän lähti tietämättä,
        minne oli saapuva."
        (Hepr 11:7-8)"

        Nooa oli
        vanhurskauden saarnaaja.
        Kukaan ei kuitenkaan
        enää tehnyt parannusta.

        "Eikä hän säästänyt
        muinaista maailmaa,
        vaikka varjelikin Nooan,
        vanhurskauden saarnaajan,
        ynnä seitsemän muuta,
        vaan antoi vedenpaisumuksen tulla
        jumalattomain maailman päälle."
        (2 Piet 2:5)

        Nooan ja hänen perhekuntansa usko
        on ollut koetuksella.
        Mies rakentaa arkkia
        vuoskymmenestä toiseen
        ja aina seitsemänteen,
        vaikka koskaan ei ole satanut.

        Nooa vanhurskauden saarnaajana
        varoittaa tulevasta tuhosta.
        Mutta kukaan ei usko.

        Ja valitettavasti
        tänäkin aikana on niitä,
        jotka naureskelevat
        Jumalan Sanalle.
        Pilkkaavat niitä,
        jotka kehottavat parannukseen.

        Johannes Kastaja menetti päänsä
        parannuskehotuksensa tähden.
        Kuka vielä uskaltaa sanoa:
        "Sinun ei ole lupa".

        Sinänsä käsittämätöntä.
        Kuka nyt haluaa pitää kiinni
        "saastaisesta elämästä".
        Kuka ei haluaisi luopua sellaisesta.

        Ongelma voi olla siinä,
        ettei pääse irti syntikahleista.

        Mutta sitä varten meillä on
        Vapauttaja. Siis Vapahtaja.
        Jeesus Kristus.

        Me tunnustamme syntimme.
        Ja Hän ottaa ne päälleen.
        Kantaa ne ristille.
        Ja kuolee niiden kera.
        Me olemme vanhurskautetut.
        Syyttömiksi luetut
        Jeesuksen tähden.
        Hänen verensä puhdistaa
        kaikesta synnistä.

        Upottaminen/kaste
        Jeesukseen Kristuksen kuolemaan
        merkitsee sitä.
        Hänen sovitusverensä tähden,
        meidän syntimme
        puhdistuvat jatkuvasti.

        Ja niin me elämme jatkuvasti
        puhtaalla omallatunnolla.

        Mutta kristillinen kaste
        kuvaa myös nousemista ylös kuolleista.
        Meillä on Hänessä
        tarjolla uusi elämä
        vapautettuna, pelastettuna.

        Kaikki alkaa siitä,
        että me saamme kuulla
        ilosanoman pelastuksestamme.
        Jeesuksesta.
        Ja otamme Hänet vastaan.

        Silloin meidät upotetaan Häneen.
        Me olemme Kristuksessa.

        Ja nyt edessä on toinen vaihe.
        Saamme vaeltaa uskossa.

        Johannes oli tienraivaaja Jeesukselle.
        Sitten Johannes joutui vankeuteen
        parannussaarnansa takia.
        Jeesus jatkoi tästä:

        "Mutta sittenkuin
        Johannes oli pantu vankeuteen,
        meni Jeesus Galileaan
        ja saarnasi Jumalan evankeliumia
        ja sanoi:
        'Aika on täyttynyt,
        ja Jumalan valtakunta
        on tullut lähelle;
        tehkää parannus
        ja uskokaa evankeliumi'."
        (Mark 1:14-15)

        Ja sitten
        Jeesuksen palvelustehtävä
        maan päällä tuli päätökseen.

        Ja nyt on meidän vuoromme
        Hänen ruumiinsa jäseninä
        julistaa ilosanomaa.

        Meillä on etuoikeus
        tehdä parannus ja
        uskoa Hyvä Sanoma.

        Jeesus = Pelastus

        Kun olemme Jeesuksessa,
        me olemme
        Pelastuksen Arkissa.

        Tämän kuvan
        Pelastuksen Arkista
        Pietari oli maalannut
        edeltävässä jakeessa,
        ja jatkaa sitten lainaamasi
        jakeen mukaisesti
        kirjaimellisesti kääntäen
        sanoen tuosta kuvasta:

        "joka kuva myös meidät nyt pelastaa:
        upottaminen
        (ei lihan saastan poistamista,
        vaan
        hyvän omantunnon pyyntö Jumalalle)
        läpi ylösnousemuksen
        Jeesuksen kristuksen"
        (1 Piet 3:21)

        Me olemme upotetut
        Jeesukseen Kristukseen,
        kun olemme
        Pelastuksen Arkissa.

        Aabraham oli alkanut
        vaelluksen Herran yhteydessä.

        Hän kompastui pahasti
        heti ensimmäisessä
        uskon koetuksessa.

        Mutta eräänä päivänä
        hän tuli sille paikalle,
        jossa hän ymmärsi,
        mikä juttu tämä oikein on.

        Hän oli uhraamassa Iisakkia.
        Hän tiesi nyt tarkalleen,
        millaista tuskaa isä kärsii,
        kun uhraa ainokaisen poikansa.

        Silloin Herra ilmestyi
        ja antoi lupauksen:

        "Ja sinun siemenessäsi
        tulevat siunatuiksi
        kaikki kansakunnat maan päällä,
        sentähden
        että olit minun äänelleni kuuliainen."
        (Gen 22:18)

        Tämä lupaus annettiin
        uhrialttarin äärellä,
        jossa alttarilla oli Iisak.

        Tuossa hetkessä Aabraham
        ymmärsi kaiken
        ja Jumala näytti tuossa hetkessä
        Aabrahamille Jeesuksen päivät.

        Aabraham sai nähdä
        Jeesuksen ristillä,
        ja ymmärsi,
        että Jumala on tekevä
        tuon niin ylen raskaan asian,
        uhraava oman ainokaisen Poikansa,
        joka on se Aabrahamin siemen,
        jossa kaikki maailman kansat
        tulevat siunatuiksi.

        Siunaus odottaa jokaista,
        joka suostuu upotettavaksi
        Jeesukseen Kristukseen.
        Hänen kuolemaansa.

        Silloin me saamme myös
        nousta ja kokea
        Hänen ylösnousemisensa voiman.
        Ja saamme vaeltaa uskossa
        tuossa siunauksessa,
        joka Jumalan kansalle on luvattu
        ja jonka isä on Aabraham.

        Tuleeko Suomeen nälänhätä? Jos sota tulee, Suomen omavaraisuus on koetuksella!


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tuleeko Suomeen nälänhätä? Jos sota tulee, Suomen omavaraisuus on koetuksella!

        Kyllä Suomikin on tietenkin
        kaikin puolin koetuksella.

        "Mutta maahan tuli nälänhätä,
        toinen kuin se nälänhätä,
        joka oli ollut aikaisemmin,
        Aabrahamin päivinä."
        (Gen 26:1)

        Kunpa ottaisimme
        tässä asiassa mallia
        Iisakista eikä Aabrahamista.

        "Ja Iisak kylvi siinä maassa
        ja sai sinä vuonna satakertaisesti,
        sillä Herra siunasi häntä."
        (Gen 26:12)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aamen!

        Jep jep


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuleeko Suomeen nälänhätä? Jos sota tulee, Suomen omavaraisuus on koetuksella!

        Hyvinkin mahdollista, että niinkin traagisesti käy, varsinkin jos sota alkaa. Varastot tyhjenevät piankin, jos apua ei muualta tule, kun omavaraisuus ei ole riittävä.


      • Anonyymi
        UUSI

        😍😍😍😋😋😋😋😍😍😍

        🍑 ­­­N­y­m­f­­o­­­m­a­a­n­­­i -> https://ye.pe/finngirl21#17964002Y

        🔞❤️💋❤️💋❤️🔞❤️💋❤️💋❤️🔞


    • Anonyymi

      Jumala on ihanan vanhanaikainen.
      Myös tekonsa.

    • Anonyymi

      Käyttäköhän taivaallinen sotaväki ruutia ja trotyylia? Siis nykyisin.
      Varmaan siellä Taivaassa ei ole merkittäviä panssarivoimia eikä taivaalliset vedenalaisyksikötkään näyttele suurta roolia.

    • Anonyymi

      Nykyiset suuret LED-näytöt suorastaan sokaisevat ihmisisen. Niitä on jopa laitettu tosi hölmöihin paikkoihin. Kyllä ihminen kaipaa pimeyttä, jotta saisi nukuttua paremmin.

      • Heil Satan!


    • Anonyymi

      Lopunajalle on ennustettu nälänhätiä. Lähellä jo?

    • Anonyymi

      On kuvattu kuinka tähtiä tippuu taivaalta kuin viikunoita.
      Tulee mannaa myös.
      Ei pidä hätäillä.

    • Anonyymi

      Jos Suomeen tulisi nälänhätä, olisiko huoltovarmuus riittävä?

    • Anonyymi

      Älä luovuta, vaan jatka.

      ”Sillä aika tulee, jolloin he eivät kärsi tervettä oppia, vaan omien himojensa mukaan korvasyyhyynsä haalivat itselleen opettajia.”
      2 Tim 4:3

    • Anonyymi

      ”Herra ei salli vanhurskaan nälkää nähdä, mutta jumalattomien himon hän luotansa työntää.”
      Sananlaskut 10:3

    • Anonyymi

      Isompi syö pienemmän.

    • Anonyymi

      Ja minä kuulin suuren äänen taivaassa sanovan: "Nyt on tullut pelastus ja voima ja meidän Jumalamme valtakunta ja hänen Voideltunsa valta, sillä meidän veljiemme syyttäjä, joka yöt ja päivät syytti heitä meidän Jumalamme edessä, on heitetty ulos.”

    • Anonyymi

      Hihhulit eivät tajua että pensaiden oksilta aamulla löytynyt "manna" oli oikeasti lunta.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."

      Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi
      Tv-sarjat
      163
      6863
    2. Voi kun mies rapsuttaisit mua sieltä

      Saisit myös sormiisi ihanan tuoksukasta rakkauden mahlaa.👄
      Ikävä
      36
      4067
    3. Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa

      Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak
      Seinäjoki
      25
      2055
    4. Haluan jutella kanssasi Nainen

      Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O
      Ikävä
      18
      1999
    5. Onko mies niin,

      että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.
      Tunteet
      27
      1839
    6. Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?

      Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta
      Ikävä
      77
      1666
    7. Tietysti jokainen ansaitsee

      Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt
      Ikävä
      17
      1583
    8. Armi Aavikko Malmin hautausmaa

      Haudattiinko Armi arkussa Malmin hautausmaalle vai tuhkattiinko hänet? Kuka tietää asiasta oikein?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      28
      1581
    9. Haluisin suudella ja huokailla

      ja purra kaulaasi ja rakastella sinua. Haluisin puristella rintojasi ja pakaroitasi. Ei sinulla taida olla kuitenkaan ni
      Ikävä
      18
      1555
    10. Miksi näin?

      Miksi vihervassut haluaa maahan porukkaa jonka pyhä kirja kieltää sopeutumisen vääräuskoisten keskuuteen? Näin kotoutumi
      Maailman menoa
      36
      1408
    Aihe