Kiilopäällä ei ole ollut ongelmia. Saariselällä ei ole ollut ongelmia. Kakslauttasessa on ollut isosti ongelmia. Mikä erottaa Kakslauttasen noista kahdesta muusta?
Onko vika Sodankylässä?
Anonyymi-ap
15454
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Sutki isäntä.
Kunnan ympäristöviranomaisista se riippuu mitä kunnassa katsotaan läpi sormien. Jos ympäristötarkastaja olisi Sodankylässä hoitanut virkaansa siten kuin virkaa kuuluu hoitaa, niin tuollainen sotkeminen ei olisi ollut mitenkään mahdollista.
Ympäristötarkastaja on selvästi syyllistynyt ainakin virkavelvollisuuden rikkomiseen ellei pahempaankin.
Ehkä Sodankylässä ei olla kiinnostuneita jostain Kakslauttasesta. Suurin osa ei varmaan tiedä sen edes kuuluvan kuntaan
Eletäänkö Savossa.
tapetaan se hukutetaaan jänkään
Kiilopään ja Saariselän tuottamat on näkymättöminä Inarijärvessä!
Saamelaisalue on Vuotsoon asti ja Kakslauttasen paska nyt vaan sattuu olemaan niitä ensimmäisiä virheitä joita on katsottu sormien läpi.
Voi olla hyvinki alunperin ilman rakennuslupaa rakennettu ja on saanut luvan perästä, mutta onkohan siellä koskaan lopputarkastuksia tehty?
Lopputarkastusta ei voi tehdä ennen, kuin rakentaminen saatu lopetettua.
Ei ole edes tietoa miten YK puuttuu asioihin, koska faktaa on se että matkailu-yrittäjät on tunkeuteen tekemään bisnestä keskelle Saamelais-aluetta.
Velat yrittäjät joutuu maksamaan, koska ei kukaan osta liiketoimintaa joissa ei saa olla toimintaa.
Ei voi tietää vaikka joutuisivat purkamaan, koska Igluissa ei saamelaiset koskaan asuneet.
Iglut ja koiravaljakot ei on Lapin alkuperäiskansan juttuja.
Poroilla Lapissa ihmiset on liikkuneet sekä kuljettaneet tavaroitaan. Ihmiset on asuneet turvakammeissa ja kota/laavu on ollut sellainen jonka ovat voineet purkaa, kun ovat porojen kanssa vaihtaneet kesä- ja talvilaitumille.
Koiravaljakko on Alaskassa ja Grönlannissa ollut kautta aikojen käytössä niin, kuin Igluki.
Jos saamelaiset ja koltansaamelaiset on sitä mieltä, että on inuiitteja alkuperältään niin silloin saamelaiset ja koltansaamelaiset on inuiittien jälkeläisiä jotka on risteyteen jonku toisen kansan ryhmän kanssa jota he ilmeisesti häpeävät ja syyttää muita kansanryhmiä.
Igluja sekä koiravaljakoita löytyy myös koltansaamelaisiltakin jotka kuulemma asuu virallisella koltta-alueella johon Keväjärvi kuuluu.
Ei nämä Lapin iglut mitään igluja ole. Ne ovat terraarioita. Tavallisesti terraarioissa pidetään käärmeitä ja muita matelijoita mutta Lapissa ihmisiä.
Onni on se, että ei me olla oltu luomassa noita vaan ovat ihan itse vastuussa omista hankkeistaan.
Armeijan vanha parakki tyyli on hyvin rantautunut myös Inarin kuntaan ja en ole löytänyt tietoa jonka mukaan saamelaiset ja koltansaamelaiset olis jossain parakissa asuneet.
Petsamossa kuvien mukaan asuivat taloissa, mutta ehkä koltansaamelaiset oli Petsamossa vankileireillä joten parakki tyyli tulee Venäjältä ei Suomesta.
Ne terraariot on rumia. Ne pitäisi purkaa pois.
Kyllä he joutuu nuo vielä purkamaan, koska minäkin voin todistaa sukuni historian kautta, että Petsamossa sukuni on asunut taloissa EI IGLUISSA.
Petsamo oli vielä pohjoisemmassa ja kyllä olisin olettanut, että matkailu yrittäjät joiden suvut on myös Petsamosta tiesi tuon.
Inkilän sukuja on 2 Inarin kunnassa ja toinen näistä suvuista on haara joiden täti puoli minun mummo oli, mutta ei olla ravintoloita omistettu vaan alunperin suku pesi pyykkiä ja pikku pesula oli heidän ja mummoni pesi heidän apuna mm vanhan HAARIKAN PYYKKIÄ.
Kaamasen ensimmäinen Neljän Tuulentupa joka paloi oli äidin isän rakentama ja hän oli arvostettu timpuri joka opetti toisia. Joka tuon jälkeen rakennettiin oli eräs toinen, mutta vaarini oli käynyt siellä myös apuna.
Neljän Tuulentupahan on tunnettu Marskin majana myös ja Kaamasen Neljän Tuulentupa oli niin hieno paikka, että työntekijöillä oli työasut jotka oli KANSALLISPUVUN tyylillä luotuja ja minun sukua oli siellä töissä myös.
Kuulopuheiden mukaan Neljän Tuulentupa sijaitsee sukuni vanhoilla mailla ja he möi tontin, mutta siihen aikaan töitä oli vähän ja monessa sodassa ollut mies ei jaksanut enää niin, kuin nuoremmat.
Äidin isä oli saman ikäinen, kuin isäni äidin isä joka pääsi paljon helpommalla vaikka molemmat oli Petsamossa olleet.
Kaamasen eläkeläiset jotka oli nuoria tuohon aikaan kokoontuu Neljän Tuulentuvalla vielä tänäkin päivänä.
Erään heidän lapsen lapsi NÖYRYYTTÄ minun kauttaa omaa Isoisäänsä, koska vaarini liittyy Kaamasen Neljän Tuulentuvan PERUSTAMISEEN ja en voi mitään tuolle!
Inarin kuntalaiset jotka esim Kemiin muuttaa osaa NÖYRYYTTÄÄ omia isovanhempiaan ja kuulin vielä, että hän aikoo muuttaa Kaamaseen asumaan kun isovanhemmat kuolee koska hän on saanut KUNNIAA minulta Ivalon käräjäsalissa.
Hän sanoi, että ” En loukkaa muiden kunniaa, kuin VAIN JA AINOASTAAN HÄNEN!”
Mulla on AINA VARA ANTAA KUNNIAA INARIN KUNNASSA, koska olen ehtinyt elämään äidin isän kanssa!