Pitääkö hiilikuitupyörät järkyttävää kolinaa, vai oliko vanne hajonnut?
Koliseva pyörä meni ohi
Anonyymi-ap
16393
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Takarengas oli käyrä.
Kissansilmä kolisee napaan
Soittokello on väljä.
Katsoitko kuitenkin sohvalla Rukajärven tie-leffaa?
Minulla on kylläkin alumiinirunkoinen kevyt cyclocrossi, painoa noin yhdeksän kiloa, hiilikuitutuisella etuhaarukalla. Kaikkialla muuaalla koliseekin ja natisee vaan ei hiilikuituinen etuhaarukka. Poljinkeskiön ,T47, kummatkin laakerit naksuu ja nitisee. Loppuunajettu ketju, vähän päälle 6000 kilometriä kolisee alaviistoputkeen töyssyissä ja niin edelleen. Onpa myös takakiakko ryhtynyt vimputtamaan lievästi, poljettu viimerihtauksen jälkeen lähes 10000 kilometriä.
Lupasinkin polkea elokuun aikana 20000 kilometriä täyteen tuolla cyclolla, jossa on 1x11 Sram Rival-vaihteistojärjestelmä, ja sanani aion pitää. Olen ankarasti kiihoittanut itseäni koko kesän ja nyt myös elokuussa alvariinsa yli satasen lenkkejä. Tavoitteesta uupuu enää 112- kilometriä joten eiköhän tuo tule ensi viikolla järjestettyä. Aikaa tuollaisen 20000 kilometrin saavuttamiseen tuolla polkupyörällä menee näin ollen kaksi vuotta ja seitsemän kuukautta. Lisäksi kun lasken mukaan tuolla toisella, graavelilla, polkemani kilometrit neljän vuoden aikana, olen polkenut tuolla ajanjaksolla, neljässä vuodessa 30812 kilometriä. Sanomattakin selvää että kumpikin polkupyörä on omin voimin poljettavia. Sillä kukapa sitä nyt sähköavusteisia.
Kokemus on osoittanut että polkupyöräkorjaamon kuljettaminen alvariinsa mukana on turhaa painon keräämistä. Koskaan ole edes kumi puhjennut, vaikka käytänkin sisäkumia, eikä myöskään pumpulle ole ollut tarvetta. Puhumattakaan että ketju olisi katkennut. Kuluneen kuukauden jälkeen panen cyclocrossin telakalle ja aloitan tarvittavat korjaustoimenpiteet.
Oma Tunturi 80 luvulta, ei yhtään rengasrikkoa. Vaihdoin joskus 2002 takarenkaan, kun kankaat näkyivät ja samantien myös sisurin, vaikkei tarvetta ollutkaan.
Pitämällä ruuvit kireällä ja ajamalla hitaasti , pyörä säilyttää käyttöarvonsa.
Allekirjoitan, muuten mutta en nopeuden osalta, sillä ei vauhti tapa eikä osia kuluta vaan huoltamattomuus. Nykyiset 32-milliä leveät Gatorskinit ovat kestäneet nyt yli 10000 kilometriä, ja vaikka noilla kenties vielä hetken ajelisikin vaihdan nyt muun huollon yhteydessä. Polkupyörä on kovaa ajoa ja runttaamista varten, ja sitä teenkin antaumuksella koko satakiloisen ruhoni voimalla. Josta on tosin sulanut kesän aikana jälleen kymmenen kiloa. Talvi taas mässäillään. Hyvä ketju kestää kyllä tuon kuusitonnia ennen suurta venymää kunhan pesee sen käyttöaikana kerran perusteellisesti mukaalukien myös vaihteiston voimansiirto.
Tuollaiset faktat kertovat, että et ole paljon Tunturillasi ajanut.
Kumin puhkeamista nyt ei vaan voi välttää. Täällähän jotkut kehuskelevat, että ihan alkuperäistä on kaikki ei ole tarvinnut mitään tehdä. No, olisi hauska kuulla, että montako kilometriä tulee ajettua kymmenessä vuodessa.
Noiden 70 ja 80 -luvun Tuntureiden osat kestää, mutta niissä ei ole vaihteita.
Intiassa näkee vastaavia kuljettamassa huikeita taakkoja.
1900 luvulla ei käytettykään Muc Offia eikä Rexin REX Raceday Spray -ketjuöljyä vaan rehellistä mineraalijäteöljyä, joka sai ketjun ja rattaat kestämään sekä suojasi niitä korroosiolta.
Jokainen tietää myös, että se voiteluaine kuuluu sinne niveliin, eli liikkuvien osien pintojen väliin, kitkaa poistamaan, eikä se kuulu ketjun pintaan.
Jos 80-luvun pyörä ei kolise, siinä on jotain vikaa ?
Hiiltynyt aironmään.
Koitin kepin eturenkaasee jäi huonosti kii kolisee ei saanu volttia aikaaes
Ehkä oli virheellisesti rasvannut nelikanttiakselin kampea asentaessa ja alkanut kolisemaan
Viittaus on sikäli väärä että komposiittirunkoisten poljinkeskiöissä ei käytetä nelikanttia sen painavuuden vuoksi.