Miten työnantaja suhtautuu, jos älykkyys on Mensa-tasoa?

Alimmaiseksi noilla on tapana päätyä hakemuspinossa.

Sanotaan nyt näin, että Mensalaiset eivät välttämättä ole kaikkein yhteistyökykyisempiä ihmisiä työpaikalla, varsinkaan ne, jotka tekevät jäsenyydestään työpaikalla numeron.

Jos kyse on työstä, jossa keskimääräistä nokkelammasta älystä on keskimääräistä enemmän hyötyä, voi asian mainita työhakemuksessa taikka CV:ssä työtä tukevien harrastusten joukossa.

Ainakaan asian liiallinen korostaminen ei anna hyvää kuvaa. Mutta kuten joku esitti, mensan jäsenyyden voi kertoa harrastuksissa.

Pakkoko sitä on kertoa. Se saatta lojahtaa omakehun puolelle,
jos työnantaja huomaakin, että käytäntö ei vastaa teoriaa,
Toisilla on peukalo keskellä kämmentä Mensasta huolimatta.

Ei mensalaisuus tarkoita sitä, että automaattiseti pärjää elämässä. Alimmillaan se tarkoittaa vain sitä, että on hyvä ratkomaan kuviotestejä, mikä on itseasiassa taito jota voi harjoitella. Moni mensalainen on tippunut maan pinnalle, kun on töissä oppinut jonkin asian muita hitaammin. Siksi kannattaakin olla vaiti mahdollisesta jäsenyydestään ja antaa tulosten puhua puolestaan.

Jos työnantajalla ei olisi "vakavia älyllisiä rajoitteita", niin sehän osaisi tehdä työnsä itse, mutta ei, vaan sitä varten tarvitaan meitä mensalaisia ja se kannattaa sille kertoa heti kättelyssä, niin tietää paikkansa.

Mensalainen vie ja työnantaja vikisee ja anelee, että mensalainen suostuisi jäämään roska-jobiin, vaikka mensalaisella on tietysti paljon mielenkiintoisempaankin tekemistä, kuten kuviotestien väsääminen työajalla. Työt näes tuli jo tehtyä!