Itsekukin palstalainen voi miettiä missämäärin itse on valkoisiin valhetteluihin syyllistynyt ja mitkä on olleet tiedostetut/tiedostamattomat motiivit?
https://www.is.fi/hyvaolo/art-2000009819680.html
-harmiseikirj-
https://www.is.fi/hyvaolo/art-2000009819680.html
-harmiseikirj-
Vastaukset 46
Vanhimmat
"Ei ole helppoa sanoa toiselle, että nyt valehtelet." - Pitää paikkansa.
Itse pitäydynkin mieluummin todessa, niin ei koskaan tarvitse muistella, mitä kenellekin on kertonut. - Tosin, täällä jotakin voi ja luonnollisesti pitääkin jättää kertomatta. 🙂
No niinpä minäkin vaikkakin olen jutun tekijän kanssa vähän eri mieltä siitä että pääseekö sillä paremmin elämässä eteenpäin mutta siitä huolimatta, vaikka elämä ei ole ehkä ihan niin antoisaa kuin valehtelijalla ja ehkä vähän vähemmän ystäviä mutta ne on sitten kaikki myös omaan suuntaan luotettavia.
-harmiseikirj-
Kyllä mä jonkun turvallisuuden vuoksi voisin valehdella, että saa pitää esimerkiksi henkensä. Mutten mä ruoan takia kyllä valehtele, kun voin sanoa ihan nätistikin ettei kyllä tämä ruoka ole minun makuun tai minun suun mukaista. Mutta koska syön sellaisen ruoan mitä en suorastaan oksenna maun takia, ei teetä tuskaa pistellä poskeensa ja kieltäytyä ottamast lisää.
Täytyy olla hemnetin pahaa, että jää syömättä. Yleensä sen tekee ruoka-aine, kun joku ruoka kuvoo.
Aina voi miettiä kohteliaankin tavan kertoa totuus.
Kyllä. Ruoka voi olla uusi makuelämys tai maistua erikoiselta. Ja toisen vaate voi olla vaikka persoonallinen.
Äidilläni oli tapana sanoa, että jos et voi toiselle mitään hyvää sanoa, niin parempi kun olet hiljaa.
Kuullut muuten tuon saman sanonnan mummoltani. 😄
Mä kyllä joko jätän sanomatta ja jos kysytään, niin sanon kyllä rehellisesti sitten, ettei ole aivan minun makuun, mutta kiitän kuitenkin kohteliaasti tarjottavista.
Kuitenkin sitä koittaa muotoilla sanansa niin, ettei loukkaisi toista. Pehmeemmin.
Tuttu on sanonta.🤗.
Sama homma mummilta ja äidiltä oon kuullu.😊.
Viisas mummo 👍
Narraako nosse usein?
Ei ole jäänyt kiinni muusta, kuin liioittelusta.
Hän onkin varmaan siksi aina hiljaa, kun ei ole mitään hyvää sanottavaa. 🤣
Tai sitten sitä on niin paljon ettei tiedä vaan mistä aloittaa.😊.
Krhmmm... 😇
Se on hankalaa tietää mistä aloittaa jos on niin paljon sanottavaa.😉🙂.
Oliskin noin. Ehee. 🤣
No mikä ettei se vois olla...ihan helposti vois.😉😄.
Ehkä sun kohdalla voiskin. 😄
No kiitos paljon!😊...mutta kyllä se suhunkin sopis.🙂.
Vaan mun kumppanini ei ole yhtään kehuja tyyppiä. 😅
Harmi...eihän kaikki juu ole välttämättä.🙂....mutta senpä takia sen onkin vaikea aloittaa kun on paljon sanottavaa.😊.
Ei ole joo. Tuntuu olevan vaikeaa edes keksiä mitään muuta kuin kritiikkiä. Toisilta nuo kritisoimiset sujuu luontevammin. 🤣
Niin ne kyllä joiltain tuntuu juu sujuvan.😄.
Toiset on syntyjään kai kriittisiä kriitikoita. Tai oppineet kotoaan aina vänkyttämään. 😄
Luonne joo ja kasvuympäristö ja ihmiset ketkä ovat olleet mallikuvina kasvaessa vaikuttavat.😊.
No mulla oli mustasukksinen vaimo joskus. Tuntui, että sanoinpa jotain rehellisesti tai valehtelin, niin sama pas.a lensi tuulettimeen...
Ensimmäinen luonnollinen reaktio oli jättää kertomatta sellaisia asioita, mistä kakkeli lensi...mutta sitten se lensi pidempään tai sitä tuli enemmän.
Lopuksi oli ihan sama...tai oikeastaan ei... sitten tulikin absoluuttisrehellisyys. Pokkana kaikki raakana tiskiin ja ensimmäisenä rauhallisesti ilmoitus, että haluan erota.
Srn jälkeen en oikrin erityosemmin ole nähnyt pienimmälläkään valehtelulla mitään positiivista merkitystä...ehkä sanomatta jättämisellä sellaisille tyypeille, jotka eivät ole mun elämään vaikuttavia...ei kaikkien tartte minusta tietää kaikkea...😁
Jännä juttu, mulla mustasukkainen puoliso tuotti tyystin päinvastaisen reaktion. Aluksi olin hyvin avoin ja kaikki oli avoinna nähtävillä tutkittavilla, mutta mitä enemmän hän epäili, sitä enemmän minä sulkeuduin ja jätin sanomatta. En tosin valehdellut, vaan sanoin, etten ole tehnyt mitään väärää (joka oli totta) ja että asia ei hänelle kuulu.
Joo, siis alussa mäkin vielä selittelin kaikkea rautalangan kanssa, mutta väsyin siihen....
Mutta ehkä pahinta kaikessa oli se, että valehtelin itselleni, että kyllä tämä vielä muuttuu paremmaksi.
En valehtele tarkoituksellisesti, sillä se kalvaisi minua pitäen öisin hereillä. Olen hyvin läpinäkyvä ainakin sellaisille ihmisille, jotka osaavat tulkita toisia eli jäisin joka tapauksessa heti kiinni ja kaiken päälle olen laiska eli jos valehtelisin, niin olisi kauhea työ muistaa, mitä kaikkea sitä on tullutkaan suustaan päästettyä.
Saatan kuitenkin kaunistella jotain asiaa tai jättää kertomatta, jos katson, että totuuden kertomalla aiheuttaisin liikaa pahaa tai että se loukkaisi turhaan jotakuta. En siis voi sanoa, ettenkö koskaan syyllistyisi minkäänlaiseen valehteluun.
Syvälle piilotettu herrasmies tulee aina joskus esiin. Pahoittelen etten pysty loukkaamaan kaikkia aina tasapuolisesti, toivottavasti en toimi tietämättäni rasistisesti ja syrjivästi 🤔 tai jätä kasvejani kastematta...no viimeiselle kävi niin että ensin jälkikasvu meni hukuttamaan sen ja sitten kuivatin sen piloille, no happy end.
Tuosta voisi hypätäkin sitten thai hierontaan, mutta jätän väliin tällä kertaa 🙂.
Voinko jotenkin jollain muulla tavalla harhauttaa ketjun alkuperäisestä aiheestaan?
Toivomuksia?
pitkä tiedonsiirto käynnissä, pitää siirtää toiselta tietokoneelta toiselle routerin kautta dataa, ensin heti tuli IP address conflict, kun eri tietokoneet eri johdot eri paikoissa ristiin, korjaa tuo automaattisesti kun huomaa.
Mutta arvoin palstalaisille tietokoneella uusia nimiä jotka siiskin tietokone muodostaa nimimerkeistä:
Gari
Yodis
Erkoju
Sanel
Sa-ri-ta
Mies-dom-ta
Pass-dis
Prin-prin
Sa-ri-ta
Ko-si
Dis-prin
Dis-ta-norp
liittyy erääseen projektiini tuollainen juttu... joskus tulee hyviä nimi kuten Yogis ihan hyvä.
Aika vähän tai itseasiassa todella vähän. Kyllä mä voin esim. sanoa, jos jokin ruoka nyt ei ihan minun makuuni ole. Ei mun ole tarpeen sitä haukkua, vaikka en pitäisikään, mutta voin silti sanoa, että ei ole mun juttuni. Valtaosa tuollaisista asioista on noin, ei mun tarvitse haukkua, mutta ei myöskään esittää mitään ja toivon (ja myös koen) että mun läheiseni pystyvät samaan.
Paljon enemmän kuin valkoisia valheita, jätän joskus asioita sanomatta, ellei niitä erikseen kysytä. Joskus jätän sanomatta tarkoituksella, mutta paljon useammin siksi, että en aidosti koe asialla olevan mitään väliä, eikä sillä olisi minulle väliä, jos tilanne olisi toisin päin.
Minä en valehtele mutta olen huomannut valehtelen silloin kun en tiennyt toisen sanomaa valheeksi tai olen ymmärtänyt tilanteen väärin tai kun luulen olevani oikeassa tai kun olen ymmärtänyt väärin.
Näistä sitten joutunut vältteleenkin
Oon sitten sanonutkin asioita väärin kun olen ajatuksissa ollut.
Mutta tahallista valehtelua en siedä, eli tietoista valehtelua. sitä oppii monia asioita kun on parisuhteessa vuosia.
Rehellisesti sanottuna valehtelen lähes päivittäin.
joo nappia painamalla tietokone muodostaa aina uusia nimiä... aina erilaisia:
Ran-ro-la
Na-mik-sa
Ri-es-prin
Ga-ran-cit
Si-mies
Ta-ju-es
Nel-ta
Mus-cit-ta
Dom-na
Pa-by-ro
Ta-yo
Na-ko-na
Yhdisteltyjä toisten nimimerkkejä.
1. Osatotuuden kertominen toimii paremmin kuin valehtelu
2. Ei kannata kertoa valhetta johon ei itse voi samaistua, jopa pitää sitä totena
Ja kaikki muu on amatöörien sählmäämistä.
jäi katsomatta Suomen Selviytyjät uusin jakso, nooh tulee uusintana, tosiaan niin miten tulenteko-ongelmia, heittää jotain kalium-alalimetallia veteen heh, räjähtävää tulta.
Niin todellakikn kertomatta jättäminen on yhtä kuin valhe.
tietokone on keksinyt disselekin omia uusia lempinimiä kuin vaikka.. Citrodisse, kuin supersankari.
Ei tässä mitään , ollaan sujut ollaan sujut
Ei olla tyhmiä kuin yliopizrojwn peofwaaoeir.
Valehtelu on ihmisellä hyvin yleistä, ja sitä tehdään kaiken aikaa monessa tarkoituksessa. Se voi olla itsekästä oman edun tavoittelua tai itsesuojelua ja kaikkea siltä väliltä. Tai sillä voidaan kohteliaasti pitää yllä ihmissuhteita, ja hoitaa esimerkiksi työpaikan ilmapiiriä.
Hyvä periaate on valehdella mahdollisimman vähän. Tiukemmissa tilanteissa kannattaa olla kertomatta, salata, näytellä. Jos on pakko valehdella, kannattaa itse uskoa valheeseen, muuten ei onnistu.
Itse olen lahjakas vanuamaan toisten valheet, valkoiset tai susimustatkin. Harvemmin pyydän selityksiä/oikaisuja, koska ihmisasiantuntijana keksin ne helposti itse.
- Sheena
Minulla ei ole tapana valehdella. Sanon aina asiat niin kuin tunnen ja koen ne.