Olen alan koulutettu aikana, kun kaikki oli vielä toisinpäin.
Kärsin valtavasti tämän päivän psykologiaopetuksesta, jonka pääpaino ei enää ole ihmisten auttaminen, vaan kaupallisuuteen perustuva kyky manipuloida ja tuottaa ihmistuntemuksella hyötyä siihen.
Vanhoja oppeja ja asiantuntijoiden tutkimuksia ja oppikirjoja on suorastaan vääristelty.
Termin 'stigmatisoituminen' ja sen uusi määrittely.
Aikaisemmin se oli henkilön kokemus syyllisyydestään kaikkeen mahdolliseen, jolloin hän peilasi ulkoiset tapahtumat itseensä ylisyyllistävänä.
Nyt se onkin jokin syy hänessän- leima - jolla häntä syyllistetään, eikä hänen oma kokemus itsestään.
Näin stigmatisoitumisestakin tehtiin kokijallee syy syyllistyä - olethan sinä leimattu ihminen.
Kärsin valtavasti tämän päivän psykologiaopetuksesta, jonka pääpaino ei enää ole ihmisten auttaminen, vaan kaupallisuuteen perustuva kyky manipuloida ja tuottaa ihmistuntemuksella hyötyä siihen.
Vanhoja oppeja ja asiantuntijoiden tutkimuksia ja oppikirjoja on suorastaan vääristelty.
Termin 'stigmatisoituminen' ja sen uusi määrittely.
Aikaisemmin se oli henkilön kokemus syyllisyydestään kaikkeen mahdolliseen, jolloin hän peilasi ulkoiset tapahtumat itseensä ylisyyllistävänä.
Nyt se onkin jokin syy hänessän- leima - jolla häntä syyllistetään, eikä hänen oma kokemus itsestään.
Näin stigmatisoitumisestakin tehtiin kokijallee syy syyllistyä - olethan sinä leimattu ihminen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Eli omana, henkisenä kokemuksena stigmatisoituminen syntyi aikaisemman psykologian mukaan siitä, kun toistuvasti yritit ja yritit ja kerta toisensa jälkeen epäonnistuit, jolloin tuli lamaantuminen 'ei tästä kuitenkaan mitään tule' tai vihan hallintavaikeus, kun palikat eivät pysy kasassa.
Psykologisin keinoin autettiin tarkastelemaan sosiaaliset epäonnistumistilanteet ja saamaan henkilölle onnistumisen kokemuksia käytöksen muutoksen kautta tilanteiden hallintaan.
Entä nyt, kun se onkin leima hänessä itsessään, johon vain ympäristö reagoi, eikä hän itse voi tehdä mitään?!
Onko uuden psykologian tarkoituskin tuhota ihmisten avuntarve ja selviämisen kyky?!
Luin lehdestä, kun alakoulun opettaja kertoi, että hänen luokassaan on hyviä lapsia ja pahoja lapsia!
Mikä on 'paha lapsi' koulun näkövinkkelistä?!
Kyseessä on huonosti käyttäytyvä, jolloin aikaisemmin ohjattiin oikeaan käyttäytymiseen. Ei ollut hyviä lapsia ja pahoja lapsia, vaan oli hyvin käyttäytyviä ja huonosti käyttäytyviä.
Tutkin, että miten tämä on mahdollista ja löysin Kohlbergin moraaliteoriasta - olin säästänyt oppikirjan - uuteen yliopisto-opetukseen muutettuna termit 'oikea ja väärä' termeiksi 'hyvä ja paha'.
Eihän pahoille lapsille voi mitään tehdä, hehän ovat vain pahoja. Mikä tuomio penelle ihmisen alulle!
Termit hyvä ja paha ovat kaiken lisäksi filosofiaan kuuluvia, eivätkä psykologiaan.
Näin meitä ja opettajiamme muokataan jopa psykologiaopetuksin aivan tarkoituksella ja tietoa väärentäen.
Missähän tämän sylttytehdas on?