Selailin T. Tabermannin runoja. En voi sanoa kuin huh, miten voimallisia sanoja. Huh huh, taisi hujahtaa tunteisiin…. Alla maistiaisia.
Oletko kohdannut sanoja, jotka on koskettaneet sinua voimallisesti tunteen tasolla runoissa, teatterissa, laulujen sanoissa tai kirjoissa? Mitä?
Kun kärsin ja kaipasin
ja tahdoin rakastaa
en tiennyt vielä
miten kärsii ja kaipaa se
joka tahtomattaan rakastaa
Jokainen
joka on pidellyt
aaltojen silittämää
kiveä kädessään
tietää
että jatkuvilla hyväilyillä
on ihmeitä tekevä voima
Tulla lähelle
vaatii sinulta voimaa,
paljon
väkevää voimaa
Olla lähellä
vaatii sinulta rohkeutta,
paljon
paljasta rohkeutta
Päästää lähelle,
sisälle,
vaatii sinulta
vain
uskoa toiseen ihmiseen
- Tommy Tabermann
Oletko kohdannut sanoja, jotka on koskettaneet sinua voimallisesti tunteen tasolla runoissa, teatterissa, laulujen sanoissa tai kirjoissa? Mitä?
Kun kärsin ja kaipasin
ja tahdoin rakastaa
en tiennyt vielä
miten kärsii ja kaipaa se
joka tahtomattaan rakastaa
Jokainen
joka on pidellyt
aaltojen silittämää
kiveä kädessään
tietää
että jatkuvilla hyväilyillä
on ihmeitä tekevä voima
Tulla lähelle
vaatii sinulta voimaa,
paljon
väkevää voimaa
Olla lähellä
vaatii sinulta rohkeutta,
paljon
paljasta rohkeutta
Päästää lähelle,
sisälle,
vaatii sinulta
vain
uskoa toiseen ihmiseen
- Tommy Tabermann
Vastaukset 38
Vanhimmat
No onhan sanoilla merkitystä.
Joskus joku sanoi jossain, että on ratkaisevaa oletko kusella, vai kusessa. :oD
Mutta en mä liioin keskity liikaa tulkitsemaan runoja tai laulujen sanoituksia...niistä saa abstraktina aina sen kyseisen hetken tunteen läpi, mutta ei muuta. Mutta toki muut saa nauttia siitä, minusta vaan se ei sovi mulle. :o)
Harvemmin minäkään alan runoa, sanoituksia, kirjaa tai tatteriesitystä tulkitsemaan. Taide joko kolahtaa tai herkistää, tai sitten ei. Ja silloin kun se onnistuu pääsemään ihon alle, koen taiteen yleensä merkitykselliseksi (ilman analysointia).
No pidänkin enemmän ulkolaisesta musiikista pääosin, kun en liikaa keskity sanoihin... Itse musa on jees. :o)
Musiikkini voi käydä tunteisiin, mutta usein sen takia, että musikki liittyy johonkin muistoon tai sitten sanat tekee sen sävelen kanssa yhdessä.
😍😋😍😋😍😋😍😋😍
🍑 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#18046921l
🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞💋💋💋💋💋🔞
Kyllä sanat ovat aina koskettaneet. Varmaan se alkoi kun kuuli keittiön radiosta Dingoa ja Hectoria ja pysähtyi kuuntemaan että tässähän on kerronta aikamoista. Sitten monien vaiheiden jälkeen alkoi kiinnostaa vanha Kiinalainen luontorunous. Kirjallisuudesta tulee mieleen Veikko Huovinen joka osasi laittaa sanat melkoisen mehevään muotoon ja Pentti Linkola oli myös kirjoittajana suuri mestari. Ihan sellainen pelkkä ihmisten tunteiden käsittely ei niin minua kosketa vaan kyllä siinä täytyy olla jokin muukin näkökulma mukana.
Samaa mieltä, että kirjoissa pitää olla muukin näkökulma kuin vain tunne. Hyvä kirja silti saa ajattelemaan tai tuntemaan, ehkä.
Minusta myös runoissa. En saa mitään otetta vaikka Tabermannin ihmiskeskeisistä runoista mutta heti jos sattumanvaraisesti googletan jonkin itämaisen runon niin johan kolahtaa kuin metrinen bambu.
Tulviessaan kylmä virta kasvaa leveyttä,
harmaanvihreä syyssade tekee kaiken hämäräksi.
Kysyt, missä Zhongnan-vuoret ovat
mielessäni tiedän, että ne kohoavat pilvien takana.
Ei hullumpi runo tuokaan.
Se mikä kolahtaa on henkilökohtaista, persoonasta riippuvaa ja ehkä kasvatus asiakin (?). Olen hieman enemmän tunneihminen kuin tosiasiallinen järki-ihminen ja ehkä siksi juuri Tabermann puhuttelee minua.
Tabermannin runot selväsanaisia. Itämaiset runot on verhottu arvoituksellisuuteen.
Minäkin pidän arvoituksellisista, joita jää miettimään. Tunsin syyssateiden ja hämärän lasketuvan yhä pimeämmäksi tiiviydeksi ja kylmyyden laajentuvan laajentumistaan. Vuorwt on kuin tieto siitä, miltä sama näyttää joku toinen päivä ja sama runo voi näyttää toiselta joku päivä.
Voimalliset sanat. Voima ei kumpuu sanoista, ei välttämättä niiden asettelusta, edes tunteesta niiden takana.
Luultavasti se niiden voimakkuus on omissa ajatuksissa. Mikä minkäkin hetken taajuutta resonoi, voimakkuuden säätelee oma, juuri senhetkinen ajatuksenjuoksu.
Se voima on tulkitsijassa.
Onpa viisaita sanoja! En tulkitse itse runoja miettimällä
Esim. mitä taiteilija on halunnut sanoa, vaan tulkitsen taiteen tuntemalla runon, musiikin, kuvataiteen tai teatterin juuri omien ajatusten ja tuntemusten kautta. Hyvä taide koskettaa.
Sama se on tässäkin. Sanat kuulostaa viisailta, koska osuu sun ajatuksien kans yksiin. Ei se sanojasta välttämättä kerro mitään.
Mahtaako olla nimenomainen ilmiö (tulkinta) kyseessä, kaiken taiteen kohdalla. Jokainen tulkitsee omista lähtökohdistaan. Hakee lohtua, hyvää oloa, kenties selitystä. Ehkäpä just siitä syystä niin erilaiset persoonat voi löytää samasta näytännöstä tuntemuksia omasta elämästään. Tuttuja asioita, vaikkakin eri yhteyksistä.
En itse välitä, enkä nyt huomannut tuossa mitään ihmeellistä.
Sinä et olekaan mikään ruudinkeksijä.
Rosen ukko
Jos sinä sitten jatkat mielistellä tuota Citrinella.
Ehkä näissä olisi kuitenkin mielipide kysymys rakkaani.
Niin juu rakkaani minäkin runoilen vähän toisella tavalla. https://keskustelu.suomi24.fi/t/18037304/haluan-miehestani-joka
Ainakin ne ovat minun suustani ja ajatuksistani. Kyseessä on mielipide ero. Jotkut suuret runoilijat vain keksi muutaman sanan joka hokivat vain toistaen samaa matraa kuin palvoen kaikki hän sanoo on kaunista niin arvokasta ja taiteellista vaikka sanat olivat jono sanoja mutta hänen nimensä oli pyhä, ei muuta. Ethän sinä ole kuin muiden nuoleskelija ja minun pilkkaaja.
Toivon vaan jatkossa ”rakas” pysyt vain minusta erossa.
Tommy Tabermannilla on paljonkin puhuttelevia runoja.
"Rakkaus,
Kävellä paljain jaloin
terälehtiä ja murskattua lasia
olla kaiken aikaa verillä ja suudelmilla."
Edith Södergran:
"Sataa, sataa ylleni tulvimalla.
---
Niin vähäistä en särje vielä sydäntäni.
Puhaltakoot vastoinkäymiset ympärilläni
niinkuin kylmät viimat.
Olen itse myötäkäyminen. Otsallani on
kirjoitettuna:
aurinko ei voi itkeä hetkeäkään.
Se joka tahtoo tappaa auringon, ojentakoon
aseensa, hän näkee väkevämpänsä."
Jörg Zink:
"Mitä sinulle toivon?
En sitä, että
olisit kaunein puu
tämän maan päällä.
En sitä, että
aina, vuodesta vuoteen
kaikilla oksillasi
loistaisi kukkia.
Vaan että joskus
johonkin oksaan
puhkeaisi kukka,
että joskus syntyisi
jotain kaunista,
että rakkauden sana
joskus tavoittaisi
jonkun sydämen,
sitä sinulle toivon."
Laulujen sanoissa on vieläkin enemmän minua koskettaneita sanoituksia. Irinan Pokka, Laura Närhen Mä annan sut pois, Topi Sorsakosken Haavekuva sekä Olet kaikki ulkomaisista biiseistä puhumattakaan.. 😄
Edith Södergran on yksi lempirunoilijoistani. Ihania runoja nuo muutkin.
Olipa kauniita runoja! Kiitos! Muistaakseni olen ennenkin huomannut, että sinulta löytyy silmää taiteelle ja samalla sivistystä. Arvostan.
Sanoilla on merkillistä voimaa. Niillä voi tehdä, melkein mitä vaan. Veli on runoilija, ja lähellä niitä löytyy muitakin. Itse olen lähinnä hölmö, huono runoilija, mutta jokainen omalla tyylillään...
Musta olisi tärkeämpää, että ihmiset ilmaisisivat itseään, oli lahjoja, tai ei, varsinkaan muiden mielestä. Sellaisia runoja, jotka koskettavat monia, on niin paljon. Olisi mahtavaa nähdä lisää niitä, jotka avautuvat harvoille.
Tabermann on jees. 👍
Itsekin joskus innostun vähän runoilemaan, mutten ole erityisen hyvä. Muotoilen kuitenkin tunteitani sanoiksi.
Lukeeko nosse sulle tabermnneja ääneen?
Ei hän lue mulle mitään ääneen. Eikä runojakaan enää heru. Huomentakaan ei automaattisesti. Olen jo itsestäänselvyys, ikään kuin huonekalu. 😆
Omat runot on hienoja (en ole koskaan osannut itse kirjoittaa runoja). Ei maallikon tarvitse olla Runeberg tai Tabermann ja silti on hienoa, jos osaa sanoittaa tunteitaan.
En minäkään osaa kirjoittaa, mutta osaan antaa sanojen vain tulvia paperille.
Katso Esan sivut: https://esasaarinen.com/
Filosofi.
Joo, tiedän. Olen joskus jonkun kyseisen filosofin luennolle osallistunut opinnoissa.
Koskettavia laulujen sanoituksia on hurjan paljon, harvemmin tulee runoja luettua. Pidän sanoituksissa melankoliasta ja vaikeista asioista, kuten kuoleman käsittelystä. Esimerkkinä Arto Sotavallan Päivät kuin unta. Se jatkaa itkettää vuosikymmestä toiseen, erinomainen biisi. Kuten myös Yön Joutsenlaulu, arvostan 💓.
- Sheena
Siinä on se Tmies, jota täällä paljon huudellaan?
Tabermann ei kyllä eläessään suuremmin kiehtonut miehenä. Asuin jonkin aikaa aika lähellä kyseistä runoilijaa, ja olen nähnyt hänet useammin livenä, Myös lähipiirissäni oli kaksi ihmistä, jotka olivat kohtuullisen lähellä itse taiteilijaa.
Taitaa kaipausviestit olla enemmänkin ikävän kuin sinkkujen heiniä? Jos Teen arvoitus kiusaa mieltäsi, pitänee sinun kysellä sillä puolella ovatko Tabermannia vailla. 🤣 Itselläni ei ole tapana kirjaimilla kaivata. Olisi liian geneeristä omaan makuuni.
On niissä voimaa kun niillä on jotain sanottavaa.
Kun sanottava sanat kumpuaa sanottavan lähteestä.
Kun sanottavat sanat on se lähde.
Muuten ne on vaan onttoja,
Sanoja vailla merkitystä
Vailla lähdettä
Parhaimmillaankin kauniita valheita...
Roll the Dice
if you’re going to try, go all the
way.
otherwise, don’t even start.
if you’re going to try, go all the
way. this could mean losing girlfriends,
wives, relatives, jobs and
maybe your mind.
go all the way.
it could mean not eating for 3 or
4 days.
it could mean freezing on a
park bench.
it could mean jail,
it could mean derision,
mockery,
isolation.
isolation is the gift,
all the others are a test of your
endurance, of
how much you really want to
do it.
and you’ll do it
despite rejection and the
worst odds
and it will be better than
anything else
you can imagine.
if you’re going to try,
go all the way.
there is no other feeling like
that.
you will be alone with the
gods
and the nights will flame with
fire.
do it, do it, do it.
do it.
all the way
all the way.
you will ride life straight to
perfect laughter,
it’s the only good fight
there is.
– Charles Bukowski
Tämä Sibeliuksen jääkärimarssi on aika voimakas, ja herättää patrioottisia tunteita, siinä on aika voimakas sanoitus.
https://m.youtube.com/watch?v=SHMqMWhZJdw
Taberman runot ok. Siskonsa också.