Vegaanisuus ja geenieditointi?

Yleensä geenieditoinnin vastustajat eivät tiedä miten nykyaikainen "perinteinen" kasvinjalostus tapahtuu. Tärkein menetelmä on ns. mutaatiojalostus, jossa radioaktiivisella säteilyllä tms menetelmällä aiheutetaan jalostettavan kasvin siemeniin suuri määrä satunnaisia mutaatioita. Säteilyannos on niin suuri, että noin puolet siemenistä "kuolee" ja menettää itämiskykynsä. Mutta niissä jotka itävät on paljon uusia mutaatioita, joista jotkut sattuvat olemaan hyödyllisiä ja nämä siemenet otetaan käyttöön sellaisenaan tai ne risteytetään olemassaolevien lajikkeiden kanssa.

Suurin osa maailman vehnä-, ohra- ja riisisadosta on mutanttilajikkeista. Myös mutaatiojalostuksella tuotetut puuvilla-, auringonkukka- ja greippilajikkeet ovat taloudellisesti hyvin merkittäviä. Jokainen meistä on syönyt näin tuotettuja kasvilajikkeita. Niitä käytetään myös luomutuotannossa.

Mitä muuta kuin taikauskoa on se, että kun säteilyttämällä aiheutamme yleensä useita satunnaisia mutaatioita tuntemattomiin kohtiin kasvin perimää, niin se on turvallista, mutta tiedetyn muutoksen editointi yhteen tiedettyyn paikkaan kasvin perimässä on suuri riski?

Esimerkiksi vehnässä esiintyy kasvitauti härmäsieni, jota torjutaan myrkyllä. Luonnonvaraisessa ja useimmissa jalostetuissa ohralajikkeissa on geeni, jonka ansiosta ohra on tälle taudille immuni. Vaihtoehto myrkyille olisi, että yksi ja tiedetty geeni vehnässä (ns. MLO-geeni), muutetaan muotoon joka esiintyy jo villiohrassa, mutta hysteerikkojen mielestä koska tiedetään mitä tehdään, niin se on jotenkin vaarallista ja EU on moisen kauheuden kieltänyt. Jos sama muutos saataisiin aikaan voimakkaalla radioaktiivisella säteilyllä lukuisien muiden täysin tuntemattomien mutaatioiden ohella, niin ongelmaa ei olisi eikä "perimää olisi sorkittu" ja lajiketta voisi viljellä EU:ssa ilman sen kummempia lupamenettelyjä. Sama koskee perunaruttoa. Kestäviä lajikkeita voitaisiin tehdä geenieditoinnilla, mutta myrkkyjen kylväminen peltoon on geenieditoinnin vastustajien mielestä turvallisempi ja parempi ratkaisu.

"ai jos härkäpapua geenieditoitaisiin vatsaystävällisemmäksi (pavuthan eivät sovi kaikille) ja ihmisen kannalta paremman proteiinikoostumuksen omaavaksi,"

Vatsaystävälliseksi pavut ja herneet saa idättämöllä ne.
Samalla aminohappokoostumuskin muuttuu edullisemmaksi.

"Geenieditointi on fehokkain ja maailmalla laajasti käytetty jalostusmenetelmä, "

Tehokkuutta ja tarkkuutta on ylistettu 1990-luvun alusta lähtien ja luvattu yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista.
Mutta tulokset ovat olleet erittäin laihoja.

Nyt samoja lupauksia annetaan taasen 30 vuoden jälkeen.