Schrödingerin yhtälöstä seuraa, että kohteen mittaaminen muuttaa kohteen funktiota.
On vaikeaa ymmärtää, mitä tarkoittaa, kun kohteen mittaamisesta ja ei-mittaamisesta käytetään sanoja kuten katsoa ja ei-katsoa.
Einsteinin klassinen suhteellisuusteoria ennustaa partikkelin paikan tarkasti ja kvanttiteorian mukaan partikkeli paikantuu aaltofunktiona.
Kuitenkin tarpeeksi pitkä mittausaika paikantaa partikkelin lopulta aina aaltofunktiona eli kvanttiteorian matemaattinen yhtälö toteutuu.
On vaikeaa ymmärtää, mitä tarkoittaa, kun kohteen mittaamisesta ja ei-mittaamisesta käytetään sanoja kuten katsoa ja ei-katsoa.
Einsteinin klassinen suhteellisuusteoria ennustaa partikkelin paikan tarkasti ja kvanttiteorian mukaan partikkeli paikantuu aaltofunktiona.
Kuitenkin tarpeeksi pitkä mittausaika paikantaa partikkelin lopulta aina aaltofunktiona eli kvanttiteorian matemaattinen yhtälö toteutuu.
Vastaukset 3
Vanhimmat
"On vaikeaa ymmärtää, mitä tarkoittaa, kun kohteen mittaamisesta ja ei-mittaamisesta käytetään sanoja kuten katsoa ja ei-katsoa."
On vaikea ymmärtää kun ei ole tuommoista vielä tullut eteen.
Halusit kuitenkin kommentoida vai oletko ap kysyjä
Toinen tapa mieltää asia taitaa olla se että jos käytetty mittatikku on pienin mittatikku mikä maailmasta löytyy ja mitattava kohde on saman kokoinen - se on aika turha mittatikku, koska sillä pystyy mittaamaan vain sen oliko ko. paikassa hiukkasta vaiko ei? Joskus yritin mieltää tätä biljardipallojen avulla: Valkoista palloa lyödään ja jos se osuu johonkin, se siroaa toiseen suuntaan. Valitettavasti se pallo, johon osuttiin ei enää sijaitse ko. paikassa koska se on samaa kokoluokkaa ja lähtee kanssa liikkeelle. Energia vaihtaa omistajaa ja tästä energiamäärästä riippuu mikä on lopputulos: Ratataso vaihtuu, vauhti lisääntyy tai kappale vaikka halkeaa.