Onnistuuko platoninen ystävyys miehen ja naisen välillä? Siis miehen näkökulmasta katsottuna, herääkö teillä aina automaattisesti metsästäjän vaistot?
Hyvä tuttavani suuteli minua yllättäen autossa suulle ja tunnusti minulle muutaman päivän päästä, että hänellä herää automaattisesti metsästäjän vaistot ollessaan tekemisissä naisen kanssa. Eli olenko minä nyt tämä "saalis"?
Emme kumpikaan oikein tiedä, kuinka suhtautua tähän tilanteeseen. On tietysti hyvä, että hän on rehellinen, mutta toisaalta olen hämilläni. Olemme nimittäin molemmat varattuja...
Olemmeko me aina "saaliita" teille miehille? Mitä vaihtoehtoja tässä nyt on - sänkyyn tai välit poikki, vai?
Entä jos joku nainen ei ole viehättävä, ettekö halua sitten olla ollenkaan tekemisissä hänen kanssaan, jos platoninen suhde ei onnistu?
Hyvä tuttavani suuteli minua yllättäen autossa suulle ja tunnusti minulle muutaman päivän päästä, että hänellä herää automaattisesti metsästäjän vaistot ollessaan tekemisissä naisen kanssa. Eli olenko minä nyt tämä "saalis"?
Emme kumpikaan oikein tiedä, kuinka suhtautua tähän tilanteeseen. On tietysti hyvä, että hän on rehellinen, mutta toisaalta olen hämilläni. Olemme nimittäin molemmat varattuja...
Olemmeko me aina "saaliita" teille miehille? Mitä vaihtoehtoja tässä nyt on - sänkyyn tai välit poikki, vai?
Entä jos joku nainen ei ole viehättävä, ettekö halua sitten olla ollenkaan tekemisissä hänen kanssaan, jos platoninen suhde ei onnistu?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ei mene ainakaan minulla näin. Minulla on paljon hyviä naispuolisia kavereita, eikä tulisi mieleenkään 'metsästää' heitä. Toki jos tapaa naisen johon tuntee niin fyysistä kuin henkistäkin vetoa niin vaikea on olla vain kaveri.
pääsen tästä sopasta?
Kyllä minäkin tunnen fyysistä vetoa häntä kohtaan, olen aina tuntenut. Tosin en ole koskaan sanonut sitä hänelle. Mutta koska tilanne on mikä se on, voisin hyvin olla edelleenkin vain "kaveri" hänelle. Ei se olisi minusta vaikeaa.
Tuttavani on hyvin järkevä ihminen, hän on esim. joskus muussa yhteydessä kertonut minulle, ettei ole koskaan pettänyt vaimoaan.
Kaatuuko tämä ystävyys tähän? Nyt hän jotenkin välttelee minua, ottaa kyllä edellenkin yhteyttä ja kyselee kuulumisia, mutta on jotenkin niin väkinäinen...
äläs nyt. mulla monta hyvää naispuolista kaveria ja en ikinä voisi kuvitella panevani heitä. Sellainen kaverisuhde onnistuu vallanmainiosti ja on erittäin antoisa. Onhan mulla joskus tuollainen asia käynyt mielessä kännipäissäni, mutta jos asia tärkeä sinulle ei sitä riskeerata tyhmillä keskenään panemisella. Kavereitahan tarvitsee aina, eikä se ole kiinni ulkönäköisistä seikoista tai seurusteeko molemmat.
Mä panisin ystävyyden tauolle siksi kunnes tunteet ja ajatukset on tasaantunu. Ei se suulle pussailu tartte olla mikään uhka ystävyydelle, mutta olishan se hyvä käsitellä selväx. Mutta vasta sitten ku ollaan "viilennytty".
Pelisäännöt ne olla pitää ystävyydessäkin, muutenhan tässä naitas kaikkia ristiin eikä ystävyydellä ja rakkausuhteella olis mitään eroo.