Tulisiko sinun elämästäsi

Aika lyhyt.

Tulisi. Mutten kirjoita sellaista. Rakastan ja kunnioitan naisia elämässäni liikaa, jotta kertoisin heistä kaiken.

Ei ainakaan tylsä :D

Kaikki asiat ei sovellu herkimmille. :(

Mutta toivoisin sen päättyvän onnellisesti. <3

Tosi monimutkainen. Vaatisi kirjoittajalta valtavasti taitoa kuvata ao. sielunelämää.

Kanteen tulis nätti kuva, ruusu tai perhonen

Kirjoitan omat muistelmat varmaan jossain vaiheessa, mutta kun miettii niin kuka niitä lukisi? Ei kukaan, koska mä en aio lisääntyä. Eli ainoastaan ehkä omia lapsia ajatellen olisi järkevää kirjoittaa omaelämäkerta, ei sellainen varmaan muita hirveämmin kiinnosta.

Tulisi varmaan aika tylsä opus, voisi toimia ainoastaan oppikirjana siitä kannattaako noudattaa kiltteyttä & kunnollisuutta elämässä.

-harmiseikirj-

Olen kirjoitellut päiväkirjoja jo vuosien ajan.
Harvinaisen tylsää luettavaa, nuoruus on muistoissa makeampi.

Kerran eräs ystäväni sanoi minulle, että elämästäni voisi tehdä elokuvan. En niin tiedä tuosta, mutta onhan sitä monenlaista tullut koettua. Varmaan siitä jonkun läpyskän saisi tehtyä.

Monipuolista mielenkiintoista joskin sillä tavalla tavallista ettei mitään isoa draamaa. Ei siitä myyvää kirjaa saisi, mutta sen verran on energiaa että kahden edestä olisi asiaa.

Olen kirjoittanutkin, mutten ole uskaltanut vielä lähettää minnekään.

Kyllä, ainakin kolme tositapahtumiin perustuvaa hyvää kirjaa saisi elämänpolultani. Ollut tapahtumarikas, hieman erilainen -eikä se helpoin elämä. Nuo aikeissa joskus kirjoittaa ehkä kaikki. Ensimmäinen aloitettu.

Aiheet liittyvät selvänäköön, erittäin vakavaan lapsuusajan traumaan osin välillisesti, esimerkiksi kyvyttömyydestä muistaa tiettyjä asioita tai tunnistaa ihmisiä.. tuosta saisi hyvin erilaisen ja ainakin omasta mielestä hyvän kirjan tehtyä taitavalla juonirakenteella.
Yksi muihin matkan varrella tapahtuneisiin lähes uskomattomiin, useisiin tapahtumiin joita en tarkemmin avaa. Tuohon kirjaan tulisi huumoriakin kannesta kanteen.

Mjaa

Kummallista kyllä, muhun ei oikein putoa proosa, mutta sitäkin paremmin elämänkerrat. Olen lukenut prox 14000 elämänkertaa, enkä ole lähelläkään kyllästymispistettä.

Mutta kun avaan kaunokirjallisen teoksen, niin heti dippaa (Siis nukahdan). On aivan käsittämätöntä se ettei kukaan kirjallisuuden historiassa ole kyennyt kirjoittamaan sellaista teosta, etten jo kansia kierrellessäni haukottelisi.

Kannattaako mennä lääkäriin?

(hihitystä)

Juu.. mun elämästä saisi hyvän vitsikirjan.. tai elämäntaito-oppaan.. "Näin elät elämäsi vituix".
Tai lastenkirjan " Maasta se pienikin ponnistaa".

Eiku oikeesti..

No enpä kyllä tiedä... Saisihan tästä jonkinlaisen läpyskän aikaiseksi, ainakin jos valitaan aikajänteeksi vaikkapa ikävuodet 10-30v. Se olisi semmonen tyypillinen nuorisotarina, lakoninen ja omituinen yhdistelmäversio Vaahteranmäen Eemeli -sarjaa ja Huckleberry Finn-, Juokse, poika, juokse- ja Juoppohullun päiväkirja -teoksista. Varmasti todella himmeä opus, jonka arvo yhteiskunnalle alittaisi teoksen paperiin käytetyn summan.

Vastaus tuohon kirjoittaisitko, jos osaisit, niin tokkopa kirjoittaisin. Toki parin kaverin kanssa pohdittiin kyllä asiaa vakavastikin, oli meillä sen verran vauhdikas lapsuus ja nuoruus yhdessä, mutta teos jäi aloittamatta. Semminkin kun asiaan liittyisi aika monta muuta ihmistä ja tapahtumien sorvaaminen tunnistamattomaan muotoon edellyttäisi pirusti töitä, minkä jälkeen tarina olisi täydellisen arvoton. Asiaa ei kuitenkaan ole haudattu, että voihan se iän myötä vielä nousta uudelleen framille kun kundien kanssa satunnaisesti törmäillään.

En nyt ehkä vielä lähtis kirjoittelemaan, mut itsehän niitä juonenkäänteitä pitää lähteä tekemään jos muutosta haluaa.

Ei. Huumori ja häpeä ei käy kaikille jos luetaan https://youtu.be/sw32zHUbuxY?si=u23zaKAHWW7hIezs

Tosipohjainen kuinka tässä valtiossa kiusataan oman maan kansalaista olisi tosi julmaa tekstiä

Ei tulis. Aika tylsä. Nukuttais varmasti monia. =D =D

Elämästäni saisi kirjasarjan. On oikein kehotettukin kirjoittamaan, en siis ihan suotta halunnut kirjailijaksi.. Psykologinen trilleri, no ehkei nyt sentään, mutta paljon psykologiaa ja ihmissuhteita kuitenkin.

- Sheena

Kyllä tulisi kansainvälisesti hauska ja mielenkiintoinen sarjakuva. Miksi kirjoittaisin vain yhden kirjan, kun voin laittaa kaikki seikkailut ja jännittävät tapahtumat, laadukkaan sarjakuvakirjan muotoon? Näin myyn useampia kopioita, moniin eri maihin.
Draamaa, romantiikkaa, jännitystä, vauhtia ja vaarallisia tilanteita. 😀

Kyllä varmaan osaisin kirjoittaa, mutta kirjasta tulisi liian tylsä. Esim. valtavia keksivarastoja tai suklaakätköjä ei itselläni ole koskaan ollut - kaverini osaa tämänkin paremmin.

Olen tiedemieselämäkertoja kyllä lukenut, esim. Albert Einsteinin ja Alan Turingin. En ole ollut samalla tasolla tieteessä kuin he, joten tästäkään ei saisi väännettyä mitään sen mielenkiintoisempaa. Täytyy kuitenkin muistaa että harva professorikaan on niin mielenkiintoinen, että hänen elämästään tehtäisiin joku kirja.

En kirjoittaisi itse elämästäni, mutta hyvä kirjailija saisi siitä kyllä dramaattista tarinaa aikaiseksi.

Aloittaa voisi vaikka siitä, kun pienenä karkasin uimarannalla vanhemmiltani. Olin ehkä vartin kateissa ja tulin itse takaisin isäni syliin. Teki mieli seikkailla ja se olikin elämäni ensimmäinen "seikkailu".

Myöhempiä seikkailuja ovat olleet jotkin naissuhteet. Elämäni naiset ovat olleet uskomattoman katalia. Siitä saisi draamaa.

Monissa tilanteissa olen herattänyt myös poikkeuksellista huomiota. Varusmiespalveluksessa kantahenkilökunta luuli, että voisin yllyttää muut kapinaan! Tietenkään minulla ei ollut sellaista tarkoitusta, mutta usein minut ymmärretään väärin.

Olen "se tyyppi", jota pidetään vähän outona, mutta jonka kanssa monet haluavat olla. Saan joskus ihmeellisiä etuoikeuksia niin, että ihmettelen itsekseni "mitä täällä tapahtuu?"

Tuskin tulisi, enkä ainakaan kirjoita sitä itse. - Jotakin mielenkiintoista pitäisi tapahtua, että se edes kiinnostaisi ketään. 🙂

Tragikomedia.

Ihan mistä vaan voi kirjoittaa hyvän kirjan. jos osaa kirjoittaa ja ymmärtää elämää.

xLiner

Minä olen ajatellut kirjoittaa vanhemmista kirjan. Yhdistäisin siihen sosiologista näkemystä Suomesta, maaltamuuttoa ym. Samalla hyvittäisin äidille omaa kaameaa kohteluani häntä kohtaan. Luulen, että sen vielä kirjoitan.

No kyllä sen verran ois jo matskua, että sais varsin kivan kirjan jo tehtyä, mutta en tiedä kiinnostaako se loppujen lopuksi ketään?

Kirjahan olisi sellainen peruspuurtajan henkinen kasvutarina... Sinisilmäisestä päähänpotkitusta höpsöstä itsestään välittäväksi ja oikeuksistaan kiinnipitäväksi vastuullisemmaksi aikuiseksi.

Näitähän on jo varmaan pilvinpimein nykyään kirjamarkkinoilla... Ja tavallisena rivikansalaisena vois olla vaikeaa se markkinointi. Näitä kun on julkisuuden henkilöt tehneet oikeastaan melkein jokatoinen jo.

😁👙😁👙💊🧯⛑🧴🎅🦍

Arnold Schwarzenegger kirjoitti kirjan, ja kertoi viisaimman opetuksensa: kukaan ei ole ikinä oman onnensa seppä elämässä, kaikilla aina toisia auttamassa.

Kirjoitan muuten muistiinpanoja nykyään... Olen elänyt monipuolisen ja rikkaan elämän... Matkustellut paljon ja harrastanut mahtavaa harrastusta joka on ollut minulle elämäni ihaninta ja todella haastavaa ja vastuullista toimintaa. Kirja tulee myöhemmin kansiin

Aika raskasta luettavaa. Elämä raskas, mieli kevyt.

Ex Huitale

Olen ainakin ajatellut asiaa. Mutta se olisi todella raskas prosessi, jonka vuoksi siitä selviytymiseen voisi mennä aikaa. Välttelen tiettyjä tilanteita muuten kärsin jonkin aikaa aina vanhojen asioiden miettimisestä.. Tuhkimo tarina sai onnellisen lopun. Vaikka omassa tarinassani olisi samoja piirteitä, niin kaikki ei päättyisi hyvin.

oho haaveilijalla uusi kuva, kohta pienistä kuvista muodostuu suuri kokonainen kuva, kuin palapeli jos joku on tallentanut noita.

Opaskirja siitä mitä ei kannata tehdä, jos tahtoo olla onnellinen. Sisältäen luvut:

- Älä sekaannu new age spirituaalisuuteen
- Näin kierrät selvännäkijät ja ennustajat kaukaa
- Astrologia on sielunvihollisen juonia
- Kuinka vältät heidät, jotka yrittävät nujertaa sinut
- Jätä lukematta maailmansodista, niin olet huomattavasti onnellisempi
- Ota älä odota
- Päätä älä odota
- Karma on huijausta
- Kuinka säilyttää mielenrauhansa - pysy erossa masennuslääkkeistä
- Pidä huolta kehostasi äläkä anna itsesi lihoa
- Älä erehdy luulemaan vanhuksia viisaiksi
- Et ole vastuussa sukusi menneisyydestä
- Vältä vaihdevuosia mahdollisimman kauan elämällä terveellisesti
- Näin vältät alusta aloittamisen
- Älä opiskele ravintola-alalla
- Puolison etsiminen kannattaa aloittaa ajoissa ellet tahdo tuhlata elämääsi ja jäädä lapsettomaksi
- Keski-ikä on perseestä
- Älä anna kenenkään manipuloida itseäsi
- Seksuaalisuus ja seksi ovat elämän luovaa energiaa ja ilo
- Sinun ei tarvitsee olla kiinnostunut samoista harrastuksista, kuin mitä harrastit lapsuudessa
- Näin sanot vakuuttavasti EI
- Self help-opukset = No help-opukset

Onneksi puolet on vielä kirjoittamatta ja se tulee sisältämään ainakin seuraavat luvut:
- Elämän onnellisuus ilman henkisen tien opastajia
- Kuinka toteutat yhteiset unelmat puolison kanssa
- Irtaantuminen suvun taakoista
- Unelmien koti
- Rakkauden runsaus ja seksuaalisuuden ilotulitus
- Lapset saattavat olla vielä mahdollisia
- Taloudellinen runsaus ja huolettomuus
- Eläkkeelle jääminen on turhuutta
- Komea, ihana ja huumorintajuinen mieheni
- Elämän merkityksellisyys
jne.

Se olisi kutkuttava ajatus, kertoa asioista, tilanteista, elämästä, ihan vaan omasta perspektiivistä, omine tulkintoineen, seurauksineen...Mutta jätetään se mysteeri elämään, sillä totta on, että autenttisesti maksajiksi syyttömiksikin voisi joutua monikin...Syistäkin, joita eivät olleet silloin, ...Toki satiirina, sopivasti suojattuna mahdollisuudet ovat auki aina, vain olennaisuudet ulos kirjattuina. Mutta elämälle on kumppaninsa, todistajansa...Omat aikansa...Joten kyse on lähinnä kulmista, joista on milloinkin halua kertoilla. Uskoisin, että itse kirjoittaminen, ei olisi se ongelma, vaan tarkoituksen todellisuuden kohouma ajassa, joka siihen vaatisi, sekä omat syyt. Ne on oltava oikeat, jotta syyt toteutumiseen olisivat otollisesti samaan aikaan kohdillaan.
Sisällöltään varmaankin vaihdeltaisiin kummallisista todellisuuksista teemoineen toisiin, ja kaikkiin moodeihin...Mukaan lukien ne välttämättömät irti otot niistä, mutta siellä henkilökohtaisella osiolla tulisi se tolkku. Mutta, olen vastustanut sitä aina. Antaa sen sulautua, liikaa kerrontaa, liikaa tulkintaa, parempi on olla tulkitsematon. Se nimi teokseni on, jos on. Jos ikinä on.

Kirjoittaja kirjaan tarvittaisiin, ongelmaksi voisi muodostua se, ettei kirjoittajalla olisi täyttä kuvaa siitä mitä tulisi kirjoittaa. Tulisi tunteeton kirja, tietokirjamainen teos tapahtumasarjoista. Elämä tulisi kai jakaa osiin Juha Vuorisen tyylillä, Funeau osaa jaksottaa. Elämän jana, pilkottuna pieniin saman asiayhteyden omaaviin osioihin.
Kirjasta saa tehtyä ulkopuolisen katsomana erilaisen, mitä itse ajattelisi.

Nykäsen Mattikin antoi melkoisen suoraa palautetta elokuvastaan, soittaen pääosanesittäjälle ytimekkään puhelun, "mä vedän sua turpaan".

AV