Onko sulla tullut, fiilis, eikö osapuoli ota kauheasti huomioon, kun sinulla on elämässä joku hätätilanne? Yleensä jotkut saattavat vältää aiheen puhumista, kun sitä pidetään jostain syystä tabuna ja se on kysymys henkistä ja fyysisen vahvuudesta. Mutta "heikko itsetunto " voi olla riski kumppanin näkökulmasta sudenkuoppaan!
Esim: Jos jomman kumman elämässä tulee vastaan joku iso vastoinkäyminen tai hätä, mutta ihmisellä ei ole omalta osaltaan voimaa tai keinoja sen ratkaisemiseen.
Kertokaa te kokemuksenne, miten osapuoli voisi tukea, jotta riittäisi sopivasti voimavaroja?
Esim: Jos jomman kumman elämässä tulee vastaan joku iso vastoinkäyminen tai hätä, mutta ihmisellä ei ole omalta osaltaan voimaa tai keinoja sen ratkaisemiseen.
Kertokaa te kokemuksenne, miten osapuoli voisi tukea, jotta riittäisi sopivasti voimavaroja?
Vastaukset 5
Vanhimmat
No yleensäkin tukemalla ja olemalla läsnä. Turvallisen ilmapiirin luominen/ylläpitäminen, jotta voi puhua vaikeista asioista yhdessä. Hellittely mielestäni tärkeää, sillä sitä voi juuri kumppanin kanssa toteuttaa. Että voi päästä kumppanin lämpimään syliin turvaan ja siinäkin vaikka jakaa niitä vaikeita ajatuksia.
Itselläni ei ole tullut fiilistä, ettei huomioitaisi vaikeassa tilanteessa. Päinvastoin sillon kun olen ikävässä mielentilassa, saan aivan parasta huomiota ja se todellakin parantaa ainakin minun mieltä, kun oma rakas auttaa.
Vaikka osapuoli haluaisi, mutta voi olla, jos on motivaatio tai seksuaalisuuden taitojen puute, niin siinä saatetaan nähdä riskinä. Tiedän tuttuja, jolla on tilannetaju kehittämisen alla.
Ap
Jos tässä on kyseessä vaihdevuodet niin kokemukseni mukaan miehellä ei ole mitään mahdollisuutta tukea kaiken loogisuuden ja realismin hiljalleen menettävää munasarjakasta menettämättä itse järkeään. Ja siinä samassa rytinässä, kun munasarjakas menettää seksuaalisuutensa, pitäisi miehen olla "uskollinen".
Voithan sä ajatella sen niin jos sinulle tulee joku iso vastoinkäyminen miten toivoisit toisen silloin toimivan. Eikä lopulta tuollaisia tilanteita voi ennakoida. Ne tulee yllättäen ja molemmat joutuu sopeutumaan ja etsimään keinot selvitä. Tukea voi muttei kumppani mikään ihmeidentekijä ole. Varmaan tärkeintä että ottaa tosissaan sen toisen hädän ja on läsnä sekä rauhoittaa. Eikä ainakaan löhde lietsomaan tai pahenna tilannetta tai käännä sitä jotenkin itseensä.
Se on haastava tilanne, sillä monet miehillä on tilannetajua tai kokemuksesta puute. Jos esim koskee alku tutustuminen, niin luulen naiset olevan varovaisia ja tarkkavaisia, kun eivät tiedän, mikä ihminen on kyseessä. Jos olette parisuhteessa, niin kuinka voimavaroja näkyy arkielämässä, oli sitten talous, erimielisyys tai väärä käsitys kavereiden kanssa.
Ap