... nyt jo kaukana toisella sivulla vastailee minun kirjoituksiini valtionosuuksien jaosta. Tein siihen iltpäivällä vastineen, jonka nyt nostan tähän:
Valtionosuus
Kirjoittanut: oivahärkönen 1.6.2005 klo 12.23
Valtionosuus
En väitä, että valtionosuusjärjestelmä on ohjannut muuttoliikettä, mutta se kiihdyttäisi teidän koklipiläisten haluamaa keskittymiskehitystä, jos järjestelmän jakoperusteita muutetaan keskittymistä tukevaksi. Koklipien hallituskaudella muilla toimin tuettiin liian nopeaa muuttoliikettä ja seurauksena oli Vantaalle tapahtunut nuorten lapsiperheiden muutto.
Nyt kaupunki on vaikeuksissa ja Manninen on aivan oikein sille antamassa harkinnanvaraista apua, jolla lievitetään Lipposen hallitusten tekemää virhettä. Sama väärä käsityksesi kirjoituksistani näkyy siinäkin, että väität ihmisten muuttaneen Vantaalle valtionapujen (eivät ole apuja vaan valtionosuuksia) toivossa. Ei nykyinen terve valtionosuusjärjestelmä houkuttele muuttamaan.
Se on taas totta, että ihmiset muuttavat työn perässä. Se olikin Lipposen keino saada keskittyminen voimakkaaksi: houkutteli kaikin keinoin yrityksiä ”eurooppalaiseen metropoliin” Helsingin seudulle, järjesti tänne työtä ja samalla unohti maakunnat ja mahdollisuuden aluepolitiikan avulla luoda työtä myös maakuntiin ja etenkin niiden keskuksiin.
Koklipiläinen ajattelusi kuvastuu myös nimittämällä maakunnissa olevia kuntia heittopussikunniksi. Sinuakin vaivaa se väärä käsitys, että maakuntien pienissä kunnissa
palvelurakennetta ei uudisteta ja siellä palvelut ovat kalliita. Asia on päinvastoin, pienet kunnat laajalla yhteisyöllä ja pienellä byrokratialla pystyvät tuottamaan palveluja halvemmalla kuin suuret kunnat.
Vaikka Espooseen ja Helsinkiin on ohjautunut varakkaampia muuttajia kuin Vantaalle, ovat niidenkin taloudet vaikeuksissa selviytyäkseen muuttovirran paineesta.
Valtionosuuksien jaon yhteydessä suoritetaan kuntien tulon tasausta suuresti yksinkertaistettuna niin, että kaikille kansalaisille pyritään saamaan vähintään 90 prosenttinen palvelutaso keskimääräiseen verrattuna. Se ei ole mikään kepulainen järjestelmä, vaan suuren yksimielisyyden vallitessa luotu. Lipposen hallitusten harjoittaman keskittämispolitiikan seurauksena tasauksen tarve vain tuli niin suureksi, että kaikkein rikkaimmat kunnat, kuten Kauniainen, Espoo, Helsinki ja Salo eivät saaneet enää valtionosuuksia lainkaan. Lipponen ja Niinistö muuttivat vielä säädöksiä niin, että nuo kunnat joutuivat panemaan vielä omia kunnallisverotulojaan tuohon tasauskassaan.
Euroopan unionin tarkoin valvoma maataloustukipolitiikka on maailmanlaajuinen ilmiö ja on esim. unionin alueella samanlaista kaikissa maissa. Se on erikoisesti eurooppalaisten sosialidemokraattien suosima järjestelmä. Se on kuitenkin oma lukunsa, josta minäkin olen saitilla usein kirjoittanut, eikä sitä pidä sekoittaa tähän keskusteluun.
Puhut harhaanjohtavasti, että pääkaupunkiseudun kunnat joutuvat ”maksamaan valtionaputasausta”. Ne eivät maksa mitään, vaan kun tänne on kertynyt veronmaksukykyistä väkeä, eivät saa valtionosuuksia niin paljon kuin ne kunnat, joista liian nopean muuttoliikkeen takia veronmaksukykyiset ovat lähteneet pääkaupunkiseudulle. Ne ovat maksaneet vain tuon Lipposen ja Niinistön keksimän järjestelmän puitteissa, jossa rikkaimmat kunnat maksavat omista kunnallisveroistaan tasauskassaan.
Keskusta ei halua, että ihmiset asuisivat periferiassa kokonaan muiden elätettävänä, vaan se haluaa työtä ja toimintaa myös maakuntiin. Tämä olisi yhteikunnankin kannalta halvempaa työllistämistä kuin keskittäminen, jolloin jokaiselle muuttajille joudutaan rakentamaan infra, asunnot ja palvelut keskitysalueelle; vastaavasti näiden aikaisemmat rakenteet jäävät käyttämättä tai vajaakäyttöön.
Mielipidepankki tuolla ...
35
1312
Vastaukset
- antikeris
ne avustus/tukiaiset sinne Tikkurilaan, niin voisitko vihdoinkin vastata siihen "palkkakustannusten pienuuteen" paperialalla. Kerro jo nyt se prosenttiluku.
- ..........
Muistankohan väärin, että Oiva olisi jo kerrattain kertonut niiden olevan merkityksettömän pienet?
- oivahärkönen
... mutta palkkakustannusten osuuden pienuus paperi-ja selluteollisuudessa on luonnollinen asia. Ne ovat massiivista prosessiteollisuutta, jossa valtavat automaattiset koneet, kuten paperikone, tekevät työn. On myös yleisesti tunnettu tosiasia, että juuri tämän palkkojen osuuden pienuuden takia vuorineuvokset ovat vuosikymmenten aikana aina taipuneet Paperiliiton vaatimuksiin. Seurauksena on muusta työelämästä omaksi eliitiksi noussut porukka valtavan korkeine palkkoineen ja muine etuineen. On oikein, että metsäteollisuus on nyt ryhdistäytynyt.
Olemme jyrkästi eri mieltä tässä asiassa ja olemme sitä edelleen vastineesi jälkeenkin. Perusvirheesi on siinä, että luulet työpaikkoja luotavan ja luodun poliittisilla päätöksillä. Yritysten toiminnan keskittyminen esim. pääkaupunkiseudulle ja hyvien liikenneyhteyksien varteen on alkanut jo paljon varhemmin, silloin kun teollisuutta alkoi syntyä.
Jos Lipposen hallitusta halutaan tässä suhteessa jostain syyttää, se on se, että annettiin markkinatalouden synnyttää työpaikat eikä keinotekoisesti pyritty ohjaamaan niitä muualle. Tällaisesta ohjailusta oli aiemmilta vuosilta niin paljon huonoja kokemuksia. Yritykset ottivat silloin tuet ja ilmaiset tehdashallit, mutta menivät jonkun vuoden päästä konkurssiin, jolloin hallit jäivät tyhjilleen, ihmiset työttömiksi ja pankit ilman rahojaan.- Jaba_43
Oiva elää suljetun suunnitelmatalouden ajatusmalleissa, jossa tehtaita hajasijoiteltiin työllisyysmielessä, kun suljettu talous piti kilpailun loitolla.
Markkinataloudessa julkisen vallan tulee keskittyä sellaisiin edellytysten luomisiin, joiden vallitessa bkt kasvaa maksimaalisesti.
Kaikki yritys- ja aluetuet tulisi lopettaa, koska veronmaksajan rahaa ei pidä käyttää tehottomuuden palkitsemiseen vaan tehokkuuden aikaansaamiseen. - oivahärkönen
..., markkinavoimille ei pidä antaa ehdotonta valtaa yhteiskunnassa. Niitä pitää ohjata valtion toimin yhteiskunnan kokonaisetua silmällä pitäen. Tämä ohjaus tapahtuu luomalla sellaiset olosuhteet, joissa markkinavoimat omin päätöksin palvelevat paremmin kokonaisuutta. Esimerkiksi aluepolitiikalla pitää luoda edellytykset maan tasapainoiselle kehittämiselle. Olen monesti laajasti todistanut sen olevan yhteiskunnankin kannalta edullisempaa kuin keskityskehityksen tukeminen, jota Lipponen ja Niinistö harjoittivat.
Markkinat kyllä aikanaan reakoivat hulluun menoon, mutta aina liian myöhään, jolloin yhteiskunnallinen vahinko on päässyt jo tapahtumaan. Nyt on juuri menossa markkinoiden vastareaktio koklipien keskityspolitiikalle: ne hakeutuvat maakuntiin, siellä työttömyys vähenee, mutta pääkaupunkiseudulla kasvaa. Viime vuoden poppupuolella oli Pohjois-Karjalan kasvu nopeinta koko maassa. - oivahärkönen
Jaba_43 kirjoitti:
Oiva elää suljetun suunnitelmatalouden ajatusmalleissa, jossa tehtaita hajasijoiteltiin työllisyysmielessä, kun suljettu talous piti kilpailun loitolla.
Markkinataloudessa julkisen vallan tulee keskittyä sellaisiin edellytysten luomisiin, joiden vallitessa bkt kasvaa maksimaalisesti.
Kaikki yritys- ja aluetuet tulisi lopettaa, koska veronmaksajan rahaa ei pidä käyttää tehottomuuden palkitsemiseen vaan tehokkuuden aikaansaamiseen.... koklipiystäväänsä Mielipidepalkkia.
Juuri niin: valtiovallan pitää tukea sellaista toimintaa, joka antaa parhaan BKT:n. Se vain tulee halvimmin kehittämällä maata sosiaalisesti ja alueellisesti tasapainoisesti. - tammar
oivahärkönen kirjoitti:
... koklipiystäväänsä Mielipidepalkkia.
Juuri niin: valtiovallan pitää tukea sellaista toimintaa, joka antaa parhaan BKT:n. Se vain tulee halvimmin kehittämällä maata sosiaalisesti ja alueellisesti tasapainoisesti.Eiköhän olisi ensin pääasia se,että saataisiin pysymään ne yritykset ja työpaikat edes Suomen
rajojen sisäpuolella. - Heikki K
Yritystukien jakoperusteilla valtio ohjaa yritysten sijoittumista. Lipposen ahllitukset tekivät tätä ohjausta. Sitä sinun on turha kieltää.
Ohjaukseen käytettiin jopa niin paljon rahaa että pääkaupunkiseudulla tuli palautusta valtion kassaan samaan aikaan kun muualla maassa oli pulaa yritysrahoituksesta. Raha oli "korvamerkitty" TE- Keskusksittain ja sitä ei voinut siirtää muille keskuksille kun se oli "määrätty" tietlle alueella.
Esimerkiksi Lapista Lipposen hallitus leikkasi yritysrahoitusta 40 % ja siirsi sen "kasvukeskuksiin", pääasiassa pääkaupunkiseudulle. Yritysrahoituksen tarve ja tarjonta Itä- ja Pohjoissuomessa ei ole vieläkään balanssissa. Tarvetta on enemmän kuin tarjontaa. Lipposen hallituksien aikana kertyi kasautuvaa tarvetta jonka täyttyminen vie vielä vuosia. Tämä hidastaa työllisyyden paranemista koko suomessa, ei ainoastaan näillä alueilla.
Tottakai yritykset rakentavat sinne missä saa parhaan rahoituksen odottamatta kahta vuotta ja runsaampana. - Heikki K
oivahärkönen kirjoitti:
..., markkinavoimille ei pidä antaa ehdotonta valtaa yhteiskunnassa. Niitä pitää ohjata valtion toimin yhteiskunnan kokonaisetua silmällä pitäen. Tämä ohjaus tapahtuu luomalla sellaiset olosuhteet, joissa markkinavoimat omin päätöksin palvelevat paremmin kokonaisuutta. Esimerkiksi aluepolitiikalla pitää luoda edellytykset maan tasapainoiselle kehittämiselle. Olen monesti laajasti todistanut sen olevan yhteiskunnankin kannalta edullisempaa kuin keskityskehityksen tukeminen, jota Lipponen ja Niinistö harjoittivat.
Markkinat kyllä aikanaan reakoivat hulluun menoon, mutta aina liian myöhään, jolloin yhteiskunnallinen vahinko on päässyt jo tapahtumaan. Nyt on juuri menossa markkinoiden vastareaktio koklipien keskityspolitiikalle: ne hakeutuvat maakuntiin, siellä työttömyys vähenee, mutta pääkaupunkiseudulla kasvaa. Viime vuoden poppupuolella oli Pohjois-Karjalan kasvu nopeinta koko maassa.sinne miisä on tuotantopenoksia käytettävissä. Eli työvoimaa saatavissa. Nyt on joitakin sijoittumisen esteitä saatu purettua.
- Jaba_43
oivahärkönen kirjoitti:
... koklipiystäväänsä Mielipidepalkkia.
Juuri niin: valtiovallan pitää tukea sellaista toimintaa, joka antaa parhaan BKT:n. Se vain tulee halvimmin kehittämällä maata sosiaalisesti ja alueellisesti tasapainoisesti.Yritystoiminnan edellytyksiä kannattaa kehittää niillä alueilla, joilla on muutenkin edellytyksiä yritystoiminnalle.
Valtion tuella ei voi alentaa kuljetuskustannuksia eikä pakottaa työvoimaa muuttamaan tai pysymään aloillaan.
Bkt ei kasva, ellei yritysten anneta toimia kustannustehokkaasti, kannattavasti ja kilpailukykyisesti. - Jaba_43
oivahärkönen kirjoitti:
..., markkinavoimille ei pidä antaa ehdotonta valtaa yhteiskunnassa. Niitä pitää ohjata valtion toimin yhteiskunnan kokonaisetua silmällä pitäen. Tämä ohjaus tapahtuu luomalla sellaiset olosuhteet, joissa markkinavoimat omin päätöksin palvelevat paremmin kokonaisuutta. Esimerkiksi aluepolitiikalla pitää luoda edellytykset maan tasapainoiselle kehittämiselle. Olen monesti laajasti todistanut sen olevan yhteiskunnankin kannalta edullisempaa kuin keskityskehityksen tukeminen, jota Lipponen ja Niinistö harjoittivat.
Markkinat kyllä aikanaan reakoivat hulluun menoon, mutta aina liian myöhään, jolloin yhteiskunnallinen vahinko on päässyt jo tapahtumaan. Nyt on juuri menossa markkinoiden vastareaktio koklipien keskityspolitiikalle: ne hakeutuvat maakuntiin, siellä työttömyys vähenee, mutta pääkaupunkiseudulla kasvaa. Viime vuoden poppupuolella oli Pohjois-Karjalan kasvu nopeinta koko maassa.Ota huomioon, ettei Suomen hallitus eikä eduskunta voi ohjailla markkinavoimia, jotka vaikuttavat maamme rajojen ulkopuolella.
- yhden asian
oivahärkönen kirjoitti:
..., markkinavoimille ei pidä antaa ehdotonta valtaa yhteiskunnassa. Niitä pitää ohjata valtion toimin yhteiskunnan kokonaisetua silmällä pitäen. Tämä ohjaus tapahtuu luomalla sellaiset olosuhteet, joissa markkinavoimat omin päätöksin palvelevat paremmin kokonaisuutta. Esimerkiksi aluepolitiikalla pitää luoda edellytykset maan tasapainoiselle kehittämiselle. Olen monesti laajasti todistanut sen olevan yhteiskunnankin kannalta edullisempaa kuin keskityskehityksen tukeminen, jota Lipponen ja Niinistö harjoittivat.
Markkinat kyllä aikanaan reakoivat hulluun menoon, mutta aina liian myöhään, jolloin yhteiskunnallinen vahinko on päässyt jo tapahtumaan. Nyt on juuri menossa markkinoiden vastareaktio koklipien keskityspolitiikalle: ne hakeutuvat maakuntiin, siellä työttömyys vähenee, mutta pääkaupunkiseudulla kasvaa. Viime vuoden poppupuolella oli Pohjois-Karjalan kasvu nopeinta koko maassa.Oiva.Suurin muuttoliike ja väestön keskittyminen tapahtui Suomessa 60-ja 70-luvuilla ja jopa puoli miljoonaa suomalaista joutuivat silloin lähtemään vierastyöläisiksi ulkomaille kun Suomella ei ollut tarjottavana työtä heille.Tämä osoittaa vain sen,ettei se Kekkonenkaan kovin hyvin onnistunut maamme tasapainoisessa kehityksessä.
- oivahärkönen
Jaba_43 kirjoitti:
Yritystoiminnan edellytyksiä kannattaa kehittää niillä alueilla, joilla on muutenkin edellytyksiä yritystoiminnalle.
Valtion tuella ei voi alentaa kuljetuskustannuksia eikä pakottaa työvoimaa muuttamaan tai pysymään aloillaan.
Bkt ei kasva, ellei yritysten anneta toimia kustannustehokkaasti, kannattavasti ja kilpailukykyisesti.... valtion toimenpiteiden avulla ohjata sinne, missä sen sijainti on kokonaistalouden kannalta edullisinta. Ja niin ei ole, jos kaikki kootaan Helsingin seudulle, jonne joudutaan jokaista yritystä ja muuttavaa työntekijää varten rakentamaan kaikki, uusi infra, uudet rakennukset, asunnot ja palvelut. Kaikki nämä jäävät käyttämättä maakuntiin. Tavatonta tuhlausta.
Korostan vielä: tämä ohjaus tapahtuu sellaisilla valtion toimilla, että yritykset itse valitsevat toimintapaikakseen muun kuin pääkaupunkiseudun. - oivahärkönen
Jaba_43 kirjoitti:
Ota huomioon, ettei Suomen hallitus eikä eduskunta voi ohjailla markkinavoimia, jotka vaikuttavat maamme rajojen ulkopuolella.
... tietenkin hoidetaan kansallisilla toimilla, jolloin joudutaan ottamaan huomioon luonnollisesti myös globaalit vaikutukset.
- oivahärkönen
yhden asian kirjoitti:
Oiva.Suurin muuttoliike ja väestön keskittyminen tapahtui Suomessa 60-ja 70-luvuilla ja jopa puoli miljoonaa suomalaista joutuivat silloin lähtemään vierastyöläisiksi ulkomaille kun Suomella ei ollut tarjottavana työtä heille.Tämä osoittaa vain sen,ettei se Kekkonenkaan kovin hyvin onnistunut maamme tasapainoisessa kehityksessä.
... maata kehitettiin kaikinpuolin tasapainoisesti. Maa- ja metsätaloudesta vapautui vain niin paljon väkeä, ettei kaikille ehditty saada työpaikkoja kotimaasta. Oli hyvä, että Ruotsi tuossa lähellä tarvitsi työvoimaa ja niin moni maanmiehemme sai hyvän toimeentulon sieltä. Näin oli parempi, kuin että olisivat jääneet työtttömäksi tänne.
- Otsikossa hymiö
oivahärkönen kirjoitti:
... maata kehitettiin kaikinpuolin tasapainoisesti. Maa- ja metsätaloudesta vapautui vain niin paljon väkeä, ettei kaikille ehditty saada työpaikkoja kotimaasta. Oli hyvä, että Ruotsi tuossa lähellä tarvitsi työvoimaa ja niin moni maanmiehemme sai hyvän toimeentulon sieltä. Näin oli parempi, kuin että olisivat jääneet työtttömäksi tänne.
...
- Jaba_43
oivahärkönen kirjoitti:
... valtion toimenpiteiden avulla ohjata sinne, missä sen sijainti on kokonaistalouden kannalta edullisinta. Ja niin ei ole, jos kaikki kootaan Helsingin seudulle, jonne joudutaan jokaista yritystä ja muuttavaa työntekijää varten rakentamaan kaikki, uusi infra, uudet rakennukset, asunnot ja palvelut. Kaikki nämä jäävät käyttämättä maakuntiin. Tavatonta tuhlausta.
Korostan vielä: tämä ohjaus tapahtuu sellaisilla valtion toimilla, että yritykset itse valitsevat toimintapaikakseen muun kuin pääkaupunkiseudun.Yrityksiä ei pidä ohjata minkään "kokonaistalouden" kannalta yhtään mihinkään, koska silloin, kun yritykset voivat toimia maksimaalisen kannattavasti markkinoiden ehdoilla myös kokonaistalous kukoistaa maksimaalisesti.
Toiminta makunnissa ei muutu kannattavaksi sillä että yrityksiä ohjataan sinne. "Infraan" aikanaan sijoitetut rahat eivät ole mikään peruste ohjata toimintaa muualle kuin sinne, missä se on kannattavinta.
Valtion toimiksi riittää edellytysten luominen ja sen jälkeen sen hyväksyminen, että yritykset ovat valinneet oikein sijaintipaikkansa. Jos pääkaupunkiseutu tämän ansiosta kasva ja muut aluet kuihtuvat, se on kokonaistaloudellisesti edullisinta, vaikka uutta "infraa" pitäisikin rakentaa, koska "kokonaistaloudellisesti" on aina edullisinta, että yritykset toimivat mahdollisimman kannattavasti.
On todella takapajuista kuvitella, että yritystoiminta muuttuisi kannattamattomasta kannattavaksi, jos se siirretään sinne, missä on joskus rakennettua, vanhaa "infraa", jota "ei tarvitse rakentaa uudelleen. - Jaba_43
oivahärkönen kirjoitti:
... tietenkin hoidetaan kansallisilla toimilla, jolloin joudutaan ottamaan huomioon luonnollisesti myös globaalit vaikutukset.
Toiminnan sijoittumista ei tule ohjata. Ainoa, mistä valtion tulee huolehtia on yrittämisen edellytykset ja kotimaisen kysynnän sääntely veropolitiikalla niin, että kysyntä säilyy koko ajan mahdollisimman hyvänä kuitenkaan ylikuumentamatta kansantaloutta
- JormaKKorhonen
oivahärkönen kirjoitti:
... maata kehitettiin kaikinpuolin tasapainoisesti. Maa- ja metsätaloudesta vapautui vain niin paljon väkeä, ettei kaikille ehditty saada työpaikkoja kotimaasta. Oli hyvä, että Ruotsi tuossa lähellä tarvitsi työvoimaa ja niin moni maanmiehemme sai hyvän toimeentulon sieltä. Näin oli parempi, kuin että olisivat jääneet työtttömäksi tänne.
...nyt" - lauletaan vanhassa iskelmässä "Hiljainen kylätie". Ja hiljaisia ne kylätiet enimmäkseen ovat, kun väki niistä kylistä tosiaankin karkasi silloi "Kekkosen ihanana aikana" sinne Ruotsiin.
Mutta nyt se Ruotsi ei enää ottaisi vastaan niitä ihmismassoja, jota tuottaisi se "kekkoslainen" politiikka, jota haluaisit. Minne ne menisivät? Kiinaan, vai? Ei, siellä on omasta takaa liikaakin halpaa työvoimaa, se vie vain ne työpaikkamme, joiden pysymisen täällä tekee mahdottomaksi tämä "uuskekkoslainen" politiikkamme.
Vain työn ja pääoman hallituskoalitio, sinipuna, pystyy vastaamaan aikamme tarjoamiin haasteisiin! - neutraalitarkkailija
Jaba_43 kirjoitti:
Yrityksiä ei pidä ohjata minkään "kokonaistalouden" kannalta yhtään mihinkään, koska silloin, kun yritykset voivat toimia maksimaalisen kannattavasti markkinoiden ehdoilla myös kokonaistalous kukoistaa maksimaalisesti.
Toiminta makunnissa ei muutu kannattavaksi sillä että yrityksiä ohjataan sinne. "Infraan" aikanaan sijoitetut rahat eivät ole mikään peruste ohjata toimintaa muualle kuin sinne, missä se on kannattavinta.
Valtion toimiksi riittää edellytysten luominen ja sen jälkeen sen hyväksyminen, että yritykset ovat valinneet oikein sijaintipaikkansa. Jos pääkaupunkiseutu tämän ansiosta kasva ja muut aluet kuihtuvat, se on kokonaistaloudellisesti edullisinta, vaikka uutta "infraa" pitäisikin rakentaa, koska "kokonaistaloudellisesti" on aina edullisinta, että yritykset toimivat mahdollisimman kannattavasti.
On todella takapajuista kuvitella, että yritystoiminta muuttuisi kannattamattomasta kannattavaksi, jos se siirretään sinne, missä on joskus rakennettua, vanhaa "infraa", jota "ei tarvitse rakentaa uudelleen.Hoet tuota puuttumattomuuden ihannetta täysin sokeasti vedoten sen jonkun välineellisen välttämättömyyden kaapuun.
Se ei ole kuitenkaan mikään luonnonlaki vaan yksi monista ideologisista valinnoista.
Kokonaistalouden maksimaalisen toiminnan illuusio on vailla pohjaa, sillä tuolla mallilla hyvinvointi ei todellakaan jakaudu kansakunnan kokonaisedun mukaisesti, joka taas rapauttaa yhteisön homogeenisuutta sekä halua rakentaa menestyvän kansakunnan kokonaisetua.
Mikäli meillä valtio ei olisi koskaan puuttunut yritysten toimintaan millään tavoin, ei myöskään meillä olisi nykyisenkaltaista koko valtakunnan kattavaa hyvinvointivaltion tuloja tasoittavaa koneistoa. Silloin ei kansakuntamme myöskään olisi kyennyt tuottamaan maailman parhaita oppimistuloksia tai kilpailykyvyltään maailman parasta kansantaloutta.
Lopeta Jäbä tuo yksisilmäinen ideologiasi ja laajenna käsitemaailmaasi sekä moniarvoista maailmankuvaasi. - Jaba_43
neutraalitarkkailija kirjoitti:
Hoet tuota puuttumattomuuden ihannetta täysin sokeasti vedoten sen jonkun välineellisen välttämättömyyden kaapuun.
Se ei ole kuitenkaan mikään luonnonlaki vaan yksi monista ideologisista valinnoista.
Kokonaistalouden maksimaalisen toiminnan illuusio on vailla pohjaa, sillä tuolla mallilla hyvinvointi ei todellakaan jakaudu kansakunnan kokonaisedun mukaisesti, joka taas rapauttaa yhteisön homogeenisuutta sekä halua rakentaa menestyvän kansakunnan kokonaisetua.
Mikäli meillä valtio ei olisi koskaan puuttunut yritysten toimintaan millään tavoin, ei myöskään meillä olisi nykyisenkaltaista koko valtakunnan kattavaa hyvinvointivaltion tuloja tasoittavaa koneistoa. Silloin ei kansakuntamme myöskään olisi kyennyt tuottamaan maailman parhaita oppimistuloksia tai kilpailykyvyltään maailman parasta kansantaloutta.
Lopeta Jäbä tuo yksisilmäinen ideologiasi ja laajenna käsitemaailmaasi sekä moniarvoista maailmankuvaasi.Ei mulla mitään ideologiaa ole, vaan pelkkää logiikkaa.
Globaalissa markkinataloudessa toimivassa yhteiskunnassa nimittäin työnjaon pitäisi mennä niin, että yksityinen sektori tuottaa hyvinvoinnin, josta julkinen sektori verottaa sen osuuden, jota tarvitaan julkisiin palveluhin ja tulonjaon tasaamisiin mm. lapsille, eläkeläisille, sairaille ja työttömille.
Tästä seuraa ilman ideologiaa ihna loogisesti, että julkisen sektorin tehtävä on oman etunsa nimissä varmistaa, että yksityisellä sektorilla on maksimaalisen parhaat toimintaedellytykset, sillä silloin yksityinen dektori pystyy tuottamaan maksimaalisen hyvinvoinnin, josta myös julkinen sektori voi verottaa kaiken tarvitsemansa heikentämätä yksityisen sektorin toimintamahdollisuuksia.
Tämä on siis ihan pelkkää järjen käyttöä, johon ei todellakaan sisälly yhtään mitään ideologiaa minkään puolesta ja mitään vastaan.
Pelkkä selkeä työnjako vain - eikä mitään muuta. - voitonjako?
Jaba_43 kirjoitti:
Ei mulla mitään ideologiaa ole, vaan pelkkää logiikkaa.
Globaalissa markkinataloudessa toimivassa yhteiskunnassa nimittäin työnjaon pitäisi mennä niin, että yksityinen sektori tuottaa hyvinvoinnin, josta julkinen sektori verottaa sen osuuden, jota tarvitaan julkisiin palveluhin ja tulonjaon tasaamisiin mm. lapsille, eläkeläisille, sairaille ja työttömille.
Tästä seuraa ilman ideologiaa ihna loogisesti, että julkisen sektorin tehtävä on oman etunsa nimissä varmistaa, että yksityisellä sektorilla on maksimaalisen parhaat toimintaedellytykset, sillä silloin yksityinen dektori pystyy tuottamaan maksimaalisen hyvinvoinnin, josta myös julkinen sektori voi verottaa kaiken tarvitsemansa heikentämätä yksityisen sektorin toimintamahdollisuuksia.
Tämä on siis ihan pelkkää järjen käyttöä, johon ei todellakaan sisälly yhtään mitään ideologiaa minkään puolesta ja mitään vastaan.
Pelkkä selkeä työnjako vain - eikä mitään muuta.Glopaalissa markkinataloudessa yritykset menevät sinne, missä työ ja verotus ovat halvinta - ja kate suurin.
Euroopalla ei tule olemaan mitään jakoa tässä taloudessa. - neutraalitarkkailija
Jaba_43 kirjoitti:
Ei mulla mitään ideologiaa ole, vaan pelkkää logiikkaa.
Globaalissa markkinataloudessa toimivassa yhteiskunnassa nimittäin työnjaon pitäisi mennä niin, että yksityinen sektori tuottaa hyvinvoinnin, josta julkinen sektori verottaa sen osuuden, jota tarvitaan julkisiin palveluhin ja tulonjaon tasaamisiin mm. lapsille, eläkeläisille, sairaille ja työttömille.
Tästä seuraa ilman ideologiaa ihna loogisesti, että julkisen sektorin tehtävä on oman etunsa nimissä varmistaa, että yksityisellä sektorilla on maksimaalisen parhaat toimintaedellytykset, sillä silloin yksityinen dektori pystyy tuottamaan maksimaalisen hyvinvoinnin, josta myös julkinen sektori voi verottaa kaiken tarvitsemansa heikentämätä yksityisen sektorin toimintamahdollisuuksia.
Tämä on siis ihan pelkkää järjen käyttöä, johon ei todellakaan sisälly yhtään mitään ideologiaa minkään puolesta ja mitään vastaan.
Pelkkä selkeä työnjako vain - eikä mitään muuta.Tuo on juuri tuota välttämättömyyden kaapuun puettua ideologista jargonia.
Yritetään logiikan keinoin todistaa jotain sellaista mistä meillä ei ole empiiristen tieteiden antamaa havaintoaineistoa käytettävissä.
Taloustieteellisen tutkimuksen piirissä ei suinkaan vallitse tuon suhteen yleistä konsensusta, että logiikka menisi tuon mallin mukaan.
Ajattelusi on hyvin lähellä Friedmanilaista tarjonnan taloustiedettä. Puuttuu vain se, että verot pudottamalla minimiin saadaan aikaiseksi itse asiassa enemmän verotuloja. Sehän tuosta logiikasta seuraa.
Dynaamisten vaikutusten mekaniikkaa ei kuitenkaan tunneta ja esimerkit esim. Yhdysvalloista ei todellakaan tue tuon käsityskannan mukaisia johtopäätöksiä. Ne ovat vain hurskaita toivomuksia, joilla varallisuutta siirretään yhä suuremmassa määrin vauraimmalle 10% väestöstä, samalla kun muun kansanosan hyvinvointi ja yhteiskunnan infrastruktuuri rapautuu. - Jaba_43
voitonjako? kirjoitti:
Glopaalissa markkinataloudessa yritykset menevät sinne, missä työ ja verotus ovat halvinta - ja kate suurin.
Euroopalla ei tule olemaan mitään jakoa tässä taloudessa.Globaalissa markkinataloudessa yritykset menevät sinne, missä markkinat, eli asiakkaat ovat. Jos siis talouskasvu on nyt suurinta, Kiinassa, Intiassa ja yleensä sillä suunnalla, niin on ilman muuta järkevää viedä myös tuotanto sinne, missä ostajatkin ovat.
Hyötyhän tästä tulee tietenkin yritykselle, joka markkinoilla pärjää ja suomalaisten yritysten osalta tietenkin Suomelle.
Euroopan haaste on siinä, että EU:ssa pitäisi löytyä enemmän yksimielisyyttä ja vähemmän itekästä nationalismia sen suhteen, miten koko Euroopan kilpailukyvystä pidetään jatkossa huolta.
Suomen kannalta globaali kehitys tarkoittaa, että meidän on arvioitava tiilanteemme uudelleen, koska teollinen tuotanto ei enää koskaan Suomessa lisäänny, vaan vähenee tasaisesti tästä eteenpäin. - Jaba_43
neutraalitarkkailija kirjoitti:
Tuo on juuri tuota välttämättömyyden kaapuun puettua ideologista jargonia.
Yritetään logiikan keinoin todistaa jotain sellaista mistä meillä ei ole empiiristen tieteiden antamaa havaintoaineistoa käytettävissä.
Taloustieteellisen tutkimuksen piirissä ei suinkaan vallitse tuon suhteen yleistä konsensusta, että logiikka menisi tuon mallin mukaan.
Ajattelusi on hyvin lähellä Friedmanilaista tarjonnan taloustiedettä. Puuttuu vain se, että verot pudottamalla minimiin saadaan aikaiseksi itse asiassa enemmän verotuloja. Sehän tuosta logiikasta seuraa.
Dynaamisten vaikutusten mekaniikkaa ei kuitenkaan tunneta ja esimerkit esim. Yhdysvalloista ei todellakaan tue tuon käsityskannan mukaisia johtopäätöksiä. Ne ovat vain hurskaita toivomuksia, joilla varallisuutta siirretään yhä suuremmassa määrin vauraimmalle 10% väestöstä, samalla kun muun kansanosan hyvinvointi ja yhteiskunnan infrastruktuuri rapautuu.Nyt näyttää minusta, että sinun asenteellisuutesi estää sinua ymmärtämästä, mitä tarkoitan.
Mitä verotuksen dynamiikkaan tulee - josta en mitään edellä kirjoittanut - niin se toimii kyllä silloin, kun liian korkea veroaste tukahduttaa taloudellista toimintaa ja estää kysynnän toiminnan markkinoilla.
Toisinkinpäin dynamiikka toimii julkisen sektorin hyväksi silloin, kun veroaste on liian alhainen (mitä se ei meillä ole koskaan ollut), missä tilanteessa julkinen sektori saa veronkorotusten kautta enemmän rahaa ilman, että veron korotus lannistaa taloudellista toimeliaisuutta tai alentaa kulutuskysyntää siinä määrin, että seurauksena olisi bkt:n pieneneminen.
Kokonaisveroaste pitäisi siis osata säätää oikealle tasolleen eri suhdannetilanteissa, millä julkinen sektori varmistaa kaksi asiaa:
1) sen että kansantalous toimii tehokkaasti, ja
2) sen, että julkisen sektorin verotuotot ovat siinä suhdannetilantessa niin hyvät kuin olla voivat.
Helppoahan veroinstrumentin käyttö ei koskaan ole, sillä veronalennuksia ei tietenkään kannata tehdä sellaisessa tilanteessa, jossa se ei vaikuta bkt:ta ja kulutuskysyntää lisäävästi, eikä veron korotuksia sellaisessa tilanteessa, jossa ne alentavat bkt:ta ja kulutuskysyntää, eli korotus pienentää verotuottoja.
- JormaKKorhonen
...jo aikaisemmin tuota puheenvuoroasi, taisi olla vastineessani Mielipidepankille, jossa totesin, että puhut ihan maltillisen ja viisaankin tuntuisesti, mutta - ikäänkuin ullakollasi olisi lepakoita. Niin p-eellään jo lähtökohtaisesti on ajatuksesi.
Mielipidepankki ja Jaba ovat antaneet nyt niin hyvät kommentit, että minun ei tarvitse yrittää panna niitä paremmaksi. Mieti hieman niitä, niin voit tulla toisiin ajatuksiin - sen verran järkimiehenä Sinua pidän, että uskon sellaisen mahdolliseksi. - Otsikossa hymiö
...
- Seurannut
On aivan järjetöntä politiikkaa ajaa ihmiset isoihin keskuksiin siellä ei tule muuta kuin ongelmia nimen omaan ihmiselle itselle.
Kyllähän markkina voimat siitä tykkää,että on paljon ihmisiä yhdessä kasassa.
Oivan vastustajia kun lukee niin ongelmia on jo tullut. Eli kaikki mulle heti nyt.
Kaikkihan me näemme ne ongelmat mitkä siellä esim. Helsingissäkin on eli valtavat ruuhkat joka paikassa. Onko siellä hyvä olla niissä ruuhkissa kysyn vaan ?????????????- Otsikossa hymiö
"Re: Suomalaiset Ruotsissa
Lähettäjä: Oiva Härkönen 14.1.2003
> Tosiasiassa Kepun ainoa aikaansaannos oli ajaa yli 300 000 Suomen kansalaista pakkotyöhön Ruotsiin...
> =
> ...että sellainen Kepu tällä kerralla...
60- ja 70-luvuilla maassa oli niin voimakas rationalisointi maa- ja metsätaloudessa, että oli hyvä, että vapautuvat ihmiset pääsivät Suomea parempiin töihin Ruotsiin. Siihen aikaan vielä vaatimattomalla tasolla oleva yhteiskuntamme ei pystynyt heitä kaikkia nielemään muihin ammatteihin. Eivät he pakkoöihin sinne menneet. Jos olisimme itse yrittäneet elättää ne 300000, olisimme vieläkin paljon alemmalla tasolla kuin Ruotsi. Jaakko tuo tämän asian YXin säestämänä kerran viikossa esiin. Koittakaa pojat keksiä jotain parempaa, ehkäpä vaikka tulevaisuuteen tähtävää." Pyrit nyt sekoittamaan puurot ja vellit. Arvovalintakysymys on eri asia kuin valtionapupolitiikan taloudelliset vaikutukset. Oiva kuten minäkin puhuimme vain jälkimmäisistä.
Jos ruuhkattomuus arvovalintana asetataan taloudellisen hyvinvoinnin edelle, olet täysin oikeassa. Silloin kannattaa harkita muuttoa Lapin erämaihin, Saharan autiomaahan tai napajäätiköille.
Kun Suomen ruuhkia suhteutetaan muun maailman ruuhkiin, niin täällä ei millään ilveellä oikein kunnon ruuhkaa saa synnytettyäkään. Asukkaita Suomessa on yhtä paljon kuin Pietarissa, mutta vähemmän kuin Lontoossa. Eikä ruuhka sinällään ole yleensä vaarallinen, vaan liian kova nopeus.- Seurannut
Mielipidepankki kirjoitti:
Pyrit nyt sekoittamaan puurot ja vellit. Arvovalintakysymys on eri asia kuin valtionapupolitiikan taloudelliset vaikutukset. Oiva kuten minäkin puhuimme vain jälkimmäisistä.
Jos ruuhkattomuus arvovalintana asetataan taloudellisen hyvinvoinnin edelle, olet täysin oikeassa. Silloin kannattaa harkita muuttoa Lapin erämaihin, Saharan autiomaahan tai napajäätiköille.
Kun Suomen ruuhkia suhteutetaan muun maailman ruuhkiin, niin täällä ei millään ilveellä oikein kunnon ruuhkaa saa synnytettyäkään. Asukkaita Suomessa on yhtä paljon kuin Pietarissa, mutta vähemmän kuin Lontoossa. Eikä ruuhka sinällään ole yleensä vaarallinen, vaan liian kova nopeus.Ei ole minun vika jos et ymmärrä mitä ruuhkilla tarkoitetaan.
Nimen omaan valtion taloudelliset päätökset vaikuttaa ruuhkiin jos ihmiset pakotetaan lähtemään pois synnyinseuduiltaan niin se jos mikä on taloudellinen kysymys.
Elämä siellä ruuhkissa on paljon vaarallisempaa,ikävämpää ja ennenkaikkea kalliimpaa.
Vai väitätkö,että Helsingissä on halpaa asua vaikka saatte valtiontukea enemmän kuin kukaan muu. Jos kaikki tukimuoto lasketaan.Esim.Maataloustukea menee sinne kaikkein eniten.ym.sosiaalituet. - Otsikossa hymiö
Seurannut kirjoitti:
Ei ole minun vika jos et ymmärrä mitä ruuhkilla tarkoitetaan.
Nimen omaan valtion taloudelliset päätökset vaikuttaa ruuhkiin jos ihmiset pakotetaan lähtemään pois synnyinseuduiltaan niin se jos mikä on taloudellinen kysymys.
Elämä siellä ruuhkissa on paljon vaarallisempaa,ikävämpää ja ennenkaikkea kalliimpaa.
Vai väitätkö,että Helsingissä on halpaa asua vaikka saatte valtiontukea enemmän kuin kukaan muu. Jos kaikki tukimuoto lasketaan.Esim.Maataloustukea menee sinne kaikkein eniten.ym.sosiaalituet....
Seurannut kirjoitti:
Ei ole minun vika jos et ymmärrä mitä ruuhkilla tarkoitetaan.
Nimen omaan valtion taloudelliset päätökset vaikuttaa ruuhkiin jos ihmiset pakotetaan lähtemään pois synnyinseuduiltaan niin se jos mikä on taloudellinen kysymys.
Elämä siellä ruuhkissa on paljon vaarallisempaa,ikävämpää ja ennenkaikkea kalliimpaa.
Vai väitätkö,että Helsingissä on halpaa asua vaikka saatte valtiontukea enemmän kuin kukaan muu. Jos kaikki tukimuoto lasketaan.Esim.Maataloustukea menee sinne kaikkein eniten.ym.sosiaalituet.Ei ketään pakoteta lähtemään pois synnyinseudultaan. Sotket sen siihen, että ihmisiä muiden veronmaksajien verorahoilla kannustetaan jäämään synnyinseudulleen.
Elämän vaarallisuudesta ja ikävyydestä voi olla montaa mieltä. Kun katselee henkirikos- ja itsemurhatilastoja sekä sairastavuustilastoja, vaarallisinta on asua itä- ja pohjois-Suomessa. Olen kuullut monen pääkaupunkiseudulle muuttajan arvioineen elämänsä muuttuneen paljon mielenkiintoisemmaksi täällä monien virikeiden ruuhka-Suomessa. Mutta tämä on kovin subjektiivinen kysymys tietysti.
Elämä on ennen kaikkea halvempaa siellä, missä ihmisillä on työtä. Asunnot voivat olla ja ovatkin Hlesingissä paljon kalliimpia kuin jossain tuppukylässä. Mutta jos helsinkiläinen käy säännöllisesti työssä hänellä on nimellishinnaltaan paljon enemmän varaa kalliiseenkin asuntoon kuin tuppukylässä asuva serkkunsa. Onnellisessa asemassa on tietysti se tuppukyläläinen, joka nauttii palkkaa meidän valtionapueurojemme turvin ja kyntää peltoja meidän maataloustukeen maksamiemme eurojen avulla.
- kepututkija
Oiva hyvä,
et edelleenkään näytä ymmärtävän tämä jakopolitiikan perimmäistä ongelmaa.
Sitä, että elinkeinopolitiikkansa surkeasti hoitaneet, pääosin kepuvetoiset pienet kunnat, ovat joutuneet kehittyvien ja työpaikkoihin satsanneiden alueiden eläteiksi.
Verontasaussysteemi takaa, ettei näiden kepukuntien tarvitse vastaisuudessakaan ponnistella omien verotulojen eteen, valtion automaatti kun syytää vastikkeetonta rahaa kaupungeista maaseudulle.
Espoo on satsannut voimakkaasti yritysten saamiseksi alueelleen, kaavoitus on tehty elinkeinoelämän tarpeet huomioiden, mukaan luettuna järkevä asuntokaavoitus. Helsingissä vihreiden änkyröinti (kepulaisethan eivät marginaaliryhmänä voi sotkea Helsingin asioita) on johtanut armottomiin asuntohintoihin (joka heijastuu Oivan Vantaallekin), ja estänyt järkevän kaupungin kehittämisen.
Pidetään verontasaus kaupunkien ja maaseudun välillä ennallaan, ohjataan kuitenkin verorahoja niille kunnille jotka pystyvät houkuttelemaan yrityksiä ja luomaan työpaikkoja, siis palkitaan onnitumisesta. Uskon että nähtäisiin nopea muuttoliike vastakkaiseen suuntaan.
Tämä ei kepulle kuitenkaan sovi, he kun ovat tottuneet tekemään tuettua mutta tuottamatonta.
Ketjusta on poistettu 10 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1101094
Tiedät, että en voi enää laittaa viestiä
Aikaa kulunut. Eikä se näyttäisi enää luontevalta vastata näin pitkän ajan jälkeen. Tiedän myös, että sinä et enää lait82824Nostetaanpas kissa pöydälle: Onko Kuhmossa työpaikkakiusaamista?
Kuka uskaltaa puhua? Vai uskaltaako kukaan? Naisvaltaisella alalla on kuulemma Kuhmossa ruma tilanne. Mitä aikuiset ede18619Tuleeko Martinasta rouva Muhis
Saako vihdoinkin ne haaveilemansa prinsessa häät Hajjin entinen Muhammad kanssa, 😂 yhteistä heillä on se, että molemmat264606- 68567
- 95552
- 26512
- 49510
Oletko miettinyt sitä
Että jos meidän persoonat ei sovi yhtään yhteen ;) No onneksi kumpikin on fiksu eikä halua toiselle mitään pahaa.47491- 47437